Opettajien kelpoisuusvaatimukset 

Luokanopettajan kelpoisuus (asetus 986/1998, 4 §) 

Luokanopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut: 

• kasvatustieteen maisterin tutkinnon (180 op + 120 op) 

• perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) 

• opettajan pedagogiset opinnot (60 op) 

Kelpoisuus antaa luokanopetusta on myös henkilöllä, jolla on kelpoisuus antaa aineenopetusta perusopetuksessa ja joka on suorittanut monialaiset opinnot. 

Luokanopetuksena annettavaa evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opetusta antavalta edellytetään lisäksi, että asianomaisen uskonnon opinnot sisältyvät monialaisiin opintoihin. 

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset: 

• luokanopettajakoulutus 

• erityisluokanopettajakoulutus 

• matematiikan/fysiikan/kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelma 

• erilliset perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 

Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sivuaineopintoina järjestää filosofinen tiedekunta. Sivuaineopintoihin on erillinen haku. 

Aineenopettajan kelpoisuus peruskoulussa ja lukiossa (asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 10 §) 

Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut: 

• ylemmän korkeakoulututkinnon 

• vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot 

• vähintään 120 opintopisteen laajuiset opetettavan aineen opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot muissa opetettavissa aineissa 

Perusopetuksen aineenopettajalle riittävät vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot kaikissa opetettavissa aineissa. 

Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettaja 

Aineenopettaja (asetus 986/1998, 5 §): 

• ylempi korkeakoulututkinto 

• sekä suomen kielessä että kirjallisuudessa perus- ja aineopinnot (lukiossa syventävät opinnot ainakin yhdessä opetettavassa aineessa) 

• opettajan pedagogiset opinnot (vähintään 60 op) 

Luokanopettaja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana (asetus 986/1998, 4 §): 

• kasvatustieteen maisterin tutkinto 

• perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) 

• opettajan pedagogiset opinnot (vähintään 60 op) 

• sekä suomen kielessä että kirjallisuudessa perus- ja aineopinnot (lukiossa syventävät opinnot ainakin yhdessä opetettavassa aineessa) 

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset: 

• matematiikan/fysiikan/kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelma 

• matematiikan/fysiikan/kemian/tietojenkäsittelytieteen aineenopettajakoulutus 

• kotitalous- ja käsityönopettajakoulutus (kelpoisuus lukioon riippuu virkaan kuuluvien opetettavien aineiden määrittelystä) 

• ortodoksinen teologia, opetusalan suuntautumisvaihtoehto 

• läntinen teologia, opetusalan suuntautumisvaihtoehto 

• erilliset aineenopettajan pedagogiset opinnot 

Opettajan pedagogiset opinnot 

Opettajan pedagogiset opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta. Tarjolla on kaksi sivuainekokonaisuutta: 

• (aineen)opettajan pedagogiset opinnot (60 op) 

• aikuisopettajan pedagogiset opinnot (60 op) 

Terveystieteiden tiedekunta järjestää pedagogisia opintoja omille opiskelijoilleen. 

(Aineen)opettajan pedagogiset opinnot 

Opintoihin on erillinen haku. Niihin voivat hakea seuraavien oppiaineiden pääaineopiskelijat: biologia, englannin kieli, fysiikka, historia, kemia, kirjallisuus, läntinen teologia, maantiede, matematiikka, ortodoksinen teologia, ruotsin kieli, suomen kieli, tietojenkäsittelytiede ja venäjän kieli. 

Maisteriksi valmistumisen jälkeen voit hakea erillisiin aineenopettajan pedagogisiin opintoihin. Itä-Suomen yliopistossa erillisopinnot järjestetään seuraaville aineryhmille: 

1. matematiikka, fysiikka ja kemia 

1. äidinkieli (suomen kieli ja kirjallisuus) 

1. englannin kieli 

1. ruotsi, saksa ja venäjä 

Lisätietoja opettajan pedagogisista opinnoista on Pepin opinto-oppaassa sekä aineenopettajan pedagogisten opintojen opintoyhteisössä (vaatii kirjautumisen). 

Aikuisopettajan pedagogiset opinnot 

Aikuisopettajan pedagogiset opinnot on tarkoitettu perustutkinto-opiskelijoille, joiden pääaine suuntautuu ensisijaisesti lukion, ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen tehtäviin. Esimerkiksi psykologian pääaineopiskelijat voivat hakea suorittamaan näitä opintoja sivuaineena. 

Opintoihin on erillinen haku. Lisätietoja opinnoista on Pepin opinto-oppaassa. 

Aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat sivuaineopinnot 

Voit suorittaa aineenopettajan kelpoisuuden tuottavia perus- ja aineopintoja sivuaineopintoina. Joistakin oppiaineista on tarjolla myös syventävät opinnot sivuaineena. Suurin osa sivuaineista on vapaasti opiskeltavissa. Osaan filosofisen tiedekunnan sivuaineopinnoista on erillinen haku- ja valintamenettely. Rajoitukset on kuvattu oppiainekohtaisesti Kamun sivulla [Sivuaineopiskelu UEFissa]. 

Sivuaineopinnot tiedekunnittain: 

Filosofinen tiedekunta: elämänkatsomustieto, englannin kieli ja kulttuuri, kotitaloustiede, käsityötiede, läntinen teologia, ortodoksinen teologia, psykologia, ranskan kieli ja kulttuuri, ruotsin kieli, saksan kieli ja kulttuuri, venäjän kieli sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan opinnot (suomen kieli ja kirjallisuus) 

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta: biologia, fysiikka, kemia, matematiikka ja tietojenkäsittelytiede 

Terveystieteiden tiedekunta: terveyden edistäminen ja terveystieto 

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta: filosofia, historia, maantiede, yhteiskuntaoppi opetettavana aineena 

Sivuaineopintoja suunnitellessasi on hyvä muistaa, että sivuaineen perus- ja aineopinnot (vähintään 60 op) antavat aineenopettajan kelpoisuuden toisena opetettavana aineena lukiossa, jos yhdestä opetettavasta aineesta on suoritettu vähintään 120 opintopisteen laajuiset syventävät opinnot. 

Oppilaanohjaajan / opinto-ohjaajan kelpoisuus peruskoulussa ja lukiossa (asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 11 §) 

Oppilaanohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut: 

• ylemmän korkeakoulututkinnon 

• oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op) 

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset: 

• opinto-ohjaajan ja uraohjaajan koulutus 

• opinto-ohjaajan ja uraohjaajan maisterikoulutus 

• opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opinnot joko erillisinä kelpoisuusopintoina tai sivuaineopintoina. Opinto-ohjaajan ja uraohjaajan opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta. Sivuaineopintoihin on erillinen haku. 

Erityisopettajan / erityisluokanopettajan kelpoisuus (asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 8 § ja 811/2018 11a §; muutosasetus 105/2012, 8 §; valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 8 §:n muuttamisesta A159/2025. 

Erityisopettajan opinnoilla tarkoitetaan A794/2004 19§:n mukaisia erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja, 60 op. 

Perusopetus 

Erityisopettajan antamaa opetusta ryhmäkohtaisena tukimuotona sekä muun opetuksen yhteydessä ja osittain pienryhmässä on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut 

• Erityisopettajan koulutuksen  

• Ylemmän korkeakoulututkinnon tai luokanopettajan kelpoisuuden ja erityisopettajan opinnot  

Itä-Suomen yliopistossa erityisopettajan kelpoisuuden tuottavat koulutukset: 

• Erityisopettajan koulutus 

• Erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutus 

• Varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot 

• Erityisopettajan opinnot joko erillisinä kelpoisuusopintoina tai sivuaineopintoina. Erityisopettajan opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta. Sivuaineopintoihin on erillinen haku. 

Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta oppilaskohtaisena tukitoimena pienryhmässä on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut 

• Erityisopettajan koulutuksen ja perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) 

• Luokanopettajan kelpoisuuden ja erityisopettajan opinnot  

• Aineenopettajan kelpoisuuden kyseisessä oppiaineessa ja erityisopettajan opinnot 

Erityisluokanopettajan antamaa opetusta erityisluokassa on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut 

• Erityisopettajan koulutuksen ja perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) 

• Luokanopettajan kelpoisuuden ja erityisopettajan opinnot 

• Aineenopettajan kelpoisuuden, perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) ja erityisopettajan opinnot  

Itä-Suomen yliopistossa erityisluokanopettajan kelpoisuuden tuottavat koulutukset: 

• Erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutus 

• Erityisopettajan koulutus ja sivuaineopintoina perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) 

• Erilliset erityisopettajan opinnot niille, joilla on luokanopettajan kelpoisuus 

• Luokanopettajakoulutus ja erityisopettajan opinnot sivuaineopintoina.  

Erityisopettajan opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta. Sivuaineopintoihin on erillinen haku. 

Lukio 

Lukion erityisopettajana on kelpoinen toimimaan henkilö, joka on suorittanut: 

• ylemmän korkeakoulututkinnon tai aineenopettajan kelpoisuuden sekä erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op) 

tai 

• erityisopettajan koulutuksen 

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset: 

• erityisopettajan koulutus 

• erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutus 

• varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot 

• erityisopettajan opinnot joko erillisinä kelpoisuusopintoina tai sivuaineopintoina. Erityisopettajan opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta. Sivuaineopintoihin on erillinen haku. 

Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (laki 540/2018, 26 §) 

Varhaiskasvatuksen opettajana on kelpoinen toimimaan henkilö, joka on suorittanut: 

• kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op) 

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottava koulutus: 

• varhaiskasvatuksen opettajakoulutus

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuus (laki 540/2018, 30 §) 

Varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut: 

• varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuottavan koulutuksen ja erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op) 

tai 

• kasvatustieteen maisterin tutkinnon pääaineena erityispedagogiikka (varhaiserityisopettajan koulutus) 

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset: 

• varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot 

• erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot 

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta. Sivuaineopintoihin on erillinen haku.

Esiopetuksen opettajan kelpoisuus (asetus 327/2000, muutosasetus 865/2005, 7 §) 

Esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut: 

• kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa 

tai 

• kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja sen lisäksi varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op) 

tai 

• lastentarhanopettajan tutkinnon 

tai 

• luokanopettajan kelpoisuuden 

Mikäli opetusryhmään kuuluu perusopetusta saavia oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on luokanopettajan kelpoisuus. 

Esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta (Laki varhaiskasvatuslain 12 ja 15 §:n muuttamisesta 30/2022) saavien lasten opettajalta edellytetään varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. 

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset: 

• varhaiskasvatuksen opettajakoulutus 

• luokanopettajan koulutus 

• erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutus 

Esiopetuksen erityisopettajan kelpoisuus (asetus 327/2000, 8 §; valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 8 §:n muuttamisesta OKM/2025/23). Esiopetuksen erityisopettajalla on oltava esiopetuksen opettajan kelpoisuus. 

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset: 

• Varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot 

• Varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot joko erillisinä kelpoisuusopintoina tai sivuaineopintoina. Erityisopettajan opinnot ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta. Sivuaineopintoihin on erillinen haku. 

• Erityisopettajan koulutus 

• Erityisluokanopettajan ja erityisopettajan koulutus 

• Luokanopettajan koulutus ja erityisopettajan opinnot

Esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta (Laki varhaiskasvatuslain 12 ja 15 §:n muuttamisesta 30/2022) saavien lasten erityisopettajalta edellytetään varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. 

Rehtorin kelpoisuus (asetus 986/1998, 2 §) 

Rehtorilta vaaditaan: 

• ylempi korkeakoulututkinto 

• asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus 

• riittävä työkokemus opettajan tehtävissä 

• Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus 

Kasvatus- ja koulutusalan johtamisen opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta. 

Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus (asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, muutosasetus 1168/2010, 13 §) 

Ammatilliseen koulutukseen sisältyvien ammatillisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö: 

• joka on suorittanut koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän kannalta soveltuvan korkeakoulututkinnon 

• joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot 

• jolla on vähintään kolmen vuoden käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä 

• jolla on pätevyys- tai lupakirja taikka oikeus harjoittaa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos alan tehtävissä toimiminen sitä edellyttää 

Sosiaali- ja terveysalan koulutus: Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai, jollei sellaista ole, soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot sekä vähintään viiden vuoden käytännön työkokemus korkeakoulututkintoa vastaavissa sosiaali- ja terveysalan tehtävissä. Muut erityissäännökset löytyvät lainsäädännöstä. 

Aikuisopettajan pedagogiset opinnot ovat tarjolla Itä-Suomen yliopiston perustutkinto-opiskelijoille, joiden pääaine suuntautuu ensisijaisesti lukion, ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen tehtäviin. 

Opintoihin voivat hakea seuraavien alojen perustutkinto-opiskelijat: biolääketiede, farmasia (opinto-oikeus sekä farmaseutti- että proviisoriopintoihin), kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus, kauppatieteet, kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma, lääketiede, metsätiede, oikeustiede, psykologia, ravitsemustiede, sosiaali- ja terveysjohtamisen alan koulutukset, terveyden edistäminen sekä yhteiskuntatieteelliset alat. 

Aikuisopettajan pedagogisiin opintoihin on erillinen haku. Lisätietoja opinnoista on Pepin opinto-oppaassa.

Kelpoisuus (asetus 1168/2010, 13b §) 

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus. 

Vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus (16 §).

Yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus (asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 14 §) 

Ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisten ja ammattitaitoa täydentävien yhteisten opintojen (äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matemaattis-luonnontieteelliset opinnot, humanistis-yhteiskunnalliset opinnot, liikunta ja terveystieto sekä taito- ja taideaineet) opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka: 

• on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, jossa vähintään 120 opintopisteen laajuiset opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot muissa opetettavissa aineissa, tai diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvassa koulutusohjelmassa 

• on suorittanut vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot 

Taito- ja taideaineita, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja sekä matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin kuuluvia tieto- ja viestintätekniikan opintoja opettamaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon. 

Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus (asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, muutosasetus 1168/2010, 16 §; muutosasetus 431/2018, 16 §) 

Erityisopetusta ammatillisessa koulutuksessa on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja: 

• vähintään 60 opintopisteen laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot 

tai 

• yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004, 19 §) mukaiset erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 

Yhteisten tutkinnon osien opetuksen yhteydessä annettavaa erityistä tukea tai vaativaa erityistä tukea on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. 

Opinto-ohjaajan kelpoisuus (asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 15 §) 

Opinto-ohjausta ammatillisissa oppilaitoksissa on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja: 

• vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinto-ohjaajan opinnot 

tai 

• peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajan / oppilaanohjaajan kelpoisuus

Ammattikorkeakoulujen opettaja 

Ammattikorkeakoulun opettajan kelpoisuus (asetus 1129/2014, 17 § ja 18 §) 

Yliopettaja: Vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto. Erityisestä syystä yliopettajaksi voidaan ottaa myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan. 

Lehtori: Vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Erityisestä syystä lehtoriksi voidaan ottaa henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos henkilö on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan. 

Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä. 

Käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin osalta ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan edellä mainittujen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot. 

Opettajan pedagogiset opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta. 

Terveystieteiden opettajankoulutus 

Terveystieteiden tiedekunnassa on terveystieteiden maisterin tutkinto (hoitotieteen pääaine), jossa koulutussuuntauksena on terveystieteiden opettajankoulutus. Koulutus antaa kelpoisuuden toimia sosiaali- ja terveysalan opettajana ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. 

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot (60 op, asetus 794/2004): 

• Kandidaatin tutkinto: 25 op pedagogisia opintoja, jotka toteutetaan yhteistyössä filosofisen tiedekunnan ja avoimen yliopiston kanssa 

• Maisterin tutkinto: 35 op hoitotieteen didaktisia ja pedagogisia opintoja, jotka toteutetaan hoitotieteen laitoksen omina opintoina 

Valmistuvat terveystieteiden opettajat sijoittuvat sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksiin opettajiksi ja johtajiksi sekä koulutus-, suunnittelu- ja hallintotehtäviin. 

Vapaan sivistystyön opettajan kelpoisuus (asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 18 §) 

Vapaan sivistystyön opettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on: 

• soveltuva korkeakoulututkinto 

• vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. 

Opettajan pedagogiset opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta.