Väitöskirjan julkinen tarkastus eli väitöstilaisuus, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Päätös vastaväittäjästä, kustoksesta ja väitösajankohdasta
Aloita sopimalla väitöstilaisuutesi ajankohta yhdessä ohjaajasi ja vastaväittäjäksi aiotun henkilön kanssa. Kun ajankohta on sovittu, laitoksesi johtaja ja pääohjaajasi tekevät esityksen vastaväittäjästä ja ilmoittavat tämän yhteystiedot osoitteeseen [email protected].

Varadekaani määrää väitöstilaisuuteesi vähintään yhden vastaväittäjän. Vastaväittäjältä edellytetään seuraavaa:
• Hän on Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen henkilö.
• Hänellä on vähintään dosentin pätevyys tai sitä vastaava tieteellinen pätevyys (Koulutuksen johtosääntö 36 §).

Jos vastaväittäjällä ei ole dosentin pätevyyttä, varadekaani arvioi pätevyyden CV:n ja julkaisuluettelon perusteella.

Varadekaani määrää väitöstilaisuuteen myös kustoksen, joka edustaa yliopistoa (Koulutuksen johtosääntö 36 §). Kustoksena voi toimia henkilö, joka on:
• Itä-Suomen yliopistoon palvelussuhteessa oleva dosenttitasoinen henkilö, tai
• emerita-/emeritussopimuksen omaava professori.

Useimmiten kustoksena toimii pääohjaajasi.

Virkailija valmistelee varadekaanin päätöksen ja lähettää sen ohjeineen sinulle, kustokselle ja vastaväittäjälle.

Huomaathan, että väitöstilaisuus tulee järjestää Joensuun tai Kuopion kampuksella. Varadekaani voi perustellusta syystä poiketa tästä määräyksestä.

Lisätietoja
Maija Nyman
Salla Lappalainen

Pukeutuminen
Väitöstilaisuudessa väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja tummia liivejä (tai virkapukua ilman kunniamerkkejä) tai tummaa pukua. Pukeutumisen määrää väittelijä. Kustos ja vastaväittäjä pitävät tohtorin hatun kädessään astuessaan saliin ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin.

Väitöstilaisuuden kulku (ohje)
Väitöstilaisuus alkaa 15 minuuttia yli tasatunnin, mihin mennessä yleisö on jo saapunut saliin. Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin saliin astuu väittelijä, sitten valvoja/kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Yleisö nousee seisomaan kun asianomaiset saapuvat saliin.

Väitöstilaisuus muodostuu seuraavista osioista: 1. Tilaisuuden avaus, 2. Väittelijän alkajaisesitelmä eli lectio praecursoria, 3. Vastaväittäjän taustaesitys, 4. Väitöskirjan tarkastus, 5. Vastaväittäjän loppulausunto, 6. Väittelijän loppusanat ja 7. Tilaisuuden lopetus

1. Väitöstilaisuuden avaus. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), kustos eli tilaisuuden valvoja avaa väitöstilaisuuden lausuen: ”Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan [väittelijän titteli ja nimi] väitöstilaisuuden alkaneeksi.” Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjä istuutuvat.
2. Väittelijän alkajaisesitelmä, lectio praecursoria. Avauksen jälkeen väittelijä pitää seisten lyhyen alkajaisesitelmän, lection, jossa hän selvittää tutkimustyönsä taustaa ja yhtymäkohtia tieteellisiin tai käytännön elämän ongelmiin. Alkajaisesitelmä saa kestää enintään 20 minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: ”Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat”. Lectio pidetään yleensä samalla kielellä kuin väitös. Jos lectio on eri kielellä kuin väitöstilaisuus, väittelijän tulee tarvittaessa toimittaa vastaväittäjälle käännös Lectiosta. Lection jälkeen väittelijä lausuu: ”Pyydän Teitä, arvoisa professori/dosentti/tohtori yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta”.
3. Vastaväittäjän taustaesitys. Vastaväittäjä pitää seisten lyhyen taustaesityksen tarkastettavana olevasta tutkimustyöstä. Lopuksi hän ilmoittaa ryhtyvänsä työn yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Vastaväittäjän esityksen jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Kun vastaväittäjiä on useampia kuin yksi, heidän tulee sopia keskinäisestä työnjaosta ja ilmoittaa siitä oman taustaesityksensä yhteydessä.
4. Väitöskirjan tarkastus. Varsinaisessa tarkastuksessa vastaväittäjä kiinnittää aluksi huomiota yleisiin kysymyksiin kuten tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmien ja tutkimusaineiston valintaan ja siirtyy sen jälkeen yksityiskohtaiseen tarkastukseen. Tarkastuksen lopuksi vastaväittäjän tulee esittää yhteenveto, jossa tarkastellaan väitöskirjassa esitettyjen tulosten merkitystä ko. tieteenalalla. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään n. neljä (4) tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka valvoja ilmoittaa.
5. Vastaväittäjän loppulausunto. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisten loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisten. Loppulausunnon päätteeksi vastaväittäjä kertoo, esittääkö hän väitöskirjaa hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen vastaväittäjä istuutuu.
6. Väittelijän loppusanat. Väittelijä kiittää vastaväittäjää ja yleisöön kääntyen esittää kehotuksen: ”Tämän jälkeen pyydän niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on kysymistä tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoroa arvoisalta kustokselta”.
7. Väitöstilaisuuden lopetus. Kustos päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden, joka saa kestää enintään kuusi (6) tuntia, lausumalla: ”Väitöstilaisuus on päättynyt”.

Asianosaiset poistuvat salista, ensin vastaväittäjä, sitten kustos ja viimeisenä väittelijä. Yleisö ei taputa eikä muutenkaan osoita suosiota tilaisuuden aikana. Onnittelut säästetään hetkeen, jolloin väittelijä on salin ulkopuolella ehtinyt kiittää vastaväittäjää ja valvojaa. Väitöstilaisuuden jälkeen juodaan väitöskahvit.

Jos väitöstilaisuus järjestetään etäyhteydellä, siinä noudatetaan samaa protokollaa kuin tavanomaisissa väitöksissä. Etäväitöksen alun ja lopun tavallisesti seisten pidettävät osuuden voi pitää istuen. Jos osiot pidetään seisten, on tärkeää tarkistaa etukäteen, että puhuja näkyy kamerassa ja että ääni kuuluu mikrofonin kautta.