Historia- ja maantieteiden laitos (avautuu uuteen välilehteen) Joensuun kampuksella tutkii ajan, tilan ja ympäristön keskinäisiä kysymyksiä ja vaikutuksia sekä kouluttaa asiantuntijoita historian, maantieteiden ja ympäristöpolitiikan aloilta. Monitieteellisenä laitoksena ylitämme tieteenalojen rajat teorianmuodostuksen, metodologian ja tutkittavien aihepiirien tasoilla sekä tutkimusperustaisessa opetuksessa.
Historian opinnoissa voit perehtyä laajasti rajojen, liikkuvuuden, kulttuurin, ympäristön ja yhteiskunnallisten muutosten historian kysymyksiin. Maantieteen opiskelun sisällöt vaihtelevat luonnonmaantieteestä ympäristöongelmiin ja ihmisen ja luonnon suhteista yhteiskunnan sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Yhteiskuntamaantieteen opinnoissa pääset tarkastelemaan yhteiskunnan rakenteita, alueellisia järjestelmiä ja yhteiskunnallisia ympäristökysymyksiä. Ympäristöpolitiikan opinnoissa voit puolestaan perehtyä yhteiskunnan ja ympäristön suhteen ulottuvuuksiin sekä ympäristöongelmien ja luonnonvarojen käytön yhteiskunnallisiin haasteisiin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin.
Yleinen opintoneuvonta
Voit laittaa kysymyksiä osoitteeseen:
[email protected]
Oppiaineen opintoneuvonta
Historia, Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelma: Emmi Rajavuori, [email protected]
Maantiede, yhteiskuntamaantiede ja ympäristöpolitiikka: Satu Malinen, [email protected]. Satun sijaisuus 1.5.2025 alkaen: Meri Strand, [email protected]
Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opintojen suunnittelun väline, joka auttaa hahmottamaan tavoitetutkintoihin suoritettavat opinnot eli tutkintorakenteet. Sähköisessä sovelluksessa laadittu suunnitelma mahdollistaa omien opintojen etenemisen seuraamisen, sillä HOPSiin rakennetaan opintojen suunnitelma ja suorittamisaikataulu ja myös opintoihin ilmoittautuminen tapahtuu HOPSin kautta.
Kandidaattiopinnoissa HOPS laaditaan koulutusasiantuntijan ja tuutoreiden avustuksella opintojen alussa. Kevätlukukauden alussa opiskelija käy opintosuunnitelmansa läpi keskustellen koulutusasiantuntijan kanssa. Opiskelijan tukena toimii myös ohjaava opettaja toisesta opintovuodesta alkaen. Maisterivaiheen HOPS laaditaan koulutusasiantuntijan ja ohjaavan opettajan kanssa kandidaatintutkinnon valmistuessa tai viimeistään maisteriopintojen ensimmäisen syksyn aikana. Sen tavoitteena on vahvistaa asiantuntijuutta ja ammatinhallintaa.
HOPSin suunnittelu ja rakentaminen aloitetaan heti yliopisto-opintojen alkaessa. Ohjausta ja neuvontaa antavat koulutusasiantuntijat Meri Strand (maantiede ja ympäristöpolitiikka) ja Emmi Rajavuori (historia). Maantieteen ja ympäristöpolitiikan koulutukseen valitun opiskelijan tulee ilmoittaa pääaineen suuntautumisvalintansa viimeistään kandidaatin tutkielmaseminaariin siirtyessään. Pääaine ilmoitetaan asiointipalvelussa.
Hops-prosessi kandidaattiopinnoissa
Orientaatio yliopisto-opiskeluun (1 op) + Hops-kurssi (1 op)
- ensimmäisen lukuvuoden lukujärjestyksen laatiminen vertaistuutoreiden kanssa aiemmin hankitun osaamisen kartoittaminen ja mahdolliset korvaavuudet
- HOPSin laatiminen Pepissä (koulutusasiantuntijoiden ja vertaistuutoreiden avulla)
- ohjausta ja neuvontaa koulutusasiantuntijoilta, ohjaavalta opettajalta ja oppiainetuutoreilta
- kaikkien pääaineopiskelijoiden henkilökohtaiset HOPS-keskustelut koulutusasiantuntijan kanssa ensimmäisen lukuvuoden tammi-helmikuussa
- jatkossa HOPSin voi päivittää yhdessä koulutusasiantuntijan, ohjaavan opettajan tai oppiainetuutoreiden kanssa
HOPS-prosessi maisteriopinnoissa
- HOPSin laatiminen hops-ohjaajan kanssa kandidaatintutkinnon valmistuessa tai viimeistään maisteriopintojen ensimmäisen syksynä aikana
- Historian opiskelijat käyvät maisterihops-keskustelun koulutusasiantuntijan kanssa suorittaessaan työelämään orientoituminen -kurssin.
Tutkintoihin vaadittavat opinnot sekä opintojen ohjeellinen ajoittuminen on kerrottu Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevissa oppaissa sekä historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Lisätietoja saa koulutusasiantuntijoilta.
Sivuaineopiskelu
Muun oppiaineen opetuksen loputtua, tiedekunnan tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille sivuaineopiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekuntaneuvosto päättää siirtymäkauden järjestelyistä.
Arkisto
Sivuaineopinnot mahdollistavat tutkinnon rakentamisen sellaiseksi kokonaisuudeksi, joka parhaiten tukee opiskelijan työelämätavoitteita ja/tai vahvuuksia. Sivuaineeksi valitaan opintokokonaisuus seuraavista vaihtoehdoista:
Hallinto-oikeuden perusopinnot 25 op
Oikeustieteiden opinnot soveltuvat hyvin kaikille maisteriohjelman opiskelijoille. Oikeudellisen sääntelyn ja oikeusjärjestyksen tunteminen on eduksi monenlaisissa tiedonhallinnan tehtävissä, erityisesti julkishallinnossa.
Historian opintokokonaisuus asiakirjahallinnan asiantuntijalle 25 op
Historian opinnot soveltuvat hyvin sivuaineeksi erityisesti kulttuurihistoriallisissa arkistoissa työskentelystä kiinnostuneille maisteriohjelman opiskelijoille. Historian ymmärrys antaa vahvan tuen asiakirjahallinnan monipuolisissa tehtävissä työskentelemiselle.
Tietojenkäsittelytiede, perusopinnot 25 op
Tietojenkäsittelytiede soveltuu hyvin sivuaineeksi kaikille teknologiasta kiinnostuneille maisteriohjelman opiskelijoille. Tietojenkäsittelytieteen perusteiden ymmärtäminen on hyödyllistä asiakirjahallinnan asiantuntijatehtävissä työskenteleville digitaalisessa toimintaympäristössä.
SA2023KULTTUURI25 Kulttuuriperintö, perusopinnot 25 op
Kulttuuriperintö soveltuu hyvin sivuaineeksi erityisesti kulttuuriperinnöstä ja kulttuurihistoriallisen aineiston parissa työskentelystä kiinnostuneille maisteriohjelman opiskelijoille. Laajempi ymmärrys muistiorganisaatioista tukee asiakirjallisen kulttuuriperinnön parissa työskentelyä.
Valittava perusopintokokonaisuus suuntaa asiakirjahallinnan työtehtäviä tukevaa erityisosaamista painottuen esimerkiksi julkishallinnon organisaatioissa tai kulttuuriperintöaineiston hallinnassa tarvittavaan osaamiseen. Sivuainevaihtoehdot määritellään opintosuunnitelmassa ja ne tarkastetaan vuosittain. Sivuaineopintojen lisäksi arkistoalan opiskelijoita kannustetaan ristiinopiskeluun, voimassa olevien sopimusten puitteissa.
Historia
Sivuaineopiskelu on merkittävässä osassa historian tutkinto-opiskelussa. Itä-Suomen yliopistossa on laajat ja monipuoliset mahdollisuudet sivuaineopiskeluun ja ns. vapaa sivuaineoikeus. Tämä tarkoittaa, että opiskelija voi opiskella yliopistossa tarjolla olevia aineita lähes rajoituksetta. Kuitenkin joissain oppiaineissa (esim. englannin kieli, psykologia) sivuaineopiskelijoiden määrää on rajoitettu.
Aineenopettajaksi suuntautuvat suorittavat sivuaineopintoina opettajan pedagogiset opinnot (HuK-tutkintoon 25 op ja FM-tutkintoon 35 op) ja toisen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot, yleensä yhteiskuntaoppi opetettavana aineena -opintokokonaisuuden (HuK-tutkintoon 60 op) saadakseen historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajan pätevyyden. Toinen opetettava aine voi olla muukin kuin yhteiskuntaoppi. Halutessaan opiskelija voi hankkia valmistumisensa jälkeen lisäpätevyyksiä jatkamalla opintojaan alumniopinto-oikeudella.
Asiantuntijan vaihtoehdossa opiskelevat valitsevat sivuaineet suuntautumisensa mukaan. Sivuainevalinnat ovat usein tärkeitä työllistymisen kannalta, joten asiantuntijan vaihtoehdossa on järkevää koota työmarkkinoille sijoittumista edistäviä opintokokonaisuuksia.
Alla on esitetty muutamia suositeltavia sivuainevaihtoehtoja:
- Yhteiskunnallista kysymyksistä kiinnostuneille suositellaan mm. Venäjä- ja rajatutkimuksen opintoja, yhteiskuntatieteitä (esim. sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka), kauppatieteitä tai oikeustieteitä.
- Ympäristöstä kiinnostuvat opiskelevat sivuaineinaan mm. kestävän tulevaisuuden opintoja, ympäristöoikeutta, ympäristöpolitiikkaa, biologiaa ja/tai metsätieteitä.
- Kulttuurista ja humanistisista aineista kiinnostuneet suorittavat usein
- kulttuurintutkimuksen opintoja, kuten kulttuuriantropologian, mediakulttuurin ja viestinnän tai perinteentutkimuksen opintoja.
- Kulttuuriperinnön perusopinnot -opintokokonaisuus on suoritettavissa ristiinopiskelusopimuksella Oulun yliopiston tarjonnasta. Kulttuuriperinnön perusopinnot vastaavat museologian perusopintoja.
- Kansainvälisistä tehtävistä kiinnostuneille sivuaineeksi soveltuvia opintoja löytyy yliopiston englanninkielisestä tarjonnasta sekä myös kielikeskuksen tarjoamista kieliopinnoista.
Maantieteet ja ympäristöpolitiikka
Maantieteen ja ympäristöpolitiikan hakukohteen kandidaatin tutkintoon sisältyy 50-85 opintopistettä sivuaineita. Sivuainevalinnoilla on merkitystä työmarkkinoille sijoittumisessa. Asiantuntijatehtäviin ja tutkijoiksi tähtäävät opiskelijat valitsevat sivuaineensa vapaasti omaa teemaa ja suuntautumista tukien. Työmarkkinoilla arvostetaan erityisesti laaja-alaista eri tieteenaloja ymmärtävää sisällöllistä osaamista ja menetelmäosaamista. Opiskelijoita kannustetaan myös kehittämään omaa kielitaitoaan ja kansainvälistymisvalmiuksiaan hakeutumalla vaihto-opiskeluun ulkomaille.
Alla on esitetty muutamia suositeltavia sivuainevaihtoehtoja:
- Maantieteen aineenopettajiksi opiskelevien sivuaineet ovat aineenopettajan pedagogiset opinnot ja toisen opetettavan aineen, yleensä biologian, perus- ja aineopinnot.
- Geoinformatiikasta kiinnostuneille suositellaan geoinformatiikan sivuaineopintoja ja tilastotieteen opintoja. Sivuaineiksi soveltuvat myös opiskelijan suuntautumisen mukaan sopivat yhteiskunta- tai luonnontieteelliset sivuaineet.
- Yhteiskuntamaantiedettä opiskelevien sivuaineiksi soveltuvat opiskelijan suuntautumisen mukaan Venäjä- ja rajatutkimuksen opinnot, yhteiskuntatieteet (esim. sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka), kauppa- ja taloustieteet tai oikeustieteet.
- Kulttuurimaantieteestä innostuvalle hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kielten tai kulttuurintutkimuksen opinnot ja kulttuuriantropologia.
- Ympäristöalalle suuntautuvat opiskelevat sivuaineinaan mm. kestävyysopintoja, ympäristöoikeutta, ympäristöpolitiikkaa, biologiaa tai metsätieteitä.
- Kansainvälisistä tehtävistä kiinnostuneille sivuaineeksi soveltuvia opintoja löytyy yliopiston englanninkielisestä tarjonnasta ja kielikeskuksen tarjoamista kieliopinnoista.
Verkostoissa suoritettavat opinnot
Opiskelija voi laajentaa osaamistaan myös erilaisissa verkostoyliopistoissa. Joihinkin verkostoihin järjestetään erilliset haut, joista saa lisätietoa mm. opiskelijapalveluista ja verkkosivuilta. Verkostoyliopisto-opinnoilla voi korvata soveltuvin osin pääaineen opintoja (korvaavuuksista on sovittava etukäteen) tai ne voidaan merkitä sivuainesuorituksina opintosuoritusrekisteriin.
Tällaisia verkostoja ja alliansseja ovat esimerkiksi Yliopistojen Aasia-verkosto, Aleksanteri Instituutti (Helsingin yliopisto), Climate University, Kestävyysverkosto, kehitysyhteistyöverkosto UniPID sekä YUFE.
Yliopistojen Aasia-verkosto (avautuu uuteen välilehteen) tarjoaa avoimia ja ilmaisia MOOC-kursseja Itä-, Kaakkois- ja Etelä-Aasiasta aivan kaikille. Kursseilla pääset tutustumaan Aasian maiden historiaan ja nyky-yhteiskuntiin sekä liiketoimintaympäristöihin. Kurssit perustuvat aiheita käsitteleviin oppikirjoihin ja niihin kuuluu erilaisia harjoituksia. Kurssit suoritetaan itsenäisesti DigiCampus-ympäristössä kurssijaksojen ajan, ja hyväksytystä suorituksesta saa kurssin päätteeksi todistuksen. Kurssit sopivat kaikille Aasiasta ja kansainvälisistä aiheista kiinnostuneille.
Aleksanteri-instituutti järjestää ja koordinoi uusimpaan, monitieteiseen Venäjän, Euraasian ja itäisen Euroopan tutkimukseen perustuvaa opetusta niin perustutkinto- kuin jatko-opintovaiheessakin. Aleksanteri-instituutti koordinoi 25 opintopisteen VIExpert-asiantuntijaopintojen valtakunnallista kokonaisuutta, jossa voit erikoistua alueasiantuntijaksi osana omaa maisteriohjelmaasi omassa yliopistossasi. Lisätietojoa kokonaisuudesta saat Helsingin yliopiston verkkosivuilta (avautuu uuteen välilehteen).
Climate University (avautuu uuteen välilehteen) on korkeakoulujen ja sidosryhmien verkosto, joka on sitoutunut edistämään ilmasto- ja kestävyyskasvatusta. Se tarjoaa ilmaisia verkkokursseja yliopistoilla ja kestävästä kehityksestä kiinostuneille.
UniPID (avautuu uuteen välilehteen on suomalaisten yliopistojen verkosto, joka tukee tieteidenvälistä opiskelua ja tutkimusta sekä yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja kumppanuuksia globaaliin kestävään kehitykseen liittyen. UniPID:n opinnoista voi suorittaa sivuainekokonaisuuden.
YUFE - Young Universities for the Future of Europe (avautuu uuteen välilehteen) - on kymmenen eurooppalaisen yliopiston muodostama allianssi, joka tarjoaa opiskelumahdollisuuksia yksittäisistä opintojaksoista aina vuonna 2025 alkaviin YUFE-kandidaatinopintoihin asti. YUFE:n tarjonnassa on runsaasti partneriyliopistojen englanninkielisiä opintojaksoja monilta eri aloilta.
Itä-Suomen yliopisto tarjoaa myös opiskelijoilleen yliopiston yhteisen monitieteisen Kestävän tulevaisuuden -sivuaineopintokokonaisuuden. Tämän lisäksi Itä-Suomen yliopisto on osa kestävyysopintojen verkostoa (avautuu uuteen välilehteen).
Kansalliseen kestävyysopintojen verkostoon kuuluvat Itä-Suomen yliopiston lisäksi Jyväskylän, Helsingin, Lapin, Oulun, Vaasan, Lappeenrannan ja Turun yliopistot. Verkostossa on tarjolla monitieteisesti ympäristö-, kestävyys- ja vastuullisuusteemaisia opintojaksoja, jotka ovat avoimia kaikille kumppaniyliopistojen tutkinto-, jatko- ja vaihto-opiskelijoille. Kestävän tulevaisuuden opinnot on opintokokonaisuus, joka muodostaa laaja-alaisen ja monitieteisen johdatuksen kestävään kehitykseen painottuen ympäristö- ja luonnonvarateemoihin. Kestävän tulevaisuuden opinnot opintokokonaisuudessa käydään läpi kestävyyden eri ulottuvuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä. Opintokokonaisuuden tarjontaan sisältyy Itä-Suomen yliopiston kaikkien tiedekuntien opetusta ja kokonaisuus kattaa laaja-alaisesti erilaisia ympäristöaiheita. Opintokokonaisuudesta on tarjolla sekä suomenkielinen että englanninkielinen suoritusmahdollisuus.
Ristiinopiskelu
Historia- ja maantieteiden laitoksen ristiinopiskelusopimukset toimivat tällä hetkellä Oulun, Tampereen sekä Jyväskylän yliopiston kanssa. Ristiinopiskelussa käytetään Ripa Ristiinopiskelupalvelinta, mikäli mahdollista. Ristiinopiskeluun hakeutuminen tapahtuu oppilaitosten sopimalla tavalla, tai Ripa palvelulla ilmoittautumalla Pepissä opintojaksoille.
Opintojaksojen suoritusaika määrittyy sopimusten mukaisesti. Opintojen suoritusaika on kuitenkin aina vähintään lukuvuosi.
Itä-Suomen yliopiston Asiakirjahallinnan ja arkistoalan pääaine opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa ristiinopiskeluna arkistoalan opintoja Oulun yliopiston, Tampereen yliopiston sekä Jyväskylän yliopiston tarjonnasta. Tämän lisäksi arkistoalan opiskelijat voivat suorittaa Oulun yliopistossa Kulttuuriperinnön perusopintokokonaisuuden 25 op. Opintotarjonta esitellään vuosittain opiskelijoille suunnatulla Viva Engage kanavalla. Opintoihin valitaan vuosittain 5-15 opiskelijaa, riippuen yliopiston ilmoittamasta rajauksesta.
Itä-Suomen yliopiston Historian pääineopiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa ristiinopiskeluna Kulttuuriperinnön perusopintokokonaisuus (vastaa Museologia) 25 op Oulun yliopiston tarjonnasta. Opintotarjonta esitellään vuosittain opiskelijoille suunnatulla Viva Engage kanavalla. Opintoihin valitaan 5 opiskelijaa vuosittain.
Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan pääaineopiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa ristiinopiskeluna geotieteiden opintoja Oulun yliopiston tarjonnasta. Opintotarjonta esitellään vuosittain opiskelijoille suunnatulla Viva Engage kanavalla. Opintoihin ilmoittaudutaan Pepissä. Opintoihin valittavien opiskelijoiden määrä on kurssikohtainen.
Pääaineopiskelijoille tiedotetaan ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista Viva Engagessa. Kamun opiskelijan käsikirjassa ja laitoksen opintoyhteisössä on kootusti opiskeluun liittyvät ohjeet ja lomakkeet. Opintojaksojen opettajat voivat lähettää luennoille ja seminaareihin ilmoittautuneille toteutuksen tiedotteita ja ohjeita Pepin, Teamsin ja Moodlen kautta.
Viestintä
- Koulutusasiantuntija tiedottaa ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista Historian opiskelijat, Arkistoalan maisteriohjelman opiskelijat ja Maantieteiden ja ympäristöpolitiikan opiskelijat Viva Engage ryhmissä sekä laitoksen opintoyhteisössä.
- Historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisö sisältää kootusti opintojen ohjaukseen liittyvää tietoa ja opiskeluun liittyviä laitoksen ohjeita.
- Opintojaksoilla voi olla käytössä sähköisiä oppimisympäristöjä (esim. eLearn, Teams, OneNote, Sharepoint, Digikampus), joiden kautta voidaan lähettää viestejä osallistujille.
- Opintojakson opettajat voivat lähettää opintojaksoille ilmoittautuneille toteutukseen liittyviä tiedotteita ja ohjeita opintojakson oppimisympäristön välityksellä, Pepin kautta tai sähköpostitse. Sen vuoksi on tärkeää, että opetustapahtumiin ilmoittaudutaan ennakkoon Pepissä.
Opintojen ja muun osaamisen hyväksilukemisesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) sekä yliopistolaissa (558/2009).
Hyväksilukemisen perusteet
Opintojen ja muun osaamisen hyväksilukemisesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) sekä yliopistolaissa (558/2009). Tämä ohje tarkentaa ja täydentää historia- ja maantieteiden laitoksen tutkintojen ja opintokokonaisuuksien osalta akateemisen rehtorin päätöstä osaamisen tunnustamisen yleisistä periaatteista Itä-Suomen yliopistossa sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan yhteisiä OT-linjauksia.
Hyväksilukemista on opintojen a) korvaaminen ja b) sisällyttäminen. Korvaaminen tarkoittaa pääaineen tutkintorakenteessa pakollisena olevan kurssin korvaamista aiemmin suoritetuilla kursseilla. Sisällyttäminen puolestaan tarkoittaa aiemmin suoritetun kurssin sisällyttämistä pääaineen tutkintoon sellaisenaan. Tämä koskee vapaasti valittavia kursseja. Ks. voimassa olevat ohjeet hyväksilukujen hakemiseen Kamusta.
Hyväksilukemisen yleiset periaatteet historia- ja maantieteiden laitoksella
- Vain laitoksen pääaineiden tutkinnoissa tai opintokokonaisuuksissa pakollisena olevan opintojakson voi korvata. Tutkinnon tai opintokokonaisuuden vapaavalintaisiin opintoihin on mahdollista sisällyttää aiemmin suoritettuja opintoja sellaisenaan.
- Aiemmista opinnoista ei hyväksilueta henkilökohtaista opintosuunnitelmaa, eikä opinnäytetöitä (kandidaatintutkielma ja pro gradu –tutkielma) silloin, kun ne sisältyvät aiemmin suoritettuun tutkintoon. Tutkintoon kuulumaton opinnäytetyö voidaan hyväksilukea.
- Muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja voidaan pääsääntöisesti hyväksilukea sisällyttämällä ja korvaamalla. Muita kuin korkeakoulutasoisia opintoja ei voi hyväksilukea. Jos opiskelija on suorittanut MOOC-opintoja ilman opinto-oikeutta opintojakson järjestävään korkeakouluun, opintojakson suorittaminen on dokumentoitava luotettavasti.
- Historia- ja maantieteiden laitoksen tutkinnoissa voi hyväksiluettuja opintoja olla enintään 2/3 tutkinnon vähimmäislaajuudesta (pl. siirto-opiskelijat).
- Korvaavan suorituksen on laajuudeltaan ja sisällöltään vastattava korvattavaa opintojaksoa, kuitenkin niin, että yhden opintopisteen vajaus korvattavan opintosuorituksen ja muualla tai aiemmin suoritetun opintosuorituksen välillä on hyväksyttävä, mikäli opintosuorituksen osaamistavoitteet vastaavat toisiaan.
- Pääaineen opintoja ei voi hyväksilukea yli 10 vuotta vanhoilla opintosuorituksilla. Esimerkiksi haettaessa opintojen korvaavuutta tai yksittäisten opintojaksojen sisällyttämistä lukuvuonna 2022-2023, tarkastellaan vain lukuvuonna 2012-2013 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja. Kokonaisia opintokokonaisuuksia hyväksiluettaessa ei noudateta vanhenemisaikaa.
- Mikäli hyväksiluetut opinnot on suoritettu suomalaisessa korkeakoulussa ja käytetty arvosteluasteikko on sama kuin Itä-Suomen yliopistossa käytetty, arvostellaan opinnot asteikolla 1-5. Jos korvaavuutta haetaan useampaan eri opintojaksoon kuuluvilla suorituksilla, arvostellaan korvaavuus arvosanalla hyväksytty. Muut hyväksiluetut opinnot arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty, eikä hyväksiluettujen suoritusten arvosanoja tällöin huomioida opintokokonaisuuden arvolausetta määriteltäessä.
- Kieli- ja viestintäopintojen hyväksiluvuista päättää kielikeskus.
Opiskelijalle, joka on suorittanut uusimuotoiset johtamisopinnot sisältävän 347 päivän varusmiespalveluksen, voidaan sisällyttää edellä mainituista opinnoista 6 op kandidaatin tai maisterin tutkinnon muihin vapaavalintaisiin opintoihin. Tämä määräys koskee niitä, jotka ovat kotiutuneet armeijasta kesällä 1999 tai sen jälkeen.
Urheiluakatemian opintoja voidaan sisällyttää kandidaatin tai maisterin tutkinnon muihin vapaavalintaisiin opintohiin.
Hyväksilukeminen laitoksen sivuainekokonaisuuksiin
Sivuaineopiskelija voi saada aiemmista korkeakoulutasoisista opinnoista korvaavuuksia sivuainekokonaisuuksien pakollisiin opintojaksoihin. Muualla suoritettuja, aiempaan tutkintoon kuulumattomia opintoja voi myös sisällyttää kokonaisuuksiin. Sivuainekokonaisuuteen sisältyvää harjoittelua ei voi hyväksilukea.
Jos historia- ja maantieteiden laitoksen opintojakso sisältyy muuhun kuin historia- ja maantieteiden laitoksen tarjoamaan sivuaineeseen, eikä sivuainekokonaisuuteen ole mahdollista sisällyttää opintoja sellaisenaan, voidaan opiskelijalle tällöin myöntää korvaavuus myös opintojaksoon, joka ei ole kokonaisuudessa pakollinen.
Hyväksilukemisen hakeminen
Hyväksiluvun hakeminen: Hyväksilukuhakemukset toteutetaan Pepin lomakkeen kautta, ja korvaavuudesta päättää opintojakson vastuuopettaja. Opintojen hyväksilukemisen periaatteista ja käytännöstä neuvoa antavat pääaineiden koulutusasiantuntijat. Tarkista ohjeet peppi käsikirjan kohdasta ”opintojen hyväksiluku”.
Itä-Suomen yliopiston voimassa olevassa opintosuoritusrekisterissä olevat Historia- ja maantieteiden laitoksen pääaineiden opinnot eivät vanhene. Opintoja ei voi korvata yli kymmenen (10) lukuvuotta vanhoilla opintosuorituksilla. Mahdolliset opintokokonaisuuksien yksilölliset vanhenemissäännöt on kirjattu opintokokonaisuuksien kuvauksiin.
Historia- ja maantieteiden laitoksella edellytetään opiskelussa tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Opintojaksoissa noudatetaan ns. edeltävät (aikaisemmat) opinnot - sääntöä. Toisin sanoen opintojaksolle osallistumisen perusvaatimuksena on, että opintojaksokuvaukseen merkityt aikaisemmat opinnot on suoritettu. Kukin opintojakso suoritetaan yhdellä kertaa, jollei kuvauksessa ole toisin todettu.
Opintojaksokuvaukset, opintojaksojen vastuuhenkilöt ja tentaattorit sekä voimassaolevat aikataulut löytyvät Pepistä. Mahdolliset lukuvuoden aikana tapahtuvat aikataulumuutokset päivitetään Peppissä näkyviin aikatauluihin. Mahdollisten aikatauluja tilamuutosten vuoksi Peppiä (ja esim. Tuudoa) on seurattava säännöllisesti.
Opetustapahtumiin pitää ilmoittautua ennakkoon Peppi-järjestelmässä. Luento- ja harjoituskursseja ei järjestetä, jos opetustapahtumaan on ilmoittautunut vähemmän kuin 10 opiskelijaa ilmoittautumisajan päättyessä. Seuraavan lukuvuoden opintojaksoille ilmoittautuminen alkaa pääasiassa 1.8.
Pääaineen opinnot jakautuvat perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Kun opintokokonaisuuden kaikki opintojaksot on suoritettu, opiskelija hakee kokonaisuusmerkintää koulutusasiantuntijalta sähköpostitse. Opiskelijan on ilmoitettava kokonaisuuteen sisällytettävät opintojaksot.
Tutkielmatyöskentely muodostaa keskeisen osan opintoja. Aineopintovaiheessa pääaineopiskelijat laativat kandidaatintutkielman ja syventävien opintojen vaiheessa pro gradu -tutkielman.
Opetusjärjestelyt
- Opintojaksokuvaukset ja voimassa olevat toteutustiedot opetusaikatauluineen näkyvät Pepissä.
- Mahdollisten aikataulu- ja opetustilamuutosten vuoksi Peppiä on seurattava säännöllisesti.
- Opetusaikataulut ovat nähtävissä myös Tuudossa.
- Opintojaksoista kerätään palautetta Tuudon avulla sekä opintojaksosta riippuen opettajien johdolla, osallistuthan aktiivisesti!
Opetuksen muotoja
- Etäopetus-termiä käytetään, kun opetus on lukujärjestykseen/ peppiin ajoitettua opetusta, johon opiskelijan tulee osallistua tiettynä aikana verkon välityksellä.
- Harjoitukset: harjoitellaan käytännössä luennoilla tai itseopiskeluna opittua asiaa. Harjoituksissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa yleensä kampuksella. (esim tietokoneluokassa tapahtuvat harjoitukset)
- Hybridiopetus on opetustapahtuma, jossa opiskelija voi valita osallistuuko opetukseen kampuksella vai etäopetuksena. Opetus on aikataulutettua ja tiloitettuna lukujärjestykseen.
- Luento: Ensimmäisellä luentokerralla esitellään opintojakson tavoitteet, sisältö, oppimistehtävät aikatauluineen, arvosteluperusteet ja läsnä-olovaatimukset sekä sovitaan monia käytännön asioita. Säännöllinen luennoille osallistuminen on suositeltavaa. Luento-opetus on oletusarvoisesti läsnäolo-opetusta. Etäopetuksesta on ilmoitettava erikseen.
- Monimuoto-opetuksesta puhutaan, kun puhutaan koko opintojakson toteutuksesta. Opintojakson sisällä voi olla erilaisia toteutuksia kuten hybridiopetusta, kontaktiopetusta kampuksella jne.
- Seminaari: osanottajat esittävät vuorollaan seminaarityönsä (esitelmä, tutkielma, referaatti tms.), osallistuvat töitä koskevaan keskusteluun ja toimivat opponentteina. Seminaareissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa, usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista, eikä seminaareja voi useinkaan korvata muilla suoritustavoilla.
- Verkko-opetus on opetusta, joka tapahtuu verkkovälitteisesti ajasta ja paikasta riippumatta (ei aikatauluteta lukujärjestykseen).
Tenttijärjestelyt
Laitoksella järjestetään luentokuulusteluja, joiden kesto on yleensä kaksi tuntia. Luento-opetuksesta järjestetään kaksi tenttiä. Lisäksi lukuvuosittain järjestetään kaksi rästitenttiä. Tammikuun rästitentissä on mahdollista tenttiä syksyn ja toukokuun rästitentissä kevään luento-opetusta. Rästitentissä on mahdollista tenttiä ainoastaan laitoksen oman henkilökunnan luento-opetusta (ei vierailuluentoja, eikä harjoitusopintojaksoja). Rästitenttiin ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan Viva Engagessa sekä opintoyhteisössä. Ilmoittautuminen tapahtuu vähintään 10 päivää ennen rästitenttiä.
Opiskelijan on pyydettävä hänelle myönnettyjen opetuksen järjestämiseen liittyvien yksilöllisten järjestelyiden toteuttamista viimeistään 10 päivää ennen opintosuoritusta. (Koulutuksen johtosääntö 25 §)
Exam
Historia- ja maantieteiden laitoksen kirjatentit ovat tentittävissä Exam-tenttijärjestelmän kautta Joensuun ja Kuopion kampuksilla sekä yhteistyöoppilaitoksessa eri puolilla Suomea. Sähköisissä tenteissä noudatetaan Itä-Suomen yliopiston koulutuksen johtosäännön sekä koulutuspalveluiden yleisiä sähköistä tenttiä koskevia ohjeita. Ohjeet ovat luettavissa Kamussa. Historia- ja maantieteiden laitoksen tenttejä ei ole mahdollista tehdä etätentteinä, lukuun ottamatta Exam-tenttivierailuna suoritettavia sähköisiä tenttejä yhteistyöoppilaitoksissa.
Exam-tiloissa suoritettavien tenttien tulosten ilmoittamisen määräaika lasketaan sen kuukauden 15. päivästä lukien, jona suoritus on tehty ennen 15:ttä päivää. 15. päivä ja sen jälkeen tehtyjen tenttisuoritusten tulosten ilmoittamisen määräaika lasketaan seuraavan kuukauden 1. päivästä lukien.
Opiskelija voi historian, maantieteiden ja ympäristöpolitiikan opinnoissaan vastata kuulusteluissa tai laatia kirjalliset työt koulutuksen johtosäännössä määritellyllä kielellä. Koulutuksen johtosäännöstä poikkeavat määräykset on annettu opintojaksokuvausten yhteydessä. Historia- ja maantieteiden laitoksella kandidaatintutkielmat, pro gradu – tutkielmat voidaan kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Vaikka opintojakson suorituskieli on suomi, voi opintojakson oppimateriaaleissa olla aineistoa myös muilla kielillä.
Osallistumiseen ja läsnäolovelvoitteeseen vaikuttavat opintojaksoilla käytettävät opetusmenetelmät ja toteutustavat. Ensimmäiselle opetuskerralle on osallistuttava, jotta opintojaksoon liittyvät käytännön asiat tulevat selviksi (läsnäolot/poissaolot, suoritukset, tentit). Seminaari-, harjoitus- ja suurryhmäopetuksessa (ml. työpajat) on läsnäolovelvoite. Pääsääntöisesti läsnäolovelvollisuus on 80 %, mutta opintojaksolle määritellyt tehtävät on suoritettava hyväksytysti. Poissaolon peruste ei ole esim. työasiat, luottamustoimet tai lomamatkat. Jos jollakin opintojaksolla on tästä poikkeava läsnäolovelvollisuus, se on kirjattu opetussuunnitelmaan. Opintojaksokuvauksista löytyvät kullakin opintojaksolla käytettävät opetusmenetelmät ja toteutustavat (esim. luento, seminaari, exam).
Opintojaksokuvauksissa kuvataan arviointimenettely, ja tarkennettu arviointikäytäntö ja -kriteerit käydään läpi opintojakson ensimmäisellä kerralla. Opintosuorituksia arvioidaan useilla eri tavoilla. Opintosuoritukset arvioidaan kolmen viikon kuluessa tentistä tai opintojakson päättymisestä. Poikkeuksena ovat maisterin tutkintoon kuuluvat opinnäytteet, joiden tarkastusaika on koulutuksen johtosäännön mukaisesti neljä viikkoa.
Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, joina opetusta ei koulutuksesta vastaavan vararehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä aikaväliä 15.6.–15.8. (Koulutuksen johtosääntö 34 §)
Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai opintosuorituksen tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (lukuun ottamatta kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Koulutuksen johtosääntö 40 §)
Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa (Koulutuksen johtosääntö 30 §). Viivästyneen palautuksen peruste ei ole työasiat, luottamustoimet tai lomamatkat. Hyväksytysti suoritetun opintojakson voi suorittaa uudelleen kahdesti.
Opintojaksot arvioidaan arvosteluasteikolla 0–5 tai hyväksytty–hylätty. Opintojakson arvioinnissa noudatetaan tiedekunnan vahvistamia arvosteluperusteita. Opintokokonaisuuksien keskiarvo lasketaan opintokokonaisuuteen tehtyjen, numeerisesti arvosteltujen opintojaksojen arvosanojen painotettuna keskiarvona. Arvosanalla hyväksytty-hylätty arvioituja opintosuorituksia ei lasketa mukaan painotettuun keskiarvoon. Jos opintokokonaisuuteen kuuluvista opinnoista yli puolet on arvioitu arvosanalla hyväksytty-hylätty, arvostellaan kokonaisuus arvosanalla hyväksytty.
Opintojaksopalautetta kerätään opintojakson päättymisen jälkeen Pepin opintojaksopalautejärjestelmän kautta. Opettaja voi halutessaan estää opintojaksopalautteen keruun, mikäli suorittaa palautekyselyn muuta kautta tai jos kyseessä on toteutus josta palautteen kerääminen erikseen ei ole mielekästä. Laitoksen henkilökunta tapaa ainejärjestöjen edustajat kaksi kertaa lukuvuodessa, ja tapaamisissa keskustellaan opetuksen järjestelyistä ja niiden kehittämisestä.
Laitos kannustaa aktiivisesti kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Laitos on mukana useissa eri verkostoissa ja pystyy tarjoamaan vuosittain useita kymmeniä vaihto-opiskelupaikkoja ulkomailla. Vaihto-opiskelumahdollisuuksista vastaavat yliopistonlehtori Paul Fryer sekä koulutusasiantuntija Meri Strand. Ulkomailla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta sovitaan alustavasti ennen vaihtoa. Lopullinen hyväksilukumenettely päätetään kuitenkin vasta vaihdosta paluun jälkeen. Learning agreement (suunnitelma vaihdossa suoritettavista opinnoista) laaditaan yhdessä pääaineen koulutusasiantuntijan kanssa.
Laitoksen tavoitteena on, että koulutusohjelmistamme valmistuu asiantuntijoita, joiden ammattitaidolle on tarvetta ja kysyntää valmistumisen jälkeen. Yhteistyösuhteet eri organisaatioiden, kuten koulujen, museoiden, ministeriöiden, arkistojen, yritysten, tiedotusvälineiden ja muiden yhteisöjen kanssa tarjoavat mahdollisuuksia opiskelijoille, mutta toimivat myös tärkeänä palautekanavana tarjoamamme koulutuksen laadusta ja kysynnästä.
Työelämäorientaation tukemiseksi opintoihin sisältyy harjoittelujakso työelämässä. Ohjattu korkeakouluharjoittelu sijoittuu asiantuntijaksi suuntautuneen pääaineiden syventäviin opintoihin. Maantieteissä, ympäristöpolitiikassa sekä asiakirjahallinnan ja arkistoalan opinnoissa harjoittelu on pakollinen. Historian pääaineopiskelijoille harjoittelu on vapaaehtoinen, mutta suositeltava. Korkeakouluharjoittelussa opiskelijat saavat käytännön kokemusta työmarkkinoille hakeutumisesta ja työelämässä toimimisesta sekä luovat kontakteja tutkinnon jälkeistä työllistymistä varten. Työharjoittelua varten voi hakea yliopiston harjoittelutukea. Opiskelijat voivat hakea harjoittelupaikkaa itse tai selata yliopistolle tulleita tarjouksia urapalveluiden hallinnoimassa palvelussa. 1.1.2024 alkaen harjoittelutuki myönnetään, kun opiskelija on löytänyt harjoittelupaikan, harjoittelu vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja työnantaja sitä vaatii.
Laitoksen harjoitteluvastaava on koulutusasiantuntija Meri Strand.
Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksella on mahdollista opiskella seuraavia pääaineita:
- Historia (myös aineenopettajakoulutus)
- Maantiede (myös aineenopettajakoulutus)
- Yhteiskuntamaantiede
- Ympäristöpolitiikka
Tarkemmat tiedot löytyvät Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevista oppaista.
Laitoksella on lisäksi kolme maisteriohjelmaa:
- Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelma
- Environment, Natural Resources and Climate Change: Master’s Degree Programme in Environmental Policy and Law (yhdessä oikeustieteiden laitoksen kanssa).
- Kestävät yhdyskunnat (yhteiskuntamaantiede)
Historia- ja maantieteiden laitoksen tarjoamia sivuaineita ovat:
- Geoinformatiikan opintokokonaisuus (25 op)
- Historian perusopinnot (25 op)
- Historian aineopinnot (35 op)
- Historian syventävät opinnot (65 op)
- Maantieteiden ja ympäristöpolitiikan perusopinnot (25 op)
- Maantieteen aineopinnot (35 op)
- Maantieteen aineopinnot, aineenopettaja (35 op)
- Rajat, Eurooppa ja Venäjä opintokokonaisuus (25 op)
- Rajat, Eurooppa ja Venäjä YUFE -opintokokonaisuus (25 op)
- Yhteiskuntamaantieteen aineopinnot (35 op)
- Yhteiskuntaoppi opetettavana aineena, perusopinnot (25 op)
- Yhteiskuntaoppi opetettavana aineena, aineopinnot (35 op)
- Ympäristöpolitiikan aineopinnot (35 op)
Tarkemmat tiedot löytyvät Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevista oppaista.
Tombolo ry
Tombolo ry on Itä-Suomen yliopiston maantieteen, yhteiskuntamaantieteen ja ympäristöpolitiikan opiskelijoiden yhteinen ainejärjestö, joka on valvonut jäsentensä etuja ja järjestänyt hauskoja tapahtumia vuodesta 2015 lähtien.
Tombolo järjestää jäsenilleen aktiivisesti vapaa-ajan toimintaa ja tapahtumia ympäri vuoden. Kahvivuorot, saunaillat, liikuntavuorot, sitsit ja muut illanvietot kokoavat Tombolot yhteen useamman kerran kuukaudessa. Yhteistyötä tehdään myös yli ainejärjestörajojen yhteisten tapahtumien merkeissä. Hallitus pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaa jäsenistöltä saadun palautteen perusteella. Tombolo on yhteisö, jossa jokainen toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi porukkaan!
Tombolon verkkosivut (avautuu uuteen välilehteen)
Varnitsa ry
Varnitsa ry on historian opiskelijoiden ainejärjestö Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. Varnitsan toimintaan kuuluu historian opiskelijoiden etujen valvominen ja tarvittaessa myös niiden vaatiminen, mutta näkyvin osa Varnitsan toimintaa on erilaisten vapaa-ajan aktiviteettien järjestäminen jäsenilleen niin liikunnan kuin huvitustenkin puitteissa.
Varnitsa on perustettu vuonna 1970 ja se on siitä asti ajanut Joensuussa opiskelevien historian opiskelijoiden asiaa, ensin Joensuun yliopistossa ja nykyisin vuodesta 2010 alkaen Itä-Suomen yliopistossa.
Varnitsan verkkosivut (avautuu uuteen välilehteen)
Opiskelijan on suoritettava alempi korkeakoulututkinto ennen siirtymistä suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Kandidaatintutkintoon sisällytettyjä opintoja ei voi käyttää maisterin tutkintoon.
Pääaineen vaihtaminen Maantieteiden ja ympäristöpolitiikan hakukohteessa
Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa kandidaatintutkinnon jälkeen maantieteen/ yhteiskuntamaantieteen/ ympäristöpolitiikan uudeksi pääaineekseen, voidaan häneltä edellyttää maantieteen/ yhteiskuntamaantieteen/ ympäristöpolitiikan täydentäviä opintoja, joita ei sisällytetä maisteritutkintoon. Myös opiskelijoiden, jotka vaihtavat LuK-tutkinnon jälkeen opettajan vaihtoehdosta maantieteilijän vaihtoehtoon, voidaan edellyttää täydentävän pääaineen opintojaan.
Hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella muutoshakemuksella. Opinto-oikeuden muutos voi edellyttää täydentäviä opintoja. Opinto-oikeuden vaihtaminen edellyttää luopumista edeltävästä opinto-oikeudesta. Opinto-oikeuden vaihtaminen ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan.
Tutkinnon muuttaminen kandi+maisteritutkinnosta pelkäksi maisteritutkinnoksi
Maantieteiden ja ympäristöpolitiikan pääaine
Opiskelija, joka on valittu suorittamaan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa maantieteen, yhteiskuntamaantieteen tai ympäristöpolitiikan pääaineessa voidaan siirtää suorittamaan maisterin tutkintoa (maisteriopintoja) seuraavin ehdoin: Opiskelijalla on aiempi yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto sekä hänellä on suoritettuna uuden pääaineen perus- ja aineopinnot (60 op, ei sis. kandidaatin tutkielmaa) huomioiden valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen.
Opiskelijalta voidaan edellyttää uuden pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon mukaisia täydentäviä opintoja. Opinnoista tulee neuvotella laitoksen koulutusasiantuntijan ja HOPS-ohjaajan kanssa. Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Myös opiskelijoiden, jotka vaihtavat LuK-tutkinnon jälkeen opettajan vaihtoehdosta maantieteilijän vaihtoehtoon, tai toisinpäin, voidaan edellyttää täydentävän pääaineen opintojaan.
Historian pääaine
Opiskelija, joka on valittu suorittamaan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa historian pääaineessa voidaan siirtää suorittamaan maisterin tutkintoa (maisteriopintoja) seuraavin ehdoin: Opiskelijalla on aiempi yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto sekä hänellä on suoritettuna uuden pääaineen perus- ja aineopinnot (60 op, ei sis. kandidaatin tutkielmaa) huomioiden valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen.
Opiskelijalta voidaan edellyttää uuden pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon mukaisia täydentäviä opintoja. Opinnoista tulee neuvotella laitoksen laitoksen koulutusasiantuntijan ja HOPS-ohjaajan kanssa. Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Myös opiskelijoiden, jotka vaihtavat opettajan vaihtoehdosta asiantuntijan vaihtoehtoon, tai toisinpäin, voidaan edellyttää täydentävän pääaineen opintojaan.
Enviroment, Natural Resources and Climate Change
Opiskelijat, joilla on opinto-oikeus ympäristöpolitiikan pääaineessa (YTK/YTM) voivat vaihtaa pääaineensa, tavoitetutkintonsa ja tutkintorakenteensa englanninkieliseen maisteriohjelmaan maisterivaiheeseen siirryttäessä. Pääaineena on Environmental Policy and Natural Resource Governance.
Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa Environmental and Climate Change Law -pääaineeseen, opiskelijalla tulee olla suoritettuna erikseen määriteltävät hakukelpoisuuden antavat oikeustieteiden opinnot.
Hakeminen tiedekunnan sisällä tapahtuu vapaamuotoisella muutoshakemuksella, eikä se ole sidottu tiettyyn ajankohtaan. Englanninkieliseen maisteriohjelmaan voi hakeutua myös Opintopolun kautta maisteriohjelmien hakuaikana.
Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelma
Ohjelmaan hakeutuminen tapahtuu Opintopolun kautta valtakunnallisessa maisterihaussa. Asiakirjahallinnan maisteriohjelmassa tavoitetutkintona on Filosofian maisteri. Hakuehtona toimii valintaperusteiden mukainen alemman tason korkeakoulututkinto. Hakuehdot täyttävät hakijat osallistuvat asiakirjahallinnan ja arkistoalan valintakokeeseen. Valintakoe on kaksivaiheinen. Se muodostuu ennakkoon laadittavasta motivaatiokirjeestä sekä suullisesta kokeesta.
Asiakirjahallinta ja arkistoalan maisteriohjelma
Opiskelijat, joiden opinto-oikeus asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelmassa on tullut voimaan ennen 1.8.2023 saavat suorittaa filosofian maisterin tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon ohjelman nykyisissä pääaineissa 31.7.2027 saakka. Tämän jälkeen heidän on mahdollista siirtyä arkistotieteen ja asiakirjahallinnan maisteriohjelmaan. Opiskelijan siirtyessä suorittamaan opintoja Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelmaan, tavoitetutkintona filosofian maisteri, aiemmin suoritetut opinnot huomioidaan mahdollisimman täysimääräisesti. Siirtyminen uuteen asiakirjahallinnan maisteriohjelmaan on mahdollista myös ennen siirtymäkauden päättymistä.
Historia
Pro Gradu-tutkielma
Opiskelija on voinut suorittaa vanhan opetussuunnitelman mukaisen pro gradu -tutkielman 40 op ja seminaarin 5 op siirtymäajan puitteissa 1.8.2021–31.7.2024. 1.8.2024 alkaen pro gradu –tutkielmasta ja seminaarista saa yhteensä 40 op, opiskelijan opintojen aloitusvuodesta ja tutkintorakenteesta riippumatta. 31.7.2024 jälkeen pro gradusta kirjataan opiskelijalle suoritus 30, 35 tai 40 op suuruisena, riippuen opiskelijan suorittamasta seminaarista ja sen pisteistä.
Historian pääainejako poistuu
Historian pääaineessa luovuttiin Suomen historian ja yleisen historian pääainejaosta 1.8.2023 alkaen. Opiskelijat, joiden opinto-oikeus historian kandidaatti- ja maisterikoulutukseen on tullut voimaan 1.8.2022 tai ennen sitä, voivat valita pääaineekseen joko Suomen historian tai yleisen historian. Nämä opiskelijat saavat suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot em. pääaineissa 31.7.2029 saakka. Opiskelija voi siirtyä suorittamaan uuden pääaineen mukaista opetussuunnitelmaa halutessaan välittömästi 1.8.2023 alkaen.
Opiskelijan tulee ilmoittaa viimeistään kandidaatin tutkielmaseminaariin siirtyessään pääaineen suuntautumisvalintansa. Pääaine ilmoitetaan asiointipalvelussa. Opiskelijoille tiedotetaan koulutuksen lakkauttamisesta ja siihen liittyvistä käytännön asioista
- Kaikki opetus järjestetään uuden opetusohjelman mukaisesti 1.8.2023 alkaen.
- Mikäli jokin pakollinen opintojakso on poistunut, eikä tilalle ole tullut korvaavaa opintojaksoa, sovitaan suorituksesta pääaineen vastuuopettajan kanssa.
- Tarvittaessa laitoksen koulutusasiantuntijat antavat neuvontaa opintojen suunnittelussa.
Historian syventävät opinnot, sivuaine -opintokokonaisuus
Historia- ja maantieteiden laitoksen sivuainetarjonnasta poistuu historian syventävät opinnot -opintokokonaisuus 1.8.2025 alkaen. Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet kokonaisuuden suorittamisen 31.7.2025 tai ennen sitä, voivat suorittaa kokonaisuuden valmiiksi kolmen vuoden siirtymäajan puitteissa 31.7.2028 saakka.
- Kaikki opetus järjestetään uuden opetusohjelman mukaisesti 1.8.2025 alkaen.
- Jos jokin pakollinen opintojakso on poistunut, eikä tilalle ole tullut korvaavaa opintojaksoa, sovitaan suorituksesta oppiaineen vastuuopettajan kanssa.
- Tarvittaessa koulutusasiantuntijat antavat neuvontaa opintojen suunnittelussa.
Maantiede ja ympäristöpolitiikka
Kandidaattitutkielma
Historia- ja maantieteen laitoksen 1.8.2024 voimaan tulleen opetussuunnitelman myötä kandidaattitutkielma ja tutkielmatyöskentely suoritetaan jatkossa kevätlukukaudella oppiaineissa maantiede ja yhteiskuntamaantiede. Ympäristöpolitiikan oppiaineessa kandidaatintutkielman voi jatkossakin suorittaa koko lukuvuoden ajan.
Jos opiskelija on pääaineenaan maantiede tai yhteiskuntamaantiede aloittanut kandidaatintutkielman suorittamisen ennen 1.8.2024 tai muista perustelluista syistä ei voi osallistua keväällä järjestettävälle opintojaksolle, voi hän suorittaa kandidaattitutkielman syyslukukauden aikana. Perusteltuja syitä ovat vaihto-opiskelu, valmistuminen tai jo aiemmin tehdyt osasuoritukset. Poikkeavista opintojärjestelyistä sovitaan kandidaattitutkielman vastuuopettajan kanssa.
Kandidaattitutkielmaa koskeva siirtymäsääntö on voimassa 31.7.2026 asti.
1.8.2026 alkaen kaikki opiskelijat pääaineissa maantiede ja yhteiskuntamaantiede suorittavat kandidaattitutkielman kevätlukukaudella.
Suuntautumisvaihtoehtoja poistuu
Maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen maisterikoulutuksessa suuntautumisvaihtoehdot luonnonmaantiede FM ja geoinformatiikka FM ja YTM päättyvät 31.7.2024.
Opinnot on kuitenkin mahdollista suorittaa loppuun 31.7.2028 mennessä. Opiskelija voi siirtyä suorittamaan uutta opetussuunnitelmaa halutessaan välittömästi 1.8.2024 alkaen.
Opiskelijoille tiedotetaan suuntautumisvaihtoehdon muutoksista ja siihen liittyvistä käytännön asioista.
- Kaikki opetus järjestetään uuden opetusohjelman mukaisesti 1.8.2024 alkaen.
- Koulutusasiantuntija ja ohjaavat opettajat antavat neuvontaa opintojen suunnittelussa.
1.8.2024 alkaen maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen tutkintorakenteet ovat seuraavat:
Maantiede FM, aineenopettaja
Maantiede, FM
Yhteiskuntamaantiede, YTM
Pääaineissa suuntautumista ohjataan syventävissä opinnoissa olevilla moduuleilla. Maantiede ja yhteiskuntamaantiede pääaineiden syventävissä opinnoissa on yksi pakollinen moduuli, joka opiskelijan tulee valita ja suorittaa kokonaisuudessaan. Aineenopettaja tutkintorakenne säilyy entisellään.
Vanhoilla tutkintorakenteilla suoritettavien maisterintutkintojen siirtymäaika päättyy 31.7.2027. 1.8.2027 alkaen kaikki opiskelijat suorittavat tutkintonsa voimassa olevien tutkintorakenteiden mukaisesti.
Pro gradu -tutkielma
Pro gradu -tutkielman laajuus muuttuu 40 opintopisteestä 30 opintopisteeseen 1.8.2024 alkaen pääaineissa maantiede (FM), maantiede, aineenopettaja (FM), yhteiskuntamaantiede (YTM) ja ympäristöpolitiikka (YTM).
Syventävien opintojen suorittamisen ennen 1.8.2024 aloittaneet opiskelijat voivat siirtymäaikana 1.8.2024–31.7.2027 valita sen, kumman opetussuunnitelman mukaisesti suorittavat maisterintutkintonsa (1.8.2024 voimaan tuleva tai 31.7.2024 päättyvä opetussuunnitelma) loppuun, mukaan lukien pro gradu -tutkielman. Pro gradu -tutkielman laajuudesta sovitaan ohjaajan kanssa.
1.8.2027 alkaen kaikki opiskelijat suorittavat opintonsa uusien tutkintorakenteiden mukaisesti ja pro gradu -tutkielmat suoritetaan 30 opintopisteen laajuisina.
Syksyllä 2024 (1.8.2024 ja sen jälkeen) syventävät opintonsa aloittavat opiskelijat opiskelevat lukuvuoden 2024-2025 opetussuunnitelman mukaisesti.
Opiskelijoita kannustetaan mahdollisuuksien mukaan siirtymään opiskelemaan uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Vanhan opetussuunnitelman mukaisia opintojaksoja ei voi enää suorittaa, vaan opiskelija suorittaa uuden opetussuunnitelman mukaisesti vastaavia opintojaksoja.
Lisätietoja koulutusasiantuntija Meri Kinnuselta, [email protected].
Geospatiaalisen analyysin opintokokonaisuus
Historia- ja maantieteiden laitoksen sivuainetarjonnasta poistuu geospatiaalisen analyysin opintokokonaisuus 1.8.2024 alkaen. Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet kokonaisuuden suorittamisen 31.7.2024 tai ennen sitä, voivat suorittaa kokonaisuuden valmiiksi vuoden siirtymäajan puitteissa 31.7.2025 saakka.
- Kaikki opetus järjestetään uuden opetusohjelman mukaisesti 1.8.2024 alkaen.
- Jos jokin pakollinen opintojakso on poistunut, eikä tilalle ole tullut korvaavaa opintojaksoa, sovitaan suorituksesta oppiaineen vastuuopettajan kanssa.
- Tarvittaessa koulutusasiantuntijat antavat neuvontaa opintojen suunnittelussa.