Väitöskirjan vaatimukset luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa
Last modified: 19.05.2026
TulostaVäitöskirjan vaatimukset
Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan alalla väitöskirjaksi voidaan hyväksyä tiedekunnan riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos väitöskirjan tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osassa ja monografiaväitöskirjassa tulee esittää kattavasti tutkimuksen tausta, tavoitteet, tutkimuksessa käytetyt aineistot ja menetelmät, tulokset, niiden tarkastelu ja johtopäätökset kokonaisuudessaan. Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osassa ei tule toistaa osajulkaisuissa esitettyjä asioita tarpeettomasti. Artikkeliväitöskirjan yhteenvedon ja monografiaväitöskirjan pituus voi vaihdella eri tieteenaloilla.
Artikkeliväitöskirja
Artikkeliväitöskirja koostuu tyypillisesti kolmesta (3) osajulkaisusta ja niistä laaditusta yhteenveto-osasta. Osajulkaisuista vähintään yhden (1) on oltava julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisissä vertaisarviointia käyttävissä tieteellisissä sarjoissa. Mikäli jokin osajulkaisuista on käsikirjoitus, tulee sen olla lähetetty arvioitavaksi kansainväliseen vertaisarviointia käyttävään tieteelliseen sarjaan ennen väitöskirjan jättämistä esitarkastukseen. Erityistapauksissa voidaan hyväksyä kriteerit täyttävä kahdesta (2) osajulkaisusta koostuva väitöskirja, jolloin molempien osajulkaisujen tulee olla julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi.
Väitöskirjatutkijan tulee olla ensimmäinen kirjoittaja tai päätekijä vähintään kahdessa (2) artikkeliväitöskirjan osajulkaisussa. Jaettu ensimmäinen kirjoittajuus tulkitaan ensimmäiseksi kirjoittajuudeksi. Väitöskirjatutkijan tulee esittää väitöskirjassa selvitys oman työnsä osuudesta yhteisjulkaisuissa.
Perustelluista syistä samaa osajulkaisua voidaan käyttää kahden väitöskirjan osana, mikäli molemmilla väitöskirjatutkijoilla on osoitettavissa riittävä rooli ja osuus kyseisessä julkaisussa. Jos väitöskirja sisältää osajulkaisun, jota käytetään kahden väitöskirjan osana, tulee liitteenä olla myös vapaamuotoinen selvitys, josta käy ilmi molempien väitöskirjatutkijoiden rooli ja osuus kyseisessä osajulkaisussa. Selvityksestä tulee käydä myös ilmi molempien väitöskirjatutkijoiden suostumus osajulkaisun käytölle ko. väitöskirjoissa ja se tulee olla molempien väitöskirjatutkijoiden ja heidän pääohjaajiensa tai UEF-ohjaajiensa allekirjoittama.
Monografiaväitöskirja
Monografiaväitöskirja on väitöskirjatutkijan itsenäisesti laatima yhtenäinen teos. Väitöskirjatutkijan tulee olla osallistunut kaikkien monografiaväitöskirjan tulososioissa esitettyjen tulosten tuottamiseen. Väitöskirjatutkija voi julkaista tutkimusaiheeseensa liittyviä artikkeleita jo ennen monografiaväitöskirjan valmistumista ja käsitellä näiden aiemmin julkaistujen tutkimusten tuloksia sen tulososiossa. Aiemmin julkaistujen artikkelien tai käsikirjoitusten jaottelua, tekstiä, taulukoita tai kuvia ei tule käyttää sellaisenaan osana monografiaväitöskirjaa. Aiemmin julkaistuun materiaaliin on viitattava hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Monografiaväitöskirjaa ei tule jakaa mahdollisesti aiemmin julkaistujen artikkelien perusteella kappaleisiin tai osiin. Julkaistuja artikkeleita tai käsikirjoituksia, joihin työ mahdollisesti osittain perustuu, ei liitetä monografiaväitöskirjan liitteeksi.
Tekoälyn käyttö
Jos väitöskirjan laatimisessa käytetään tekoälysovellusta, käytettävä sovellus ja sen käyttötapa on ilmoitettava kirjallisesti. Väitöskirjan kirjoittaminen ei saa tapahtua kokonaan tekoälysovellusta käyttäen. Yliopiston tekoälypolitiikka on kuvattu kokonaisuudessaan UEF Intrassa (vaatii kirjautumisen UEF-käyttäjätunnuksella). Lisäksi seuraavia ohjeita voi noudattaa soveltuvin osin väitöskirjoissa:
- Tekoälypolitiikka opiskelijoille Itä-Suomen yliopistossa (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Väitöskirjan arviointikriteerit
Väitöskirja tarkastetaan kahdessa vaiheessa: ensin esitarkastus, sen jälkeen väitöstilaisuus. Esitarkastajat ja vastaväittäjä arvioivat väitöskirjaa seuraavien arviointikriteerien mukaisesti.
Väitöskirjatutkijan tulee osoittaa kykyä itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun tutkimusalallaan. Väitöskirjan tieteellisen tason tulee olla riittävä ja sen tulee muodostaa yhtenäinen tieteellinen kokonaisuus, joka tuottaa uutta tieteellistä tutkimustietoa ja/tai vahvistaa olemassa olevia käsityksiä tutkimusalalla. Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa.
Väitöskirjaa tarkastettaessa arvioidaan väitöskirjatutkijan:
- Kykyä tuottaa uutta tieteellistä tutkimustietoa ja/tai vahvistaa olemassa olevia käsityksiä tutkimusalalla.
- Perehtyneisyyttä omaan tutkimusalaansa ja siihen liittyvään yleiseen tieteenteoriaan sekä alan tutkimuskirjallisuuteen.
- Kykyä kuvata selkeästi tutkimuksen tausta, tutkimusongelma ja tavoitteet.
- Kykyä käyttää tutkimusongelman ratkaisemiseen soveltuvia tutkimusaineistoja ja tieteellisen tutkimuksen menetelmiä.
- Kykyä esittää selkeästi tutkimustuloksensa ja kytkeä ne aiempiin tutkimustuloksiin sekä arvioida tutkimuksen merkitystä tutkimusalalla ja mahdollisia sovellutusmahdollisuuksia.
Lisäksi arvioidaan:
- Onko väitöskirjatutkijan itsenäinen osuus artikkeliväitöskirjassa riittävästi osoitettu.
- Onko väitöskirjan kokoonpano (esitystapa, tyyli ja kieliasu) asianmukainen.
- Onko väitöskirja tutkimuseettisten normien mukainen.
Arvosteluasteikko
Arvosteluasteikko riippuu siitä, milloin väitöskirjasi esitarkastusprosessi on alkanut:
- Esitarkastusprosessi alkanut ennen 1.8.2026: Väitöskirjasi arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty – hyväksytty – hylätty. Jos vastaväittäjä esittää arvosanaa kiittäen hyväksytty, tiedekunta kuulee myös esitarkastajia.
- Esitarkastusprosessi alkanut 1.8.2026 tai sen jälkeen: Väitöskirjasi arvostellaan asteikolla hyväksytty – hylätty.