Osaamisen tunnustamisen yleiset periaatteet
Yliopistopalvelut
Päätös
UEF dnro 810/03.04.01/221
6.5.2021
Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaamisen tunnustamisen tarkoituksena on, että opiskelija voi lukea hyväkseen opintoja, joiden osaamistavoitteet hän voi osoittaa hallitsevansa korkeakoulun määrittelemällä tavalla. Osaaminen voi olla syntynyt aiempien opintojen myötä tai olla muutoin hankittua.
Valtakunnalliset AHOT-suositukset on hyväksytty Unifin opetusvararehtorien kokouksessa. Suositukset perusteluineen on kirjattu AHOT-työryhmän loppuraporttiin (31.3.2020). Tässä päätöksessä käsitellään suosituksia ja Itä-Suomen yliopiston tarkennuksia niihin.
Tämä ohje korvaa akateemisen rehtorin aiemmat päätökset AHOT-toimintatavoista Itä-Suomen yliopistossa (Dnrot 861/12.00.00.00/2010 ja 1052/12.01.02.04/2012 ja Dnro 906/12.01.02.04/2016 22.6.2016). Päätös tulee voimaan 1.8.2021. Määräyksiä sovelletaan opetussuunnitelmissa viimeistään 1.8.2022 alkaen.
Osaamisen tunnustamisen käsittelyprosessista ja Pepin käytännöistä annetaan erillinen ohje. Lisätietoja antaa opintopalveluiden päällikkö Satu Kouki, satu.kouki@uef.fi, p. 050 3230 870.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoittaa eri menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana hänen opintojaan. Tunnistamisella tarkoitetaan osaamisen arviointia eri muodoissaan ja tunnustamisella menettelyjä, joilla aiemmin hankitun osaamisen perusteella opiskelijalle kirjataan opintosuoritus tai hyväksiluku.
Osaaminen voi syntyä muodollisessa koulutuksessa tapahtuvan virallisen oppimisen lisäksi epävirallisen oppimisen (täydennyskoulutus, vapaa sivistystyö yms.) tai arkioppimisen (esim. työkokemus, luottamustoimet, harrastukset) yhteydessä. Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen perustuu tutkinnon ja sen osien (opintokokonaisuuksien, opintojaksojen) osaamistavoitteisiin.
Hyväksilukemisella tarkoitetaan opiskelijan suoritettujen opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa. Hyväksilukeminen edellyttää, että hyväksiluettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle tai sen osille asetettuja osaamistavoitteita. Hyväksilukemisen muotoja ovat sisällyttäminen ja korvaaminen.
Sisällyttämisellä tarkoitetaan muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan. Korvaamisella tarkoitetaan opetussuunnitelman mukaisen opintojakson tai sen osan suorituksen myöntämistä opiskelijan opintojen tai muun osaamisen perusteella.
Osaamisen näytöllä opiskelija voi todentaa osaamisensa siten, että se voidaan arvioida. Näyttö on vaihtoehtoinen suoritustapa, joka kuvataan opetussuunnitelmassa. Näyttöä käytetään, kun hyväksilukeminen korvaamismenettelyllä suoraan ei ole mahdollista tai osaamisen tunnustaminen muutoin edellyttää opiskelijan osaamisen erillistä arviointia, osaamisen näyttöä. Näyttö voi olla kirjallinen selvitys osaamisesta (portfolio työ- ja koulutustodistuksineen), haastattelu, testaus, tai muu osaamisen arviointi. Näytön arviointiin sovelletaan opintojohtosäännön 31 § mukaisia arvosanoja. Hyväksytyn näytön tuloksena opiskelijalle kirjataan opintojakson tai sen osan suoritusmerkintä näytön suorituspäivämäärän mukaisesti. Näyttöjen arvioinnista vastaa opintojakson opetuksesta vastaava yksikkö.
Opinnollistamisessa sovitaan, että osaaminen, jota opiskelija tulee hankkimaan yliopiston ulkopuolella muuten kuin opiskelemalla, tullaan dokumentoimaan, tunnistamaan ja tunnustamaan osaksi tavoitteena olevaa tutkintoa. Opinnollistamisessa voidaan jo ennen osaamista tuottavaa toimintaa (esimerkiksi työ tai harrastustoiminta) pohtia, miten kyseinen toiminta olisi sellaista, että se edistäisi oppimistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaminen eroaa osaamisen tunnustamisesta siten, että opinnollistamisesta sovitaan ennen osaamisen hankkimista (esimerkiksi työn aloittamista). (Opetus- ja koulutussanasto (OKSA) 2. laitos, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:10.)
Ristiinopiskelussa opiskelija suorittaa opintoja toisessa korkeakoulussa kotikorkeakoulunsa opiskeluoikeuden perusteella. Korkeakoulujen opetusyhteistyön verkostosopimuksessa sovitaan, mitä opiskelijaryhmiä ristiinopiskeluoikeus koskee. Näitä ryhmiä voivat olla tutkinto-opiskelijat, avoimen korkeakouluopetuksen opiskelijat, vaihto-opiskelijat sekä muut sopimuksessa määriteltävät opiskelijaryhmät. Verkostosopimuksen perusteella suoritetut opinnot hyväksytään yleensä ilman erillistä hyväksilukumenettelyä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai opintoja. Verkostosopimus määrittelee toisesta korkeakoulusta saatavan opintopisteen korvaushinnan korkeakoulujen välillä. (Opetus- ja koulutussanasto (OKSA) 2. laitos, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:10.)
Osaamisen tunnustaminen perustuu opiskelijan osaamisen ja tutkinnon tai sen osalle asetettujen osaamistavoitteiden vastaavuuteen. Kuitenkaan kokonaista tutkintoa ei voi myöntää hyväksilukumenettelyllä. Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on varmistettava, että tutkinnon tuottama ammatillinen pätevyys ei vaarannu. Opintojen tunnustamisen tason ja laajuuden osalta opetuksesta vastaavia yksiköitä suositellaan seuraamaan kansallisia ja kansainvälisiä käytäntöjä sekä tieteen- ja koulutusalakohtaisia suosituksia ja periaatteita.
Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta osaamisensa tunnistamisen ja tunnustamiseen. Tunnustamisprosessin tulee kytkeytyä opiskelijan ohjaukseen (esim. HOPS) siten, että päätöksen vaikutukset opintoihin voidaan huomioida.
Opiskelijalla on velvollisuus todistaa osaamisensa esimerkiksi opintotodistuksilla, näyttökokeessa, haastattelussa tai osaamisportfoliolla. Opiskelijalta voidaan vaatia lisäsuoritus siinä tapauksessa, että olennaisia opintojakson osaamistavoitteita jäisi muuten saavuttamatta.
Saman opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksilukua yhteen tutkintoon voi hakea samoilla perusteilla vain kerran. Jos opiskelija myöhemmin hankkii lisää osaamistavoitteita vastaavaa osaamista, hän voi hakea hyväksilukua uudelleen. Kielikeskuksen näyttökokeista määrätään opetussuunnitelmassa.
AHOT-menettely koskee kaikkia opiskelijoita, joilla on opiskeluoikeus (tutkintokoulutus, erilliset opiskeluoikeudet, avoimen yliopiston opiskelijat, erikoistumiskoulutus, erikoislääkäri-, erikoishammaslääkärikoulutukset). Hyväksilukuja ei voida tehdä opiskelijalle, joka on ilmoittautunut poissa olevaksi tai joka ei ole kirjoilla. Kansainvälisten yhteistutkinto-ohjelmien opintoja koskevista periaatteista päätetään niitä koskevissa sopimuksissa ja opetussuunnitelmissa.
Vastuu hyväksilukuprosessin käynnistämisestä on opiskelijalla. Tutkinto-opiskelijan ei tule hakea hyväksilukua, jos hän ei aio sisällyttää hyväksiluettuja opintoja tutkintoonsa. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta hyväksilukuhakemuksen tekemiseen.
Avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen osalta osaamisen tunnistamista ja tunnustamista voi hakea opiskelija, jolla on voimassa oleva opinto-oikeus niihin opintoihin, joita hakemus koskee.
UEF:n tarkennukset
Osaamisen hyväksilukemista voivat hakea Itä-Suomen yliopistoon läsnä oleviksi opiskelijoiksi tai sen avoimeen yliopistoon opiskelijoiksi ilmoittautuneet opiskelijat. Kielikeskus myöntää hyväksilukuja vain tutkinto-opiskelijoille. Hyväksilukua ei voi hakea laajemmalti kuin mitä opinto-oikeus on. Oppiaineissa, joissa sivuaineen opinto-oikeus ei ole vapaa, opintoja voidaan korvata vain opiskelijalle, joka on saanut opinto-oikeuden ko. oppiaineeseen. Jos opinto-oikeutta ei ole, aiempia opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon muina opintoina, ja muuten kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista ei hyväksilueta.
Jatkuvan oppijan opinto-oikeudella opiskeltaviin opintoihin ei voi pääsääntöisesti sisällyttää opintoja. Korvaaminen voi olla poikkeustapauksissa mahdollista; tämä riippuu opintojen sisällöstä.
Hyväksiluvun kannalta ei ole merkitystä sillä, sisältyykö hyväksiluettu osaaminen jo johonkin tutkintoon. Poikkeuksena on mm. tilanne, jossa hakukelpoisuuden antaneesta tutkinnosta ei voi hyväksilukea. Lisäksi hyväksiluvussa voidaan ottaa huomioon hyväksiluettavien opintojen taso ja lähtökohtaisesti pakolliset opinnot tulisi voida hyväksilukea.
UEF:n tarkennus
Aiemmin suoritettuihin yliopistotutkintoihin liitetyillä opinnoilla voidaan korvata tutkintovaatimuksiin kuuluvia opintojaksoja. Lisäksi tutkintoon voidaan sisällyttää aiempaan yliopistotutkintoon kuuluvia opintoja siinä määrin kuin tutkinnon rakenne sallii. Opintokokonaisuudet voidaan kuitenkin sisällyttää kokonaisuudessaan, vaikka tutkinnon laajuus ylittyisikin.
Opintopisteiden määrää ei rajoiteta hyväksiluvuissa. Osaamisperusteisuus on keskiössä arvioitaessa hyväksilukemista. Hyväksilukemista arvioitaessa ratkaisevat opintojakson kuvatut osaamistavoitteet, ei opintopisteiden määrä. Hyväksilukua arvioitaessa keskiössä on korvattava opintosuoritus. Opiskelijan muualla tai aiemmin hankkima osaaminen suhteutetaan suoritettavan tutkinnon, opintokokonaisuuden tai opintojakson osaamistavoitteisiin. Jos osaaminen vastaa osaamistavoitteita, osaaminen voidaan hyväksilukea.
Opetussuunnitelmatyöllä tulee varmistaa, että jos jo saavutetun osaamisen katsotaan vastaavan korvattavaa opintosuoritusta, ei opiskelijalta vaadita saman osaamisen suorittamista uudelleen. Tästä syystä opiskelijan hankkimaa osaamista on suositeltavampaa arvioida sisällöllisesti kuin määrällisesti.
UEF: ei tarkennusta
Kokonaisuudessaan korkeakoulututkintoon tulee sisältyä omassa yliopistossa suoritettuja opintoja 50 % eli voidaan hyväksyä hyväksiluvulla enintään 50 % opintoja. Poikkeuksena tästä ovat mm. siirto-opiskelijat, kaksoistutkintoon johtavat koulutusohjelmat tai avoimen korkeakoulun väyläopinnot, joiden opintopistemääriä ei rajoiteta tässä. Siirto-opiskelijan siirron perusteena olevat aiemmat opinnot hyväksiluetaan mahdollisimman täysimääräisesti tutkintorakenteen ja tutkinnon osaamistavoitteiden sen mahdollistaessa. Hyväksiluettavan osaamisen on oltava tutkinnon opetussuunnitelman tai opintokokonaisuuden tai opintojakson osaamistavoitteiden mukaista.
UEF:n tarkennus
Kokonaista tutkintoa ei voi hyväksilukea. Tiedekunnat voivat määrätä asiasta tarkemmin opetussuunnitelmissaan.
Hyväksilukemista arvioitaessa ratkaisevat opetussuunnitelmaan sisältyvät osaamistavoitteet, lähtökohtana ei ole ainoastaan opintopisteiden määrä. Enintään yhden opintopisteen vajaus korvattavan opintosuorituksen ja muualla tai aiemmin suoritetun opintosuorituksen välillä on hyväksyttävä, mikäli opintosuoritusten osaamistavoitteet vastaavat toisiaan.
Korvaavuus merkitään opintosuoritusrekisteriin korvattavan opintojakson tai -kokonaisuuden opintopistemäärän mukaisesti. Jos opiskelija on tehnyt esimerkiksi neljän opintopisteen laajuisen opintosuorituksen ja haluaa korvata viiden opintopisteen laajuisen opintosuorituksen, opiskelijalle kirjataan hyväksiluettu suoritus viiden opintopisteen laajuisena. Vastaavasti korvaavuutta ei kirjata laajempana kuin korvattavan opintosuorituksen laajuudeksi on määritelty opetussuunnitelmassa. Jos opiskelija on tehnyt esimerkiksi kuuden opintopisteen suorituksen ja hakee korvaavuutta viiden opintopisteen suoritukselle, hänelle kirjataan korvaavuus viiden opintopisteen laajuisena. Poikkeuksena tästä ovat siirto-opiskelijat, joiden kohdalla kaikki opintosuoritukset suositellaan hyväksiluettavaksi täysimääräisinä.
Tutkintoon sisällytettävät muualla tai aiemmin suoritetut opintosuoritukset kirjataan opiskelijan opintosuoritusrekisteriin opintosuorituksen alkuperäisellä laajuudella.
UEF:n tarkennus
Myös osittainen korvaavuus voidaan myöntää, jolloin opiskelijalta vaaditaan lisäsuoritus. Opetussuunnitelmassa voidaan antaa tarkempia ohjeita. Jos osaamisen tunnustamisen menettelyssä todetaan, että suoritusta tulee täydentää, täydennys pitää tehdä kuluvan lukuvuoden aikana tai erikseen opintojakson vastuuopettajan antamana määräaikana. Sisällyttämisessä opintopistemäärä arvioidaan tarvittaessa opintojen edellyttämän työmäärän perusteella (esim. ulkomailla suoritetut opinnot).
Tutkinnon sisällä ei kirjata tuplapisteitä, vaan tilanne tulee ratkaista opetussuunnitelmatyöllä. Mikäli sama opintojakso kuuluu useampaan opintokokonaisuuteen, ilmoitetaan opetussuunnitelmassa, miten sen jo aiemmin suorittanut opiskelija rakentaa opintokokonaisuuden saavuttaakseen sen osaamistavoitteet ja minimilaajuuden. Mikäli opetussuunnitelmassa ei ole kuvattu vaihtoehtoja, sovitaan suorituksesta henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.
UEF:n tarkennus
Jos sama opintojakso kuuluu pakollisena useampaan opintokokonaisuuteen, opiskelija voi käyttää sen kaikkiin opintokokonaisuuksiin, joiden opetussuunnitelmassa ei anneta ohjetta korvaavasta suorituksesta
Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa suoritettuja opetussuunnitelman mukaisia opintoja voidaan hyväksilukea sekä korvaamalla että sisällyttämällä. Yliopisto arvioi suoritettujen opintojen hyväksilukemisen osaamistavoitteiden ja opintojen tason perusteella.
UEF:n tarkennukset
Toisessa kotimaisessa yliopistossa suoritetut opinnot
Jos toisessa kotimaisessa yliopistossa suoritettu opintokokonaisuus vastaa Itä-Suomen yliopiston opintokokonaisuutta, se kirjataan korvattuna, jos oppiaineessa on vapaa sivuaineoikeus tai jos opiskelija on saanut opinto-oikeuden ko. oppiaineeseen.
Jos Itä-Suomen yliopistossa ei järjestetä vastaavia opintoja, toisessa kotimaisessa yliopistossa suoritettu opintokokonaisuus sisällytetään tutkintoon. Opintokokonaisuus voidaan sisällyttää myös siinä tapauksessa, että opiskelijalla ei ole ko. oppiaineen opinto-oikeutta.
Toisessa kotimaisessa yliopistossa hyväksytystä opintokokonaisuudesta merkintä annetaan siinä laajuudessa ja sillä arvosanalla, jolla se on kokonaisuuden hyväksyneessä yliopistossa annettu.
Mikäli aiemman opintojakson arvosana vastaa UEF:n arvosteluasteikkoa, suositellaan arvosana kirjattavaksi sellaisenaan. Muussa tapauksessa arvosanamuunnoksia ei suositella, vaan korvattavat opinnot suositellaan arvosteltaviksi hyväksyttyinä. Mahdolliset muut menettelyt kuvataan opetussuunnitelmassa. Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kirjallinen ja suullinen taito kirjataan arvosanoilla ”TT” tai ”HT”.
Ammattikorkeakouluopinnot
Ammattikorkeakoulututkinnosta voidaan hyväksilukea kieli- ja viestintäopintoja, joiden hyväksiluvusta vastaa yliopiston kielikeskus, sekä saman tai lähialan opintoja. Opetussuunnitelmissa voidaan antaa tarkempia määräyksiä.
Erikoistumiskoulutukset ovat tutkintojen viitekehyksen mukaan samalla tasolla kuin perustutkinto, jonka pohjalta ko. erikoistumiskoulutukseen voi hakeutua.
Muualla kuin kotimaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot
Osaamistavoitteiden täyttymisen lisäksi opintojen korvaaminen muualla suoritetuilla opinnoilla edellyttää, että muualla suoritetut opinnot vastaavat sisällöltään ja tasoltaan tiedekunnan hyväksymän opetussuunnitelman vaatimuksia. Sisällöllisellä vastaavuudella tarkoitetaan opintojakson tai opintokokonaisuuden osaamistavoitteiden samankaltaisuutta; ellei aiemmin suoritetuissa opinnoissa ole määritelty osaamistavoitteita, arvioidaan opintojen tavoitteiden, sisällön tai vaadittavan kirjallisuuden samankaltaisuutta. Tutkintorakenteen vaatima opintojen taso tarkoittaa korkeakouluopintojen vaativuustasoa.
- Toisen asteen opinnot (lukio, ammattikoulu): Toisen asteen opinnoilla ei pääsääntöisesti voi korvata UEF:ssa suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Mahdolliset poikkeukset ilmoitetaan tiedekunnan opetussuunnitelmassa. Toisen asteen opintoja ei voi sisällyttää UEF:ssa suoritettavaan tutkintoon, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä.
- Täydennyskoulutus: Täydennyskoulutuksen opinnoilla voidaan ainoastaan korvata tutkintoon kuuluvia opintoja. Niiden sisällyttäminen tutkintoon ei ole mahdollista.
- MOOC: Avoimissa oppimisympäristöissä (esim. Massive Open Online Courses - MOOC) suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen: Mikäli opiskelijan avoimissa oppimisympäristöissä hankkima osaaminen vastaa tutkinnolle ja sen osille asetettuja osaamistavoitteita, voidaan tunnustaminen toteuttaa opintojen hyväksilukuna. MOOC-opintojen suorittaminen on dokumentoitava luotettavasti. Opiskelijalta voidaan tarvittaessa edellyttää osaamisen näyttöä. Osaamisen arvioijalla ja päätöksen tekijällä tulee olla mahdollisuus tutustua tunnustettavien opintojen toteutukseen, sisältöön ja tasoon ennen päätöksen tekemistä. Lisäksi suositellaan, että opiskelijat varmistavat opintojen soveltuvuuden osaksi tutkintoaan etukäteen.
- Opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot: Opinnot ja harjoittelujaksot, jotka opiskelijat ovat suorittaneet hyväksytysti ulkomailla opintosuunnitelman mukaisesti, hyväksiluetaan kuuluviksi heidän tutkintoihinsa Itä-Suomen yliopistossa. Jokaisen opiskelijan tulee tehdä vaihtojakson opintosuunnitelma (Learning Agreement) etukäteen.
- Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen (vain korvaavuudet): Opiskelija voi osoittaa muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisensa esimerkiksi työtodistuksilla, työnäytteillä, näyttökokeessa, tenttimällä, osaamisportfoliolla tai haastattelussa. Tarkemmat ohjeet annetaan opetussuunnitelmassa.
Suositus 8 a
Hyväksilukua ei tehdä, mikäli opiskelija on jo suorittanut opintojakson, johon hän hakee korvaavuutta tai muulla tavoin hankitun osaamisen tunnustamista.
UEF:n tarkennus
Opinnon hyväksilukemispäätöstä ei pääsääntöisesti voi purkaa eikä opintosuoritusrekisteristä poisteta merkintöjä. Pääsääntö on, ettei hyväksiluettua opintoa ei voi enää suorittaa. Hyväksiluettua opintoa voi kuitenkin yrittää korottaa. Parempi arvosana jää voimaan.
Suositus 8 b
Hyväksilukea voi vain hyväksytysti suoritettuja opintojaksoja.
Suositus 8 c
Opinnäytteitä ja kypsyysnäytteitä ei voi hyväksilukea. Opiskelijan aiemmin suorittamassa tutkinnossa osoitettu suomen tai ruotsin kielen taito voidaan kuitenkin hyväksilukea.
Yliopistot voivat kuitenkin omissa ohjeissaan antaa hyväksilukujen osalta väljempiä ohjeita. Osaamisperustaisuuden kannalta on järkevää, ettei opiskelijan tarvitse osoittaa samaa osaamista uudelleen.
Opinnot, joita ei voida hyväksilukea
Tiedekunnat voivat rajata osan opinnoista hyväksilukemismenettelyn ulkopuolelle. Nämä rajoitukset mainitaan opetussuunnitelmissa. Tiedekunnassa noudettavat koulutusalojen kansalliset ja kansainväliset käytännöt kirjataan opetussuunnitelmaan.
UEF:n tarkennus
Tiedekunnat päättävät opetussuunnitelmissaan kypsyysnäytteiden ja opinnäytteiden hyväksiluvun periaatteista. Hyväksiluettavien opintojen vanhenemisesta päätetään opetussuunnitelmissa.
Suositus 8 d
Aiemmin toisessa korkeakoulussa hyväksiluettua suoritusta ei hyväksilueta sellaisenaan, vaan osaamistavoitteiden täyttyminen tutkitaan alkuperäisestä suorituksesta.
Opiskelija voi kuitenkin esittää hakemuksensa perusteluina aiemman myönteisen hyväksilukupäätöksen aineiston.
Yliopistolaissa (§ 44, 558/2009) ja Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (§ 25, 794/2004) opintojen ja muun osaamisen hyväksi luvusta säädetään: ”Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.”
Itä-Suomen yliopiston opintojohtosäännön 1 §:n mukaan rehtori päättää alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä jatkotutkintoja koskevista yleisistä linjauksista tiedekuntia kuultuaan. Opintojohtosäännön 39 §:n mukaan yliopistossa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksi lukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja että muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksi lukeminen edellyttää, että hyväksi luettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle ja sen osille asetettuja osaamistavoitteita. Johtosäännön 9 §:n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on päättää opetussuunnitelmista (ml. muussa korkeakoulussa tai oppilaitoksessa suoritettujen opintojen tutkintoon sisällyttämisen periaatteista) ja tutkintovaatimuksista. Opintojen hyväksilukuperusteiden tulee käydä ilmi tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta (opintojohtosääntö 20 §).
Opintojen korvaamisesta päättää opintojakson tai opintokokonaisuuden opetuksesta vastaava yksikkö. Jos ei muuten ole päätetty, opintojakson korvaamisesta päättää opintojakson vastuuopettaja ja opintokokonaisuuden korvaamisesta oppiaineen vastuuhenkilö. Päätöksenteon voi delegoida.
Sisällyttäminen: Jos yliopistossa järjestetään vastaavaa opetusta, sisällyttämisestä päättää opintojakson tai opintokokonaisuuden opetuksesta vastaava yksikkö, ja siellä oppiaineen vastuuhenkilö. Jos yliopistossa ei järjestetä vastaavaa opetusta, sisällyttämisestä päättää opiskelijan pääaineen tai koulutuksen laitoksen/osastonjohtaja. Päätöksenteon voi delegoida.
Ammattikorkeakoulussa suoritettujen pedagogisten opintojen hyväksiluvusta päätetään filosofisessa tiedekunnassa ja terveystieteiden opettajankoulutuksen osalta terveystieteiden tiedekunnassa.
Hyväksilukua koskevaan päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tehneeltä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen tyytymätön opiskelija saa hakea Itä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunnalta kirjallisesti oikaisua neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla.
Akateeminen rehtori Tapio Määttä