Tämä sivu esittelee terveystieteiden tiedekunnan väitöskirjan vaatimukset ja suositukset sekä arviointikriteerit.
Väitöskirjan vaatimukset ja suositukset
Väitöskirjasi tulee osoittaa, että olet perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaasi, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteenteoriaan. Lisäksi tutkimuksesi tulee osoittaa kykyäsi soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä tuottaa uutta tietoa. Rajaa väitöskirjasi aihe ja sisältö yhdessä ohjaajiesi kanssa niin, että tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa 3–4 vuodessa kokopäivätoimisesti työskennellen.
Terveystieteiden tiedekunnassa väitöskirjaksi voidaan hyväksyä:
Artikkeliväitöskirja: koostuu samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä/tarkoitetuista käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta.
Monografia: yksittäinen, yhtenäinen tutkimus.
Huom! Kappaleväitöskirja on poistettu hyväksyttävistä väitöskirjan muodoista. Jos olet jo aloittanut kappaleväitöskirjan, voit saattaa sen loppuun. Uusia kappaleväitöskirjoja ei kuitenkaan enää aloiteta.
Artikkeliväitöskirja
Artikkeliväitöskirjasi koostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista. Ota huomioon seuraavat vaatimukset:
Osajulkaisujen määrä ja laatu
Vähintään puolet (50 %) osajulkaisuista on oltava julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi vertaisarviointia käyttävissä tieteellisissä sarjoissa.
Korkeatasoiset systemaattiset katsaukset voidaan hyväksyä osajulkaisuiksi.
Jos alkuperäisartikkeleita on vain 1–2, kiinnitetään erityistä huomiota korkeaan tieteelliseen laatuun, tehdyn työn määrään ja osaamisesi kehittymiseen. Laadi tällöin yhdessä pääohjaajasi kanssa kirjallinen selvitys siitä, miten tekemäsi työ täyttää tohtorintutkinnon osaamistavoitteet. Tohtoriohjelman johtaja arvioi perustelujen riittävyyden, ja dekaani tekee päätöksen johtajan esityksen perusteella.
Kirjoittajuus
Sinun tulee olla ensimmäinen kirjoittaja (päätekijä) vähintään puolessa (50 %) osajulkaisuista.
Jaettu ensimmäinen kirjoittajuus tulkitaan ensimmäiseksi kirjoittajuudeksi.
Samaa julkaisua voidaan perustelluista syistä käyttää myös toisen väitöskirjan osana, mikäli kummankin väitöskirjatutkijan riittävän merkityksellinen ja itsenäinen osuus julkaisussa on osoitettavissa. Tällöin sinun ja pääohjaajasi tulee laatia selvitys väitöskirjatutkijoiden työnjaosta ja erillisistä rooleista. Tohtoriohjelman johtaja arvioi perustelujen riittävyyden, ja dekaani tekee päätöksen johtajan esityksen perusteella.
Yhteenveto
Artikkeliväitöskirjan yhteenvedossa esität tutkimuksesi taustan, tavoitteet, menetelmät, tulokset, pohdinnan ja johtopäätökset. Kirjoita yhteenveto niin, ettei osajulkaisuissa esitettyjä asioita toisteta tarpeettomasti. Syvenny aiempaan tutkimustietoon, vertaa sitä omiin tuloksiisi ja nosta esille tutkimusaiheeseesi liittyviä kysymyksiä. Terveystieteiden tiedekunnassa artikkeliväitöskirjan yhteenvedon suositeltu maksimipituus on 50 sivua (luvut 1. Introduction – 7. Conclusions) ja aikasuositus 1/5 henkilötyövuotta.
Monografia
Monografia on itsenäisesti laatimasi yhtenäinen teos, joka perustuu hyväksyttyyn tutkimussuunnitelmaasi. Kirjoitat sen kokonaisuudessaan itse.
Monografian sisältö ja rakenne
Kuvaa kattavasti tutkimuksessa käyttämäsi aineistot, menetelmät ja saamasi tulokset.
Sisällytä myös pohdinta ja johtopäätökset.
Sinun tulee olla osallistunut kaikkien tulososioissa esitettyjen tulosten tuottamiseen.
Suositeltu pituus: noin 150–200 sivua valmista tekstiä
Aiemmin julkaistu aineisto monografiassa
Monografiaksi ei voida hyväksyä aiemmin julkaistua teosta. Voit kuitenkin julkaista tutkimusaiheeseesi liittyviä artikkeleita jo ennen väitöskirjan valmistumista ja hyödyntää niiden tuloksia monografiassa.
Voit käsitellä aiemmin julkaistuja tuloksia tulososiossa, mutta et voi käyttää aiemmin julkaistua tekstiä, taulukoita tai kuvia sellaisenaan – viittaa niihin hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti.
Älä jaa monografiaa aiemmin julkaistujen artikkelien perusteella erillisiin kappaleisiin tai osiin. Julkaistuja artikkeleita tai käsikirjoituksia, joihin työ mahdollisesti perustuu, ei liitetä monografian loppuun.
Tekoälyn käyttö väitöskirjassa
Jos tekoälysovellusta käytetään apuna opinnäytetyön tekemisessä, tulee väitöskirjatutkijan ilmoittaa kirjallisesti, mitä sovellusta on käyttänyt ja millä tavalla. Koko opinnäytetyötä ei saa tehdä tekoälysovelluksella. Katso tarkemmat ohjeistukset seuraavilta sivuilta:
Kysymyksenasettelu ja tutkimussuunnitelma
1= Selvä kysymyksenasettelu puuttuu tai sillä ei ole tieteellistä relevanssia. Tutkimusasetelma on väärin suunniteltu niin, ettei se pysty vastaamaan annettuihin kysymyksiin.
2= Kysymyksenasettelu ei ole syntynyt tieteellisen pohdinnan tai kriittisen valintaprosessin tuloksena. Tavanomainen esimerkki on tilanne, jolloin tutkijan käyttöön on jokseenkin sattumanvaraisesti tarjoutunut toisaalta jokin määritysmenetelmä tai toisaalta esim. laajahko potilasaineisto; tällöin tutkimus suoritetaan ilman luovaa alkuperäisperustelua.
3= Tutkimus perustuu alkuperäisideaan, joka on looginen ja tieteellisesti mielekäs.
4= Tutkimuksen lähtökohta on kekseliäs ja tieteellisesti hyvin mielekäs.
5= Tutkimuksen lähtökohta on erityisen kekseliäs ja tieteellisesti erittäin mielekäs, perustuu uutta luovaan ajatteluun tai kumoaa rohkeasti tutkimusalalla aikaisemmin vallinneita käsityksiä.
Aineisto ja menetelmät
1= Käytetyt menetelmät eivät sovellu tutkittavaan aineistoon tai antavat virheellisiä tai selvästi riittämättömiä vastauksia väitöskirjan kysymyksenasetteluun. Tutkimusaineisto on valikoitunut ja antaa harhaanjohtavan tuloksen.
2= Käytetyt menetelmät soveltuvat aiheena olevan ilmiön tutkimiseen. Menetelmien käyttämiseen ei kuitenkaan liity mitään oleellista omintakeisuutta. Tutkimusaineisto on suppea.
3= Yleisesti käytössä olevaa menetelmää on parannettu tai muunneltu, jonka seurauksena se soveltuu hyvin tehtyyn tutkimustyöhön. Tutkimusaineisto on laadukas.
4= Menetelmiä on sovellettu innovatiivisesti tai niitä on oleellisesti kehitetty tai parannettu, jonka seurauksena ne soveltuvat hyvin tehtyyn tutkimustyöhön. Tutkimusaineisto on hyvin laadukas.
5= Menetelmävalikoima on erityisen laaja tai korkeaa ammattitaitoa vaativa. Tutkimuksen yhteydessä on kehitetty ajatukseltaan tai toteutustavaltaan uusi menetelmä. Tutkimusaineisto on poikkeuksellisen laadukas.
Oma työpanos
Omaksi työpanokseksi lasketaan tutkijan henkilökohtaisesti suorittama työ, mutta myös apuhenkilöstön suorittama työ sillä edellytyksellä, että tutkija on menetelmiin syvästi perehtynyt, opettaa ne apuhenkilöstölle ja valvoo työn toteuttamista.
1= Väittelijän oma työpanos tutkimusaineiston ja -tulosten hankinnassa on ollut vähäinen tai olematon.
2= Väittelijä on itse vastannut osasta tutkimustulosten hankintaa. Väittelijä on perehtynyt riittävästi käytettyihin menetelmiin.
3= Väittelijä on itse tuottanut oleellisen osan tutkimustuloksista. Hän on tutustunut jokaiseen tutkimusmenetelmään niin tarkoin, että käytännössä hallitsee ne.
4= Väittelijä on itse tuottanut erittäin suuren osan tutkimustuloksista. Väittelijä on henkilökohtaisesti perehtynyt jokaiseen menetelmään ja ne on toteutettu hänen omasta toimestaan tai hänen henkilökohtaisesti ohjaamansa työn tuloksena.
5= Väittelijä on itse tuottanut poikkeuksellisen suuren osan tutkimustuloksista. Väittelijä on henkilökohtaisesti perehtynyt syvällisesti jokaiseen menetelmään ja ne on toteutettu hänen omasta toimestaan tai hänen henkilökohtaisesti ohjaamansa työn tuloksena.
Tutkimustulokset
1= Väitöskirjan tulokset ovat yhdensuuntaisia aiemmin vallalla olleiden käsitysten kanssa, ja varmentavat niitä.
2= Väitöskirjan tulokset täydentävät ja täsmentävät sellaisia aikaisempia käsityksiä, jotka ovat epävarmoja ja/tai hajanaisia.
3= Väitöskirja tuo uusiksi luokiteltavia näkemyksiä tai tietoja tutkimusalaan.
4= Väitöskirjaan sisältyy tärkeitä ja merkittäviä havaintoja.
5= Väitöskirjaan sisältyy keskeisen tärkeitä ja merkittäviä havaintoja.
Tutkimusalan tuntemus
Väitöskirjan tutkimusalan tuntemus ilmenee paitsi väitöskirjatyön käsikirjoituksesta, mutta myös väitöstilaisuudessa osoitetusta asiantuntemuksesta.
1= Väitöskirjan aihepiirissä on ratkaisevia puutteita tai oleellisia väärinkäsityksiä.
2= Väittelijän tiedot kattavat aihepiirin, mutta edustavat lähinnä passiivista kirjallisuustietoa.
3= Väittelijä hallitsee aihepiirin tiedon ja kirjallisuuden hyvin, ja on muodostanut johdonmukaisen ja kriittisen kuvan aikaisempien julkaisujen ansioista ja heikkouksista.
4= Väittelijän tietämys käsiteltävästä aihepiiristä on niin laaja, että hän pystyy muuttamaan tai täydentämään vallalla olevia käsityksiä.
5= Väittelijän tietämys käsiteltävästä aihepiiristä on niin laaja, että hän oleellisella tavalla pystyy kumoamaan tai muuttamaan ja huomattavalla tavalla täydentämään vallalla olevia käsityksiä.
Pohdinta ja johtopäätökset
Väittelijän kyky kriittisesti tarkastella omia tutkimustuloksiaan aikaisemman tiedon valossa ilmenee sekä väittelijän tekstistä että väitöstilaisuudessa. Pohdinnassa ja johtopäätöksissä ilmenee väittelijän kyky kriittiseen analyysiin, tieteelliseen rehellisyyteen ja akateemiseen oivaltamiseen.
1= Väitöskirjasta puuttuu yleispohdinta ja/tai johtopäätökset tai sellaiseksi nimitetty kohta osoittautuu lähemmässä tarkastelussa pelkäksi yhteenveto-osan tai kirjallisuuskatsauksen toisinnoksi. Johtopäätökset eivät vastaa asetettuihin kysymyksiin.
2= Yleispohdintaosa sisältää luettelomaisen vertailun omista ja aiemmin julkaistuista tutkimustuloksista. Johtopäätökset vastaavat osin asetettuihin kysymyksiin.
3= Väittelijä vertailee omia tutkimuksiaan aiempaan kirjallisuuteen pohtien syitä eroavuuksiin, tunnistaen heikkouksia ja asioita niin omassa kuin aikaisemmissakin töissä. Johtopäätökset vastaavat asetettuihin kysymyksiin ja ovat tieteellisesti perusteltuja.
4= Väittelijä kykenee tekemään omien ja aiempien tutkimusten kriittisen vertailun ja yhteenvedon tutkimusongelman sen hetkisestä tilasta. Johtopäätökset ovat kriittisesti laaditut.
5= Väittelijä kykenee tekemään kriittisen analyysin perusteella luovan synteesin tutkimusongelman sen hetkisestä tilasta ja viitoittamaan uusia uria myöhemmille tutkimuksille. Johtopäätökset ovat erityisen kriittisesti laaditut.
