Kandidaatintutkielmien arviointimatriisi filosofisessa tiedekunnassa

Kandidaatintutkielman arviointiasteikko on: 0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen. Taulukossa on 7 näkökohtaa, jotka otetaan huomioon arvosanaa määriteltäessä. Lopullinen arvosana ei välttämättä ole osien keskiarvo kokonaisluvuksi pyöritettynä. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa aiheen vaikeusaste tai jokin muu laskettua korkeampaa tai matalampaa arvosanaa painokkaasti vaikuttava seikka. Jos jokin osista arvioidaan arvosanalla 0, tutkielmaa ei voida hyväksyä.

Arvioinnin osa-alue	Välttävä (1)	Tyydyttävä (2)	Hyvä (3)	Kiitettävä (4)	Erinomainen (5)
1. Tutkimusalueeseen perehtyminen, kirjallisuuden valinta ja sen soveltaminen Arvioidaan oman alan hallintaa ja soveltamista: onko teoreettinen lähestymistapa ja käsitteiden käyttö asiantuntevaa sekä aiheen näkökulmasta sopivaa ja tarkoituksenmukaista. Lisäksi arvioidaan lähteiden määrää ja relevanssia, lähdekritiikkiä sekä kykyä käydä dialogia lähteiden kanssa ja lähteiden välillä.	Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet vastaavat heikosti tutkimustehtävää. Kirjallisuus on esitelty heikosti. Kirjallisuuden käyttö on suppeaa tai painottuu liikaa toisen käden lähteisiin.	Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet liittyvät löyhästi tutkittavaan aiheeseen. Kirjallisuutta on pääsääntöisesti referoitu. Lähteiden määrä on kohtuullinen.	Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja ne on kuvattu asiallisesti. Lähteiden käyttö osoittaa riittävää perehtyneisyyttä kirjallisuuteen.	Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet muodostavat toimivan kokonaisuuden ja ne esitellään osaavasti. Lähteitä arvioidaan ja suhteutetaan toisiinsa onnistuneesti. Lähteiden käyttö osoittaa monipuolista perehtyneisyyttä aihepiirin kirjallisuuteen.	Tutkielman teoreettinen lähestymistapa on ansiokas ja johdonmukainen. Käsitteiden hallinta on erinomaista ja analyyttista. Kyky käydä dialogia lähteiden kanssa ja lähteiden välillä on ansioitunutta. Lähteitä on käytetty osoittaen syvällistä ymmärrystä tutkimusaiheesta.
2. Tehtävän/kysymyksenasettelu ja rajaus Arvioidaan tehtävänasettelun onnistuneisuutta sekä tutkielman tarkoituksen ja tavoitteen määrittelyä ja rajausta. Tutkielman on kytkeydyttävä aikaisempaan tutkimukseen.	Tutkimustehtävän asettelu on puutteellinen tai jäsentymätön. Tutkimustehtävän esittely ja valintojen perustelut jäävät heikoiksi.	Tutkimustehtävän asettelu on asianmukainen mutta kytkentää aikaisempaan tutkimukseen on niukasti. Työn tavoitteet jäävät osin yleiselle tasolle.	Tutkimustehtävä on perusteltu ja rajattu asianmukaisesti. Tutkimustehtävä on kytketty aikaisempaan tutkimukseen johdonmukaisesti.	Tutkimustehtävä on perusteltu onnistuneesti ja rajattu selkeästi. Tutkimustehtävä osoittaa hyvää tutkimusalueen hallintaa.	Tutkimustehtävä on perusteltu ja rajattu oivaltavasti. Tutkimustehtävä osoittaa erinomaista tutkimusalueen hallintaa.
3. Tutkielman aineisto ja analyysimenetelmä Arvioidaan menetelmällisiä ratkaisuja. Arvioidaan aineiston hankintaa, riittävyyttä ja soveltuvuutta. Lisäksi arvioidaan, onko analyysimenetelmän käyttö tarkoituksenmukaista, perusteltua ja asiantuntevaa. Empiirisissä tutkielmissa tämä on erityisen tärkeä arvioitava kokonaisuus.	Tutkielman menetelmälliset valinnat ovat vaatimattomia ja irrallisia tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on epäjohdonmukaista. Opiskelijan keräämän aineiston hankinnassa, riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy vakavia puutteita.	Tutkielman menetelmälliset valinnat ovat melko jäsentymättömiä tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on pääosin johdonmukaista. Opiskelijan keräämän aineiston hankinnassa, riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy puutteita.	Tutkielman menetelmälliset valinnat ovat tarkoituksenmukaisia tutkimustehtävää ajatellen. Valintoja on perusteltu. Analyysimenetelmän käyttö on tarkoituksenmukaista. Opiskelijan keräämä aineisto on riittävä ja sopii hyvin tutkimustehtävään vastaamiseen.	Tutkielman menetelmälliset valinnat on perusteltu loogisesti tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on tarkoituksenmukaista ja onnistuneesti perusteltua Opiskelijan keräämä aineisto on laadukas ja mahdollistaa syvällisen analyysin.	Tutkielman menetelmälliset valinnat on perusteltu loogisesti ja ansiokkaasti tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on tarkoituksenmukaista, erinomaisesti perusteltua ja asiantuntevaa. Opiskelijan aineisto on kerätty oivaltavasti, ja aineisto sopii erinomaisesti tutkimuksen tarkoitukseen.
4. Tulokset ja niiden tarkastelu Arvioidaan tulosten raportoinnin riittävyyttä, asianmukaisuutta, teknistä toteutusta sekä niiden sopivuutta tutkielman teoriataustaan ja tutkimustehtävään.	Tutkimustulosten esittämisessä on epäselvyyttä ja epäloogisuutta. Tulosten yhteys teoriataustaan ja vastaaminen tutkimustehtävään tutkimuskysymyksineen tai ongelmineen jää puutteelliseksi.	Tutkimustulokset esitetään asianmukaisesti. Tulosten yhteys teoriataustaan ja vastaaminen tutkimustehtävään tutkimuskysymyksineen tai -ongelmineen jää pinnalliseksi	Tutkimustulokset esitetään loogisesti ja niitä havainnollistetaan asianmukaisesti. Tulokset ovat yhteydessä teoriataustaan ja ne vastaavat tutkimustehtävään tutkimuskysymyksineen tai -ongelmineen.	Tutkimustulokset esitetään täsmällisesti ja niitä havainnollistetaan onnistuneesti. Tulokset esitetään loogisessa suhteessa teoriataustaan ja tuloksissa vastataan täsmällisesti tutkimustehtävään sekä tutkimuskysymyksiin tai – ongelmiin.	Tutkimustulosten esittäminen on täsmällistä, monipuolista ja taidokkaasti aineistoa havainnollistavaa. Tulokset esitetään taitavasti teoriataustaan kiinnittyen ja tuloksissa vastataan täsmällisesti ja vakuuttavasti tutkimustehtävään sekä tutkimuskysymyksiin tai – ongelmiin.
5. Johtopäätökset ja pohdinta Arvioidaan tuloksista tehtyjen johtopäätösten ja pohdintojen argumentointia, johdonmukaisuutta sekä yhteyttä teoriataustaan ja tuloksiin. Lisäksi arvioidaan tutkielman vahvuuksien ja heikkouksien sekä luotettavuuden reflektointia.	Johtopäätökset esitetään hajanaisesti ja puutteellisesti. Argumentointi on heikkoa. Tutkimustulosten peilaaminen teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen jää niukaksi. Tutkimusprosessin ja tutkielman luotettavuuden reflektointi on heikkoa tai olematonta.	Johtopäätöksen esitetään jokseenkin johdonmukaisesti, mutta argumentointi on puutteellista. Tutkimustuloksia peilataan hajanaisesti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta reflektoidaan pinnallisesti.	Johtopäätökset esitetään johdonmukaisesti argumentoiden. Tutkimustuloksia peilataan asianmukaisesti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta reflektoidaan asianmukaisesti.	Johtopäätökset esitetään johdonmukaisesti ja hyvin argumentoiden. Tutkimustuloksia peilataan onnistuneesti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta reflektoidaan monipuolisesti ja kriittisesti.	Johtopäätökset esitetään oivaltavasti ja taitavasti argumentoiden. Tutkimustuloksia peilataan ansiokkaasti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta ja sovellettavuutta reflektoidaan monipuolisesti, asiantuntevasti ja kriittisesti.
6. Esitystapa Arvioidaan kieliasua tekstin sujuvuutta sekä oman alan tieteellisten käytäntöjen noudattamista.	Tutkielman kieliasussa on runsaasti virheitä. Lähdeviittauksissa ja lähdeluettelossa on selkeitä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. Tekstin huolimaton jäsentely vaikeuttaa ymmärtämistä. Teksti on muotoiltu vastoin tieteellistä esitystapaa. Tutkielman rakenne ei täysin vastaa tieteellisiä käytäntöjä.	Tutkielman kieliasussa on virheitä. Lähdeviittauksissa ja lähdeluettelossa on lieviä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. Teksti on paikoin huolimattomasti jäsenneltyä ja muotoiltu osin vastoin tieteellistä esitystapaa. Tutkielma on rakenteeltaan pääsääntöisesti tieteellisten käytäntöjen mukainen.	Tutkielman kieliasu on pääosin hyvä. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo ovat tieteellisten käytäntöjen mukaiset ja lähes virheettömät. Teksti on jäsenneltyä ja tieteellisen esitystavan mukaista. Tutkielma on rakenteeltaan tieteellisten käytäntöjen mukainen.	Tutkielman kieliasu on hyvä. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo ovat tieteellisten käytäntöjen mukaiset ja virheettömät. Teksti on jäsennelty hyvin, ja se on täsmällistä sekä tieteellisen esitystavan mukaista. Tutkielma on rakenteeltaan tieteellisten käytäntöjen mukainen.	Tutkielman kieliasu on erinomainen. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo ovat virheettömät ja tehty täsmällisesti tieteellisten käytäntöjen mukaisesti. Teksti on jäsennelty erinomaisesti, ja se on täsmällistä ja vakuuttavaa sekä tieteellisen esitystavan mukaista. Tutkielma vastaa rakenteeltaan erinomaisesti tieteellisiä käytäntöjä.

7. Eettiset periaatteet

Tutkimuksen tulee olla kaikin puolin eettisesti pitävä. Tutkimuksen suunnittelun, toteutuksen ja raportoinnin tulee noudattaa tutkimuksen eettisiä periaatteita

Tarkenna hakuasi