Väitöskirjan vaatimukset ja arviointiperusteet yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa

HUOM! 1.8.2025 alkaen esitarkastajien tulee toimittaa lausuntonsa tiedekuntaan viimeistään kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun opinnäyte on lähetetty esitarkastajille. Tarvittaessa dekaani voi myöntää lisäaikaa.

Väitöskirjan vaatimukset ja suositukset

Väitöskirjan tulee osoittaa, että väittelijä on perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteenteoriaan. Lisäksi sen tulee osoittaa tekijänsä taitoa soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä omalla tutkimusalalla sekä taitoa tuottaa itsenäisesti uutta tietoa.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä

1. yksittäinen tutkimus (monografia). Monografia on jatko-opiskelijan omasta tutkimuksestaan laatima teos. Se on julkaisuna yhtenäinen ja itsenäinen, ja siinä tulee kuvata tutkimuksessa käytetyt aineistot, menetelmät ja tulokset kokonaisuudessaan.

2. artikkeliväitöskirja. Artikkeliväitöskirjassa on oltava vähintään kaksi vertaisarvioitua ja julkaistavaksi hyväksyttyä artikkelia sekä yksi vertaisarviointiin arvioitavaksi otettu käsikirjoitus. Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan tiedeyhteisön käytäntöä, jossa artikkeli tai kokoomateoksen osa on käynyt läpi riippumattoman asiantuntijan suorittaman ennakkoarvioinnin. Kyseisen arvioinnin tulee olla todennettavissa. Muut artikkelit voivat olla julkaistavaksi tarkoitettuja käsikirjoituksia. Julkaistuksi artikkeliksi katsotaan sarjan ennakkoon sähköisesti julkaisema artikkeli.

Silloin kun referoidut artikkelit ovat yhteisjulkaisuja, jatkotutkinto-opiskelijan täytyy olla päävastuussa vähintään kahdesta artikkelista. Jos artikkelit tai esseet on kirjoitettu yhteistyönä, tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisussa hakiessaan väittelylupaa. Yhteisjulkaisun saa sisällyttää korkeintaan kahteen eri väitöskirjaan. Noudatamme TENK:n suosituksia tieteellisten julkaisujen tekijyydestä.

Kauppatieteissä väitöskirjaksi voidaan myös hyväksyä esseeväitöskirja. Esseeväitöskirja muodostuu vähintään kolmesta julkaistusta tai julkaisemattomasta, itsenäisistä kokonaisuuksista, jotka käsittelevät samaa tutkimusongelmaa tai ongelmakokonaisuutta. Osa itsenäisistä kokonaisuuksista voi olla tieteellisiä artikkeleita tai muita julkaisuja ja osa julkaisemattomia esseitä.

Suositeltavaa on julkaista kansallisissa ja/tai kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä, sarjoissa tai erillisteoksissa, jotka ovat erikoistuneet tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen, joilla on asiantuntijoista koostuva toimituskunta ja joilla on ISSN tai ISBN-tunnus (esim. JUFO-tasoluokka 1–3 tai vastaava, ks. Julkaisufoorumi)

Artikkeliväitöskirjaan ja esseeväitöskirjaan tulee lisäksi sisällyttää johdanto-osa.

Väitöskirjan kieli on suomi, englanti tai muu jatkotutkintokoulutuksesta vastaavan dekaanin hyväksymä kieli (Koulutuksen johtosääntö 26 §).

Lisätietoja
Annikki Honkanen
Anne Korhonen

Väitöskirjan arviointi

Väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten arviointi

Varadekaani päättää lisensiaatintutkimuksen arvosanasta tarkastajien lausuntojen tai yhteislausunnon perusteella. Tiedekuntaneuvosto päättää väitöstutkimuksen arvosanasta vastaväittäjän lausunnon perusteella. Esitarkastajan ja vastaväittäjän ohjeet lausuntoihin löytyvät täältä.

Lisensiaatin- ja väitöstutkimuksen tärkeimmät arviointikriteerit ovat tutkimustulosten tieteellinen merkitys ja opiskelijan tutkimuspanos. Lisäksi arvioidaan, kuinka tutkimuksessa on noudatettu hyvää ja eettistä tieteellistä käytäntöä. Lisäksi arviointikriteereinä käytetään seuraavia:

Tutkimuksen lähtökohdat
• tutkimusongelman tieteellinen taso, muotoilu ja perusteleminen
• tutkimuksen teoreettisen lähtökohdat ja sen kiinnittyminen aikaisempaan tutkimukseen
• tutkimuksen tieteellinen, yhteiskunnallinen ja käytännöllinen relevanssi

Tutkimusprosessi
• tutkimusalan hallinta, kirjallisuuden tuntemus ja hyväksikäyttö
• käsitteiden hallinta, määrittely ja selkeys
• tutkimusprosessin valintojen ja ratkaisujen onnistuneisuus ja arvioitavuus
• tutkimustehtävän vaativuus, innovatiivisuus ja omaperäisyys
• käytettyjen menetelmien soveltuvuus ja hallinta
• työn laatu ja huolellisuus

Tutkimustulokset ja niiden esittäminen
• tutkimuksen tuottama uusi tieto ja tulokset
• tulosten johdonmukainen perustaminen käytettyyn aineistoon
• tutkimustulosten merkitys oman alan tutkimuskentällä
• tutkimuksen esitystavan johdonmukaisuus, tyyli ja kieliasu
• tutkijan oman tutkimuspanoksen riittävyys

Vain väitöskirjoja koskevat arviointikriteerit:
• artikkeliväitöskirjojen osajulkaisujen laatu
• väitöskirjan puolustaminen

Lisensiaatin- ja väitöstutkimukset arvioidaan asteikolla kiittäen hyväksytty – hyväksytty – hylätty (Koulutuksen johtosääntö 32 §).

Lisätietoja

Annikki Honkanen
Anne Korhonen