Opiskelijamentorointi

Mentorointi

Mentorointisuhteen rakentaminen on hyvä vaihtoehto työpaikan etsimiselle. Jos työpaikan löytäminen tuntuu vaikealta tehtävältä, kannattaa kokeilla mentorointia.

Mitä on mentorointi?

Sana mentor juontaa juurensa Kreikan mytologiaan. Troijan sodan aikaan kuuluisa sotapäällikkö ja Ithakan kuningas Odysseys pyysi luotettua ystäväänsä toimimaan poikansa Telemakhoksen ystävänä, neuvojana, opettajana ja kasvattajana. Tuon ystävän nimi oli Mentor.

Vuosituhansien aikana vastaavissa Mentorin rooleissa ovat toimineet henkilöt, jotka ovat ohjanneet erityisesti käsityöläisten ja taiteilijoiden kehitystä oppipoika-mestari -suhteessa. Nykyään myös liike-elämässä mentorointi on nähty hyväksi keinoksi kehittää nuoria yritysjohtajia ja asiantuntijoita, jotta he pääsisivät paremmin sisään yrityskulttuuriin.

Mentorointi tarkoittaa ohjausta ja tukea, jota osaava, kokenut ja arvostettu henkilö antaa nuoremmalle kehityshaluiselle ihmiselle. Mentoroinnissa muodostetaan vuorovaikutussuhde, jossa mentori ja mentoroitava vaihtavat tietojaan ja kokemuksiaan sovituista teemoista. Mentorointisuhde rakentuu molemminpuoliselle avoimuudelle, luottamukselle ja sitoutumiselle yhteiseen tavoitteeseen.

Opiskelijalle mentorointi on tapa lähestyä työelämää. Opiskelija luo itse suhteen työnantajatahoon, mentoriin, joka puolestaan sitoutuu keskustelemaan, auttamaan ja ohjaamaan opiskelijaa työnhakemiseen liittyvissä asioissa. Jotta mentorointisuhde onnistuisi, mentorin on oltava kiinnostunut jakamaan näkemyksensä ja kokemuksensa opiskelijan tavoitteista ja koulutuksesta. Mentorointisuhdetta kuvaa osuvasti vertaus verenluovutukseen; osallistuminen on vapaaehtoista ja tapaamiset ovat vapaamuotoisia ja ne vaativat mentorilta myönteistä asennoitumista mentorointia kohtaan.

Tapaamisissa opiskelija ja mentori luovat yhdessä tavoitteensa ja toimintatapansa ja etenevät niiden mukaan pitkäjänteisesti ja spontaanisti. Mentorointisuhteen onkin oltava kestoltaan riittävän pitkä, jotta suhde muodostuisi luottamukselliseksi ja opiskelija saisi itselleen työnhaun kannalta arvokasta tietoa.

Opiskelijalle mentorointi antaa:

  • Arvokkaan yhteistyökontaktin työelämään
  • Käytännön tietoa itseään kiinnostavasta toimialasta
  • Näkemyksiä ja kokemuksia työelämästä urasuunnittelunsa perustaksi
  • Vuorovaikutuksen alansa asiantuntijoihin
  • Työllistymistä auttavan verkoston
  • Opiskelumotivaatiota
  • Vinkkejä opintojen suunnittelua varten

Mentor saa:

  • Kiinnostuneen keskustelukumppanin työhön ja työelämään liittyvistä asioista
  • Arvokkaan yhteyden ja kanavan yliopistokoulutukseen ja yliopistomaailmaan
  • Käsityksen alalta valmistuvien valmiuksista
  • Monipuolisen mahdollisuuden vuorovaikutukseen opiskelijan kanssa
  • Mahdollisuuden vaikuttaa opetuksen sisältöihin
  • Tietoa alan uusista trendeistä

Mentorointisuhteen rakentaminen

Mentorointisuhde perustuu ehdottomalle luottamukselle ja vaitolovelvollisuudelle kaikkien niiden tietojen ja asioiden suhteen, jotka sinä mentoroitavana tai mentorina saat tietoosi näissä tapaamisissa.

Kun tämä perusperiaate tiedostetaan, on menrtorointisuhteella hyvät mahdollisuudet kehittyä antoisaksi oppimisen, reflektoinnin ja ideoinnin ”työpajaksi”, josta hyötyvät molemmat. On muistettava, että yliopiston ulkopuolinen organisaatio saa kosolti uutta tietoa tieteenalasta ja sen kehittymisestä sekä avaa oven verkostoitumiselle yliopistoon.

Mentorointisuhteen rakentamisessa on hyvä miettiä seuraavia asioita heti alkuvaiheessa:

  • Mitä asioita haluat mentoroinnin kautta itsellesi selvittää?
  • Miten paljon olet itse valmis panostamaan mentorointiin?
  • Mistä ja miten hankkia omiin tarpeisiisi sopiva mentori?
  • Miten lähteä liikeelle mentoroinnissa?
  • Miten ylläpitää hedelmällistä mentorointisuhdetta?
  • Milloin ja miten mentorointisuhde päätetään?
  • Mitkä tavoitteet mentoroinnilla?

Ennen kuin alat etsiä mentoria tai suunnitella jatkotoimenpiteitä, sinun kannattaa miettiä, millaisia tavoitteita asetat mentoroinnille.

Onko tavoitteenasi työpaikka vai haluatko saada tietoa erilaisista työnkuvista tai opiskelumahdollisuuksista. Määrittele tavoitteesi mahdollisimman tarkasti ja kirjaa ne ylös, sillä ne auttavat sinua jatkossa suuntaamaan ajatuksiasi myös mentorointitapaamisen suunnittelussa. Tee lista mahdollisista työpaikoista tai työnantajista, joista olet kiinnostunut. Selvitä sitten, missä tehtävässä toimivia mentorehdokkaita organisaatiossa työskentelee ja listaa yhteystietoja itsellesi.

Muodostamasi lista toimii konkreettisena työvälineenä alkaessasi etsimään sopivaa mentoria. Älä ole liian kriittinen listaa laatiessasi, ja jos olet hakemassa työtä, älä myöskään unohda aktiivista työnhakua muilla keinoin!

Jos sinusta tuntuu ettet osaa määritellä selkeästi omia tavoitteitasi, voit käyttää apunasi erilaisia oman osaamisen määrittelyyn liittyviä tehtäviä Esim. Uraohjaus.net.

  • Muista, että mentorointi tekee mahdolliseksi tiedon hankkimisen nimenomaan omista kiinnostuksen kohteistasi, eikä siltä pidä odottaa liikoja. Ajattele, että mentorointi on tietyn ajanjakson kestävä käytännönläheinen opintojakso, jonka päätyttyä sinulla on tietoa juuri sellaisesta asiasta, joka sinua kiinnostaa!

Tee itsellesi aikataulu!

Laadi itsellesi aikataulu mentoroinnin toteuttamiseksi. Se helpottaa sinua hahmottamaan kuinka paljon aikaa tarvitset ja olet valmis käyttämään mentorointiin. Aikataulun laatiminen on myös hyödyksi siinä vaiheessa, kun alat etsimään sopivaa mentoria.

Aikataulun laatimisessa on hyvä miettiä kuinka pitkäksi aikaa olet valmis sitoutumaan mentorointiin. Mentorointisuhde voi kestää puolesta vuodesta vuoteen, jopa enemmänkin. Olennaista on, että hahmottelet itsellesi tavoitteet ja niihin liittyviä teemoja esim. tietyssä tehtävässä tarvittavat taidot ja sijoitat ne sijoitat ne järkevästi aikatauluun. Aikataulun ei tarvitse olla loppuun asti hiottu, sitä voi muuttaa mentoroinnin edetessä. Selkeä aikataulu on kuitenkin itsesi kannalta hyvä apuväline, jonka suhteen voit suunnitella muita tekemisiäsi.

  • Päätä aloitus- ja lopetuspäivämäärät. Lopetuspäivämäärän ei tarvitse olla todellinen lopetuspäivä, se voi siirtyä mikäli mentorointisuhde toimii ja sitä kannattaa jatkaa.
  • Mieti montako kertaa on syytä tavata ja kuinka kauan kerrallaan, esimerkiksi 1-2 kertaa kuukaudessa noin 1-2 tuntia kerrallaan. Tällä tavoin tapaamiset eivät muodostu kummallekaan osapuolelle rasitteeksi, ja toisaalta tapaamisten välillä asiat ennättävät myös hiukan muhia.
  • Tee aikataulusuunnitelmasta selkeä esitys, jossa näkyvät aloitus- ja lopetuspäivämäärät sekä niiden väliin sijoittuvat tapaamiskerrat (niiden päivämääriä ei tarvitse määritellä ennakkoon). Laske kokonaistuntimäärä, joka tapaamisiin kuuluu.

Kun sopiva mentori on löytynyt, sovi hänen kanssaan aikataulusta eli milloin tapaatte, missä tapaatte ja kuinka kauan kulloinkin käytätte tapaamiseen aikaa.

Mistä löytää sopivan mentorin?

Mentorin etsiminen on ehkä mentoroinnin vaikein vaihe. Se muistuttaa paljon työpaikan etsimistä. Mentorointi perustuu vapaaehtoisuudelle, joten mentorilla ei ole velvollisuutta työllistää ketään, eikä hänen tarvitse miettiä työntekijän palkkaamiseen liittyviä asioita. Mentorointi ei myöskään vaadi mentorilta samanlaista sitoutumista mentoroitavan ohjaamiseen, kuin esimerkiksi työharjoittelu, sillä mentorointisuhde perustuu muutamille tapaamisille ja niiden aikana käydyille keskusteluille.

Oikeaa tapaa löytää sopiva mentori ei ole, mutta voit toimia esimerkiksi seuraavasti:

  1. Selvitä tunteeko joku ystäväsi, sukulaisesi tai tuttavasi sopivan ihmisen. Kun olet määritellyt itseäsi kiinnostavat työtehtävät ja työpaikat, sinun on helpompi miettiä, kuka voisi olla sopiva henkilö mentorikseksesi. Mentoria etsiessäsi hyödynnä kaikkia mahdollisia suhdeverkkoja, joita sinulla on käytettävissäsi. Mentoroinnissa ei vaadita muodollista pätevyyttä ja tämän vuoksi mentorointisuhteessa korostuvat persoonalliset ominaisuudet ja yhteistyötaidot.
  2. Suunnittele mentorointia esittelevä kirje, jossa tiedustelet henkilön kiinnostusta asiaan. Mentoria voi lähestyä aluksi sähköpostilla. Viestissäsi voit kertoa mentoroinnista saaduista kokemuksista, jotta mentorointi ei kuulostaisi pelkästään omalta keksinnöltäsi. Mentoroinnista löytyy yhä enemmän lehti- ja web-artikkeleja, joihin voit viitata. (ks.Linkit) Kirjeen voit suunnitella samalla periaatteella kuin työhakemuskirjeen:
    • kerro kuka olet ja miksi otat yhteyttä. Liitä mukaan CV, jossa kuvaat lyhyesti koulutus- ja työhistoriasi sekä harrastuksesi ja mielenkiinnon alueesi.
    • herätä lukijan kiinnostus mentorointiin;
    • viittaa mahdollisiin suosittelijoihisi
    • kerro mentoroinnista siltä pohjalta miten sen itse ymmärrät
    • miten ja missä sitä on ehkä jo toteutettu
    • miksi otit yhteyttä juuri valitsemaasi henkilöön
    • korosta, ettei kysymys ole työnhausta
    • kysy selkeästi kirjeen vastaanottajan halukkuutta ryhtyä mentoriksi
    • esitä suunnitelmasi käytännön toteutuksesta, mm. ajankäytöstä
    • kerro, milloin aiot ottaa häneen yhteyttä puhelimitse
  3. Soita muutaman päivän päästä viestin lähettämisen jälkeen. Tänä aikana ehdokkaasi on luultavasti ehtinyt jo miettiä asiaa.
  4. Sovi yhteisestä tapaamisesta, jolloin voit esitellä mentorointisuunnitelmaasi henkilökohtaisesti. Henkilökohtainen tapaaminen voi madaltaa kynnystä innostua asiasta. Valmistaudu tapaamiseen huolellisesti ja yritä ottaa mukaan mahdollisimman paljon käytännön esimerkkejä ja kokemuksia, joilla perustelet asiaasi. Kysy myös suoraan ehdokkaasi kiinnostusta ryhtyä mentoriksi. Jos hän suostuu, sovi samantien jatkotapaamisista.

Mentorointitapaamiset

Mentorin hankkiminen on mentoroinnin hankalin vaihe, mutta alku on hyvä suunnitella huolella. Mentorille voi olla turhauttavaa käyttää työ- tai vapaa-aikaansa sisällöttömiin keskusteluihin. Kuitenkaan mitään oikeaa tapaa aloittaa mentorointisuhde ei ole. Olennaista on, että molemmat osapuolet kiinnostuvat tapaamisista. Tapaamisia kannattaa suunnitella etukäteen ja miettiä teemoja, joita myös mentori joutuu pohtimaan.

Valmistele ensimmäinen tapaaminen tavoitteidesi pohjalta listattuine keskusteluteemoineen, minkä jälkeen voitte yhdessä suunnitella seuraavien tapaamisten teemoja ja keskustelunaiheita.

Tee muistiinpanoja tai kerää tietoa mentorointitapaamisten aikana, jotta voit jälkeenpäin miettiä asioita, joista olette keskustelleet. Muistiinpanot auttavat myös seuraavat kerran suunnittelussa. Hyvä tapa kerätä tietoa on kirjoittaa päiväkirjamerkintöjä heti tapaamisten jälkeen.

Pääpaino mentoroinnissa on keskustelulla. Älä epäröi tehdä ”tyhmiäkin” kysymyksiä ja tuoda esiin myös omia näkemyksiäsi asioista. Sinulla on loistava mahdollisuus testata omia ajatuksiasi alasta ammattilaisen kokemukseen!

Milloin mentorointisuhde päättyy?

Mentorointisuhde perustuu vapaaehtoisuudelle, tapaamiset ovat vapaamuotoisia ja teemat ovat vapaasti valittavissa. Myös mentorointisuhteen päättäminen on sopimuksenvaraista, ja se riippuu täysin mentoroinnin osapuolista. Periaatteessa mentorointisuhteelle kannattaa sopia alustava lopetuspäivämäärä, sillä se vapauttaa osapuolet sitoutumisesta suhteeseen. Mentorointia voi aivan hyvin jatkaa määräajan jälkeenkin jos se koetaan yhdessä tarpeelliseksi.

Mentorinnin tarkoitus ei ole olla varsinainen ystävyyssuhde, vaan ”ohjenuora”, joka auttaa mentoroitavaa ottamaan itse vastuuta omista tavoitteistaan kun mentorointi päättyy. Mentorointisuhteen päättyessä voidaan arvioida yhteisiä tekemisiä ja pohtia mentoroinnin antia ja merkitystä eri osapuolille.

Suunnittele mentorointisuhteen lopettamista jo ideointivaiheessa. Lopetuksessa pohdittavia asioita voivat olla:

  • Eri keskusteluteemojen yhteenveto
  • Opittujen asioiden reflektoiminen
  • Mentorointisuhteesta raportointi
  • Sen suunnittelu, mitä aikoo tehdä mentoroinnin jälkeen

Mentorointisuhde on parhaimmillaan avartava ja positiivinen kokemus, ja kukaties saat joskus itsekin kunnian toimia jonkun ihmisen mentorina!

Linkkejä