Terveystieteiden tiedekunta: Hammaslääketieteen opinto-opas 2021-2022

Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekuntaan!

Terveystieteiden tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Terveysalan tutkimus ja koulutus ovat Itä-Suomen yliopiston vahvaa ja perinteistä osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen, koska se yhdistää saman katon alle lääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen, terveystieteiden, hoitotieteen, ravitsemustieteen ja farmasian koulutuksen ja tutkimuksen.

Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Olemme Suomen suurin lääkärikouluttaja, ainoa laillistettujen ravitsemusterapeuttien kouluttaja ja koulutamme noin puolet maamme farmaseuteista ja proviisoreista. Lääkäreille, hammaslääkäreille, farmaseuteille, proviisoreille ja muille terveyssektorin asiantuntijoille on yhteiskunnassa jatkuva kysyntää. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa opetusta ja erinomaiset valmiudet työelämään.

Tiedekunnassa on noin 2500 perustutkinto-opiskelijaa viidessä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmaseutin, proviisorin ja biolääketieteen koulutusohjelmissa sekä hoitotieteen, ravitsemustieteen ja terveyden edistämisen (ergonomia, kansanterveystiede ja liikuntalääketiede) pääaineissa. Vetovoimaista koulutustarjontaa täydentää kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa.

Tiedekunnan koulutusohjelmat ja pääaineet (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Biolääketieteen koulutusohjelma
• Farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat
• Hammaslääketieteen koulutusohjelma
• Lääketieteen koulutusohjelma
• Hoitotieteen pääaine (suuntautumisvaihtoehdot: hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus)
• Ravitsemustieteen pääaine
• Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma (suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen)

Kansainväliset maisteriohjelmat (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

• Master's Degree Programme in Biomedicine
• Master's Degree Programme in General Toxicology
• Master's Degree Program in Public Health

Tiedekunnan hallinto

Dekaani, professori Jussi Pihlajamäki
Puh. 0294 45 4045, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Varadekaani, professori Anna-Liisa Levonen
Puh. 0294 45 4207, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Varadekaani, professori Jorma Palvimo
Puh. 0294 45 4250, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Johtava hallintopäällikkö Hanna Ollikainen-Richards
Puh. 040 355 2163, s-posti: etunimi.sukunimi@uef.fi

Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. 040 355 3111, s-posti: susanna.jarvelin@uef.fi

Lääketieteen laitos on terveystieteiden tiedekunnan suurin laitos. Laitos jakautuu biolääketieteen, hammaslääketieteen, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen sekä kliinisen lääketieteen yksikköön. Laitos vastaa lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattien sekä terveystieteiden (ravitsemustiede sekä terveyden edistäminen - suuntautumisvaihtoehdot: ergonomian ja työhyvinvoinnin edistäminen, terveysliikunnan edistäminen, väestön terveyden edistäminen) ja biolääketieteen alan kandidaattien ja maistereitten koulutuksista.

Laitoksen johtajana toimii professori Veli-Matti Kosma ja varajohtajana yliopistonlehtori Anitta Mahonen.

Hammaslääketieteen yksikön johtajana toimii professori Liisa Suominen ja varajohtajana professori Päivi Mäntylä. Biolääketieteen yksikön johtajana toimii yliopistonlehtori Anitta Mahonen ja varajohtajana yliopistonlehtori Jyrki Ågren, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön johtajana professori Pekka Mäntyselkä ja varajohtajana professori Ursula Schwab sekä kliinisen lääketieteen yksikön johtajana professori Jarmo Jääskeläinen ja varajohtajina professorit Pekka Jäkälä ja Kai Kaarniranta.

Hammaslääketieteen yksikkö ja neuvontapalvelut

Hammaslääketieteen yksikkö sijoittuu terveystieteiden tiedekuntaan ja on yksi lääketieteen laitoksen yksiköistä. Johtajana toimii professori Liisa Suominen ja varajohtajana Päivi Mäntylä.

Hammaslääketieteen oppiaineita ovat ortodontia, suu- ja leukakirurgia, suun terveydenhuolto, diagnostiikka: suupatologia ja suun ja leukojen alueen radiologia,  sekä kliininen hammashoito: kariologia, endodontia, pedodontia, gerodontologia, parodontologia, protetiikka, purentafysiologia.

Hammaslääketieteen yksikön henkilöhuoneet, simulaatiosali sekä opetusklinikka sijaitsevat Canthia rakennuksessa, 3 krs (Kuopion kampus, Yliopistonranta 1).

Liisa Suominen
Professori, suun terveydenhuolto
Hammaslääketieteen yksikön johtaja
Puh. 040 355 2442
Työhuone: Ca/3106

Päivi Mäntylä
Professori, kliininen hammashoito
Hammaslääketieteen yksikön varajohtaja
Puh. 050 438 4573
Työhuone: Ca/3103

Satu Spets-Happonen
Kliininen opettaja, kariologia ja endodontia
Puh. 050 569 2029
Työhuone: Ca/ 3124

Jari Kellokoski
Professori, suu- ja leukakirurgia
Puh. 040 355 3578
Työhuone: Ca 3104, Canthia 3. krs

Murat Mutluay
Professori, kliininen hammashoito
Puh. 050 463 9381
Työhuone Ca 3103, Canthia 3. krs

Sisko Huumonen
Professori, hammaslääketieteellinen radiologia
Puh. 050 408 8862
Työhuone: Canthia 3098

Timo Peltomäki
Professori, ortodontia
Puh. 04 056 68056
Työhuone: Ca/3100/2

Simulaatio-opetus:
Jonna Kumpulainen
Yliopisto-opettaja
Puh. 0503430662, s-posti jonna.kumpulainen@uef.fi
Työhuone: Ca 3094, Canthia 3. krs

Opetusklinikka:
Tiina Rantamo
Palvelulinjajohtaja,HLT,EHL
Kuopion yliopistollinen sairaala
Puh. 044 717 9855, s-posti tiina.rantamo@kuh.fi

Yleinen neuvonta:

Koulutussuunnittelija Leena Lampinen
Puh. 040 355 2207, s-posti leena.lampinen@uef.fi
Työhuone: Ca 3110, Canthia 3. krs

Opetuskoordinaattori Elisa Miettinen
Puh. (02) 9445 4940, s-posti elisa.miettinen@uef.fi
Työhuone: Ca 3325, Canthia 3. krs

Opiskeluun liittyvää sanastoa

AHOT aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tarkoituksena on, että opiskelija ei joudu suorittamaan opintoja, joiden osaamistavoitteet hän voi osoittaa hallitsevansa korkeakoulun määrittelemällä tavalla.

Bologna-prosessi, 1.8.2005 voimaan tullut tutkinnonuudistus, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia.

ECTS eli eurooppalainen opintosuoritusten siirto- ja kertymisjärjestelmä on opintosuoritusten siirtämistä helpottava järjestelmä, jossa jokainen eurooppalainen korkeakoulu mitoittaa omat vuosittaiset opintosuorituksensa 60 opintopisteeseen. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittavat 60 opintopistettä vastaa 1600 tunnin työpanosta.

HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma on opiskelijan ja yliopiston yhdessä sopima suunnitelma siitä, mitä opintoja opiskelija suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä.

Hyväksilukemisella tarkoitetaan opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä sellaisenaan tai opetussuunnitelman tavoitteita vastaavana suorituksena osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa. Hyväksilukemisen muotoja ovat sisällyttäminen ja korvaaminen.

Jatkokoulutus on jatkotutkintoon tähtäävää koulutusta esim. lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus, esim. FL (filosofian lisensiaatti) ja FT (filosofian tohtori) ja HLT (Hammaslääketieteen tohtori).

Jatko-opinnot tavallisesti sekä jatkotutkintoihin tähtääviä opintoja, että yksilön omaa peruskoulutuksen jälkeistä opiskelua.

JOO-opinnot joustava sivuaineopiskeluoikeus. Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukaan opiskelija, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. Opintojen tulee olla sellaisia, joita oma yliopisto ei tarjoa.

Korkeakoulututkinto korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot, Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammatti-korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot. Korkeakoulututkintojen sisällöstä, laajuudesta sekä niiden asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä on säädetty asetuksilla.

Koulutusala on hallinnollinen käsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu tieteen, yhteiskunnan ja työelämän aloille. Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja 21 koulutusalalla (esim. luonnontieteellinen koulutusala, lääketieteellinen koulutusala, yhteiskuntatieteellinen koulutusala). Yliopistoille annetaan koulutusvastuu eli oikeus järjestää tietyn alan ope-tusta ja antaa kyseisen alan tutkintoja.

Koulutusohjelma on yliopistoissa monitieteinen opintojen kokonaisuus, jolla on tieteelliset, taiteelliset ja/tai usein myös ammatilliset tavoitteet. Koulutusohjelmassa voi yleensä suuntautua alan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja alan kehittämiseen.

Korkeakoulu- Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistot voivat olla monitieteisiä tai erikoistuneita tiedeyliopistoja tai taideyliopistoja. Ne edistävät vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antavat tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Ammattikorkeakoulut ovat pääosin alueellisia ja monialaisia korkeakouluja, jotka antavat työelämän ja sen kehittämisen tarpeita vastaavaa korkeakouluopetusta sekä harjoittavat aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Korvaaminen tapahtuu korvattavaa opintojaksoa tai – kokonaisuutta sisällöltään ja tasoltaan vastaavan opintosuorituksen tai muun osaamisen perusteella.

Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. vuosittain. Lukuvuosi voidaan jakaa kahteen tai useampaan lukukauteen tai jaksoon/periodiin, jolloin opetusta annetaan. Opiskelijan on ilmoittauduttava korkeakouluun joka lukuvuosi joko läsnä- tai poissa-olevaksi korkeakoulun määräämällä tavalla.

Maisteriohjelma on ylempään korkeakoulututkintoon (maisterintutkintoon) johtava, usein kansainvälisesti orientoitunut koulutusohjelma, jonka pohjakoulutuksena vaaditaan alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto tai muut aikaisemmat yliopisto-opinnot.

Opetussuunnitelma on yliopiston peruskoulutusta sekä siihen liittyvää opetusta, opiskelua ja oppimista säätelevä ja ohjaava toimintasuunnitelma tietyllä tehtävä-alueella tarvittavien valmiuksien hankkimiseksi. Koulutusohjelman tai pääaineen opetussuunnitelma muodostuu koulutuksen tehtävien, tavoitteiden, opintojen sisällön ja rakenteen sekä opintojaksojen kuvauksista. Opetussuunnitelma hyväksytään vuosittain.

Opetustapahtuma on opintokohteen ”ilmentymä”, jossa opiskelijalle annetaan opetusta. Opetustapahtuma liittyy aina opintokohteeseen. Opetustapahtumalla on nimi, aika, paikka ja useimmiten myös opettaja ja osallistujat. Opetustapahtumia voivat olla esim. opintojakso, kurssi, luentokurssi, seminaari, harjoitustyö, harjoitusryhmä, tentti, kuulustelu jne. (Oodi-sanastoa).

Oodi Oodi on opetuksen ja opiskelun tuen tietojärjestelmä, joka on käytössä useissa suomalaisissa yliopistossa. Oodissa on tietoja opiskelijoista, opetuksesta ja opinnoista. Oodissa opiskelija voi tehdä lukukausi-ilmoittautumisen, päivittää yhteystietojaan, selata opinto-oppaiden ja opetuksen tietoja, tehdä henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja lähettää sen hyväksyttäväksi, ilmoittautua opetukseen ja tenttiin, selata opintosuorituksiaan, tilata opintosuoritusotteen ja antaa palautetta kursseista.

Opintojakso on opiskelun ja opetuksen perusyksikkö, joka määräytyy koulutusohjelman tai pääaineen tavoitteiden ja sisältöjen perusteella. Koulutusohjelman (pääaineen) opinnot suunnitellaan ja suoritetaan opintojaksoina. Vastaavasti opintoihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina. Opintokokonaisuudet jakautuvat yhteen tai useampaan opintojaksoon. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.

Opintokohde on esim. tutkinto, koulutus, pääaine, sivuaine, opintokokonaisuus, opintojakso. Pääsääntöisesti opintokohteita on kahdenlaisia: suoritettavia ja kokoa-via. (Oodi-sanastoa)

Opintokokonaisuus koostuu kahdesta tai useammasta opintojaksosta, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta tai muodostavat kokonaisuuden esimerkiksi jonkin tieteenalan perusteista. On myös olemassa tiedekuntarajoja ylittäviä monialaisia opintokokonaisuuksia ja monitieteisiä opintokokonaisuuksia. Yliopistoissa tiettyjä opintokokonaisuuksia kutsutaan arvosanoiksi (esim. perus-opinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot).

Opinto-oikeus opinto-oikeudella tarkoitetaan yliopistoissa käytännössä usein tutkinnonsuoritusoikeutta, joka on ainoastaan hakumenettelyn kautta saatu opinto-oikeus (perusopiskelijat esim. FM, LL, YTM, jatko-opiskelijat esim. FT, LT, YTT). Yliopistot voivat myöntää myös erillisiä opinto-oikeuksia tutkintoon johtamattomiin opintoihin (erilliset opinnot, erillisarvosanat) sekä JOO-opinto-oikeuksia (joustava sivuaineopinto-oikeus) toisessa yliopistossa suoritettaviin sivuaineopintoihin.

Opetusjärjestelyt tarkoitetaan esim. monimuoto-opetusta, lähiopetusta, etäopiskelua, itsenäistä opiskelua, luento-opiskelua, harjoitustöitä, seminaareja jne.

Opintopiste on opetuksen mitoituksen peruste uuden 1.8.2005 voimaan tulleen tutkintoasetuksen mukaisesti. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Siten 1 opintopiste vastaa opiskelijan n. 27 tunnin työpanosta.

Peruskoulutus on maisterin tasoiseen tutkintoon tähtäävä koulutus, esim. FM (filosofian maisteri), HLL (hammaslääketieteen lisensiaatti).

Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan.

Tutkinto muodostuu koulutusohjelmasta tai pääaineesta. Opiskelija on suorittanut tutkinnon silloin, kun hän on suorittanut jonkin koulutusohjelman tai pääaineen mukaan hänelle määräytyvät opinnot ja saanut tästä tutkintotodistuksen.

Tutkielma (pro gradu, diplomityö, syventävien opintojen opinnäyte tai vastaava) tarkoitus on osoittaa alan tutkimusmenetelmien, lähteiden käytön ja tieteellisen tai taiteellisen esitystavan hallintaa.

Tutkintoasetus tutkintoasetuksessa, joka on säädetty yliopistojen perus- ja jatko-tutkintojen uudistamiseksi, määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet.

Tutkintosääntö on asetusta alempi ja sitä yksityiskohtaisempi säädös. Se on tutkintoasetuksen yliopistokohtainen sovellus. Itä-Suomen yliopistossa on laadittu kaikille koulutusaloille yhteinen tutkintosääntö.

Tuutorointi on eräs opinto-ohjauksen muoto. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja joustavaa toimintaa, joka auttaa opiskelijaa saavuttamaan omat opiskelutavoitteensa siten, että oppimisesta tulee mielekästä, tarkoituksenmukaista ja itseohjautuvaa.

Tuutori on yleensä uutta opiskelijaa ohjaava vanhempi opiskelija ja opettajatuutori opiskelijaa ohjaava ja asiaan kouluttautunut opettaja.

Yliopisto yliopistossa on yleensä tiedekuntia tai osastoja, joihin kuuluu yleensä useita opetusta järjestäviä ja tutkimusta harjoittavia laitoksia. Organisaatiorakenne vaihtelee ja siitä päättää kunkin yliopiston hallitus. Monitieteiset yliopistot jakautuvat yleisesti tiedekuntiin.

Yliopisto-opinnot jakautuvat useimmilla koulutusaloilla perusopintoihin, aineopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perus- ja aineopinnoissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, sen keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Pääaineen syventävissä opinnoissa täydennetään ja syvennetään aikaisempia opintoja. Tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä itsenäisesti etsiä ja soveltaa tieteellistä ja taiteellista tietoa ja näin hankkia edellytykset alan jatko-opintoihin. Syventävät opinnot antavat valmiuksia tutkielman (pro gradu, diplomityö, hammaslääketieteen syventävien opintojen opinnäyte tai vastaava) tekoon. Kaikkiin yliopistotutkintoihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja. Opintoihin voi lisäksi kuulua harjoittelua.

Hammaslääketieteen koulutusohjelmassa on vuosikurssikohtaiset opettajatuutorit sekä yleistä HOPS-neuvontaa antavat henkilöt, jotka ohjaavat opiskelun sisällöllisissä asioissa sekä tarpeen mukaan antavat henkilökohtaista ohjausta. Yksittäiseen opintojaksoon tai tiettyyn oppiaineeseen liittyvissä asioissa ohjaa oppiaineen vastuuhenkilö. Lisäksi hammaslääketieteen yksikön henkilökunta ohjaa tarvittaessa kaikissa opintoihisi liittyvissä kysymyksissä.

Hammaslääketieteen koulutusohjelmassa opiskelijoiden henkilökohtaisena opinto-suunnitelmana (HOPS) sekä opintojen ohjauksen runkona toimii vuosikurssikohtainen lukujärjestys. Opinnot etenevät etukäteen suunnitellun lukujärjestyksen mukaan tietyssä järjestyksessä. Kaikki etukäteen suunniteltuun opintojen etenemisjärjestykseen liittyvät poikkeamat käsitellään erillisen HOPS menettelyn kautta. Henkilökohtainen opintosuunnitelma pohjautuu siihen tutkintorakenteeseen, joka on vahvistettu opiskelijan aloittaessa opintonsa sekä voimassa olevaan opetussuunnitelmaan.

Ohjauksen tukena ovat lisäksi kunkin vuosikurssin  opettajatuutorit sekä  sekä yleistä HOPS-neuvontaa antavat henkilöt. Prekliinisessä vaiheessa, kahden ensimmäisen vuoden aikana tuutoropettaja tapaa opiskelijoita säännöllisesti yhteisillä tuutortunneilla ja  tarvittaessa järjestetään mahdollisuus henkilökohtaisiin tapaamisiin.  Kliinisen vaiheen (3.- 5. vuosi) tuutoroinnissa korostuu opiskelijoiden ammatti-identiteetin kasvattaminen ja tukeminen. Lisäksi ohjauksen tukena ovat Opintoyhteisössä opiskelun tueksi julkaistut ohjeet.

Jos opinnot etenevät opetussuunnitelman (=lukujärjestys) mukaisesti, erillistä koko tutkintorakennetta koskevaa hopsia ei tehdä, ainoastaan valinnaisista opinnoista opiskelija laatii suunnitelman opintojen loppuvaiheessa ja hyväksyttää sen koulutussuunnittelijalla. Opiskelija opintojen etenemistä seurataan sekä opintojaksotasolla että klinikkakynnysten kautta.

Syitä, jolloin kirjallisen hopsin laatiminen voi olla tarpeen:

A. Opiskelijalla on muualla suoritettuja, hyväksiluettavia prekliinisen tai kliinisen vaiheen opintoja. Jos hammaslääketieteen opinto-oikeuden saaneella opiskelijalla on vähintään 20 opintopisteen edestä aiempia hammaslääketieteeseen soveltuvia ja mahdollisesti hyväksiluettavia opintoja, on opiskelijalla halutessaan mahdollisuus anoa lupaa ensimmäisen ja toisen vuoden opintojen suorittamiseen yhdessä vuodessa. Anomukseen tarvitaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka tulee tehdä opintojen alkuvaiheessa. Opiskelija laatii suunnitelman koulutussuunnittelijan tai opettajatuutorin ohjeistamana ja hyväksyttää sen hammaslääketieteen yksikön johtajalla.

B. Poissaolot esim. äitiysloma, kv-vaihto, armeija, suunniteltu sairausloma tai pidempiaikainen äkillinen sairastuminen jne. Jos opiskelija on sairauden tai muun syyn vuoksi poissa pidempään, hänen tulee ilmoittaa siitä hammaslääketieteen yksikköön mahdolli-simman pian. Kun opiskelija tietää paluustaan hän ottaa yhteyttä koulutussuunnittelijaan,  joka ohjaa opiskelijaa hopsin tekemisessä. Opintojen jatkamiseen voivat paluun jälkeen vaikuttaa mm. klinikkakynnykset, kliinisessä hoitoharjoittelussa vaadittavat suoritukset, kv-vaihdossa tehdyt suoritukset jne.
Huom! ko. vuosikurssin opetuksen kulku voi olla erilainen vuosittain

C. muu syy, jonka vuoksi tarvitaan opintojaksojen päällekkäisyyksien kartoittamista
Opinnot etenevät hitaasti, opiskelijalla on paljon puuttuvia suorituksia aikaisemmilta kursseilta tai paljon hyväksilukuja, jne.

Opiskelijan tulee seurata yleisesti itse opintojen etenemistä WebOodin avulla ja ottaa yhteyttä koulutussuunnittelijaan jos opinnot eivät etene toivotulla tavalla. Kirjallisen hopsin (rajattu hops) avulla voi paremmin suunnitella opintojen saattamista ajan tasalle.

Hammaslääketieteen koulutusohjelmassa HOPS -neuvontaa antavat:

Hammaslääketieteen 1. ja 2. vuosikurssin opettajatuutori

Yliopistonlehtori Sanna Oikari
Hammaslääketieteen 1. ja 2. vuosikurssin opettajatuutori
Puh. 050 442 3214, s-posti sanna.oikari@uef.fi
Työhuone: Snellmania

Kliininen opettaja Tiina Ikävalko
Hammaslääketieten  3. vuosikurssin opettajatuutori
Puh. 0503164117, s-posti tiina.ikavalko@uef.fi
Työhuone: Canthia 3125

Kliininen opettaja Tuomas Saxlin
Hammaslääketieteen 4. vuosikurssin opettajatuutori
Puh., s-posti tuomas.saxlin@uef.fi
Työhuone: Canthia 3039

Yliopisto-opettaja Satu Korpisaari
Hammaslääketieteen 5. vuosikurssin opettajatuutori
Puh. 0503687577 s-posti satu.korpisaari@uef.fi
Työhuone: Canthia 3116

Koulutussuunnittelija Leena Lampinen, hammaslääketieteen koulutusohjelman yleinen hops-neuvonta
(Canthia h. 3110, puh. 040 3552207, s-posti leena.lampinen@uef.fi )

Opetuskoordinaattori Elisa Miettinen, hammaslääketieteen koulutusohjelman kliinisen vaiheen yleinen hops-neuvonta
(Canthia h. 3112, puh. 0294454940, s-posti elisa.miettinen@uef.fi )

Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt terveystieteiden tiedekunnassa

Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt:

Opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen
Puh. 040 355 3111, s-posti susanna.jarvelin@uef.fi

• Yleinen opintoneuvonta

Amanuenssi Ella Koistinen
Puh. 050 452 6395, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä neuvonta

Opintosihteeri Nina Remes

Puh. 050 443 1910, sposti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Pro gradu –tutkielmiin (farmasia, hoitotiede ja MPH) liittyvät opintohallinnon tehtävät

Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt koulutusohjelmissa

Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa HOPS-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista.

BIOLÄÄKETIEDE: Opintosihteeri Marjut Nenonen
Puh. 0294 45 3165, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

FARMASIA: Koulutussuunnittelija Päivi Hartikainen
Puh. 029 45 4296, s-posti paivianneli.hartikainen@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

HAMMASLÄÄKETIEDE: Koulutussuunnittelija Leena Lampinen
Puh. 0294 45 4922, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

HOITOTIEDE: Yliopistonlehtori Ari Haaranen
Puh. 0294 45 4438, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

LÄÄKETIEDE: Opintoasiainpäällikkö Timo Kemppainen
Puh. 050 431 7430, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

RAVITSEMUSTIEDE: Opetuskoordinaattori Päivi Heikura
Puh. 0294 45 4300, s-posti etunimi.sukunimi@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

TERVEYDEN EDISTÄMINEN: Yliopistonlehtori Pirjo Hakkarainen
Puh. 050 316 4104, s-posti pirjoirene.hakkarainen@uef.fi

• Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta
• Opiskelijavalinta

Opintopalvelut

Opintopalvelujen (OPI:n) henkilökunta toimii tiedekunnan henkilöstön rinnalla opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa. Opintopalveluiden tehtävänä on vastata yliopiston opintohallinnon palveluista ja tuesta, tuottaa opiskelijoille ja henkilökunnalle tieto- ja viestintätekniikan sekä yliopistopedagogiikan ja opiskelutaitojen koulutusta, koordinoida kansainvälistä liikkuvuutta, sekä ura- ja ohjauspalveluita.  Yksikkö tarjoaa opiskelijoiden ohjauksen ja neuvonnan lisäksi opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluja sekä tietoteknisiä tukipalveluja yhteistyössä tietotekniikkapalvelujen kanssa.

Opintopalveluiden asiakaspalvelutiskiltä, ”Opparista” saat opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa (mm. yliopistoon ilmoittautuminen, opinto-oikeudet, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opiskelijarekisteriasiat). Opintopalveluiden yhteystiedot ja aukioloajat (avautuu uuteen välilehteen) löytyvät yliopiston verkkosivuilta.

Opintopalvelujen kampustoimipisteiden osoitteet:

Opintopalvelut, Joensuun kampus
Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus
Postiosoite: PL 111, 80101 Joensuu

Opintopalvelut, Kuopion kampus
Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 C, Canthia -rakennus, 2. krs (Oppari)
Postiosoite: PL 1627, 70211 Kuopio

Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Yliopiston tarjoamat ohjauspalvelut löytyvät kootusti Kamusta.

Opiskeluhyvinvointityön tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Toisaalta tavoitteena on sekä yhteisöllisen että yksilöllisen tuen avulla luoda terve ja turvallinen oppimis- ja opiskeluympäristö sekä suojata opiskelijan mielenterveyttä. Tutustu tarkemmin: opintojen ohjaus ja opiskelijahyvinvointi

Itä-Suomen yliopistossa opiskelevien hammaslääketieteen opiskelijoiden opetussuunnitelma perustuu valtioneuvoston yliopistojen tutkinnoista antamaan asetukseen (794/2004). Koulutusta säätelevät myös yliopiston tutkintosääntö sekä koulutuksen vähimmäistasoa koskeva Euroopan yhteisön lainsäädäntö.

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 330 opintopistettä, koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopiston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä ja puolessa lukuvuodessa. Tutkintoon sisältyy kuuden kuukauden syventävä käytännön harjoittelu.

Koulutuksen tehtävä
Tavoitteena on kouluttaa hammaslääketieteen lisensiaatteja, jotka ymmärtävät roolinsa moniammatillisen tiimin jäseninä erityisvastuualueenaan suun alueen terveys.

Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet
Koulutuksen tavoitteena on ammatillisesti pätevä hammaslääkäri, jonka toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja sen kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen jokapäiväisessä työssään. Hammaslääketieteen koulutusohjelmasta valmistuvat hammaslääkärit toimivat purentaelimistön ja suun alueen diagnostiikan ja hoidon spesialisteina ja hallitsevat tarvittavan hoitoonohjauksen, toimien läheisessä yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa. Koulutus antaa myös valmiudet sekä ammatilliseen että tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Tutkintorakenne v. 2021 aloittaville opiskelijoille

Prekliininen vaihe

HL1  v. 2021 - 2022

Op 1131000 Yliopisto opinnot käyntiin  ORI 1
4431011 Johdatus hammaslääketieteeseen, erikoisaloihin ja tutkimuksen JOHER 2,5
4431020  Opettajatuutorointi, hammaslääketiede 1, HL1 OPTU 0
4431012 Fysiiikkaa lääketiedettä opiskeleville FYL 2,5
4429161 Purentaelimistön anatomia ja fysiologia, osa 1 PAF1 1,5
4427501  Hätäensiapu HEA 1
8013703 English Academic Reading and Study Skills for Students of Dentistry EARS 2
4427107 Lääketieteellinen tieto ja viestintä LTV 3
4421612 Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta SORATO 6
4421613 Genomin toiminta GETO 6
4421604 Kehitysbiologia ja lisääntyminen KEHLI 5
4421603 Johdanto ihmisen biologiaan JIBI 1,5
4421605 Tuki- ja liikuntaelimistö TULE 6
4421606 Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino VERHE 9
4421607 Ruoansulatus ja metabolia RUMBA 8

Yht. 55 op

HL2 v. 2022 - 2023

8012702 Ruotsi RUO 3
4422504 Tautiopin perusteet TAOP 6
8011726 Vuorovaikutus potilas-lääkärisuhteessa, puheviestintää hammaslääketieteen opiskelijoille PUVI 1
5426101 Johdatus sosiaali- ja terveydenhuolollon palvelujärjestelmään JOSPA 3
4422503 Kliininen mikrobiologia KM 6
4218801 Perusfarmakologia PEFA 3
4218802 Systemaattinen farmakologia I SYFA1 4
4218804 Systemaattinen farmakologia II lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoilleI SYLFA2 4,5
4429162 Purentaelimistön anatomia ja fysiologia, osa 2 PAF2 3,5
4433002 Kariologian peruskussi KARPE 2,5
4432032 Propedeuttinen jakso PROPE 1
4432030  Opettajatuutorointi, hammaslääketiede, HL2 OPTU, 0
4432033 Parodontologian perusteet PAROPE 2,5
4422608 Hermosto HERMO 8
4422611 Elimistön puolustusjärjestelmät REPULSE 4
4422601 Hammaslääketieteen dissektiot HADIS 2
4432035 Hammaslääketieteellisen radiologian perusteet RAPE 1

Yht. 55 op

Opinnäytetyöseminaarit LL ja HLL, 0 op ovat pakolliset, mutta suoritusajankohta on vapaa.

4411065 Opinnäytetyöseminaari 1 LL ja HLL, 0 op, OPSEM1

4411066 Opinnäytetyöseminaari 2 LL ja HLL, 0 op, OPSEM2

Kliininen vaihe

HL3 V. 2023 - 2024

4432034 Kasvojen ja purentaelimen kasvu ja kehitys sekä purentavirheet ORTO 2
4433001 Propedeuttinen jakso, HL3 PROPE, HL3 2
4433024 Potilaan kohtaaminen ja haastatteleminen PKA 1
4433023 Korjaava karieshoito KARIO 6
4433020 Parodontologia PARO 3,5
4433029 Hammaslääketieteellinen radiologia I RADIO1 3
4433034 Purentavirheiden hoito ja hoitoon valinta PURHO 4,5
4433021 Endodontia ENDO 4,5
4433009 Purentaelimistön toimintahäiriöt I TMD1 4
4433027 Suupatologia SUUPAT 2,5
4433028 Kliininen hoitoharjoittelu KLI3 8,5
4433022 Suu- ja leukakirurgian perusteet KIR 3
4433014 Kruunu- ja siltaprotetiikka KRUSI 5,5
4433031 Materiaalioppi MAT 1,5
4433016 Laboratoriolääketiede hammaslääketieteen opiskelijoille KEM 1,5
4433017 Gerodontologia GERO 1
4433019 Opettajatuutorointi OPTU 0
4434024 Sisätaudit SISHA 2

Yht. 56 op

HL4 V. 2024 - 2025

4434022 Psykiatria, HL PSYHA 1
4214998 Reseptioppi HLRES 1
4434019 Anestesiologia ja tehohoito, HL ANHA 2,5
4434030 Purentaelimistön toimintahäiriöt II TMD2 1
4434003 Obstruktiivinen uniapnea ja keuhkosairaudet UNKE 1
4434029 Irtoprotetiikka PROTE 3
4434001 Kliininen hoitoharjoittelu II KLI4 17
4434004 Parodontologian syventävä jakso PARO2 2,5
4434020 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, HL KNKH, 1,5
4434032 Kariologian jatkokurssi KARJA 2
4434014 Endodontia II ENDO2 2,5
4434015 Pedodontia PEDO 3,5
4434028 Operatiivinen suu- ja leukakirurgia OPER1 3
4434009 Hammaslääketieteellinen radiologia 2 RADIO2 2
4434007 Hammas- ja leukatraumat TRAUMA 2
4434035 Suupatologia II SUUPAT2 3
4434012 Päivystyshammaslääketiede PÄIV 1
4434031 Hammaslääkäriksi työelämään HamTyö 2
4435021 Hammasimplantologia IMPLA 0
4434018 Ergonomia ERGO 1

Yht. 52,5 op

 HL5 v. 2025 - 2026

4435015 Syöpätaudit, HL HAMSY 2
4435016 Infektiosairauksien seminaarit, hammaslääketiede INFSEM 2
4435009 Kliininen hoitoharjoittelu, HL5 KLI5 16
4435021 Hammasimplantologia IMPLA 3
4435006 Operatiivinen suu- ja leukakirurgia II, silmätaudit OPER2 2
4435002 Ortodontian erityiskysymyksiä ORTER 2
4435024 Suun biofilmisairauksien seminaarit BISE 2,5
8013704 Advanced English Academic and Professional Communication for Dentistry AEAPC 1
4435008 Suupatologia III SUUPAT3 1
4435007 Suuradiologian syventävät seminaarit SEMSU 2
4435011 Syventävä Gerodontologia GERSY 2
4427519 Irti tupakasta -moniammatillisesti TUP 2
4435023 Purennan kuntoutus PURKU 2,5
4435014 Hammaslääketieteen Neurologia HANE 1
4460801 Ravitsemustiede RAVI 2,5
4435001 Hammaslääkäri johtajana,HAJO 2
4435012 Hammaslääketieteen kokoavat seminaarit HAMSEM 4

Alla olevasta kolmesta jaksosta valitaan yksi pakollinen (2 op)

5426102 Moniammatillista yhteistoimintaa sosiaali ja terveysalalla simulaatio-oppimisen keinoin (2 op) MOTYÖ

5426103 Näkökulmia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (2 op) HYTE

5426104 Moniammatillinen SOTE johtaminen (2 op) MOJO

Yht. 51,5 op

Opinnäytetyö 20 op

Valinnaiset opinnot 10 op

Syventävä käytännön harjoittelu (HARJO) 4435020 30 op

YHTEENSÄ 330 op

HAMMASLÄÄKETIEDE OPETUSSUUNNITELMA lv. 2021 – 2022

 PREKLIININEN VAIHE

HL1 v. 2021 - 2022

1131000 Orientaatio yliopisto-opintoihin ORI 1 1.9. - 7.10.2021

4431020 Opettajatuutorointi, hammaslääketiede 1, HL1 OPTU 0 1.9.2021 - 31.5.2022

4421603 Johdanto ihmisen biologiaan JIBI 1,5 9.9. – 1.10.2021

4431012 Fysiiikkaa hammaslääketiedettä opiskeleville FYL 2,5 13.9. - 26.11.2021

4421608 Solun ja kudoksen rakenne ja toiminta 1 SORATO 6 13.9. – 26.10.2021

4427107 Lääketieteellinen tieto ja viestintä LTV 3 16.9.2021 – 30.4.2022

4431011 Johdatus hammaslääketieteeseen, erikoisaloihin ja tutkimuksen JOHER 2,5 22.9.2021 - 16.2.2022

4421605 Tuki- ja liikuntaelimistö TULE 6 27.9. – 26.11.2021

8013703  English Academic Reading and Study Skills for Students of Dentistry EARS 2 4.10. – 3.12.2021

4421613 Genomin toiminta GETO 6 26.10. – 14.12.2021

4421606 Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino VERHE 9 7.1. – 14.3.2022

4421607 Ruoansulatus ja metabolia RUMBA 8  14.3. – 13.5.2022

4429161 Purentaelimistön anatomia ja fysiologia, osa 1 PAF1 1,5 15.3. - 20.5.2022

4421604 Kehitysbiologia ja lisääntyminen KEHLI 5 15.3. – 25.5.2022

4427501 Hätäensiapu HEA  1 16.3. – 4.5.2021

Yht. 55 op

HL2 v. 2020 - 2021

4422608 Hermosto HERMO 8 30.8. – 20.10.2021

4432030 Opettajatuutorointi, hammaslääketiede, HL2 OPTU,HL2 0 1.9.2021-31.5.2022

5426101 Johdatus sosiaali- ja terveydenhuolollon palvelujärjestelmään JOSPA 3 3.9.2021 – 31.5.2022

4432032 Propedeuttinen jakso PROPE 1 20.9.2021 – 18.5.2022

8011726 Vuorovaikutus potilas-lääkärisuhteessa, puheviestintää hammaslääketieteen opiskelijoille PUVI 1 21.9. - 15.10.2021

4422611 Elimistön puolustusjärjestelmät REPULSE 4 14.10. - 18.11.2021

4429162 Purentaelimistön anatomia ja fysiologia, osa 2 PAF2 3,5 25.10. - 24.11.2021

4422601 Hammaslääketieteen dissektiot HADIS 2 1.11. - 3.12.2021

4422503 Kliininen mikrobiologia  KM 6 10.1.- 23.2.2022

4422504 Tautiopin perusteet TAOP 6 10.1. – 8.4.2022

8012702 Ruotsia hammaslääketieteen opiskelijoille RUO 3 1.2. – 13.5.2022

4433002 Kariologian peruskussi KARPE 2,5 1.2. –22.4.2022

4432033 Parodontologian perusteet PAROPE 2,5 7.3. – 6.4.2022

4218801  Perusfarmakologia  PEFA 3 9.3. – 24.3.2022
4218802 Systemaattinen farmakologia 1 SYFA1 4 28.3. – 25.4.2022

4218804 Systemaattinen farmakologia 2 lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille SYLFA2 4,5 26.4. – 30.5.2022

4432035 Hammaslääketieteellisen radiologian perusteet RAPE 1 6.5. – 20.5.2022

Yht. 55 op

Kliininen vaihe

HL3 v. 2020 - 2021

4433001 Propedeuttinen jakso, HL3 PROPE 2 13.8.2021-21.1.2022

4433019 Opettajatuutorointi OPTU, HL3 0 19.8.21 – 31.5.2022

4433020 Parodontologia PARO 3,5 19.8. – 10.12.2021

4433023 Korjaava karieshoito KARIO 6 25.8. – 5.11.2021

4432034 Kasvojen ja purentaelimen kasvu ja kehitys sekä purentavirheet ORTO 2 1.9.-5.10.2021

4433009 Purentaelimistön toimintahäiriöt I TMD1 4 2.9.- 2.12.2021

4433029 Hammaslääketieteellinen radiologia RADIO1 3 6.9.- 2.12.2021

4434024 Sisätaudit SISHA 2 14.9- 5.11.2021

4433022 Suu- ja leukakirurgian perusteet KIR 3 28.9. - 9.12.2021

4433016 Laboratoriolääketiede hammaslääketieteen opiskelijoille KEM 1,5  27.10. – 29.11.2021

4433024 Potilaan kohtaaminen ja haastatteleminen PKA 1 3.11. – 17.11.2021

4433017 Gerodontologia GERO 1 8.11.-9.12..2021

4433027 Suupatologia SUUPAT 2,5 16.11.2021 - 13.1.2022

4433034 Purentavirheiden hoito ja hoitoon valinta PURHO 4,5 19.1. – 5.3.2022

4433028 Kliininen hoitoharjoittelu KLI3 8,5 24.1. -31.5..2022

4433021 Endodontia ENDO 4,5 27.1-30.3.2022

4433031 Materiaalioppi MAT 1,5 2.3. – 11.3.2022

4433014 Kruunu- ja siltaprotetiikka KRUSI 5,5 8.4.. – 30.5.2022

Yht. 56 op

HL4 v. 2020-2021

4434001 Kliininen hoitoharjoittelu II KLI4 17 9.8.2021 – 31.5.2022

4434004 Parodontologian syventävä jakso PARO2 2,5 9.8.2021 – 27.4.2021

4214998 Reseptioppi HLRES 1 10.8. -25.8.2021

4434003 Obstruktiivinen uniapnea ja keuhkosairaudet UNKE 1 13.8. – 14.12.2021

4434019 Anestesiologia ja tehohoito, HL ANHA 2,5 17.8. – 24.9.2021

4434022 Psykiatria, HL PSYHA 1 19.8. – 28.9.2021

4434029 Irtoprotetiikka PROTE 3 26.8. – 3.12.2021

4434020 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, HL  KNKH 1,5 26.8.21 - 20.1.2022

4434035 Suupatologia II SUUPAT2 3 27.8. – 18.3.2022

4434030 Purentaelimistön toimintahäiriöt II TMD2 1 8.9. – 29.10.2021

4434015 Pedodontia PEDO 3,5 20.9. -26.11.2021

4434032 Kariologian jatkokurssi KARJA 2 25.10.2021 – 9.12.2021

4434018 Ergonomia ERGO 1 3.11.2021 – 2.5.2022

4434009 Hammaslääketieteellinen radiologia 2 RADIO2 2 4.11. – 30.11.2021

4434014 Endodontia II ENDO2 2,5 19.11.2021 – 17.1.2022

4434031 Hammaslääkäriksi työelämään HamTyö 2 18.1.-4.4.2022

4434028 Operatiivinen suu- ja leukakirurgia OPER1 4 19.1.2021 – 24.2.2022

4434007 Hammas- ja leukatraumat TRAUMA 2 24.3. – 4.5.2022

4434012 Päivystyshammaslääketiede PÄIV 1 6.4. – 24.5.2022

4435021 Hammasimplantologia IMPLA 0 3.5. – 10.5.2021

Yht. 53,5 op
HL5 v. 2020-2021

4435009 Kliininen hoitoharjoittelu, HL5 KLI5 16 10.8.21 – 13.4.2022

4435016 Infektiosairauksien seminaarit, hammaslääketiede INFSEM 2 11.8. – 3.9.2021

4435017 Opettajatuutorointi OPTU 0 12.8.21 – 28.5.2022

4435015 Syöpätaudit, HL HAMSY 2 16.8. – 15.10.2021

4435021 Hammasimplantologia IMPLA 3 31.8. – 24.9.2021

4435006 Operatiivinen suu- ja leukakirurgia II, silmätaudit OPER2 2 1.9. – 19.11.2021

4435024 Suun biofilmisairauksien seminaarit BISE 2,5 14.9. – 25.11.2021

4435002 Ortodontian erityiskysymyksiä ORTER 2 20.9. – 15.10.2021

8013704 Advanced English Academic and Professional Communication for Dentistry AEAPC 30.9. – 9.12.2021

4435008 Suupatologia III SUUPAT3 1 26.10. – 28.10.2021

4435007 Suuradiologian syventävät seminaarit SEMSU 2 1.11.21 – 15.2.2022

4427519 Irti tupakasta -moniammatillisesti  TUP 2 5.11.2021

4435005  Purennan kuntoutus PURKU 3 1.12..21 – 10.3.2022

4435014 Hammaslääketieteen Neurologia HANE 1 01.12. – 7.4.2022

4435012 Hammaslääketieteen kokoavat seminaarit HAMSEM 4 2.12. – 18.5.2022

4460801 Ravitsemustiede RAVI 2,5 24.1. – 25.3.2022

4435011 Syventävä Gerodontologia GERSY 2 1.2. – 28.3.2022

4435001 Hammaslääkäri johtajana, HAJO 2 11.2. – 11.4.2022

Alla olevasta kolmesta jaksosta valitaan yksi pakollinen jakso 2 op    

5426102 Moniammatillista yhteistoimintaa sosiaali ja terveysalalla simulaatio-oppimisen keinoin MOTYÖ

5426103 Näkökulmia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen HYTE

5426104 Moniammatillinen SOTE johtaminen MOJO

yht. 51,5 op

Opiskelija voi kiinnostuksensa mukaan sisällyttää valinnaisiin opintoihin opintoja koko yliopiston opintojaksotarjonnasta. Ilmoittautumistiedot tulee tarkistaa WebOodista.

Valinnaisiin opintoihin voidaan hyväksyä mm.

• Opiskelijavaihdossa kertyneet opintopisteet
• Itä-Suomen yliopiston ja ylioppilaskunnan luottamustoimista saadut opintopisteet
• Osallistuminen ainejärjestötyöskentelyyn, 1 - 2 op
• Osallistuminen hallinto- ja työryhmätyöskentelyyn 1 - 3 op
• Tieteellinen artikkeli 5 op (opinnäytetyö 25 op)
• Avoimen yliopiston opintojaksoja

Kansainvälistymisen opintokokonaisuus (1131020) 25–35 op on kaikille opiskelijoille vapaasti valittava. Opintokokonaisuuteen voi kiinnittää opintoja, jotka liittyvät neljään moduuliin: kotikansainvälistyminen, kansainvälinen harjoittelu, opinnot ulkomailla sekä kulttuurien moninaisuus ja kieliopinnot. Tarkempia tietoja Kamusta ja WebOodin oppaasta.

Esimerkkejä valinnaisista opinnoista (osa opintojaksoista on aikataulutettu suoraan lukujärjestyksiin):

8014251 Latinan peruskurssi, 2 o (1. vsk)

4427108 Tutkimus tutuksi, 1 op (1. tai 2. vsk)

1131010 Vertaistuutorikoulutus, 2 op (1.-2. vsk)

1131023 Toimiminen vertaistuutorina, 2 op (2. vsk) (HUOM! Aiemmin koodilla 1131011 / 1 op)

4427102 Lääketiede ennen ja nyt, 1-2 op (joka toinen vuosi, seuraavan kerran keväällä 2022)

4427105 Vaihtoehtolääkintä ja uskomushoidot, 1.5 op (1.-5. vsk, joka toinen vuosi, seuraavan kerran keväällä 2022)

4437010 Tutustuminen kliiniseen hoitoharjoitteluun, TUKLI, 1-2 op (1-2. vsk)

4437006 Dentoalveolaarikirurgian tekniikkaa, DENTO, 1 op (5. vsk)

4437002 Täydentävä kliininen hoitoharjoittelu, TÄYDKLI (3-5. vsk)

5426102 Moniammatillista yhteistoimintaa sosiaali- ja terveysalalla simulaatio-oppimisen keinoin MOTYÖ, 2 op (2-5 vsk.)

5426103 Näkökulmia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, HYTE, 2 op (2-5 vsk.)

5426104 Moniammatillinen SOTE johtaminen, MOJO, 2 op (2-5 vsk.)

5425032 Monialaiseen kirjaamiseen liittyvä lainsäädäntö, MoKi, 1 op

4437009 Radiologian lisäopinnot, RADLIS, 1-5 op (4-5 vsk.)

4437015 Pelkäävän potilaan kohtaaminen: hammaslääkäri ja psykologityön näkökulmia, PELKO, 3-5 op, (4-5. vsk)

4437003 Kansainväliset ja kotimaiset kongressit ja seminaarit, 1-5 op

4437004 Ortodontian syventävä opintojakso, 1-5 op (4-5 vsk.)

Hammaslääketieteen opetuksen porrastusjärjestelmä eli kynnykset

(Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 31.5.2010, ohje päivitetty hammaslääketieteen yksikön johtoryhmä 15.6.2016)

Yleismääräykset

Prekliinisessä vaiheessa noudatetaan opetussuunnitelman mukaista opintojen järjestystä. Poikkeavat tilanteet kirjataan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, joka hyväksytetään hamaslääketieteen yksikössä.Kliinisen vaiheen opintojen yleismääräyksenä on, että kaikki kliinisen vaiheen päättyvien opintojaksojen pakolliset ryhmä- ja seminaariopetukset tulee olla suoritettuna ennen seuraavan lukukauden alkua.

Yksityiskohtaisemmat määräykset

1 a) Kolmannen vuoden kynnys

Kolmannelle vuosikurssille siirtyessään (31.8. mennessä) tulee opiskelijalla olla suoritettuna:

Kaikki ensimmäisenä (I) ja toisena (II) lukuvuotena päättyvät pakolliset opintojaksot loppukuulusteluineen lukuun ottamatta kieliopintoja, joiden suorittamisella ei ole aikarajoja.

JOSPA Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään opintojakso voidaan suorittaa heinäkuun loppuun mennessä. JOSPA jakson suoritus tarkistetaan kohdan 1b) mukaisesti.

Systemaattinen farmakologia II lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille (SYLFA) opintojakson harjoitustyöt ja ryhmäopetukset tulee suorittaa toukokuun loppuun mennessä (ks. tarkennus kohdassa Anomukset). Loppukuulustelu tulee suorittaa viimeistään kolmannen vuoden aikana.

1 b) Kolmannen vuoden klinikkakynnys

Kolmantena vuonna ennen kliinisen hoitoharjoittelun aloittamista tulee suorittaa hyväksytysti seuraavat opintojaksot: Propedeuttinen jakso, Korjaava karieshoito, Parodontologia sekä Hammaslääketieteellinen radiologia. Kurssien hyväksytty suoritus on edellytys potilastöiden aloittamiselle. Lisäksi JOSPA Johdatus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään tulee olla suoritettuna viimeistään ennen potilastyön aloittamista.

2) Neljännen vuoden kynnys

Systemaattinen farmakologia II lääketieteen ja hammaslääketieteen (SYLFA) opiskelijoille loppukuulusteluineen tulee olla suoritettuna ennen neljännen lukuvuoden aloittamista.

3) Viidennen vuoden kynnys

Siirryttäessä suorittamaan viidenteen lukuvuoteen sisältyviä opintojaksoja, tulee opiskelijalla olla suoritettuna:

• kaikki 3. lukuvuoteen sisältyvät opintojaksot kuulusteluineen
• 4. lukuvuoden syyslukukaudella päättyvät opintojaksot kuulusteluineen.

Tämän lisäksi

Kaikkien aiempien lukukausien pakollinen opetus tulee olla suoritettuna kliinisen vaiheen opintojen yleismääräyksen mukaan (ks. edellä). Em. ajankohtiin sisältyvien loppukuulustelujen suorittamisella ei ole aikarajoja.

Hakemukset

Jos opiskelijalla on perustellusta syystä tarvetta poiketa edellä mainituista klinikka- tai viidennen vuoden kynnyksestä, hänen tulee tehdä kyseistä ajankohtaa edeltävänä keväänä asiasta

anomus hammaslääketieteen yksikön johtajalle.

• 15.5. mennessä (5. vuoden kynnys).
• 14.6. mennessä (4. vuoden kynnys)
• 14.6. mennessä (3. vuoden kynnys)

Klinikkakynnyksestä poikkeamiseen voi anoa hammaslääketieteen yksikön johtajan lupaa vain, jos  opiskelijalla on yksi puutos ja riittävän vankat perustelut puutokselle. Riittäviin perusteisiin kuuluvat yleisesti hyväksytyt syyt kuten äitiys-/vanhempainloma, sairaus, vaihto-opiskelu tai joku muu vastaava perustelu.

Lisäksi ensimmäisen lukuvuoden kaikki pakolliset opinnot on oltava suoritettuna. Mikäli opiskelija on suorittanut prekliinistä vaihetta useamman kuin lukujärjestyksen mukaiset kaksi vuotta, niin yhtään puutosta ei sallita. Tässä tapauksessa myös Systemaattinen farmakologia II lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille (SYLFA) tentti on oltava suoritettuna.

Anomuksiin tulee liittää henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), joka on laadittu hammaslääketieteen yksikön ohjeiden mukaisesti.

Useimmat opintojaksot edellyttävät tiettyjen aiempien opintojen suorittamista. Tarkemmat ohjeet opintojaksoille vaadittavista edeltävistä opinnoista löytyvät opintojaksokuvauksista.

Hammaslääketieteen lisensiaatin (HLL) tutkinto muuttui 1.8.2011 siten, että lisensiaattitutkinnon jälkeen suoritettava yhdeksän kuukauden mittainen käytännön palvelu poistui ja se korvataan tutkintoon sisältyvällä syventävällä käytännön harjoittelulla. Samalla tutkinnon suorittamisaikaa pidennettiin viidestä vuodesta viiteen ja puoleen vuoteen.

Uusi tutkinto koskee automaattisesti opintonsa syksyllä 2011 ja tämän jälkeen aloittaneita hammaslääketieteen opiskelijoita. Aikaisemmin opintonsa aloittaneet voivat kuitenkin 1.8.2013 alkaen halutessaan siirtyä suorittamaan uutta tutkintoa, jos he eivät vielä ko. ajankohtaan mennessä ole aloittaneet tutkintoon sisältyvää hoitoharjoittelua.

Hammaslääketieteen yksikkö myöntää oikeuden aloittaa syventävä käytännön harjoittelu. Syventävä käytännön harjoittelu suoritetaan työsuhteessa kuntaan/kuntayhtymään. Opiskelija hakeutuu itse työsuhteeseen sellaiseen terveyskeskukseen, joka on tehnyt sopimuksen yliopiston kanssa. Suomen Hammaslääkäriliitto ylläpitää rekisteriä sopimuksen tehneistä terveyskeskuksista.

Syventävän käytännön harjoittelun voi aloittaa, kun seuraavat ehdot täyttyvät:

1. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon vaadittavat kliiniset opinnot on suoritettu (suorittamatta voivat olla kieli-ja viestintäopinnot sekä valinnaiset opinnot)

2. Teoriaopinnoista puuttuu kaksi loppukuulustelua

3. Tutkintoon kuuluva syventävien opintojen opinnäytetyö on jätetty tarkastettavaksi

4. Viidennen vuoden opetussuunnitelmaan kuuluvat Hammaslääketieteen kokoavat seminaarit (HAMSEM) tulee olla suoritettuna

Opiskelijan tulee laatia ennen harjoittelun aloittamista yhdessä hammaslääketieteen yksikön ennalta määrätyn hops-ohjaajan kanssa harjoittelulleen tavoitteet, jotka opiskelija kirjaa syventävän käytännön harjoittelun opintokirjaan yhdessä opettajan kanssa.

Opintokirja:

• Opiskelija täyttää tarvittavat tiedot opintokirjaan sähköisesti ja lähettää esitäytetyn opintokirjan hops-opettajalle (kliinistä hoitoharjoittelua arvioiva opettaja).
• Opiskelija käy arviointikeskustelun yhdessä hops-opettajan kanssa. Opettaja sekä opiskelija yhdessä asettavat tavoitteet harjoittelulle.
• Kun kaikki harjoitteluun vaadittavat suoritukset ovat opintorekisterissä, tulostetaan opintokirja ja yksikön johtaja myöntää allekirjoituksellaan oikeuden aloittaa harjoittelu.

Syventävän käytännön harjoittelun periaatteet ja Syventävän käytännön harjoittelun ohjeet löytyvät hammaslääketieteen opintoyhteisön sivuilta

Syventävän käytännön harjoittelusta lisätietoa hammaslääkäriliiton sivuilta (avautuu uuteen välilehteen)

Ohje opetukseen osallistumisesta ja pakollisesta opetuksesta poissaolon korvaamiskäytännöistä

Yleisohjeet

Hammaslääketieteen koulutusohjelma etenee pääsääntöisesti yksityiskohtaisen lukujärjestyksen mukaisesti. Luennoille osallistuminen ei ole pääsääntöisesti pakollista, mutta on suotavaa. Lukuvuoden ja opintojaksojen alussa järjestetään informaatiotilaisuuksia, joissa opiskelijan tulee olla läsnä, jos luennoilla on pakollisia luento-osuuksia, mainitaan niistä aloitusluennoilla tai opintojaksokuvauksessa.

Luennoilla käsiteltävät asiat kuuluvat tutkintovaatimuksiin. Opetus koostuu erillistä opintojaksoista, useimpiin opintojaksoihin liittyy loppukuulustelu tai muu soveltuva arviointimenetelmä. Kuulusteluissa edellytetään, että opiskelija hallitsee sekä opetuksessa esille tulleet asiat, että opintojaksoon kuuluvan kirjallisuuden.

Prekliinisen sekä kliinisen vaiheen opintojaksoilla harjoitustyöt ovat pääsääntöisesti pakollisia. Mikäli korvaavia vaihtoehtoja ei ole tai jos jokin harjoitustyö jää suorittamatta sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi, korvaavuudesta tulee neuvotella opintojakson johtajan kanssa. Mikäli opiskelija ei muuten osallistu oman vuosikurssinsa lukujärjestyksen mukaiseen opetukseen, hän voi suorittaa ryhmätyöt / harjoitukset kun opintojakso järjestetään seuraavan kerran. Opintojakso katsotaan loppuun suoritetuksi vasta kun kaikki pakollinen opetus sekä kuulustelut ovat suoritetut.

Oppiaineen vastuulla on tiedottaa opintojaksokuvauksessa tai opintojakson alussa opiskelijoille selkeästi poissaolokäytänteet, yhteyshenkilöt sekä toimintatapa poissaolon sattuessa. Oppiaineen vastuulla on myös varmistaa, että opiskelija saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. Sen vuoksi oppiaine voi edellyttää poissaolon korvaamista, mikäli poissaolot estävät opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista, vaikka poissaoloja olisi alle 10 % opintojakson pakollisesta opetuksesta.

Opiskelijan vastuulla ja velvollisuutena on selvittää mahdollinen tuleva poissaolo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tai sairaus-poissaolon sattuessa ilmoittaa siitä mahdollisimman pian.

Kliinisessä vaiheessa pakollisista opetuksista poissaolojen korvaamisessa noudatetaan seuraavia sovittuja ohjeita:

1. jos opiskelija perustellusta* syystä joutuu olemaan poissa pakollisesta luento- tai ryhmäopetuksesta, on hän velvollinen ilmoitta-maan poissaolostaan sekä sopimaan niiden korvaamisesta ao. opintojakson/oppiaineen vastaavan opettajan tai/erikseen sovitun yhteyshenkilön kanssa.
2.  poissaolot kliinisestä hoitoharjoittelusta, jotka koko lukuvuoden aikana ylittävät 10 %, on korvattava. Simulaatio- ym. harjoitustöiden korvaavuudet sovitaan oppiainekohtaisesti vastuuopettajan kanssa.
3.  Poissaolot on korvattava mahdollisimman pian, oppiaineiden ohjeiden mukaisesti, pääsääntöisesti ennen seuraavan lukuvuoden tai opintojaksokokonaisuuden alkua opintojen porrastusjärjestelmän yhteydessä mainittujen aikarajojen mukaisesti.
4.  poissaolokorvauksen hyväksyy kunkin oppiaineen tai kliinisen hoitoharjoittelun vastuuopettaja (todistus suorituksesta toimitetaan hammaslääketieteen yksikköön joko opetushoitajalle tai koulutussuunnittelijalle).
5.  pienryhmän vaihtamisesta sovitaan aina etukäteen, ilmoitus opetuskoordinaattorille.

*) Perusteltuja poissaolon syitä ovat

Oma tai lapsen sairastuminen, lääkärissä tai hammaslääkärissä käynti silloin, kun ajan tarve on kiireellinen tai tärkeän vastaanotto-ajan saaminen muuhun aikaan on kohtuuttoman vaikeaa (todistus käynnistä tulee esittää), raskauteen tai synnytykseen liittyvä pakottava syy. Muita mahdollisia, mutta etukäteen vastuuopettajan kanssa sovittavia syitä, voivat olla esim. yliopiston, ylioppilaskunnan tai opiskelijajärjestön vastuutehtävään liittyvä pakottava syy, force majeure -esteet (esim. kertausharjoitukset, läheisen hautajaiset), tieteellisessä kongressissa oman työn esittäminen, oma esiintyminen merkittävässä kulttuuri- tai huippu-urheilutapahtumassa. Hyväksyttäviä poissaolon syitä eivät ole esim. lomamatka, töissäkäynti tai toisen oppiaineen opetukseen tai kuulusteluun osallistuminen (esim. oma posteri tai esitys) ei esim. lomamatka.

Potilasopetustilanteissa huomioitavaa

Kaikissa opetustilanteissa, joissa ollaan tekemisissä potilaiden kanssa, tulee erityisesti noudattaa hienotunteisuutta ja hyviä tapoja. Tällaiseen opetukseen ei saa mennä päihteiden vaikutuksen alaisena, pukeutumiseen ja yleiseen siisteyteen tulee kiinnittää huomio-ta. Opettajilla ja opetusta avustavilla henkilöillä on oikeus ja velvollisuus ongelmatapauksissa poistaa opiskelija ryhmästä.

Kliininenhoitoharjoittelu

Kliiniseen hoitoharjoitteluun (potilaiden hoitoon) liittyvä tarkempi ohjeistus annetaan opiskelijoille hoitoharjoittelun alkaessa kolmannen vuoden keväällä. Kliiniseen hoitoharjoitteluun sekä arviointiin liittyvät ohjeet ja säännöt on kirjattu Klinikka Moodleen, arviointikirja jaetaan kolmannen vuoden keväällä.

Korvaavan suorituksen tarkoitus on vastata sisällöltään korvattavan opetuksen sisältöä. Korvaus on suoritettava kohtuullisen ajan kuluessa ja saman lukukauden aikana. Korvaava tehtävä ei ole hyväksyttävä syy olla poissa muusta opetuksesta.

Ensisijainen vaihtoehto poissaolon korvaamiseksi on ryhmän vaihtaminen. Tämän vaihtoehdon selvittäminen on opiskelijan tehtävä. Ryhmän vaihtaminen tai ylimääräisenä toiseen ryhmään meneminen on mahdollista vain, jos opintojakson ryhmien opettajilta / opetuskoordinaattorilta saadaan tähän etukäteen lupa.

Oppiainekohtaisesti voidaan lisäksi sopia, että korvaava tehtävä on kirjallinen tehtävä ja/tai kliinisen työn seuranta. Kirjallisen tehtävän ohjeellinen laajuus on yksi A4- sivu / korvattava tunti, ja sisällön osalta tarvitaan opettajan hyväksyminen. Kliinisen työn seuraamisen tai siihen ohjatusti osallistumisen kesto korvaavana tehtävänä on oltava pituudeltaan kohtuullinen, pääsääntöisesti kaksi kertaa korvattavan opetuksen kesto.

Opettajan tehtävänä on arvioida poissaolon korvaava tehtävä kahden (2) viikon kuluessa palauttamisesta ja ilmoittaa opiskelijalle sen hyväksymisestä/täydentämistä. Opiskelijan vastuulla on huolehtia, että hän on saanut kaikista tehtävistä hyväksynnän.

Ohjeet lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien tenttikäytänteistä

Opintosuoritusten arviointia ja tenttikäytänteitä säädellään yliopistolaissa (YL; Yliopistolaki, 558/2009) sekä Itä-Suomen yliopiston 1.8.2019 voimaan astuneessa Opintojohtosäännössä (OJS §§ 30-35, 45, 47-48, 50 ja 54). Tämän lisäksi lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien ohjeet perustuvat Terveystieteiden tiedekunnan 30.1.2013 hyväksymiin tutkintoja ja opintoja koskeviin pysyväismääräyksiin (PM 14§ ja 16 - 17 §), jotka säätelevät mm. opintojaksojen arvostelua, opintosuoritusten julkisuutta sekä vanhenemista. Tenttikäytänteitä säätelee lisäksi terveystieteiden tiedekunnan dekaanin päätös (6.5.2019 / Kuulustelun valvontaohjeet terveystieteiden tiedekunnassa).

Opintosuorituksen arviointi voi perustua loppuarviointiin, mutta myös oppimisprosessin jatkuvaan arviointiin. Kirjallisten kuulustelu-jen sijasta voidaan käyttää vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä esim. dialogitenttiä, esseetä, kotitenttiä, portfoliota, projektityötä, oppimispäiväkirjaa, verkkotenttiä, tai muita oppimisen arviointimenetelmiä. Opintojakson arvioinnin tulee olla linjassa opintojakson osaamistavoitteiden ja sisällön kanssa sekä tukea hyvän tieteellisen ajattelutavan ja tieteen toimintamuotojen oppimista.

Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmia koskevat tarkennukset

Yliopiston perus- ja jatkotutkintoihin sekä erillisiin opintokokonaisuuksiin ja erillisarvosanoihin sisältyvien opintosuoritusten ajankohdista ja suoritustavoista päätetään opetussuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä. Opetussuunnitelmaa tarkentavia ohjeita suoritustavasta ja arvioinnista voidaan antaa myös opintojakson alkaessa. Koulutusohjelmien/pääaineiden tulee määritellä opetusohjelmassaan opintosuoritusten suorituskertojen määrä, opintosuoritusten (ml. tenttisuoritusten) vanheneminen, tarkemmat ohjeet kuulusteluun ilmoittautumisesta, etätenttimahdollisuuksista sekä sähköisistä tenteistä. Seuraavassa on kuvattu lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien yhteiset tarkennetut tenttiohjeet asiaan kuuluvien ylempien ohjeiden yhteydessä.

Suorituskertojen määrä

Opintojaksojen, joiden suoritukseen kuuluu loppukuulustelu, tulee järjestää varsinaisen lopputentin lisäksi vähintään kaksi uusintakuulustelumahdollisuutta.  Suoritusmahdollisuudet on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen.

Yleiset kuulustelut

Lääketieteen laitos ei järjestä yleisiä kuulusteluja.

Tenttiin ilmoittautuminen

Tentteihin ilmoittaudutaan pääsääntöisesti WebOodin kautta. Ilmoittautuminen tapahtuu siten, että lukuvuoden alkaessa opiskelijalla tulee olla mahdollisuus ilmoittautua kaikille lukuvuoden aikana järjestettäville opintojaksoille sekä niiden lopputentteihin, ellei erityisestä syytä muunlaiseen käytäntöön ole tarvetta. Uusintatentteihin ilmoittautuminen avataan aina heti edellisen tentin jälkeen. Opiskelijan on ilmoittauduttava tentteihin viimeistään 10 vrk ennen tenttiä. Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei huomioida.
Mainitut ilmoittautumistavat ja – ajat eivät koske sähköistä Exam-tenttijärjestelmää, ellei opintojaksokuvauksessa ole muuta ilmoitettu. Poikkeuksen muodostavat hammaslääketieteen kliinisen vaiheen loppukuulustelut, opintojaksolle ilmoittautuminen sisältää myös loppukuulusteluun ilmoittautumisen ja opiskelijan ei tarvitse erikseen ilmoittautua loppukuulusteluun.

Tenttien järjestäminen

Tenttien järjestämisessä noudatetaan tiedekunnan ”Kuulustelujen valvontaohjeet terveystieteiden tiedekunnassa”-ohjetta.

Yleisiä ohjeita:

• Kännykät ja muut älylaitteet tulee ehdottomasti jättää laukkuihin tenttisalin seinustalle virrat sammutettuna tai äänettömäksi säädettynä tai kokonaan salin ulkopuolelle. Mikäli tenttijällä havaitaan älylaite tenttitilanteessa, voidaan hänet poistaa tentistä ja suoritus mitätöidään. Poikkeuksena tähän on digitaaliset tentit, jotka toteutetaan omilla laitteilla suojatussa palvelinympäristössä. Näistä opiskelijaa informoidaan etukäteen.
• Yli kahden tunnin tentistä voi poistua WC:n valvotusti. Mikäli tentissä on vain yksi valovaja, WC-käynnit hoidetaan valvojien vuoron vaihtuessa ja tästä ilmoitetaan opiskelijoille tenttitilaisuuden alkaessa. WC-käynti lasketaan tenttitilanteeksi.
• Tentissä käytetään pääsääntöisesti sekä opiskelijan nimeä että numeroa opiskelijoiden tarkan ja vaivattoman tunnistamisen vuoksi.
• Mikäli opiskelija tahtoo tenttiä useamman tentin yhdellä kertaa, ei opiskelijalla ole käytössään lisäaikaa vaan ainoastaan kyseiseen kuulustelukertaan varattu aika.
• Opiskelijoiden tunnistaminen tentissä tapahtuu nimen, numeron sekä opiskelijakortin tai muun henkilöllisyystodistuksen avulla.
• Mikäli opiskelija ei saa ottaa kysymyspaperia lähtiessään mukaansa, on siitä ilmoitettava erikseen.
• Uusintatenttien tulee olla vaikeusasteeltaan varsinaista tenttiä vastaavia.

Yksilölliset opintojärjestelyt tenttitilanteessa

Yksilöllisillä järjestelyillä tarkoitetaan aikaisemmin erityisjärjestelyiksi kutsuttuja toimia. Yksilölliset opintojärjestelyt mahdollistavat opiskelijalle tasavertaisen osallistumisen opetukseen ja osaamisensa näyttämiseen. Yksilöllisten opintojärjestelyjen sisältö ja toteutus riippuvat opiskelijan tarpeista ja tilanteiden luonteesta. Yksilöllisten opintojärjestelyjen toteuttaminen ei tarkoita kurssin vaatimustason tai osaamistavoitteiden laskemista. Viimekädessä kurssin opettajan vastuulla on, että osaamistavoitteet säilyvät samana kaikille opiskelijoille. Hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmissa noudatetaan Akateemisen rehtorin päätöstä yksilöllisistä järjestelyistä opinnoissa. Tenttitilanteessa opiskelijalle voidaan myöntää enimmillään 30 minuutin lisäaika tai esimerkiksi sallia apuvälineiden käyttö resurssien sallimissa rajoissa. Opiskelijan on ilmoitettava opintojaksolle / opintojakson tenttiin ilmoittautumisen yhteydessä yksilöllisten järjestelyjen tarpeesta tenttitilanteessa (tieto laitettava WebOodin lisätietokenttään).

Etätenttimahdollisuudet

Lääketieteen laitos ei järjestä eikä velvoita oppiaineitaan järjestämään etätenttejä. Oppiaineille jätetään kuitenkin mahdollisuus tapauskohtaisesti harkiten ja tarpeen mukaan itse organisoida etätenttejä.

Itä-Suomen yliopiston sisäiset etätentit (eli tentti suoritetaan jollain Itä-Suomen yliopiston kampuksella) ovat mahdollisia joidenkin laitosten kuulusteluissa siten, että opiskelija selvittää jollain kampuksella (Joensuu, Kuopio) mahdollisesti tenttinsä kanssa samanaikaisesti pidettävät tentit ja pyytää saada suorittaa oman tenttinsä toisen kampuksen tentin järjestäjän valvomana. Opiskelijan velvollisuutena on valvonnan järjestämisen lisäksi ilmoittaa tenttipaikasta ja valvojasta (yhteyshenkilöstä) kuulusteluun ilmoittautuessaan WebOodin lisätietokentässä tai laitoksen muuten määräämällä tavalla. Sisäiset etätentit ovat maksuttomia.

Itä-Suomen yliopiston ulkoiset etätentit (eli tentti suoritetaan muun tahon kuin Itä-Suomen yliopiston valvonnassa) ovat mahdollisia joidenkin laitosten tentissä. Laitokset antavat tarkempia ohjeita etätenttien mahdollisuudesta, etätenttiin ilmoittautumisesta ja tenttipaikoista. Opiskelija vastaa mahdollisista kustannuksista.

Sähköiset tentit

Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa on mahdollista järjestää tenttejä myös sähköisesti. Itä-Suomen yliopistossa käytössä oleva Exam-tenttijärjestelmä mahdollistaa esimerkiksi alkukuulustelujen järjestämisen sekä kypsyysnäytteiden kirjoittamisen opiskelijalle sopivana ajankohtana ennakkoon määriteltynä ajanjaksona. Sähköisissä tenteissä noudatetaan yliopiston yhteistä ohjeistusta: https://kamu.uef.fi/student-book/sahkoinen-tentti-tilat-ja-kaytannot/

Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa on mahdollista järjestää tenttejä myös sähköisesti (esim. Exam, Moodlen tenttityökalu tai vastaavat järjestelmät). Sähköinen, yliopiston tenttitilassa, omalla ajalla ja määrätyissä aikarajoissa suoritettava tentti soveltuu mm. alkukuulustelujen, loppukuulustelujen sekä uusintakuulustelujen järjestämiseen. Hammaslääketieteen koulutusohjelmassa kypsyysnäyte kirjoitetaan sähköisesti EXAM:ssa. Sähköisissä tenteissä noudatetaan yliopiston ohjeistusta, kts. ohjeet Kamussa.

Opintosuoritusten arviointi

Tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisesti lääketieteen ja hammaslääketieteen syventävien opintojen opinnäytetyön arviointi yhtenäistettiin tiedekunnan yleisten tarkennettujen opinnäytetyöohjeiden mukaiseksi. Täten 1.8.2014 lähtien hyväksytyt opinnäytetyöt arvostellaan asteikolla 1-5 (1, välttävä; 2, tyydyttävä; 3, hyvä; 4, kiitettävä; 5, erinomainen) alla olevasta TTtdk:n pysyväismääräyksistä poiketen.

Hyväksytyn tenttisuorituksen kaikille yhteinen läpäisyraja on 50%. Tästä rajasta voi poiketa vain erityisestä ja perustellusta syystä. Arviointiperusteet ja rajat on ilmoitettava opiskelijoille opintojaksokuvauksissa tai viimeistään opintojakson alkaessa. Tenttituloksia ilmoitettaessa tentissä saavutettuja pisteitä ei pyöristetä minkään arvosanan kohdalla, ei myöskään läpäisyrajan kohdalla.

Lisäksi, jos opiskelija reputtaa kolmessa perättäisessä saman opintojakson tentissä on hän velvoitettu keskustelemaan tilanteesta opintojakson tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Vasta kun neuvottelu on pidetty voi opiskelija ilmoittautua seuraavaan tentin uusintaan.

Opintosuoritusten arvioinnista on säädetty Itä-Suomen yliopiston Tutkintosäännön 32 ja 33 §§:ssä ja Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevissa pysyväismääräyksissä 14 §. Yliopistolain 44 §:n 1 momentin mukaan opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen.

YL 44 § Opintosuoritusten arviointi ja opintojen hyväksilukeminen
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.

TS 32§ Opintosuoritusten arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat
Opintosuoritusten arvioinnista käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida myös asteikolla hyväksytty - hylätty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opintojaksokuvauksessa.

Syventävien opintojen hyväksytyt tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat voidaan myös arvioida seitsenportaisella asteikolla: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur taikka asteikolla tyydyttävä, hyvä ja erinomainen tai asteikolla hyväksytty ja kiittäen hyväksytty.
Toisen kotimaisen kielen taidon arvioida käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä; sen mukaan, mitä laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) sekä valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) määrätään.

Opintosuorituksen arvosanan korotus

Opiskelijalle on varattava mahdollisuus korottaa hyväksytyn opintosuorituksen arvosanaa. Saman opintosuorituksen useista suorituksista on voimassa korkein arvosana.

TS 33§ Opintosuoritusten arviointi
Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta halua. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus.

TTtdk PM 14 § Opintosuoritusten arvostelu
Opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen kuulustelut järjestetään tiedekunnan antamien tarkempien määräysten mukaan ottaen huomioon mitä asiasta on määrätty tutkintosäännössä.
Hyväksytyt opintojaksot arvostellaan asteikolla 1-5 (1, välttävä; 2, tyydyttävä; 3, hyvä; 4, kiitettävä; 5,erinomainen) tai asteikolla hyväksytty/ hylätty. Opintokokonaisuudet (perusopinnot, aineopinnot, perus- ja aineopinnot, syventävät opinnot) arvostellaan asteikolla 1-5 (1, välttävä; 2, tyydyttävä; 3, hyvä; 4, kiitettävä; 5,erinomainen) tai hyväksytty/ hylätty. Arvostelusta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
(Lääketieteen ja hammaslääketieteen syventävien opintojen tutkielma arvostellaan arvosteluasteikolla hyväksytty/hylätty. Vrt. TTtdk:n päätös 29.4.2014 viisiportaisesta arvioinnista.) Hyväksytty pro gradu –tutkielma arvostellaan asteikolla 1-5 (1, välttävä; 2, tyydyttävä; 3, hyvä; 4, kiitettävä; 5, erinomainen). Tutkielman mainesanaa ei oteta huomioon pääaineen opintoja arvosteltaessa.
Lisensiaattitutkielmat arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty ja väitöskirjat asteikolla hylätty- hyväksytty - kiittäen hyväksytty.

Kuulustelun tulosten ilmoittaminen

Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmien tenttitulokset julkistetaan pääsääntöisesti Moodlessa käyttäen opiskelijan numerokoodia ja ohjeiden mukaisesti ilmoitustauluilla.

TS 34§ Kuulustelun tulosten julkistaminen
Kuulustelun tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Dekaani, opetusta antavan erillis- ja palvelulaitoksen johtaja tai opinto- ja opetuspalveluiden johtaja voi erityisestä syystä pidentää aikaa. Kuulustelun tulos on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kuukauden kuluttua suorituspäivästä. Määräajasta poikkeamisesta on ilmoitettava kolmen (3) viikon kuluessa suorituspäivästä. Sähköiseen opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Ilmoitustaululle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta, hylättyjen lukumäärästä sekä siitä, milloin ja missä opiskelijalla on tilaisuus tutustua opintosuoritustensa arviointiin.

Essee, luentopäiväkirja tai muu vastaava suoritus tulee jättää tarkastajalle asetettuna määräaikana. Opintosuorituksen tulos on julkistettava kolmen (3) viikon kuluttua määräpäivästä.
Määräaikoihin ei lueta jaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. - 15.8. välistä aikaa.
Mikäli kuulustelun arvioinnissa on ollut useita opettajia eikä arviointi ole tapahtunut yhteistyönä, kunkin tehtävän arvostelleen opettajan nimi on ilmoitettava.

TTtdk PM 16 § Opintosuoritusten julkisuus
Opinnäytteitä lukuun ottamatta opintosuorituksia ei saa luovuttaa tai näyttää laitoksen henkilökuntaan kuulumattomille eikä muutoinkaan julkaista ilman opiskelijan lupaa.
Tiedekunnassa tehtävät syventävät työt, lopputyöt, kandidaatin tutkielmat, pro gradu –tutkielmat, lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat ovat julkisuuslain mukaisia julkisia asiakirjoja.

Opintosuoritusvilppi

Opintosuoritusvilppien osalta toimitaan sen mukaan mitä Tutkintosäännön 45 § asiasta säätää:

TS 45§ Menettely plagiointi- ja muissa vilppitapauksissa
Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta opiskelijan, joka syyllistyy vilppiin. Opintosuoritus hylätään myös, kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. Jos valvoja keskeyttää opiskelijan kuulustelun häiriön tai vilppiepäilyn vuoksi, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn ja sen, myöntääkö vai kiistääkö opiskelija häiriön tai vilpin.  Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai kuulustelun häiritsemisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun opiskelijan vilpillinen menettely on näytetty toteen, on rikkomuksesta ilmoitettava kirjallisesti dekaanille, erillis- tai palvelulaitoksen johtajalle tai opinto- ja opetusjohtajalle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Dekaani, erillis- tai palvelulaitoksen johtaja tai opinto- ja opetusjohtaja voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten.

Yliopistolain 45 §:n mukaan opiskelijaa, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Yliopistolain 45 §:n mukaan opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Opintosuoritusten rekisteröinti ja tietojen oikaiseminen

TS 47 § Opintosuoritusten rekisteröinti
Opintosuorituksen arvioijan on viipymättä rekisteröitävä vastaanottamansa ja arvioimansa opintosuoritukset tai toimitettava varmentamansa opintosuoritustiedot rekisteröintiä varten. Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään kuulustelun päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä.

TS 48 § Opintosuoritustietojen oikaiseminen
Rekisterinpitäjän oma-aloitteiseen opintosuoritustietojen korjaamiseen sovelletaan henkilötietolain (523/1999) 29 §:n säännöksiä. Opiskelijan tulee pyytää arvioinnin suorittanutta yksikköä oikaisemaan opintosuoritusotteessa havaitsemansa virhe tai puute. Pyyntö virheen oikaisemiseksi tehdään kirjallisesti. Pyyntö on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua muutoksenhakulautakunnalta.

Opintosuoritusten vanheneminen

Opintosuoritukset vanhenevat pääsääntöisesti kymmenen vuoden kuluttua suorituksesta. Erityistapauksissa voidaan tästä aikarajasta joustaa ja/tai velvoittaa opiskelija päivittämään ja täydentämään osaamistaan.

TTtdk PM 17 § Opintosuoritusten vanheneminen
Tutkintoihin voi sisällyttää enintään 10 vuotta vanhoja opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia. Tätä pidemmästä voimassaolosta päättää opiskelijan pääaineen laitos/yksikkö. Tutkintoa varten suoritetut opintokokonaisuudet eivät vanhene.

Arvioinnin oikaisumenettely

Opintosuoritusten arvioinnin oikaisumenettelyssä toimitaan kuten Itä-Suomen yliopiston Tutkintosäännössä (50 §) säädetään.

TS 50§ Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely
Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.
Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena opetusta antavan yksikön toimistoon tai yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tarkastajan tulee tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan maksutta. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhaku-lautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.
Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen tutkielman arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tutustu myös yliopistossa laadittuihin opetuksen ja opiskelun eettisiin ohjeisiin (avautuu uuteen välilehteen).

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja (korvaaminen ja sisällyttäminen).Osaaminen voi olla syntynyt aiempien opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijaksi hyväksytty opiskelija voi hakea kirjallisesti osaamisensa tunnistamista ja tunnustamista, mikäli osaaminen vastaa opetussuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita sisällöltään ja tasoltaan. Hyväksilukua haetaan kyseisen oppiaineen/opintojakson vastuuhenkilöltä.

Aiempien opintojen hyväksiluvusta tutkintorakenteeseen tulee ensin keskustella HOPS-ohjaajan kanssa. Aiempien opintojen korvaavuudessa / sisällyttämisessä hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon on rajoitteita. Lähtökohta on se, että vain pakollisia opintojaksoja voi korvata aiemmilla opinnoilla.

Hyväksilukemista tai sisällyttämistä koskevan hakemuksen voi jättää sähköisesti yliopiston asiointipalvelussa. Hakemuksessa pyydetyt kentät on täytettävä huolellisesti ja tarvittavat liitteet on liitettävä hakemuksen mukaan: Todistukset aiemmasta/aiemmista suorituksista - opintorekisteriotteet, opintojaksokuvaukset ym. vastaavat. Liitteiden on oltava hyvälaatuisia ja luettavissa olevia. Lomakkeen lähettämisen jälkeen opiskelija saa tiedon hakemuksen onnistuneesta jättämisestä palveluun.

Kun asian hyväksyjä on käsitellyt asian, tulee päätös sähköpostiin. Halutessaan opiskelija voi saada lisäksi paperisen päätöksen. Hyväksilukemisesta kirjataan suoristusmerkintä opintotietojärjestelmään. Suoritusmerkintä kirjataan rekisteriin tutkintorakenteen mukaisella koodilla ja nimellä. Lisätietoihin merkitään lisäksi se, millä opinnoilla korvaavuus on myönnetty (mitä, missä ja milloin).

Keskeiset AHOT-käsitteet:

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) tarkoittaa eri menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana hänen opintojaan.

Osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan osaamisen arviointia eri muodoissaan.

Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, jolla aiemmin hankitun osaamisen perusteella opiskelijalle kirjataan opintosuoritus, hyväksiluku tai niiden osa.

Hyväksilukemisella tarkoitetaan opiskelijan aiemmin suoritettujen opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa. Hyväksilukemisen muotoja ovat sisällyttäminen ja korvaaminen. Hyväksilukeminen perustuu opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin.

Sisällyttämisellä tarkoitetaan muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan

Opintojen korvaamisessa opiskelijan suoritusrekisteriin kirjataan korvattava opintojakso, -kokonaisuus tai sen osa. Korvaaminen tapahtuu korvattavaa opintojaksoa tai – kokonaisuutta sisällöltään ja tasoltaan vastaavan opintosuorituksen tai muun osaamisen perusteella.

Yleistä tietoa AHOTista on Kamussa.

Kielikeskus vastaa kieli- ja viestintäopinnoista. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot kuuluvat alempaan eli kandidaatin tutkintoon. Pelkkää maisterin tutkintoa suorittavalta tai maisteriohjelmassa opiskelevalta ei vaadita pakollisia kieliopintoja, elleivät ne kuulu maisteriohjelman opetussuunnitelmaan. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnossa kieli- ja viestintäopinnot on suunniteltu tehtäväksi kahden ensimmäisen sekä viidennen opiskeluvuoden aikana.

Kieliopinnot on mahdollista suorittaa kielikeskuksen järjestämillä opintojaksoilla tai AHOT-näyttökokeilla, mikäli opiskelijalla jo entuudestaan on tutkintovaatimusten edellyttämä kieli- ja viestintäosaaminen. Kielikeskus vastaa kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukemisesta. Ohjeet ja lomake Kielikeskuksen verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).

Koulusivistyskielen määritteleminen

Opiskelijan koulusivistyskieli vaikuttaa terveystieteiden tiedekunnassa suoritettavan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen, kts. liite.

• Tutkinnon kielitaitopäätös 2019 (pdf)

Hammaslääketieteen opiskelijoiden viransijaisuukelpoisuus

Viransijaisuuskelpoisuus on määritelty valtioneuvoston asetuksissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta (377/2011 ja 104/2008). Asiaa valvovana viranomaisena toimii Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (avautuu uuteen välilehteen).

Hammaslääketieteen opiskelijan toimiminen laillistetun hammaslääkärin tehtävässä

Hammaslääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävässä laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toimintayksikössä.

Tämä tarkoittaa kaikkien neljän ensimmäisen opintovuoden pakollisten opintojaksojen suorittamista tentteineen. Kieliopinnot ja Opinnäytetöyseminaarit eivät kuulu Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen koulutusohjelman kynnysvaatimuksiin. Niiden suorittamisajankohta on vapaa, vaikka opintojaksot on alustavasti merkitty tutkintorakenteessa ja lukujärjestyksissä tiettyihin ajankohtiin.

Tämä asetus on tullut voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2008. Asiaa valvovana viranomaisena toimii Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Valvira ylläpitää myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä (Terhikki-rekisteri) valvontatehtävien hoitamiseksi. Rekisterinpidosta on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa, joka astui voimaan 1.3.2009.

Lisäksi asetus säätelee viransijaisuuskelpoisuutta seuraavasti:

3 e § Laillistetun ammattihenkilön tehtävässä toimimisen rajoitus
Edellä 3 ja 3 a–3 d §:ssä tarkoitetuilla opiskelijoilla ei ole oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävässä enää sen jälkeen, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta.

Tämä rajaa sijaisuuksia niin, että yli kymmenen vuotta hammaslääketiedettä opiskelleet eivät enää voi toimia hammaslääkärin tehtävissä ennen kuin ovat suorittaneet HLL-tutkinnon loppuun

Lisäksi Valvira huomauttaa seuraavaa: ”Henkilö ei ole enää opiskelija, jos opinnot ovat jääneet kesken ja hän ei enää ole oppilaitoksessa kirjoilla.” ”Henkilön tulee olla aktiivinen opiskelija voidakseen toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä". Ollakseen aktiivinen opiskelija, henkilön tulee olla ilmoittautuneena läsnä olevaksi yliopistoon.” ”Opintonsa keskeyttäneiksi opiskelijoiksi katsotaan kaikki yliopistoon poissaolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat.”

Valvira hyödyntää opiskelijoiden rekisteröinnissä korkeakoulujen valtakunnallisesta VIRTA-opintotietopalvelusta saatavia suoritusmerkintöjä, jotka yliopisto on ilmoittanut Virta-palveluun. Yliopiston ilmoittamat tiedot siirtyvät teknisesti Valviraan. Valvira lähettää rekisteriin merkitylle opiskelijalle rekisteröintitodistuksen. Ajantasaiset ammattioikeustiedot ovat nähtävissä rekisterin julkisessa tietopalvelussa (avautuu uuteen välilehteen).

Väestörekisterikeskuksen (VRK) myöntämien sähköisten varmenteiden toimiminen potilastietojärjestelmissä edellyttää, että opiskelijaoikeus on voimassa terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä. Kun terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä tapahtuu ammattioikeustietojen muutos, on tehtävä uusi ammattikorttitilaus.

Lisätietoja Valviran verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).

Opintojen aloittamisesta 10 vuotta

Jos opintojen aloittamisesta on kulunut 10 vuotta, ei opiskelija enää voi toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä. Opintojen tässä vaiheessa opiskelijaa ei merkitä Terhikki-rekisteriin opiskelijana. Mikäli oikeus toimia opiskelijana ammattihenkilön tehtävissä on myönnetty aiemmin, rekisteriin merkitty oikeus lakkaa automaattisesti (teknisesti), kun ammattioikeuteen merkityn opintosuorituksen aloituspäivämäärästä on kulunut 10 vuotta.

Opintojen aloituspäivämääräksi katsotaan sen lukukauden aloittamispäivämäärä, jolloin on aloitettu kyseiseen ammattiin johtavat opinnot. Jos siis tutkintoon on hyväksi luettu toiseen ammattiin kuuluvia opintoja, ei näitä opintoja huomioida arvioitaessa sitä, koska opinnot on aloitettu. Jos sen sijaan henkilö on opiskellut samaa ammattia kahdessa eri yliopistossa, katsotaan opinnot aloitetuksi silloin, kun opinnot on aloitettu ensimmäisessä yliopistossa.

Opiskelijoiden ilmoittamisesta Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki) Valvira on täsmentänyt menettelyä, joka koskee niiden opiskelijoiden Terhikki -rekisteristatusta, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa tai ilmoittautuneet poissaoleviksi. Tiedekuntia on pyydetty ilmoittamaan Valviraan niiden opiskelijoiden nimet, jotka on merkitty Terhikki-rekisteriin mutta jotka ovat lopettaneet tai syystä tai toisesta väliaikaisesti keskeyttäneet opintonsa (mukaan lukien poissaolevat).

Valviran mukaan: "Jos opiskelija haluaa toimia tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä, tulee hänen olla opiskelija, eli ilmoittautunut läsnä olevaksi."

Ilmoitamme valtakunnallisen sopimuksen mukaisesti poissaolevien ja kirjoiltapoistettujen opiskelijoitten nimet kaksi kertaa lukuvuodessa, lukukausien ilmoittautumisaikojen umpeuduttua. Ajankohdat ovat syyslukukaudella 1. lokakuuta ja kevätlukukaudella 1. helmikuuta.

Tarkempi ohjeistus: hammaslääketieteen opintoyhteisö

(Ohje: Tietosuojavastaava Auli Mikkonen, tietohallintopäällikkö Kirsi-Marja Remes, KYS 2019)

Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoita koskevat samat tietoturvan ja tietosuojan ohjeet sekä lainsäädäntö kuin KYSin työntekijöitä. KYS on uudistanut toimintamalleja EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyen ja monet tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat menettelytavat ovat tarkentuneet vuoden 2019 aikana. Tietoturvallisuutta koskevat ohjeet ovat KYSin Syke-intranetissä hakusanalla ”tietoturva” tai linkkinä opiskelijoiden omalta sivuilta. Myös lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat suorittavat pakollisen tietoturvaa ja tietosuojaa suojaa koskevan verkkokoulutuksen Oppiportissa (nimellä Tietoturva sosiaali- ja terveydenhuollossa).

Opiskelijat saavat käyttäjätunnukset KYSin tietojärjestelmiin ja ottaessaan nämä käyttöön ensimmäistä kertaa hän hyväksyy sairaanhoitopiirin käyttösäännöt eli sähköisen käyttäjäsitoumuksen. Tunnukset ovat henkilökohtaiset.

Uusi tartuntatautilaki (1221/2016)  (avautuu uuteen välilehteen) on tullut osittain voimaan keväällä 2017 ja sen opiskelijoita koskeva pykälä 48§ on astunut voimaan 1.3.2018. Laki koskee tältä osin opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi.

Säännös kieltää työnantajaa käyttämästä työntekijöitä/harjoittelijoita, joilla ei ole rokotussuojausta, sellaisissa asiakas- ja potilastiloissa, joissa olevat asiakkaat tai potilaat ovat lääketieteellisin perustein arvioituna alttiita mahdollisten tartuntojen seuraamuksille. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän tai työharjoittelussa olevan on oltava monin eri keinoin valmis suojelemaan hoitamiensa henkilöiden terveyttä.

Tartuntatautilain pykälän 48 mukaan opiskelijalla tulee olla:

• rokotuksen tai sairastetun taudin tuottama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan
• rokotus influenssaa vastaan
• rokotus hinkuyskää vastaan, jos hän hoitaa alle 12 kuukauden ikäisiä

Opiskelijoille on YTHS:n verkkosivuille (avautuu uuteen välilehteen) koottu ohjeistus rokotustarpeen arviointia sekä mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Käy tutustumassa sivulta löytyvään materiaaliin, erityisesti rokotussuojan itsearvointilomakkeeseen. Täytä lomake, ja mikäli huomaat rokotussuojassasi puutoksia, ota yhteyttä YTHS:ään. Allekirjoita itsearvointilomake vasta kun suoja on kunnossa ja säilytä lomake itselläsi. Voit esim. valokuvata dokumentin kännykälläsi, jolloin se on paremmin saatavilla, kun joku suojaasi tiedustelee.
YTHS hoitaa asiaan liittyviä käytännön järjestelyjä yhdessä vuosikurssien isäntien ja emäntien kanssa. Tarvittavista rokoteohjelmista ja -aikatauluista annetaan erillisiä vuosikurssikohtaisia ohjeita.

Yhteistyökumppanimme - yliopistosairaala, muut keskussairaalat, terveyskeskukset ja terveydenhuollon alan yksiköt - varmistavat omien käytäntöjensä mukaisella tavalla, että opetus ja harjoittelu sujuu lain vaatimusten mukaisesti. Kts. ohjeet alapuolella:

• KYS (pdf)
• Siun Sote (Joensuu, Pohjois-Karjala) (pdf)
• Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (pdf)
• Kainuun sote (pdf)

Soveltumattomuus opiskeluun - SORA-lainsäädäntö, opiskelijaksi ottamisen rajoitukset

Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta. Vastaavasti jo myönnetty opiskeluoikeus voidaan peruuttaa.

Rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, farmasia sekä sosiaalityö ja opettajankoulutus. Näillä aloilla edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun.

Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä vammaisten tai muista fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle. Opiskelijaksi ottamisen rajoituksia sovelletaankin vain silloin, kun hakijalla on sellainen vakava sairaus tai toimintakyvyn häiriö, että on ilmeistä, ettei hän voi osallistua koulutukseen.

Rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuus ja huumausainetestaus opiskeluaikana

Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai käytännön tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (siveellisyys- ja seksuaalirikokset, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja vakavat huumausainerikokset). Syyllistyminen näihin rikoksiin on tietyin lisäedellytyksin opiskeluoikeuden peruuttamisperuste, jos opinnot edellyttävät lasten parissa työskentelyä.

Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa myös velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä. Lisätietoa aiheesta löytyy mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivuilta.

• Lue julkaisu: SORA-lainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa. Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. (pdf-dokumentti)
• Katso myös Itä-Suomen yliopiston Opiskelijoiden Päihdeohjelma; Toimenpideohjelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumisen tueksi (15.11.2015). Ohjelma löytyy mm. opiskelijan hyvinvointia koskevalta sivulta.

Opiskelijoiden rikostaustaotteiden tarkistaminen hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmissa:

Laki yliopistolain muuttamisesta 954/2011:

• 43 a § 2 mom.: "Kun opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain 17 luvun 18, 18 a tai 19 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1-3 tai 6 §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä tai 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta."
• 43 b § 4 mom.: "Opiskelijan tulee yliopiston pyynnöstä antaa 43 a §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä."
• 37 a § 3 mom.: "Yliopiston tulee antaa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä, minkälaista terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy."

Lisäksi rehtorin antama ohje (UEF 1514/12.01.03.01/2013) Itä-Suomen yliopiston ohje opiskelijoiden rikostaustaotteista (14.11.2013, pdf) käsittelee SORA-lainsäädäntöön liittyvää opiskelijoiden rikostaustaotteiden käsittelyä.

Rikostaustaotteiden käsittely on delegoitu vain dekaanin määräämille henkilöille.

Valtakunnallisen lääketieteellisten alojen linjauksen mukaisesti rikostaustaotteiden tarkistukset toteutetaan Lääketieteen laitoksella seuraavasti:

• Hammaslääketieteessä rikostaustaotteet pyydetään kaikilta opiskelijoilta kolmannen lukuvuoden kevätlukukaudella klinikkatyöskentelyn alkaessa.
• Lääketieteessä rikostaustaotteet pyydetään puolestaan neljännen lukuvuoden kevätlukukaudella huhti- toukokuun vaihteessa ennen seuraavan lukuvuoden alkua (sis. mm. lastentaudit ja lastenpsykiatrian), huomioiden myös neljännen vuoden jälkeen käynnistyvät amanuenssiharjoittelut ja työkelpoisuus (= tilapäinen toiminta terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä).Opiskelijoille tiedotetaan asiasta erikseen. Tarkastusprosessiin liittyvät käytännön toimenpiteet ja ohjeet kirjataan Moodleen.

Rikostaustaotteen tilaaminen Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta (avautuu uuteen välilehteen)

Syventävien opintojen opinnäyte ja sitä koskevat määräykset

Terveystieteiden tiedekunnan dekaani on vahvistanut päätöksellään (3.6.2014) tiedekunnan suositukset koskien ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyön ohjausprosessia ja ohjeita. Suositukset koskevat seuraavia kokonaisuuksia:

• opinnäytetyön prosessikaavio
• pro gradu –tutkielman ja syventävien opintojen opinnäytetyön ohje
• opinnäytetyön ohjaus- ja etenemissuunnitelma -lomake

Hammaslääketiede ja lääketiede noudattavat terveystieteiden tiedekunnan yleisiä opinnäytetyöohjeita. Kussakin koulutusohjelmassa tai pääaineessa kirjoitettavan opinnäytetyön muodoista säännellään tarkemmin niiden opetussuunnitelmissa tai erillisissä ohjeissa.
Hammaslääketieteen ja lääketieteen opinnäytetyön ohjeet on saatavilla sähköisessä opinto-oppaassa sekä opintoyhteisössä (UEF / Kamu).

Opinnäytetyön laajuus on pääsääntöisesti 20 op. Tieteellisestä artikkelista opiskelija saa rekisteriinsä 25 op:n merkinnän. Erillistä suomenkielistä raporttia ei 25 op:n suoritukseen tarvita. Lääketieteen ja hammaslääketieteen opinnäytetyöt arvioidaan asteikolla 1-5 (1 = välttävä, 2 =tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 =kiitettävä ja 5 =erinomainen). Ennen tarkastusprosessin käynnistämistä opinnäytteelle on tehtävä Turnitin –plagiaatintunnistus. Oppiaineen vastuuhenkilö hyväksyy ohjaajat. Tarkastajat sekä lopullisen työn hyväksyy lääketieteen laitoksen johtajan delegointipää-töksen mukaisesti yksikön johtaja tai varajohtaja.

Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäyte

Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluu yliopistojen tutkinnoista annetun VN:n asetuksen (2004/794) 15 §:n mukaan tutkinnon pää-aineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Pro gradu –tutkielmat ja syventävien opintojen tutkielmat/kirjalliset työt ovat julkisia opinnäytteitä.

Tutkinnon syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytetyön tavoitteena on osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä kykyä tieteelliseen viestintään. Hammaslääketieteen ja lääketieteen syventävien opintojen opinnäytetyön laajuus on 20 tai 25 opintopistettä. Opinnäytetyön laajuus on pääsääntöisesti 20 op. Tieteellisestä artikkelista opiskelija saa rekisteriinsä 25 op:n merkinnän. Erillistä suomenkielistä raporttia ei 25 op:n suoritukseen tarvita.

Tutkielmaan voi sisältyä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voi suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjallisen tutkielman opiskelija tekee itsenäisesti. (Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset 7 §)
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia mm. itsenäiseen tiedonhankintaan, tiedon analysointiin ja kriittiseen arviointiin, tutkimustyön suunnitteluun ja toteuttamiseen, tieteellisten menetelmien käyttöön sekä tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee laatimaan tieteelliset kriteerit täyttävän opinnäytetyön.

Opinnäytetyön muodot

Opinnäytetyön voi tehdä jollakin seuraavista tavoista:

1. Kokeellisen, kliinisen tai muun empiirisen tutkimus- tai kehittämistyön tekeminen ja raportin kirjoittaminen tutkimus-työstä. Tutkimusraportti noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita.
2. Referee-käytännön mukaisessa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistava alkuperäisartikkeli. Artikkelin tulee sisältää tut-kimuksen keskeisimmät asiat (mm. tavoitteet, tausta, tutkimusmenetelmät, kohdejoukko, teoriapohja, tulokset sekä luet-telo artikkelissa käytetyistä lähteistä). Opiskelija kirjoittaa tutkimusaiheestaan suomenkielistä tekstiä Opinnäytetyösemi-naarien 1 ja 2 yhteydessä. Artikkelimuotoisen opinnäytteen kirjoittajan tulee osoittaa, että hän hallitsee tutkimusprosessin. Opinnäytteen tekijän tulee pääsääntöisesti olla artikkelin 1. kirjoittaja (TT tiedekunnan linjaus). Mikäli opiskelija on 2. tai 3. kirjoittaja, tulee asiasta laatia yhdessä pääohjaajan kanssa selvitys, joka toimitetaan työn hyväksymisprosessiin liittyen muiden asiakirjojen ohessa laitosjohtajalle tiedoksi ja arvioitavaksi.
   Jos tutkimuksesta on suunnitteilla artikkeli myöhemmin tai artikkelia ei jostain syystä vielä haluta lähettää lehteen, opin-näytetyö tulee kirjoittaa ensimmäisen vaihtoehdon mukaiseen raporttimuotoon. Kertaalleen rekisteriin kirjattua suoritusta ei voi myöhemmin avata ja laajuutta muuttaa.
3. Laaja, systemaattinen, review-tyyppinen kirjallisuuskatsaus.

Äidinkieleltään ruotsinkielinen opiskelija voi kirjoittaa opinnäytetyönsä ruotsiksi. Erityistapauksissa opinnäytetyön voi kirjoittaa myös vieraalla kielellä. Näin voidaan tehdä esimerkiksi silloin, jos työn ohjaaja on englanninkielinen.

Opinnäytetyön laajuus

Opinnäytetyöhön käytettävän ajan mitoituksen lähtökohdaksi suositellaan seuraavia kokonaistuntimääriä: 1 opintopiste on 27 tuntia ja 20 opintopistettä vastaa 540 tuntia (n. 70 työpäivän työmäärä) ja esim. 30 opintopistettä vastaa n. 800 tuntia (yksi lukukausi täysipäiväistä työtä).
Opinnäytetyön suorittamiseen voi kuulua lisäksi opetussuunnitelmassa määriteltyjä tai ohjaajan kanssa sovittavia metodologisia opintoja.
TT tiedekunnan opinnäytetöiden ohjeellinen laajuus

• 20 opintopistettä – n. 30 - 45 sivua
• 30 opintopistettä – n. 50 - 80 sivua
• 40 opintopistettä – n. 60 - 90 sivua

Opinnäytetyön ohjaus ja vastuut

Opinnäytetyölle esitetään pääsääntöisesti 2 ohjaajaa, joita oppiaineen vastuuhenkilö puoltaa. Työllä voi myös erityistapauksissa olla 1 tai kolme ohjaajaa. Lääketieteen ja hammaslääketieteen ohjaajien nimeämisen hyväksyy oppiaineen vastuuhenkilö.

Ohjaajina ja tarkastajina toimivat ensisijaisesti professorit, dosentit, kliiniset opettajat, lehtorit ja muut yliopiston opettajat ja tutki-jat. Muiden, esimerkiksi yliopiston ulkopuolisten ohjaajien ja tarkastajien sopivuus tehtävään tulee ensin hyväksyttää oppiaineen vastuuhenkilöllä.

Opiskelija sopii ohjaajiensa kanssa työn ohjausprosessista. Opiskelija ja ohjaajat täyttävät yhdessä ohjaussopimuslomakkeen, jossa on määritelty tarkemmin sekä opiskelijan että ohjaajan vastuut ja velvollisuudet opinnäyteprosessin aikana.

Opinnäytetyön ohjaajia voidaan vaihtaa oppiaineen kanssa neuvotellen, esim.:

• kun ohjaaja ei ole enää käytettävissä (siirtynyt muihin tehtäviin, eläkkeelle ym.)
• opinnäytetyö ei etene
• ristiriitatilanteissa

Opinnäytetyön tehtävänä on osoittaa opiskelijan kypsyyttä itsenäiseen tutkimustyöskentelyyn sekä -osaamiseen. Vastuu opinnäyte-työn tekemisestä ja tuloksista on opiskelijalla. Ohjaajat tukevat opiskelijaa opinnäytetyön tavoitteiden saavuttamisessa ja varmista-vat, että opinnäyte vastaa tiedekunnan ohjeita. Opiskelija saa ohjausta opinnäytetyöhön liittyvissä erityiskysymyksissä ohjaajan kanssa sovituissa tapaamisissa.

Opinnäytteen aloittamiseen liittyvät ohjeet ja lomakkeet löytyvät opintoyhteisöstä.

Opinnäytetyön tarkastaminen

Itä-Suomen yliopistossa on otettu käyttöön 1.9.2018 alkaen kaikissa tiedekunnissa pro gradu tutkielmien ja syventävien opintojen opinnäytetöiden osalta sähköinen tarkastus ja hyväksymisprosessi.
Ennen tarkastusprosessiin käynnistämistä opinnäytetyölle on tehtävä Turnitin –plagiaatintunnistus (Rehtorin päätös 18.12.2014 ja Akateemisen rehtorin päätös 22.12.2015). Tämä on opiskelijan vastuulla. Opiskelija jättää opinnäytetyön virallisesti tarkastukseen sähköisessä asiointipalvelussa ja liittää mukaan plagi-raportin.

Pääohjaaja esittää opinnäytetyölle kahta tarkastajaa, joista ensimmäinen tarkastaja on yksi työn ohjaajista ja toinen kyseisen tie-teenalan edustaja. Yksikön johtaja / varajohtaja määrää pääohjaajan esityksestä tarkastajat. Tarkastajat nimetään siinä vaiheessa kun opinnäyte on jätetty tarkastettavaksi.

Tarkastajat saavat opinnäytetyön tarkastettavaksi sähköisessä prosessissa. Opinnäytetyö arvioidaan ja täytetään arviointilomake. Jos tarkastajat täyttävät erilliset arviointilomakkeet lähetetään ne sähköposti-osoitteeseen LLopinnayte@uef.fi (lääketiede) tai elisa.miettinen@uef.fi (hammaslääketiede), josta virkailija vie arvioinnit järjestelmään. Jos tarkastajat laativat yhteisen arvioinnin, voi tarkastajat viedä arvioinnin sähköiseen järjestelmään itse.

Terveystieteiden tiedekunnassa on käytössä yhteiset tutkielmien arviointiperusteet. Itä-Suomen yliopiston opintojohtosäännön 36 pykälän mukaan ”…tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa opinnäytteestä ja pro gradu -tutkielman osalta myös ehdotus arvosanaksi kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty”.

Tarkastajat arvioivat opinnäytetyöt arvosana-asteikolla 1 – 5 (välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä, erinomainen). Ennen opinnäyte-työn hyväksymisestä päättämistä opiskelijan on ilmoitettava, hyväksyykö hän arvioinnin vai haluaako hän keskeyttää arviointiprosessin. Opintojohtosäännön 38 pykälän mukaan opiskelijan ”..on mahdollista keskeyttää opinnäytteen arvosteluprosessi. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti. Arviointiprosessi voidaan keskeyttää vain kerran”. Opiskelijan käynnistäessä arviointiprosessin uudelleen, on hänen täytynyt kirjoittaa opinnäyte ainakin osin uudelleen tai tehdä siihen laajoja korjauksia.

Opinnäytetyön arvostelua koskevaan päätökseen tyytymätön opiskelija saa hakea Itä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunnalta kirjallisesti oikaisua neljäntoista päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Itä-Suomen yliopiston Opintojohtosääntö

36 § Syventävien opintojen opinnäytteen tarkastaminen ja arviointi
Syventävien opintojen opinnäytteen voi suorittaa itsenäisesti, parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin. Työn muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa.

Yksikön johtaja hyväksyy opinnäytetyön.

Opinnäytetyötä tai kypsyysnäytettä ei voi korvata aiemmilla opinnoilla.
Opintosuoritusta koskevasta muutoksenhausta säädetään Itä-Suomen yliopiston opintojohtosäännössä (50 §). Oikaisupyyntö tehdään yliopiston muutoksenhakulautakunnalle.

Opinnäytetyön julkaiseminen

Opinnäytetyöt julkaistaan sähköisesti ja ne ovat luettavissa kirjaston e-julkaisut –sivulla. Jos opinnäytteellä ei ole e-julkaisulupaa (esim. tieteellinen artikkeli), se on saatavissa vain kampuskirjastoissa sähköisessä muodossa (ei lainattavissa eikä hakukoneiden saavutettavissa) (Akateemisen rehtorin päätös UEF dnro 1671/12.02.01.02/2011).

Opinnäytetyön opintoneuvonta ja ohjeet

Ohjausta opinnäytetyön tekemiseen

• Oppiaineiden vastuuhenkilöt ja opettajat ohjaavat opinnäytteen aiheen löytämisessä ja työstämisessä
• Opetuskoordinaattori ja koulutussunnittelija ohjaavat opinnäyteprosessin käytännön asioissa, esim. tarvittavien dokumenttien täyttämisessä jne.
• Kielikeskuksen äidinkielen ja kirjallisen viestinnän opettajat: (Lääketieteen alojen opiskelijoille on laadittu omat kirjoitusohjeet, joihin liittyy kaksi mallitutkielmaa)
• Kirjasto antaa ohjausta ja neuvontaa tiedonhaussa

Opinnäytetyön ohjeet

• Syventävien opintojen opinnäytetyön ohjeet ovat hammaslääketieteen ja lääketieteen sähköisessä opinto-oppaassa  sekä opintoyhteisöissä (KAMU)
• Ohjeet sähköisestä tarkastusprosessista henkilökunnalle Heimossa (vaatii kirjautumisen)
• Ohjeet sähköisestä tarkastusprosessista opiskelijalle
• Ohjeet PDF/A-tiedoston luomiseksi kirjaston verkkosivuilla
  • Tiedosto nimetään opiskelijan nimen ja vuosiluvun mukaan (Sukunimi Etunimi20XX).

Tarkemmat opinnäytetyön ohjeet löytyvät prosessikaaviosta Hammaslääketieteen opintoyhteisöstä.

Opinnäyteseminaarit toimivat opinnäytteen työstämisen tukena.
Opinnäyteseminaarit muodostuvat kahdesta osasta (Osa 1 ja Osa 2). Osaa 1 suositellaan suoritettavaksi, kun aloitat opinnäytteen tekemistä ja osaa 2 syventävien opinnäytteen loppuvaiheessa.
Seminaarin tarkemmat tiedot (opintojaksokuvaus sekä aikataulut) löytyvät WebOodista hakemalla opintojakson koodilla tai nimellä:
(4411065) Opinnäytetyöseminaari 1, LL ja HLL (OPSEM1)
(4411066) Opinnäytetyöseminaari 2, LL ja HLL (OPSEM2)

Opiskelua ja opetusta Itä-Suomen yliopistossa ohjaa opintojohtosääntö.

Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.
Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyvät pysyväismääräykset. Tutkintojen sisällöistä määrätään tutkintovaatimuksissa.

• Terveystieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset 2013 (pdf)

Kieli- ja viestintäopinnot

Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)

Kielikeskuksen sivuilla on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista (avautuu uuteen välilehteen).

Koulusivistyskieli

Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asia olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä. Koulusivistyskielen määrittely kokonaisuudessaan löytyy akateemisen rehtorin päätöksestä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.

Opiskelija on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä

Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (12 §) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Osaston/laitoksen johtaja voi perustellusta syystä vapauttaa opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, pakollisista kieliopinnoista kokonaan tai osittain. Vapautusta koskeva hakemus jätetään opintopalveluihin. Vapautusta on haettava heti opintojen alussa.

Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut koulusivistyksensä ulkomailla

Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (12 §) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Jos opiskelijalla on koulusivistyskielenä jokin muu kuin suomi tai ruotsi, hänen tulee hakea päätöstä osaston/laitoksen johtajalta tutkintoon vaadittavista kieliopinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä. Päätöstä tutkintoon vaadittavista opinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä tulee hakea opintojen alussa. Hakemus jätetään opintopalveluihin.

Lisätietoja akateemisen rehtorin päätöksestä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kamussa on lisätietoa esteettömästä opiskelusta.

Opiskelija, jolla on jokin este tai vamma, voi hakea oikeutta yksilöllisiin opintojärjestelyihin.

Yksilölliset opintojärjestelyt ovat esteettömyyden olennainen osa-alue yliopisto-opinnoissa. Opintojohtosäännön 21 §:ssa säädetään opetuksen järjestämisestä: Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. Opintojakson vastuuopettaja voi myöntää poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. Opetussuunnitelmissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä opintojen erityisjärjestelyistä.

Kamussa on lisätietoa yksilöllisistä opintojärjestelyistä.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön. Yliopisto ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kiusaamista tai häirintää. Yliopistossa on valmistunut ja otettu käyttöön ohjeistus ja toimintamalli opiskelijoita koskeviin häirintätilanteisiin.

Kamussa on lisätietoa epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä.

Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ovat Kamussa.

Sähköisen plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö

Sähköinen plagiaatintunnistus Turnitin on pakollinen kaikissa opinnäytetöissä. Järjestelmää voidaan käyttää myös muiden kirjallisten opintosuoritusten alkuperäisyyden tarkastuksessa. Ryhmäopetuksessa plagiaatintunnistus koskee kaikkia opintojaksoa suorittavia opiskelijoita. Jos kuitenkin herää perusteltu epäily plagioinnista (tai muusta vilpistä), myös yksittäisen kirjallisen työn alkuperäisyys voidaan selvittää. Opiskelija voi myös aina halutessaan itse tarkistaa kirjallisen tehtävänsä alkuperäisyyden ilman, että raportti menee ohjaajalle tai opettajalle.

Opintojohtosäännön mukaan opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö on ensisijaisesti ohjauksellista.

Mikäli Turnitin-raportin perusteella syntyy epäily vilpistä, se tutkitaan. Jos havaitaan vilppi, ohjaaja arvioi vilpin vakavuusasteen. Mikäli löydetyt vastaavuudet eivät ole vakavia, ohjaaja antaa opiskelijalle palautetta opinnäytteen korjaamiseksi. Korjatun työn voi jättää vain kerran uudelleen plagiaatintunnistukseen. Vakavissa tapauksissa ohjaaja ilmoittaa kirjallisesti (esimerkiksi sähköpostitse) vilppiepäilyistä ja havaituista vilpeistä dekaanille. Dekaani kuulee opiskelijaa ja päättää kuulemisen jälkeen mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Kamussa on lisätietoa plagiaatintunnistusjärjestelmästä.

Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa

Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta. Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. Sähköisessä tentissä (esim. EXAM) vilpillinen toiminta tarkistetaan videotallenteelta. Jos valvoja keskeyttää opiskelijan kuulustelun häiritsemisen tai vilppiepäilyn vuoksi, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn ja sen, myöntääkö vai kiistääkö opiskelija häiriön tai vilpin. (Opintojohtosääntö 45 §)

Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai tenttitilaisuuden häiritsemisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos opiskelijan vilpillinen menettely on näytetty toteen, on rikkomuksesta ilmoitettava kirjallisesti dekaanille tai opetuksesta vastaavan yksikön johtajalle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. (Opintojohtosääntö 45 §)

Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtaja, voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten. (Opintojohtosääntö 45 §)

Kamussa on lisätietoa opetuksen ja opiskelun eettisistä ohjeista.

Palaute

Itä-Suomen yliopiston opiskelijalla on useita mahdollisuuksia palautteen antamiseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa opetukseen, ohjaukseen, neuvontaan ja niiden kehittämiseen antamallaan palautteella. Palautteita käsitellään säännöllisesti osana opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen laatujärjestelmää. Lue lisää Kamusta palautesivulta.

Reklamaatio ja muutoksenhaku

Opiskelussa voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, jolloin opiskelijalle tulee tunne, että hänen oikeusturvansa ei toteudu. Tämä voi koskea esimerkiksi opintosuoritusten arvostelua tai tenttitulosten julkistamista. Jos opiskelija on tyytymätön laitoksen/yksikön toimintaan (esim. opetukseen), opiskelijan tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä kyseessä olevaan opettajaan tai oppiaineeseen ja pyrkiä selvittämään asia. Useimmiten asia selviää parhaiten näin. Jos opiskelija kuitenkin kokee, ettei hän saa ääntään kuulluksi, tai hän ei tunne saavansa oikeutettua asian käsittelyä tai oikeudenmukaista kohtelua, hänen on mahdollista tehdä reklamaatio tai oikaisupyyntö.

Lisäaikaa tutkinnon suorittamista varten haetaan sähköisellä lomakkeella, joka on Uef-asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) Opiskelijan palvelut -osiossa.

Lisäaikaa hakeva opiskelija täyttää sähköisen hakemuksen. Hakemus siirtyy sähköisesti tiedekunnan virkailijalle valmisteltavaksi ja tämän jälkeen laitoksen johtajalle päätettäväksi. Opiskelija voi seurata oman hakemuksensa etenemistä UEF-asiointipalvelussa Omat lomakkeet -osiossa. Opiskelijalla on mahdollisuus saada tehty päätös tiedoksi sähköpostilla. Valmiit päätökset arkistoidaan sähköisesti.

Lisäajan hakeminen ja hakemusten käsittely on mahdollista myös mobiililaitteilla sekä yliopistokampusten ulkopuolelta.

Lisätietoja ja ohjeistusta lisäajan hakemisesta Kamussa.

Monet Itä-Suomen yliopiston oppiaineista ovat vapaasti valittavissa sivuaineiksi eli sivuaineopintojen aloittaminen ei edellytä sivuaineen opinto-oikeuden hakemista. Joihinkin oppiaineisiin otettavien sivuaineopiskelijoiden määrää kuitenkin rajoitetaan tai opinto-oikeutta on haettava sivuaineen valintakokeessa. Toisaalta yliopistossa on myös tutkintoja, joiden rakenteeseen ei kuulu sivuaineita tai sivuaineet on opetussuunnitelmassa etukäteen määrätty.

Tietoa sivuaineopiskelusta on Kamussa. Mahdollisuuksia on runsaasti:

• tiedekuntien tarjoamat sivuaineet
• kansainvälistymisen opintokokonaisuus
• verkostoylipistot
• avoimen yliopiston sivuaineopinnot tutkinto-opiskelijoille
• JOO-opinnot

Terveystieteiden tiedekunnassa on tarjolla seuraavat sivuaineopintokokonaisuudet:

• Ihmisen biologia 28 op (Biolääketieteen yksikkö)
• Terveyden Monikulttuuriset Ulottuvuudet (TeMoKuu) 25 op (Kansanterveystieteen yksikkö yhteistyössä Humanistisen osaston (suomen kieli ja kulttuuritieteet) kanssa)
• Toksikologia 25 op (Farmasian laitos)◦Sivuainekokonaisuutta otetaan suorittamaan ympäristöterveyteen ja –teknologiaan syventyviä opiskelijoita, max 10 opiskelijaa

(kts. tarkemmin Weboodista Sivuaineoppaista)

Seuraavia tiedekunnan opintokokonaisuuksia tarjotaan myös Avoimen yliopiston (Aducate) kautta:

• Ergonomian ja työhyvinvoinnin perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
• Gerontologian perusopinnot (25 op)
• Hoitotieteen aineopinnot (33 op)
• Kansanterveystieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
• Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin perusopinnot (25 op)
• Liikuntalääketieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 36 op)
• Lääketieteen perusteita -perusopintokokonaisuus (25 op)
• Ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)
• Terveyden edistäminen ja terveystieto perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op)

Voit tutustua myös avoimen yliopiston opetustarjontaan (avautuu uuteen välilehteen).

Dekaani myöntää tutkintotodistuksen tiedekunnan opiskelijalle, joka on suorittanut kaikki tutkintoa varten vaadittavat opinnot ja saanut niistä merkinnät opintosuoritusrekisteriinsä. Tutkintoa hakevien opiskelijoiden on oltava yliopistossa kirjoilla läsnä olevana opiskelijana tutkintoa hakiessaan.

Opiskelijana olet velvollinen tarkistamaan, että sinulla on suoritettuna kaikki ao. tutkintoon tarvittavat opinnot tutkintotodistusta hakiessasi. Tiedekunnan/laitoksen opintoneuvonnasta vastaavat henkilöt auttavat kuitenkin tarvittaessa tarkistamaan suoritetut/puuttuvat opintosuoritukset.

Todistuksen haussa toimi seuraavasti:

1. Kun olet suorittanut kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot, tarkista että ne on kirjattu opintosuoritusrekisteriin. Käytä apuna omaa tutkintorakennettasi, joka määräytyy sen mukaan milloin olet saanut opinto-oikeuden hammaslääketieteen opintoihin. (Opintoyhteisö, tutkintorakenteet)
2. Tee suunnitelma valinnaistista opinnoista 10 op tai 5 op rakenteesi mukaan, kirjaa valinnaiset jaksot E-lomakkelle. Osa suoritetuista jaksoista voi jäädä tutkinnon ulkopuolelle.
3. Täytä tutkintotodistushakemuslomake ja lähetä lomake Terveystieteiden tiedekuntaani Kati Nykäselle. Katin puhelinnumero 040 355 2303, huone 4228/2/Medistudia (s-posti: kati.nykanen@uef.fi). Todistushakemukset tulee toimittaa osoitteella: Kati Nykänen, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, PL 1627, 70211 Kuopio.

Todistuksen toimitusaika on kolme viikkoa siitä päivästä, kun todistushakemus on saapunut todistuksen kirjoittajalle ja kaikki tutkintoon sisältyvät opinnot on kirjattu rekisteriin.

Tutkintodistuslomake sekä Valviran ohjeet laillistamiseen löytyvät Hammaslääketieten Opintoyhteisöstä: valmistuminen (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).