Ohjausprosessi
Yleistä
Ohjausprosessissa sekä ohjaajalla että ohjattavalla on velvollisuuksia ja oikeuksia, joista sovitaan prosessin alkuvaiheessa. Varsinkin pro gradu -tutkielmatyöskentelystä suositellaan tekemään ohjaussuunnitelma. Tiedekunnassa on yhteinen suunnitelmapohja, joka osastoissa voidaan muokata omaan käyttöön.
Tiedekunnassa on yhteiset osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Nämä ohjaavat työskentelyä ja auttavat suuntaamaan työtä oikeaan suuntaan. Yhteinen ymmärrys arviointiperusteista ennaltaehkäisee mahdollisia epäselvyyksiä tai erimielisyyksiä arviointivaiheessa.
Jokaisella tutkielmaa tekevällä opiskelijalla on vähintään yksi ohjaaja.
Ohjausprosessin kulku
Vastuullinen ohjaaja hyväksyy ohjattavan aiheen tutkielmaan sopivaksi. Tutkielman ohjausprosessin alkamisessa on oppiaineittaisia eroja, ja opiskelijan tulee perehtyä oman oppiaineensa käytäntöihin. Työskentelyn käynnistyessä tulee varmistaa, että opiskelija on tietoinen osaamistavoitteista ja arviointikriteereistä. Ohjattava ja ohjaaja laativat yhdessä tutkielmalle aikataulun, jossa ohjattava pyrkii pysymään. Ohjaajan velvollisuutena on taata aikataulua tukeva riittävä palautteenanto ja muu ohjaus, josta yhteistyössä sovitaan esim. ohjaussuunnitelmassa.
Opiskelija on velvollinen työskentelemään tutkielmansa suhteen itsenäisesti, aktiivisesti ja pitkäjänteisesti ohjausta tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen.
Mikäli tutkielman aihe tai sisältö osoittautuu sellaiseksi, että se ylittää nykyisen ohjaajan asiantuntemuksen rajat, tulee asiasta keskustella yhdessä ohjaajan, opiskelijan ja oppiaineen vastuuhenkilön tai osaston pedagogisen johtajan kanssa. Tällöin voidaan tarvittaessa sopia toisen ohjaajan nimeämisestä. Myös opiskelija voi pyytää ohjaajan vaihtamista perustellusta syystä. Tällöin asiasta neuvotellaan yhdessä ohjaajan ja oppiaineen vastuuhenkilön tai osaston pedagogisen johtajan kanssa.
Ennen kuin opiskelija jättää työn tarkastettavaksi:
- Työn ohjaaja antaa tutkielman viimeisestä versiosta palautteen, joka perustuu arviointikriteereihin. Ohjaaja vastaa siitä, että arviointiperusteet käydään läpi opiskelijan kanssa sekä työprosessin alussa että ennen työn jättämistä tarkastukseen.
- Työn lopullinen versio tarkastetaan plagiaatintunnistusjärjestelmässä. Opiskelija jättää työnsä plagiaatintunnistusjärjestelmään, ja ohjaaja päättää raportin perusteella, ovatko lähdeviittaukset ja lainaukset hyvän tieteellisen tavan mukaisia. Lisätietoa plagiaatintunnistuksesta.
Ohjauksen sisältö
Vaikka eri oppiaineiden ohjauskäytännöissä on aina vaihtelua, opinnäytteen ohjauksen työskentelyn ydinasiat ovat samankaltaisia:
- Tavoitteellisuus: Ohjausprosessin alussa orientoidutaan yhteiseen työskentelyyn käsittelemällä opinnäytteen osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä. On tärkeää, että opiskelija tarkastelee myös omia henkilökohtaisia tavoitteitaan. Tavoitteen ja tavoitekeskustelun avulla suuntaudutaan työskentelyyn ja sitoudutaan yhteistyöhön sekä ohjaussuhteessa että vertaisryhmässä (esimerkiksi seminaarissa). Opiskelijan tavoite voi prosessin kuluessa muuttua tai tarkentua. Tavoitteellisuuteen kuuluu myös se, että palaute työskentelystä puolin ja toisin on jatkuvaa.
- Ohjauksen luonne sekä vastuiden ja velvollisuuksien selventäminen: Ohjauksen ideana on, että opiskelija työskentelee itsenäisesti, aloitteellisesti ja aktiivisesti. Ohjaaja puolestaan tukee ja suuntaa ohjauksella tätä työskentelyä ja tarjoaa apua tilanteissa, joissa opiskelija sitä tarvitsee. Jos opiskelijat työskentelevät parina, parityöskentelyn työtapoja ja vastuut tulee yhdessä käydä läpi.
- Ohjaajalla on sekä prosessia tukeva että arvioiva/valvova rooli. Arvioiva ja valvova rooli tulee mukaan ohjaukseen palautteen ja opinnäytteen arvioinnin kautta sekä tilanteissa, joissa ohjaaja antaa luvan edetä esimerkiksi aineiston keruuseen tutkimussuunnitelman pohjalta.
- Ohjaajan ja ohjattavan välisen yhteistyön tulee perustua luottamukseen: ohjattavan tulee olla mahdollista luottaa ohjaajan asiantuntemukseen ja häneltä saamiensa neuvojen paikkansapitävyyteen. Ohjaajan tulee puolestaan voida luottaa ohjattavan vilpittömyyteen tutkimuksen teossa, tiedonhankinnassa, tietojen esittämisessä ja ylipäätään tieteellisen tutkimuksen eettisten periaatteiden noudattamisessa.
- Työskentelytavat. Ohjausprosessin käynnistyessä selvennetään ja sovitaan yksilö- ja ryhmäohjauksen työtavat ja rytmi, etä- ja lähitapaamiset, mahdollisuus hakeutua ohjaukseen, milloin/kuinka monta kertaa ohjaaja antaa palautetta tekstistä ja miten menetellään viivästyneiden töiden yhteydessä. Ohjaukseen käytettyä aikaa säätelee opetussuunnitelma sekä opettajan työsuunnitelmassa määritelty ohjaukselle varattu aika.
- Ryhmän työskentelyyn vaikuttaminen: Ohjaaja ohjaa ryhmää sen eri vaiheissa ja tukee sen työskentelyä niin, että opiskelijat voivat edistää toistensa prosesseja vertaispalautteen ja yhteisen ideoinnin avulla. Ohjaaja opastaa hyviin keskustelukäytänteisiin ja vastuunottoon jokaisen omasta osuudesta ryhmän työskentelyssä.
- Resurssit: Tukea opinnäytetyöskentelyyn on tarjolla: tiedonhaun kurssit, kieli- ja viestintäopinnot, opintopsykologien palvelut, gradutalli.