Tietojenkäsittelytieteen laitos toimii sekä Joensuun että Kuopion kampuksilla. Kummallakin kampuksella voi opiskella tietojenkäsittelytiedettä pää- ja sivuaineena. Lisäksi Joensuun kampuksella voi opiskella tietotekniikan aineenopettajaksi. Kuopion ja Joensuun kampuksilla tietojenkäsittelytieteen laitos vastaa myös tilastotieteen sivuaineopetuksesta.
Laitoksen tietojenkäsittelytieteen tutkimus keskittyy kolmeen painoalaan:
- opetus- ja kehitysteknologiat, jossa tutkitaan teknologioiden kehittämistä esimerkiksi yhteiskunnallisen kehityksen ja opettamisen konteksteissa
- tekoäly, jossa tutkitaan esimerkiksi koneoppimista, hahmontunnistusta, neuroverkkoja ja geneettisiä algoritmeja.
- datatiede, jossa tutkitaan suuria digitaalisia tietomassoja sekä kehitetään menetelmiä jotka löytävät oleellisen tiedon datasta ja luovat ennustavia malleja päätöksen teon työkaluiksi
Tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinnon syventävät opinnot jakautuvat vastaavasti erikoistumisaloihin.
Automaattisen tietojenkäsittelyn tultua erottamattomaksi osaksi nykyaikaista yhteiskuntaamme on samalla alan ammattilaisten tarve voimakkaasti lisääntynyt. Tietojenkäsittelijät työskentelevät esimerkiksi ohjelmisto- ja elektroniikkateollisuudessa, kaupassa ja muissa yrityksissä, julkishallinnossa, opetuksessa ja tutkimuksessa. Ammattinimikkeenään heillä voi olla esimerkiksi ohjelmistosuunnittelija, systeemisuunnittelija, järjestelmäasiantuntija, projektipäällikkö tai johtotehtävissä tietohallintopäällikkö. Tietotekniikan opettajan koulutus taas antaa pätevyyden toimia perusopetuksen, lukion tai keskiasteen opettajana sekä antaa valmiudet toimia työelämän koulutustehtävissä.
Koska tietojenkäsittelyn sovellusalueet ovat niin monipuoliset, myös sen tutkimus ja siinä käytetyt menetelmät ovat moninaisia, vaihdellen esimerkiksi kehitys- ja opetusteknologian hyödyntämistä ihmistieteistä aina älykkään medialaskennan ja datatieteen algoritmitutkimuksessa hyödynnettäviin formaaleihin matemaattisiin menetelmiin saakka. Vastaavasti tietojenkäsittelytieteen FM-tutkinnosta voi rakentaa omaa suuntautumistaan tukevan pääaineen syventävien ja sivuaineopintojen kokonaisuuden varsin vapaasti. Siitä huolimatta tietojenkäsittelytieteen ydinaines on keskeisiltä osiltaan sovellusriippumatonta ja varsin abstraktia: se tutkii tiedon esittämistä, näitä esitystapoja käyttäviä tiedonkäsittelymenetelmiä, tällaisiin menetelmiin perustuvia tietojärjestelmiä sekä tietokoneita ja niiden hyväksikäyttöä osana tällaisia tietojärjestelmiä. Tähän ydinainekseen pohjaava yliopistokoulutus antaa vahvan perustan ammattitaidolle, joka säilyy vaikka laitteistot, ohjelmistot ja alan työmenetelmät jatkuvasti kehittyvätkin.
Perustutkinnot
Tietojenkäsittelytieteessä perustutkinnot ovat luonnontieteen kandidaatin (LuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot. LuK-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä (op), ja jonka voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Sen opinnot koostuvat pääaineen perus- ja aineopinnoista sisältäen kandidaatintutkielman, kieli- ja viestintäopinnot, yleisopinnot, sivuaineopinnot sekä vapaasti valittavat opinnot. Opiskelijat kuuluvat Itä-Suomen ICT-koulutuspolun piiriin, jossa pääaineen LuK-tutkintokoulutus toteutetaan yhteistyössä Karelia (Joensuu) ja Savonia (Kuopio) ammattikorkeakoulujen kanssa. FM-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 op, ja jonka voi suorittaa päätoimisesti opiskellen LuK-tutkinnon pohjalta kahdessa vuodessa. Sen opinnot puolestaan koostuvat pääaineen syventävistä opinnoista sisältäen pro gradu -tutkielman, kieliopinnot sekä sivuaineen tai vapaasti valittavat opinnot.
Lisäksi laitos osallistuu kahteen kansainväliseen tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelmaan:
- tietojenkäsittelytieteen kansainvälinen maisteriohjelma International Master's Degree Programme in Information Technology (IMPIT) ja
- kaksoismaisteritutkinto-ohjelma yhdessä japanilaisen Toyohashin yliopiston kanssa (TUT-UEF).
Kansainväliset maisteriohjelmat toimivat pääosin Joensuun kampuksella. TUT-UEF -yhteistyö toimii molemmilla kampuksilla. Suuri osa tietojenkäsittelytieteen syventävistä opinnoista annetaan englanniksi.
Koko lukuvuoden ajantasainen opintotarjonta löytyy WebOodista (avautuu uuteen välilehteen).
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne (180 op), tietojenkäsittelytiede
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija tuntee tietojenkäsittelytieteen perusteet erilaisten tietoa käsittelevien tietojärjestelmien toiminnasta, suunnittelusta ja toteuttamisesta, ja hänellä on edellytykset alan kehityksen seuraamiseen. Hänellä on myös osaamistaan laajentamaan valitsemansa sivuaineen tai sivuaineiden perusteiden tuntemus. Hänellä on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin sekä edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Hänellä on edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä sekä riittävä viestintä- ja kielitaito.
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) tietojenkäsittelytieteessä koostuu seuraavasti:
- Yleisopinnot (pdf), 5 op
- Kieli- ja viestintäopinnot (pdf), 10 op
- Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot (pdf), 25 op
- Tietojenkäsittelytieteen aineopinnot (pdf), 70 op
- Sivuaineopinnot, 60 op tai 2 x 25 op. Kandidaattiopintoihin on sisällytettävä yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (60 op) tai kahden sivuaineen perusopinnot (2 x 25 op).
- Vapaasti valittavat opinnot, 0-20 op. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin voi sisältyä pääaineen, sivuaineiden tai muiden aineiden opintojaksoja. Opiskelijoille kuitenkin suositellaan, että he suorittaisivat vapaasti valittaviin opintoihin pääaineen valinnaisia opintojaksoja. Tutkintotodistuksessa vapaasti valittavat opinnot sijoitetaan sen ryhmän alle, johon ne kuuluvat. Jos opintojakso on esim. pääaineen aineopintojakso, se kuuluu tutkintotodistuksessa pääaineeseen eikä vapaasti valittavien opintojen ryhmään.
Filosofian maisterin tutkinnon rakenne (120 op), tietojenkäsittelytiede
Filosofian maisterin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä tuntemus valitsemaltaan tietojenkäsittelytieteen erikoistumissuunnalta. Hänellä on valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet toimia työelämässä tietojenkäsittelytieteen asiantuntijana ja kehittäjänä. Hänellä on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito.
Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa filosofian maisterin tutkintorakenne (pdf) koostuu yleisistä opinnoista, syventävistä opinnoista ja valinnaisista opinnoista.
Erikoistumisalat laativat omat mallinsa soveltuviksi HOPSeiksi. Tyypillisesti tällaisessa mallissa on 6-8 tietojenkäsittelytieteen valinnaista syventävää kurssia à 5 op, riippuen erikoistyön tai harjoittelun laajuudesta; näistä kursseista noin puolet on alan omaa tarjontaa ja loput vapaasti valittavissa laitoksen tarjonnasta. Opiskelija valitsee erikoistumisalansa laatimalla oman Hopsinsa mallin pohjalta yhteistyössä ohjaavan professorin tai Hops-ohjaajan kanssa. Mallit löytyvät laitoksen verkkosivuilta (LINKKI).
Tietojenkäsittelytieteen maisterin tutkinnon syventäviin opintoihin voi sisältyä tilastotieteen ja fotoniikan opintojaksoja (pdf) enintään vapaasti valittavien opintojen maksimimäärän mukaisesti kussakin maisteriohjelmassa. Lukuvuoden 2019-2020 valinnaisten opintojen tarjonta esitetään luettelona (pdf).
Tietojenkäsittelytieteen harjoittelut
Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon voi sisältyä vapaaehtoista työharjoittelua. Aineopintojen harjoittelu on tarkoitus suorittaa kesällä kolmannen lukuvuoden päätteeksi. Se on pituudeltaan 2-3 kk ja laajuudeltaan 5-8 op. Maisteriopintoihin kuuluu vaihtoehtoisesti pakollinen Maisteriopintojen harjoittelu (10-20 op), joka on suunniteltu suoritettavaksi ensimmäisen maisterilukuvuoden päätteeksi kesällä, jatkuen seuraavan lukuvuoden syyslukukauden. Se on kestoltaan 3-6 kk. Harjoittelu voidaan suorittaa myös esim. kahdessa eri harjoittelupaikassa (esim. 3 kk ja 3 kk).
Aineopintojen harjoittelun sisällölle ei aseteta erityisiä vaatimuksia, vaan työ voi olla miltei mitä tahansa tietojärjestelmiin liittyvää kuten määrittelyä, suunnittelua, ohjelmointia, testausta, ylläpitotehtäviä tai dokumentointia. Tärkeintä on muodostaa käsitys tietojärjestelmien merkityksestä yrityksen tai muun yhteisön toiminnalle, sekä yrityksen tai muun yhteisön liiketoimintaan ja toimintatapoihin tutustuminen. Maisteriopintojen harjoittelun alkaessa opiskelijalla tulee olla suoritettuna kandidaatin tutkinto. Työtehtävien tulee olla maisteriopintojen harjoittelussa vaativuudeltaan sellaisia, joita opiskelija valmistuttuaan tulee tekemään, kuten ohjelmointi- tai suunnittelutehtäviä.
Tietojenkäsittelytieteen laitos myöntää vuosittain rajallisen määrän tukea harjoitteluun. Harjoittelutukea voidaan myöntää opiskelijan palkkaamalle yritykselle 600 € (v. 2019).
Opiskelija etsii itse harjoittelupaikan. Jos harjoitteluun on myönnetty yliopiston tukea, täyttää opiskelija ennen harjoittelun aloittamista harjoittelusopimuksen yliopiston ja harjoittelupaikan kesken. Muutoin lähetetään harjoitteluyhdyshenkilölle vapaamuotoinen ilmoitus harjoittelun aloittamisesta. Opiskelija ja harjoittelupaikan tarjoaja solmivat lisäksi työsopimuksen. Harjoittelun jälkeen opiskelija kirjoittaa harjoittelukertomuksen, josta selviää mm. mistä harjoittelusta on kysymys, missä harjoittelupaikassa opiskelija on työskennellyt, mitä töitä opiskelija on tehnyt ja kuinka hyvin hän on niistä selviytynyt. Harjoittelun jälkeen opiskelija näyttää työtodistuksen harjoitteluyhdyshenkilölle.
Tarkemmat ohjeet harjoittelusta ja harjoittelutuesta ovat laitoksen harjoittelua käsittelevillä www–sivuilla.
Tietojenkäsittelytieteen opetus lukuvuonna 2019-2020
Lukuvuoden 2019-2020 opetustarjonnan yhteenveto ja ajoittuminen eri vuosikursseille on esitetty taulukoissa (lu=luennot, ha=harjoitukset, h=tunteja, ilmoitetut tunnit ovat kontaktiopetustunteja).
Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman 1. vuosikurssin opetussuunnitelman yhteenveto (pdf) lukuvuonna 2019-2020
Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman 2. vuosikurssin opetussuunnitelman yhteenveto (pdf) lukuvuonna 2019-2020
Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman 3. vuosikurssin opetussuunnitelman yhteenveto (pdf) lukuvuonna 2019-2020
Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman maisteriopintojen opetussuunnitelman yhteenveto (pdf) lukuvuonna 2019-2020
Tietojenkäsittelytieteen aineenopettajakoulutus, Joensuun kampus
Aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan sellainen filosofian maisterin tutkinto, jonka sivuaineina ovat aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op) sekä toisen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot (60 op). (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986.) Toiseksi opetettavaksi aineeksi sopivat perusopetuksen, lukion tai muun koulutuksen opetukseen kuuluvat aineet. Jotta näin laajat sivuaineopinnot olisivat mahdolliset, niin pääaineessa suoritetaan muita erikoistumisaloja suppeammat aineopinnot (45 op) ja syventävät opinnot (60 op). Näiden kahden sivuaineen lisäksi filosofian maisterin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia opintoja (22 op). Näiksi opinnoiksi suositellaan jonkin kolmannen sivuaineen perusopintoja (25 op), koska niitä voi myöhemmin täydentää aineopinnoilla (35 op) ja saada näin kolmannen opetettavan aineen kelpoisuuden.
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op) ja filosofian maisterin tutkinnon (120 op) tutkintorakenteet (pdf) tietojenkäsittelytieteen aineenopettajille.
Kansainväliset maisteriohjelmat
International Master’s Degree Programme in Information Technology (IMPIT pdf), Joensuu campus
Double Degree MSc Program in Computer Science and Engineering (pdf) Toyohashi University of Technology and University of Eastern Finland (TUT-UEF), Joensuu campus