Yliopisto-opinnoissa kirjoitat monenlaisia tekstejä: esseitä, oppimispäiväkirjoja, referaatteja ja opinnäytetöitä. Tässä oppaassa käydään läpi yleisimmät kirjallisten töiden tyypit, niiden ulkoasuvaatimukset sekä viittaus- ja lähdekäytännöt.
Jokaisella oppiaineella on omat tarkemmat ohjeensa. Tarkista aina oman oppiaineesi käytännöt oppimisympäristöstäsi ja noudata niitä.
Kirjallisten töiden tyypit
Oppimistehtävä
Oppimistehtävässä ratkaiset annettua ongelmaa opintojakson kirjallisuuden ja oman kokemuksesi pohjalta. Vastaus kirjoitetaan yleensä esseemuotoisena. Voit käyttää myös muita lähteitä opintojakson kirjallisuuden lisäksi – usein se on jopa suotavaa.
Oppimistehtävän voit tehdä yksin, pareittain tai ryhmässä opintojakson ohjeistuksen mukaan. Tehtävien tekeminen on prosessi: ensimmäinen versio ei ole aina lopullinen, ja kirjoittaminen sujuvoituu kokemuksen myötä.
Oppimispäiväkirja
Oppimispäiväkirjassa kirjoitat omia ajatuksiasi siitä, mitä olet oppinut ja miten olet ymmärtänyt käsitellyt asiat. Tarkoitus ei ole referoida oppisisältöjä vaan pohtia ja arvioida oppimaasi. Oppimispäiväkirja on persoonallinen tuotos, ja se arvioidaan yleensä asteikolla hyväksytty/hylätty.
Oppimispäiväkirjassa voit esimerkiksi:
• kuvailla ja tulkita käsiteltyjä ilmiöitä
• esittää omia kysymyksiä ja pohdintoja
• arvioida, mitä olet oppinut ja mitä pitäisi vielä opiskella
• tarkastella omia opiskelutapojasi ja niiden toimivuutta
Luentopäiväkirja
Luentopäiväkirjassa käsittelet luennolla esitettyjä asioita: arvioit, kommentoit ja tarvittaessa kritisoit niitä. Työstät luennolla heränneitä ajatuksia eteenpäin kirjallisuuden avulla ja pyrit muodostamaan kokonaisuuden eli synteesin käsitellyistä teemoista.
Kirjoita päiväkirjaa mieluiten koko luentosarjan ajan, älä vasta sen päätyttyä. Päiväkirja voi olla vapaamuotoinen tai rakenteeltaan ohjeistettu. Loppuun kirjoitetaan usein oma arvio siitä, miten päiväkirjan kirjoittaminen tuki oppimistasi.
Essee
Esseessä pohdit aihetta lähdekirjallisuuteen tukeutuen. Tyyliltään essee on johdonmukaista, harkittua ja yleistajuista kerrontaa – ei luetteloita, iskusanoja tai yhden virkkeen kappaleita.
Tieteellinen essee eroaa kaunokirjallisesta siinä, että väitteet perustellaan lähdeviitteillä. Omien näkemysten esittäminen on kuitenkin sallittua ja toivottavaa, kunhan ne perustellaan.
Esseen rakenne:
- Johdanto – esittele aihe ja näkökulma
- Kehittely – käsittele aihetta lähteitä vertaillen ja analysoiden
- Yhteenveto – kokoa keskeiset päätelmät
Lopuksi lue essee ääneen – se auttaa tarkistamaan tekstin johdonmukaisuuden ja ymmärrettävyyden.
Tiivistelmä
Tiivistelmä on omin sanoin kirjoitettu lyhennelmä tekstistä tai tutkimuksesta. Se voi olla kuvaileva (kertoo tekstin tarkoituksesta ja rakenteesta) tai informatiivinen (tiivistää sisällön ja keskeiset ajatukset). Tiivistelmä laaditaan usein viimeisenä, esimerkiksi osana opinnäytetyötä.
Referaatti
Referaatissa selostat omin sanoin ja lyhyesti aiemmin lukemaasi tai kuulemaasi. Referaatin tulee välittää lähdetekstin keskeiset ajatukset oikeina ja täsmällisinä. Kirjoittamisessa pätevät pitkälti samat ohjeet kuin tiivistelmässä.
Portfolio
Portfolio on itse kokoamasi näyte osaamisestasi. Se voi sisältää kirjallisia, kuvallisia ja äänellisiä dokumentteja sekä pohdintaa opiskeluprosessisi eri vaiheista. Muodoltaan portfolio voi olla esimerkiksi verkkokansio, esitys, video tai julkaisu.
Ulkoasu, viittaukset ja lähteet
Yleiset ulkoasuohjeet
Sisältö on kirjallisessa työssä keskeisintä, mutta huoliteltu ulkoasu tukee työn luettavuutta ja uskottavuutta. Kun kirjoitat oppimistehtävää, huolehdi seuraavista:
- Käytä riviväliä 1,5.
- Jäsennä teksti otsikoilla, väliotsikoilla ja kappalejaolla.
- Jätä kappaleiden väliin yksi tyhjä rivi.
- Lisää sivunumero jokaiselle sivulle.
- Merkitse tehtävään nimesi ja opiskeluoikeusnumerosi.
Lähdeviitteet tekstissä
Lähdeviitteillä osoitat, mikä tekstissä on omaa pohdintaasi ja mikä perustuu lähteisiin. Huomioi seuraavat periaatteet:
- Käytä oman oppiaineesi viittaustekniikkaa johdonmukaisesti koko tekstin läpi. Älä vaihda tyyliä kesken kirjoituksen.
- Vältä suoria lainauksia – muotoile lähteiden sisältö omin sanoin. Jos kuitenkin lainaat suoraan, käytä aina lainausmerkkejä.
- Tekstiviitteet ovat yleisin viittaustapa. Osassa oppiaineita, erityisesti teologiassa ja historiassa, käytetään alaviitteitä. Alaviitteissä voit myös selittää laajemmin tekstissä esiintyviä käsitteitä.
Lähdeluettelo
Kirjoita työn loppuun lähdeluettelo, johon merkitset kaikki tekstissä käyttämäsi lähteet aakkosjärjestyksessä. Henkilökohtaisia tiedonantoja ei merkitä lähdeluetteloon. Jokaisesta lähteestä merkitään yleensä:
- tekijä
- julkaisuvuosi
- teoksen tai artikkelin nimi
- julkaisutiedot (kustantaja, julkaisupaikka)
- artikkeleista lisäksi lehden nimi, vuosikerta, numero ja sivunumerot
Lähdeluettelon merkintätavat vaihtelevat tieteenaloittain. Käytä oman oppiaineesi ohjeita.