Tarkenna hakuasi

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan opinto-opas 2025–2026

Last modified: 15.05.2026

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta, LuMet, on yksi Itä-Suomen yliopiston neljästä tiedekunnasta. Se toimii Joensuun ja Kuopion kampuksella ja muodostuu kuudesta opetusta antavasta ja tieteellistä tutkimusta harjoittavasta yksiköstä:

Fysiikan ja matematiikan laitos, Joensuu
Kemian ja ja kestävän teknologian laitos, Joensuu
Metsätieteiden osasto, Joensuu
Teknillisen fysiikan laitos, Kuopio
Tietojenkäsittelytieteen laitos, Joensuu ja Kuopio
Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Joensuu ja Kuopio

Opintoyhteisöt

Opintoyhteisö on tietyn laitoksen, yksikön, pääaineen tai koulutuksen opiskelijoille muodostettu yhteisö, joka sijaitsee Office 365 -ympäristössä Sharepoint-työtilana ja Viva Engage -keskusteluryhmänä. LuMet-tiedekunnan opintoyhteisöt ovat:

Opintoneuvonta ja opintojen ohjaus

LUMET: Henkilökohtainen opintosuunnitelma ja sen laatiminen

Opintojesi alussa laadit henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). HOPS on sinun oma työkalusi, jonka avulla hahmotat tutkintosi rakenteen ja selkeytät omia tavoitteitasi ja opintojesi aikataulua. HOPS noudattaa tutkintorakennettasi ja opiskelusuunnitelman päämäärä on tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa ja sijoittuminen työelämään.

Jokaiselle opiskelijalle on nimetty HOPS-ohjaaja, joka auttaa sinua opintojesi suunnittelussa ja toimii tukihenkilönäsi opintoihin liittyvissä asioissa. Uudet opiskelijat saavat opintojensa alussa myös nimetyn vertaistuutorin, joka on saman aineen vanhempi opiskelija. Tuutorin johdolla tutustut yliopistoon, opiskeluympäristöön ja opiskelijayhteisöön sekä oman alasi opintoihin. HOPS-ohjaajasi ja tuutorisi yhteystiedot löydät omasta Opintoyhteisöstäsi.

HOPS-ohjaaja:

Auttaa sinua hahmottamaan ja jäsentämään opintosi siten, että HOPS täyttää tavoitetutkintosi vaatimukset.
Auttaa sinua tunnistamaan oman osaamisesi ja selkiyttämään tavoitteitasi.
Tukee sinua valintojen tekemisessä ja ongelmatilanteissa.
Antaa oikea-aikaista ohjausta opintojen eri vaiheissa ja kannustaa opinnoissa eteenpäin.
Selvittää sinulle opiskeluun liittyviä eettisiä kysymyksiä ja esteettömän opiskelun periaatteet
Hyväksyy HOPSisi.

Opiskelijana sinun tulee:

Laatia HOPS ja päivittää sitä tarvittaessa opintojesi aikana.
Hyödyntää ohjausta ja hakea sitä tarvittaessa HOPS-ohjaajalta tai muilta ohjaustahoilta.
Perehtyä opiskelua koskeviin ohjeisiin sekä eettisiin ohjeisiin ja noudattaa niitä.
Ilmoittautua opintojaksototeutuksille ja tarvittaessa erikseen tentteihin.
Perua ilmoittautumisesi ajoissa toteutukselle tai tenttiin, johon et voikaan osallistua.
Palauttaa opintosuorituksesi ajoissa.
Suorittaa opinnot ja tutkinto tavoiteajassa.
Päättää opintojasi koskevista valinnoista muistaen, että henkilökohtaiset tavoitteet voi saavuttaa monella eri tavalla.

HOPS-ohjauksessa saat neuvontaa ainakin seuraavissa asioissa:

Tutkinnon tavoitteet, rakenne ja suoritusaika.
Aineyhdistelmät - sivuainevaihtoehdot, vapaasti valittavat ja valinnaiset opinnot.
Opiskelukäytännöt, opiskelun etiikka, esteetön opiskelu ja muu opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen yliopistossa.
OT eli osaamisen tunnustaminen - muualla suoritettujen opintojen korvaavuudet ja sisällyttämiset.
Henkilökohtaisten tavoitteidesi asettaminen ja opintojen aikatauluttaminen.
Kansainvälistymismahdollisuudet opintojen aikana.
Ura- ja työllistymissuunnitelmat.
Yleistä tietoa ohjaus- ja neuvontapalveluista yliopistossa.

Opintojen suunnitteluun liittyy myös muita kuin opiskelua koskevia asioita, esim. asuminen ja terveydenhoito. Tämän vuoksi kannattaa tutustua yliopiston yhteisiin palveluihin, jotka tarjoavat tukea opiskeluun ja oppimiseen.

Opiskeluoikeudet

LUMET: Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa voit suorittaa kandidaatin, maisterin, diplomi-insinöörin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

Luonnontieteiden kandidaatti (LuK) // Bachelor of Science (BSc) 180 op, pääaineet (ja opintosuunnat):

aineenopettaja (matematiikka, fysiikka, kemia tai tietojenkäsittelytiede)
aineenopettaja (matematiikka, fysiikka tai kemia)
biologia (biologi ja aineenopettaja)
fysiikka (31.7.2029 saakka)
information technology
kemia (kemisti ja aineenopettaja)
matematiikka (matemaatikko ja aineenopettaja)
sovellettu fysiikka (31.7.2029 saakka)
tietojenkäsittelytiede (aineenopettaja)
ympäristötiede

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti (MMK) // Bachelor of Science, Agriculture and Forestry (BSc, Agr&For) 180 op pääaineet:

metsätiede
sustainable forest bioeconomy

Tekniikan kandidaatti (TkK) // Bachelor of Science, Technology (BSc, Tech) 180 op pääaineet (ja opintosuunnat):

fotoniikka
kestävät teknologiat (materiaalit ja teolliset tuotteet ja digitaaliset tuotteet)
teknillinen fysiikka

Filosofian maisteri (FM) // Master of Science (MSc) 120 op pääaineet (ja opintosuunnat):

aineenopettaja (matematiikka, fysiikka, kemia tai tietojenkäsittelytiede)
aineenopettaja (matematiikka, fysiikka tai kemia)
biologia (biologi, aineenopettaja)
biology of environmental change
computational colour and spectral imaging
environmental and ecosystem ecology
environmental health and technology
fysiikka (31.7.2029 saakka)
imaging and light in extended reality
information technology
kemia (kemisti, aineenopettaja)
matematiikka (matemaatikko, aineenopettaja)
research chemists
sovellettu fysiikka (31.7.2029 saakka)
tietojenkäsittelytiede (aineenopettaja)
ympäristötiede

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM) // Master of Science, Agriculture and Forestry (MSc Agr&For) 120 op pääaineet

european forestry
forestry
metsätiede

Diplomi-insinööri (DI) // Master of Science, Technology (MSc Tech) 120 op pääaineet (ja opintosuunnat):

data engineering (1.8.2026 alkaen)
datatekniikka (1.8.2026 alkaen)
fotoniikka
intelligent photonics for security realibility, sustainability and safety
kestävät teknologiat (materiaalit ja teolliset tuotteet sekä digitaaliset tuotteet)
medical physics
photonics
teknillinen fysiikka (ilmakehäfysiikka, laskennallinen tekniikka, lääketieteellinen tekniikka ja fysiikka sekä materiaalitekniikka.

Opintojen suorittaminen ja tavoiteaika

Tutkintojen yhteenlaskettu tavoiteaika on viisi lukuvuotta siten, että kandidaatin tutkinnon tavoiteaika on kolme ja maisterin/ diplomi-insinöörin tutkinnon kaksi lukuvuotta. Sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintonsa kahta lukuvuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oikeus suorittaa tutkinto on yksi vuosi tavoiteaikaa pidempi. Pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oikeus suorittaa tutkinto on kaksi vuotta tavoiteaikaa pidempi.

Jatkotutkintokoulutus

Tiedekunnassa otetaan jatko-opiskelijoita suorittamaan filosofian lisensiaatin, filosofian tohtorin, maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin ja maatalous- ja metsätieteiden tohtorin, tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tohtoriohjelmaan

Erikoistumiskoulutukset

Erikoistumiskoulutukset on tarkoitettu jo työelämässä toimiville, korkeakoulututkinnon jo suorittaneille tai muuten vastaavan osaamisen hankkineille. Tiedekunnassa on mahdollista suorittaa sairaalafyysikon ammatillinen jatkokoulutus, johon liittyy osana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaminen.

Opintojen suorittaminen ja arviointi

LUMET: Tiedekunnan erilliset tenttiohjeet

Tiedekunnan tenttiohjeet ja linjaukset (1.8.2024 lukien, hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 19.6.2024)

Opintosuorituksella mitataan opiskelijan tietoja ja taitoja opintojakson luentoihin, kirjallisuuteen ja materiaaleihin pohjautuvilla kysymyksillä.

Itä-Suomen yliopiston koulutusjohtosäännön 2 §:n mukaan opintosuoritus voi olla ”mm. tentti, oppimistehtävä, essee, seminaarityöskentely ja -työ, luento-, harjoitus- ja laboratoriotyöskentely, työharjoittelu sekä näiden erilaiset yhdistelmät tai muu opetussuunnitelmassa määrätty suoritustapa sekä näiden yhdistelmä. Opintosuoritus voi koostua osasuorituksista. Opintosuorituksella voidaan tarkoittaa myös hyväksi luettua tai muuta opetussuunnitelman edellyttämää osaamisen osoittamista (esim. kypsyysnäytettä, lisensiaatintutkielma tai väitöskirjaa).”

1. Tentti

Tenteistä on Itä-Suomen yliopistossa tiedekunnissa ja laitoksilla/osastoilla käytetty erilaisia nimityksiä ja nimien merkitys on myös vaihdellut yksiköittäin. Tässä ohjeistuksessa on pyritty yksinkertaistamaan määritelmiä ja on päädytty käyttämään kaikista tenteistä yleisnimitystä tentti (opintosuoritus voidaan tehdä myös muulla tavoin kuin tenttimällä ja opintojaksokuvauksessa näistä on kerrottu erikseen).

Opetussuunnitelmassa opintojaksokuvauksessa on määriteltävä tarkemmin, miten opintosuoritus toteutetaan. Opetussuunnitelmassa kerrotaan, että onko opintojakson toteutus sekä suoritus tehtävä kevät- vai syyslukukaudella. Opetusohjelmassa tarkennetaan tätä tietoa ja määrätään yksityiskohtaisesti opintosuorituksen/tentin ajankohta, salitiedot, uusintakerrat.

Opintojaksokuvauksessa tai vaihtoehtoisesti opintojakson alussa vastuuopettajan on kirjallisesti ennen opintojen alkua kuvattava tarkemmin tentin toteutustapa ja seuraavat tiedot:

miten tentti toteutetaan: järjestetäänkö kampuksella, kirjoitetaanko paperille vai koneella?
montako kertaa tenttitilaisuus järjestetään (uusimisten/poissaolon varalle)?
miten tentin uusiminen ja korottaminen tapahtuu?
miten tenttiin ilmoittaudutaan?
miten tenttiä valvotaan?
mitä välineitä tentissä saa käyttää?

Koulutusjohtosäännön 31 §:ssä on linjattu tenttien järjestämisestä.

2. Sähköiset tentit

Sähköisistä tenteistä on kuvaukset ja ajantasaiset ohjeet Itä-Suomen yliopiston Intran pedagogisella tukisivustolla. Linkki sivustolle on Sähköiset tentit (sharepoint.com)

2.1 Valvottu sähköinen tentti

Sähköisiä lähitenttejä voidaan järjestää joko Exam-tentteinä tai Moodle-omakonesalitentteinä.

Exam-tentit toteutetaan erillisessä Exam-järjestelmässä (https://exam.uef.fi/) ja opiskelija suorittaa tentin videovalvotussa (tallentava videovalvonta) Exam-tilassa valitsemanaan ajankohtana opettajan määrittelemänä ajanjaksona. Exam-tenttitiloja on molemmilla kampuksilla.

Omakonesalitentti järjestetään perinteisesti valvottuna luentosalissa, mutta opiskelijat suorittavat tentin omilla tietokoneillaan esim. Moodle tai Exam. Tentti voidaan toteuttaa esim. suljettuna SEB-tenttinä, jossa opiskelijan pääsy muille sivuille ja materiaaleihin on estetty. Omakonesalitenteiksi soveltuvat hyvin tentit, joissa kaikki tenttijät vastaavat samaan aikaan samoihin kysymyksiin.

2.2 Valvomaton sähköinen tentti

Sähköisiä etätenttejä voi toteuttaa Moodlessa tai Exam -omakonetentin voi toteuttaa ns. avoimena tenttinä, jolloin opiskelijalla on käytettävissä kaikki materiaalit ja pääsy internettiin.

3. Muualla tehtävä valvottu etätentti

Muualla tehtävä valvottu etätentti voidaan mahdollistaa kertaluontoisesti poikkeustilanteissa ja erityisistä syistä. Valvottu etätentti tarkoittaa tentin tekemistä toisella paikkakunnalla laitoksen/osaston hyväksymissä etätenttipaikoissa (esim. toinen oppilaitos).

Opiskelija vastaa itse järjestelyistä sekä mahdollisista tenttipaikan perimistä valvontamaksuista. Muualla tehtävä etätentti tehdään pääsääntöisesti samaan aikaan, kuin Itä-Suomen kampuksella oleva tentti. Muualla tehtävästä etätentistä on laadittu opetushenkilöstölle erillinen tarkentava toimintaohje.

Sivuaineopiskelijoille voidaan järjestää valvottu etätentti toisella kampuksella esim. yhteistyössä pääaineen laitoksen kanssa.

Opintoja koskevat määräykset

LUMET: Tiedekunnan pysyväismääräykset

LUONNONTIETEIDEN, METSÄTIETEIDEN JA TEKNIIKAN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

Laadittu: 23.5.2025 // Vahvistettu tiedekuntaneuvostossa: 18.6.2025, päivitetty 23.9.2025

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa (jatkossa tässä asiakirjassa käytetään nimitystä LUMET-tiedekunta) noudatetaan Itä-Suomen yliopiston koulutuksen johtosääntöä sekä muita yliopiston ajantasaisia ohjeita ja määräyksiä. Tähän asiakirjaan on koottu tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyviä tiedekunnan antamia ohjeita ja määräysten tarkennuksia.

1 § Tiedekunnan koulutustehtävä

Itä-Suomen yliopiston LUMET-tiedekunnan tehtävänä on edistää ja harjoittaa laaja-alaisesti tutkimusta sekä kouluttaa osaajia luonnontieteiden, metsätieteiden sekä tekniikan aloille asiantuntija-, opetus- ja johtotehtäviin. Tiedekunnassa on suomen- ja englanninkielisiä perustutkinto- ja jatkotutkintokoulutuksiin tähtääviä koulutusohjelmia, joista valmistuu kansainvälisiä osaajia kansallisiin sekä kansainvälisiin työtehtäviin.

2 § Tiedekunnan tutkinnot ja opiskelijavalinta

Tiedekunnassa voidaan valita opiskelijat suorittamaan tutkintoa

1) alempana korkeakoulututkintona luonnontieteiden kandidaatin, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin ja tekniikan kandidaatin tutkinto

2) ylempänä korkeakoulututkintona ﬁlosoﬁan maisterin, maatalous- ja metsätieteiden maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinto

3) jatkotutkintoina ﬁlosoﬁan lisensiaatin, maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin, tekniikan lisensiaatin, filosoﬁan tohtorin, maatalous- ja metsätieteiden tohtorin sekä tekniikan tohtorin tutkinnot.

Filosoﬁan maisterin, maatalous- ja metsätieteiden maisterin ja diplomi-insinöörin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on alempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus. Jatkotutkintokoulutuksesta on määrätty erikseen LUMETO-tohtoriohjelman valintaperusteissa ja opetussuunnitelmassa.

Tiedekunnassa suoritettavaan lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon voidaan liittää erikoistumiskoulutuksena sairaalafyysikon koulutus tiedekunnan erikseen määräämällä tavalla.

Tutkintojen ja opintojen järjestämisessä sekä niiden suorittamisessa noudatetaan, mitä yliopistolaissa (558/2009), asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004), asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), Itä-Suomen yliopiston hallituksen hyväksymässä ja voimassa olevassa johtosäännössä ja koulutuksen johtosäännössä niihin tehtyine muutoksineen ja mitä näissä pysyväismääräyksissä ohjeistetaan ja määrätään. Aineenopettajan koulutuksessa noudatetaan lisäksi soveltuvin osin ﬁlosoﬁsen tiedekunnan tutkintovaatimuksia ja valintaperusteita.

Pelkästään maisterin tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittamaan hyväksytyltä opiskelijalta voidaan edellyttää pohjakoulutusta täydentäviä opintoja enintään 60 opintopistettä. Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinnon 120 opintopisteen minimilaajuuteen, ellei tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrätä toisin.

Tutkinto-opiskelijat valitaan tutkinto-ohjelmaan (kandidaattiohjelma, maisteriohjelma, kandidaatti- ja maisteriohjelma, tohtoriohjelma) tiedekunnan erikseen vahvistamien valintaperusteiden mukaisesti. Opiskelijavalinnan perusteissa määrätään myös pääaineen vaihtamisesta ja siirtohausta. Opiskelijat valitaan aineenopettajan koulutukseen siten kuin siitä on erikseen määrätty. Jatko-opiskelijoiden valinnasta on määrätty jatko-opintojen valintaperusteissa.

3 § Opintokokonaisuudet

Kandidaatin, maisterin ja diplomi-insinöörin tutkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua pää- ja sivuaineiden opintoja sekä ns. muita opintoja, joihin kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot sekä vapaasti valittavat opinnot. Opinnot koostuvat opintojaksoista, jotka voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opiskelijan on suoritettava asetuksen 794/2004 6 §:n edellyttämät toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot, jollei niitä ole suoritettu osana alempaa korkeakoulututkintoa.

Opintojaksoista muodostuu erilaajuisia opintokokonaisuuksia, jotka voivat olla myös monitieteisiä. Opintokokonaisuudet ovat perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot. Alla oleviin taulukoihin on koottu tietoa suomenkielisten tutkintojen opintokokonaisuuksista.

Luonnontieteen koulutusalan tutkinto
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)	Filosoﬁan maisterin tutkinto (120 op)
• Pääaineen perusopinnot ovat vähintään 25 opintopistettä. • Pääaineen aineopinnot ovat 55-70 op sisältäen kandidaatin tutkielman 6-10 op. • Aineenopettajilla pääaineen aineopinnot ovat 40-46 op. • Kieli- ja viestintäopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 9 op. • Vähintään yhden opintopisteen laajuiset henkilökohtaisen opintosuunnitelman opinnot. • Tutkintoon tulee sisältyä yksi vähintään 25 opintopisteen laajuinen sivuaineen opintokokonaisuus. • Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte opetussuunnitelman mukaisesti. • Lisäksi tutkintoon voi sisältyä vapaasti valittavia opintojaksoja. • Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta aineenopettajan koulutuksessa määrätään 6 §:ssa.	• Pääaineen syventävät opinnot ovat vähintään 60 op, joihin sisältyy pro gradu laajuudeltaan 30 op tai 40 op (aineenopettaja 20 op). Opintoihin tulee sisältyä 2 opintopisteen laajuiset vieraan kielen opinnot, sivuaineen opinnot, mikäli sivuainetta ei ole suoritettu alempaan korkeakoulututkintoon ja vähintään yhden opintopisteen laajuiset henkilökohtaisen opintosuunnitelman opinnot. • Sivuaineiden opintojen osalta on minivaatimus, että perusopintojen 25 op laajuiset sivuaineopinnot on suoritettava maisterin tutkinnossa, jos 25 op sivuaineopintoja ei ole suoritettu alemmassa korkeakoulututkinnossa. • Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte opetussuunnitelman mukaisesti. • Lisäksi tutkintoon voi sisältyä vapaasti valittavia opintojaksoja. • Filosoﬁan maisterin tutkinnon suorittamisesta aineenopettajankoulutuksessa määrätään 6 §:ssä. • Filosoﬁan maisterin tutkintoon johtavien yhteistutkinto-ohjelmissa tutkinnon suorittamisesta määrätään erillisessä sopimuksessa.
Maatalous-metsätieteellisen koulutusalan tutkinto
Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto (180 op)	Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto (120 op)
• Pääaineen perusopinnot ovat vähintään 40 op. • Aineopinnot ovat 55-65 op sisältäen kandidaatin tutkielman 8 op. • Kieli- ja viestintäopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 9 op. • Vähintään yhden opintopisteen laajuiset henkilökohtaisen opintosuunnitelman opinnot. • Tutkintoon tulee sisältyä vähintään yhden sivuaineen perusopinnot. • Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte opetussuunnitelman mukaisesti. • Lisäksi tutkintoon voi sisältyä vapaasti valittavia opintojaksoja.	• Syventävät opinnot ovat vähintään 70 op, joihin sisältyy pro gradu laajuudeltaan 30 op tai 40 op. • Vähintään yhden opintopisteen laajuiset henkilökohtaisen opintosuunnitelman opinnot. • Sivuaineiden opintojen osalta on minivaatimus, että perusopintojen 25 op laajuiset sivuaineopinnot on suoritettava maisterin tutkinnossa, jos 25 op sivuaineopintoja ei ole suoritettu alemmassa korkeakoulututkinnossa. • Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte opetussuunnitelman mukaisesti.
Tekniikan koulutusalan tutkinto
Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op)	Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op)
• Pääaineen perusopinnot ovat vähintään 25 op. • Aineopinnot vähintään 35 op sisältäen kandidaatin tutkielman 9-10 op. • Vähintään yhden opintopisteen laajuiset henkilökohtaisen opintosuunnitelman opinnot. • Kieli- ja viestintäopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 9 op. • Lisäksi tutkintoon voi sisältyä vapaasti valittavia opintojaksoja. • Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte opetussuunnitelman mukaisesti.	• Syventävät opinnot ovat vähintään 60 op, joihin sisältyy diplomityö laajuudeltaan 30 op. • Vähintään yhden opintopisteen laajuiset henkilökohtaisen opintosuunnitelman opinnot. • Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte opetussuunnitelman mukaisesti.

Opiskelijoiden, jotka on valittu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, tulee suorittaa kandidaatin tutkinto ennen maisterin tutkinnon suorittamista. Aineenopettajan sekä aineen ja luokanopettajan koulutuksesta määrätään pysyväismääräysten 6 §:ssa.

4 § Sivuaineopiskelu ja erilliset opinnot

Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa tiedekunnassa sivuaineopintoja tiedekunnan laitosten/osaston erikseen määräämällä tavalla. Tiedekunnassa on pääsääntöisesti vapaa sivuaineoikeus. Opiskelijat, joilla ei ole tutkinnon suoritusoikeutta Itä-Suomen yliopistossa, voivat suorittaa tiedekunnassa erillisiä opintoja alumniopiskeluoikeudella, avoimen yliopiston kautta tai mikäli laitos myöntää erillisten tai täydentävien opintojen suoritusoikeuden.

Sivuaineopiskelijat

suorittavat perusopintoja 25-30 op
aineopintoja 30-45 op
syventäviä opintoja 30-60 op.

Opintokokonaisuuksien tarkempi sisältö ja laajuus määrätään opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmat voivat sisältää erillisiä sivuaineiden valintaa koskevia määräyksiä ja suosituksia.

Lisäksi tiedekunnassa voi opiskella erillisellä opinto-oikeudella yksittäisiä opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia, erikoistumiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kokonaisuuksia, maksullisella erillisellä opiskeluoikeudella (MEO) sekä osallistua sopimukseen perustuvaan koulutukseen (korkeakoulujen välinen opetusyhteistyö ja kansainväliset yhteistyöopinnot).

5 § Tiedekunnan tarjoamat suomen- ja englanninkieliset tutkinto-ohjelmat

LUMET-tiedekunnassa on mahdollista suorittaa tutkinnot alla mainituissa tutkinto-ohjelmissa. Tutkintojen ja opintojen tavoitteet ja sisällöt on määritelty opetussuunnitelmissa. Maisterin/ diplomi-insinöörin tutkinnolla saavutetaan jatkokoulutusvalmius kyseisessä pääaineessa.

Luonnontieteiden kandidaatti (180 op)
Tutkinto	Pääaine	Mahdollinen opintosuunta/huomiot
Luonnontieteiden kandidaatti	Biologia (Joensuu)	Biologi, aineenopettaja
Luonnontieteiden kandidaatti	Ympäristötiede (Kuopio)
Luonnontieteiden kandidaatti	Kemia (Joensuu)	Kemisti, aineenopettaja
Luonnontieteiden kandidaatti	Matematiikka (Joensuu)	Matemaatikko, aineenopettaja
Luonnontieteiden kandidaatti	Tietojenkäsittelytiede (Joensuu ja Kuopio)	Joensuussa: aineenopettaja
Bachelor of Science	Information Technology (Joensuu ja Kuopio)
Aineenopettaja, Luonnontieteiden kandidaatti	Matematiikka, fysiikka, kemia tai tietojenkäsittelytiede
Aineenopettaja ja luokanopettaja, Luonnontieteiden kandidaatti	Matematiikka, fysiikka tai kemia
Filosofian maisteri (120 op)
Tutkinto	Pääaine	Mahdollinen opintosuunta/huomiot
Filosofian maisteri	Biologia (Joensuu)	Biologi, aineenopettaja
Filosofian maisteri	Ympäristötiede (Kuopio)
Master of Science	Biology of Environmental Change (Joensuu)
Master of Science	Environmental and Ecosystem Ecology (Kuopio)	EEE
Master of Science	Environmental Health and Technology (Kuopio)	ENHET
Filosofian maisteri	Matematiikka (Joensuu)	Matemaatikko, aineenopettaja
Filosofian maisteri	Kemia	Kemisti, aineenopettaja
Master of Science	Research Chemists, Joensuu	Chemistry
Filosofian maisteri	Tietojenkäsittelytiede (Joensuu ja Kuopio)	Joensuussa: aineenopettaja
Master of Science	Information Technology (Joensuu ja Kuopio)
Master of Science	Computational Colour and Spectral Imaging (Joensuu)	Erasmus Mundus -ohjelma COSI
Master of Science	Imaging and Light in Extended Reality (Joensuu)	Erasmus Mundus -ohjelma IMLEX
Aineenopettaja, Filosofian maisteri	Matematiikka, fysiikka, kemia tai tietojenkäsittelytiede
Aineenopettaja ja luokanopettaja, Filosofian maisteri	Matematiikka, fysiikka tai kemia
Metsätieteiden kandidaatti (180 op)
Tutkinto	Pääaine	Mahdollinen opintosuunta/huomiot
Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti	Metsätiede (Joensuu)
Bachelor of Science, Agriculture and Forestry	Sustainable Forest Bioenomy (Joensuu)	SuFoBe
Metsätieteiden maisteri (120 op)
Tutkinto	Pääaine	Mahdollinen opintosuunta/huomiot
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri	Metsätiede (Joensuu)
Master of Science, Agriculture and Forestry	Forestry (Joensuu)
Master of Science, Agriculture and Forestry	European Forestry (Joensuu)	Erasmus Mundus ohjelma
Tekniikan kandidaatti (180 op)
Tutkinto	Pääaine	Mahdollinen opintosuunta/huomiot
Tekniikan kandidaatti	Fotoniikka (Joensuu)
Tekniikan kandidaatti	Kestävät teknologiat (Joensuu)	-> materiaalit ja teolliset tuotteet -> digitaaliset tuotteet
Tekniikan kandidaatti	Teknillinen fysiikka (Kuopio)
Tekniikan kandidaatti	Datatekniikka (Kuopio, Joensuu) v. 2026 alkaen
Diplomi-insinööri (120 op)
Tutkinto	Pääaine	Mahdollinen opintosuunta/huomiot
Diplomi-insinööri	Fotoniikka (Joensuu)
Master of Science, Technology	Intelligent Photonics for Security Reliability, Sustainability and Safety
Master of Science, Technology	Photonics (Joensuu)
Diplomi-insinööri	Kestävät teknologiat (Joensuu)	-> materiaalit ja teolliset tuotteet -> digitaaliset tuotteet
Diplomi-insinööri	Teknillinen fysiikka (Kuopio)	-> ilmakehäfysiikka -> laskennallinen tekniikka -> lääketieteellinen fysiikka ja tekniikka -> materiaalitekniikka
Master of Science, Technology	Medical Physics (Kuopio)
Diplomi-insinööri	Datatekniikka (Kuopio, Joensuu), v. 2026 alkaen
Master of Science, Technology	Data Engineering (Kuopio, Joensuu), v. 2026 alkaen

Tutkinto-ohjelman perustamisesta ja lakkauttamisesta on säädetty koulutuksen johtosäännön 6 §:ssä. Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekuntaneuvosto on tehnyt lakkauttamispäätökset alla olevassa taulukossa mainituista tutkinto-ohjelmista. Lakkautetuista tutkinto-ohjelmista on laadittu erilliset siirtymäsäännöt.

Lakkautetut tutkinto-ohjelmat ja suorittamisoikeus
Tutkinto-ohjelma	Suorittamisoikeus päättyy	Muuta huomioitavaa
MSc Wood Materials Science (WMS)	31.7.2026
MSc Biology of Environmental Change (BEC)	31.7.2027	Koulutusohjelman nimenmuutos Kuopio, 1.8.2024 vastaava ohjelma uudella nimellä Environmental and Ecosystem Ecology (EEE)
Kemistitutkijakoulutus	31.7.2028
Fysiikka	kandi + maisteri 31.7.2029 maisteri 31.7.2026
Sovellettu fysiikka	kandi + maisteri 31.7.2029 maisteri 31.7.2026	Jatkossa: tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri, Msc in Medical Physics

6 § Aineenopettajan koulutus

Opiskeluoikeuden opettajakoulutukseen/opettajan pedagogisiin opintoihin voi saada joko yhteishaussa (Aineenopettaja, matematiikka, fysiikka, kemia tai tietojenkäsittelytiede tai Aineenopettaja ja luokanopettaja, matematiikka, fysiikka tai kemia) tai myöhemmin opintojen aikana erillisen Filosoﬁsen tiedekunnan järjestämän hakumenettelyn ja soveltuvuuskokeen kautta (biologia, kemia, matematiikka tai tietojenkäsittelytiede).

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986 määrittelee seuraavaa

Lukiossa aineenopetusta antavalta opettajalta vaaditaan:

Ylempi korkeakoulututkinto, 120 op
Yhdessä opetettavassa aineessa (biologia, fysiikka, kemia, matematiikka tai tietojenkäsittelytiede) vähintään 120 op laajuiset perus-, aine- ja syventävät opinnot
Kaikissa muissa opetettavissa aineissa vähintään 60 op laajuiset perus- ja aineopinnot
Opettajan pedagogiset opinnot, 60 op

Perusopetuksessa aineenopetusta antavalta opettajalta vaaditaan:

Ylempi korkeakoulututkinto, 120 op
Kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 op laajuiset perus- ja aineopinnot.
Opettajan pedagogiset opinnot, 60 op

Kelpoisuus antaa luokanopetusta on henkilöllä, jolla on yllä oleva kelpoisuus antaa aineenopetusta perusopetuksessa, ja joka on suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot.

LUMET-tiedekunnan opettajankoulutusten sisällöistä määrätään tarkemmin koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa. Pysyväismääräysten 13 §:ssä on kuvattu tarkemmin aineenopettajan koulutuksen pääaineen/suuntautumisen vaihtaminen. Ennen muutoksia opiskelijan on keskusteltava HOPS-ohjaajan kanssa.

7 § Jatkotutkintokoulutus

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa voi suorittaa jatko-opintoina ﬁlosoﬁan lisensiaatin, maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin, tekniikan lisensiaatin, filosoﬁan tohtorin, maatalous- ja metsätieteiden tohtorin sekä tekniikan tohtorin tutkinnon. Tiedekunnassa valitaan jatko-opiskelijat Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tohtoriohjelmaan (LUMETO). LUMETO-tohtoriohjelman valintaperusteissa on tarkemmin opiskelijavalintaa koskevat määräykset ja opetussuunnitelmassa tutkintoja sekä niihin sisältyviä opintoja ja koulutuksen sisältöjä koskevat määräykset.

8 § Opinnäytetyö: Kandidaatin tutkielma, pro gradu -tutkielma ja diplomityö

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkintoon ja tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 6-10 opintopistettä koulutuksen mukaan. Tutkielmaan voi sisältyä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voi suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Koulutusjohtosäännön 35 §:ssä on määrätty tarkemmin opinnäytetyön suorittamisesta parityönä. Kandidaatintutkielman ohjaa ja tarkastaa yliopiston henkilöstöön kuuluva ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.

Pääaineen syventäviin opintoihin kuuluu opinnäytetyö (pro gradu -tutkielma tai diplomityö), joka osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmienhallintaa, perehtyneisyyttä opinnäytetyön aihepiiriin sekä kykyä tieteelliseen viestintään. Pro gradu -työn laajuus on 30 tai 40 opintopistettä ja aineenopettajakoulutuksessa 20 opintopistettä. Diplomityön laajuus on 30 opintopistettä. Opinnäytetyöhön voi sisältyä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voi suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Opinnäytetyön ohjaajan tulee olla vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö kuitenkin siten, että ainakin yksi ohjaajista on vähintään lisensiaatin tutkinnon suorittanut.

Opinnäytetyön ohjaus- ja tarkastusprosessista vastaavan pääohjaajan on oltava yliopiston henkilökuntaa. Koulutuksen johtosäännön 35 §:ssä on määrätty tarkemmin opinnäytteen tarkastamisesta.

Opinnäytetyö kirjoitetaan opetussuunnitelman mukaisella kielellä. Suomenkieliseen koulutukseen osallistunut voi erityisestä syystä kirjoittaa pro gradu -tutkielman tai diplomityön englanniksi koulutuksesta vastaavan johtajan kirjallisella luvalla.

9 § Kieliopinnot ja kypsyysnäyte

Kieliopinnot

Itä-Suomen yliopistossa tutkintoon kuuluvista kieliopinnoista on linjattu akateemisen rehtorin päätöksessä, joka löytyy yliopiston Intran sivuilta nimellä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.

Asetuksen (valtioneuvoston asetus 794/2004) edellyttämä kielitaito osoitetaan yleensä alemmassa korkeakoulututkinnossa. Jos kielitaitoa ei ole osoitettu alemmassa korkeakoulututkinnossa, se osoitetaan ylemmässä korkeakoulututkinnossa.

Opetussuunnitelmissa määrätään pakollisten kieliopintojen tilalla suoritettavista tarkoituksenmukaisista kieli- ja viestintäopinnoista tai muista opinnoista. Yliopiston ohje koulusivistyskielen määrittäminen ja tutkinnon kielitaitovaatimukset löytyvät intrasta Koulutuksen lainsäädäntö, määräykset, sopimukset ja ohjaus.

Kypsyysnäyte

Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvottuna tenttinä, joko EXAM-järjestelmässä tai muuna valvottuna tenttinä siten, että generatiivinen tekoäly ei pysty laatimaan opiskelijan kypsyysnäytettä. Yhteistutkinto-ohjelmissa kuitenkin noudatetaan kypsyysnäytteestä erikseen ohjelmissa annettuja ohjeistuksia. Opiskelija jättää opinnäytetyön lopullisen version pääohjaajalle tarkastettavaksi, sopii kypsyysnäytteen ajankohdan ja ilmoittautuu sen jälkeen kypsyysnäytteeseen. Opetussuunnitelmissa on määrätty tarkemmin kypsyysnäytteen suorittamisesta ja kirjoittamisesta. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen koulusivityskielellään.

Kandidaatin opinnäytetyön kypsyysnäyte

Kandidaatin opinnäytetyön lisäksi opiskelijan on laadittava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa (Valtioneuvoston asetus 794/2004).

Kandidaattivaiheen kypsyysnäytteen hyväksyy asiasisällön ja koulusivistyskielen osalta opinnäytetyön ohjaaja tai laitoksen/osastonjohtajan päätöksellä muu henkilö. Opinnäytetyön tiivistelmästä ja kypsyysnäytteen kielestä on laadittu erillinen LUMET-tiedekuntaa koskeva ohje, joka on liitteenä (Liite 1: Tutkielman tiivistelmän ja kypsyysnäytteen kieli 2025, päivitetty 24.9.2025).

Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty – hylätty. Arvioinnissa huomioidaan asiasisältö siten, että opiskelija hallitsee oman opinnäytetyönsä aihepiirin. Toisena arvioidaan Valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukainen suomen kielen tai ruotsin kielen taito, jos opiskelijan koulusivistyskieli on Suomi tai Ruotsi (tai molemmat). Jos ohjaaja arvioi suomen kielen taidon puutteelliseksi, hän voi lähettää kypsyysnäytteen suomen kielen opettajan tarkistettavaksi kielikeskukseen. Jos opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen ruotsin kielellä, ohjaaja lähettää kypsyysnäytteen kielen tarkistukseen kielikeskukselle. Yhteyshenkilö kielikeskuksessa näissä tilanteissa on kielikeskuksen opintoasiainpäällikkö.

Maisteri/DI -vaiheen opinnäytetyön kypsyysnäyte

Kielitaito osoitetaan yleensä alemmassa korkeakoulututkinnossa. Tällöin koulusivistyskieli, kypsyysnäytteen kieli ja tutkintoon kuuluvat kieliopinnot kirjataan alemman korkeakoulututkinnon tutkintotodistukseen. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä eikä hän ole osoittanut kielitaitoa alemmassa korkeakoulututkinnossa, opiskelijan tulee osoittaa kielitaito ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa. Tuolloin opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kielitaito ja kypsyysnäytteen kieli kirjataan ylemmän korkeakoulututkinnon todistukseen.

Maisterivaiheen opinnäytetyön kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen koulusivityskielellään, jolla osoittaa hallitsevansa opinnäytetyön aihepiirin ja tieteellisen asiatyylin. Arvioinnissa huomioidaan erityisesti asiasisältö, jos kielitaito on osoitettu alemmassa korkeakoulututkinnossa. Opinnäytetyön tiivistelmästä ja kypsyysnäytteen kielestä on laadittu erillinen LUMET-tiedekuntaa koskeva ohje, joka on liitteenä (Liite 1: Tutkielman tiivistelmän ja kypsyysnäytteen kieli 2025).

10 § Osaamisen tunnustaminen

LUMET-tiedekunnassa noudatetaan yliopiston ohjeita hyväksilukemisesta ja osaamisen tunnustamisesta. Ohjeet löytyvät yliopiston Intran sivuilta. Tiedekunnassa on laadittu omia tarkennuksia ja lisäksi opetussuunnitelmissa voi olla oppiainekohtaisia tarkennuksia.

Saman Itä-Suomen yliopiston opintojakson voi hyväksilukea useaan opintokokonaisuuteen laitosten tai oppiaineiden opetussuunnitelmien mukaisesti, jos kyseessä on opintokokonaisuuksiin kuuluva pakollinen opintojakso, jonka asemasta ei voi suorittaa muita opintoja eikä useampaa hyväksilukua ole opetussuunnitelmassa erikseen rajattu. Kun kyseessä on vapaavalintainen opintojakso, joka kuuluu useampaan opintokokonaisuuteen, opiskelijan tulee suorittaa muita vapaavalintaisia, jotta opintokokonaisuuden sisältövaatimukset täyttyvät. Laitokset/osasto antavat asiasta tarkempia määräyksiä opetussuunnitelmissaan.

LUMET-tiedekunnassa suoritettujen aikaisempien tutkintojen opinnoista hyväksiluetaan ensisijaisesti pääaineeseen kuuluvat pakolliset opinnot. Tämän jälkeen opiskelijalle voidaan sisällyttää tai korvata tiedekunnassa aiemmin suoritettuja sivuaineopintoja tai muita opintoja, siten että hyväksi luettujen opintojen kokonaismäärä jää enintään 50 % suoritettavan tutkinnon laajuudesta.

Varusmiespalveluksen johtamisen koulutuksen hyväksilukeminen

Varusmiespalveluksen aikana suoritettava johtamiskoulutus (AUK, RUK) voidaan hyväksilukea (sisällyttäminen) 5 op tutkintoon sisältyviin valinnaisiin opintoihin. Opiskelija hakee hyväksilukua omasta koulutusohjelmasta, olemassa olevien käytäntöjen mukaisesti. Hakemuksen liitteeksi riittää todistus suoritetuista johtamisopinnoista.

11 § Opintosuoritusten arviointi

Opintosuoritusten arvioinnista on määrätty koulutuksen johtosäännön 33 §:ssä ja arvioinnissa käytettävistä asteikoista ja arvosanoista on määrätty koulutuksen johtosäännön 32 §:ssä. Koulutuksen johtosäännön 34 §:ssä on päätetty opintosuorituksen tulosten tiedottamisesta ja rekisteröinnistä.

LUMET-tiedekunnassa annetaan koulutuksen johtosäännön lisäksi seuraavat ohjeet arvosanoihin liittyen. Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään asteikkoa 0–5. Alla olevassa taulukossa sulkuihin on merkitty arvosanaa vastaava arvo prosentteina. Arvosanojen merkitys on seuraava:

5 = erinomainen: Opiskelija osaa analysoida opintojaksolla käsitellyn asian monipuolisesti. (90 - 100%)

4 = kiitettävä: Opiskelija osaa analysoida opintojaksolla käsiteltyjä asioita. Opiskelijan oma ajattelu näkyy opintojakson suorituksessa. (80 - 89%)

3 = hyvä: Opiskelija osaa opintojaksolla käsitellyn asian pääpiirteet hyvin. (70 - 79%)

2 = tyydyttävä: Opiskelija osaa selittää opintojaksolla käsiteltyjä asioita. Opiskelijan tiedoissa saa olla vähäisiä tiedollisia puutteita. (60 - 69%)

1 = välttävä: Opiskelija tunnistaa opintojaksolla käsitellyn asian pääpiirteet. Opiskelijan tiedoissa on sisällöllisiä puutteita. (50 - 59%)

Opintojakson arvosteluperusteet kerrotaan opintojaksokuvauksessa. LUMET-tiedekunnassa suositellaan, että ensisijaisesti opintojaksolla käytetään numeerista arviointia.

Opintosuorituksen hyväksyminen edellyttää, että opiskelija saavuttaa noin puolet enimmäispistemäärästä tai erinomaiseen suoritukseen vaadittavasta osaamisesta. Arvosana hyväksytty vastaa lähtökohtaisesti arvosanaa 1. Tästä poiketen opintojaksolle voidaan tarvittaessa opintojaksokuvauksessa määritellä hyväksytyn arvosanan numeerinen raja-arvo prosentteina.

Opinnäytetyön arviointiperusteista on laitoksilla/osastolla laadittu erilliset ohjeet, jotka annetaan opiskelijalle tiedoksi opinnäytetyön aloittamisen yhteydessä.

12 § Opintojaksolle ilmoittautuminen, yhteydenpito ja läsnäolovelvollisuus

Tiedekunnan tarkennuksena koulutuksen johtosäännön 30 §:ään on määrätty seuraavat asiat:

Opintojaksolle ilmoittautuminen

Opintojaksolle tulee pääsääntöisesti ilmoittautua Pepissä, ellei opintojaksokuvauksessa ole ilmoittautuminen toisin kuvattu.

Yhteydenpito opintojaksolla

Vastuuopettajan tulee huolehtia siitä, että opintojakson viestintäkäytännöt informoidaan opiskelijalle joko opintojaksokuvauksessa, oppimisympäristössä tai muulla kirjallisella tavoin, kuten sähköpostilla.

Läsnäolovelvollisuus

Koulutuksen johtosäännön (30 §) mukaan, jos opetussuunnitelmassa ei ole päätetty opintojakson tai opintosuorituksen suorittamisesta etänä, tapahtuu opetus kampusalueella. Opintojakson suorittamiseen liittyvästä läsnäolovelvollisuudesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Opintojaksokuvauksessa määritellään tarkemmin läsnäolovelvollisuus, etäosallistuminen ja sen toteuttaminen.

13 § Opiskeluoikeuden muutokset

Siirtohausta, pääaineen tai kampuksen vaihtamisesta LUMET-tiedekunnan sisällä on määrätty tiedekunnan valintaperusteissa. Opiskelijan Kamuun on koottu LUMET-tiedekunnan ohjeet (linkki tulossa). Kamusta löytyy myös linkit asiointipalvelun lomakkeisiin. Muutosta voi hakea ainoastaan kandidaattivaiheessa, mikäli opiskelija on suorittanut riittävän määrän pääaineen opintoja.

Tilanteet, joissa opiskelija on valittu pedagogisiin opintoihin ja haluaa vaihtaa takaisin tutkijalinjalle:

Jos opiskelija on suoraan valittu yhteishaun kautta aineenopettajan/luokanopettajan koulutukseen, hänen tulee hakea koulutusohjelmanvaihtamista tutkijalinjalle. Muutosta haetaan lomakkeella ”Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/kampuksen vaihtaminen”. Lomake vaatii kirjautumisen asiointipalveluun.

Muutoksen yhteydessä opiskelijan opiskeluoikeus aineenopettajan opettajan pedagogisiin opintoihin/luokanopettajan monialaisiin opintoihin päättyy. Jos opiskelija myöhemmin haluaa uudelleen opiskeluoikeuden aineenopettajan pedagogisiin opintoihin, hänen tulee osallistua soveltuvuuskokeeseen. Luokanopettajan kelpoisuuden tuottaviin opintoihin on mahdollista hakea sivuaineen opiskeluoikeutta, jos on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot tai jos on opiskeluoikeus opettajan pedagogisiin opintoihin Itä-Suomen yliopistossa. Opintoihin on erillinen hakumenettely.

Jos opiskelija on saanut opintojen aikana pedagogisten opintojen opiskeluoikeuden ja opiskelee aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa (hyväksytty pedagogisiin opintoihin soveltuvuuskokeen kautta), opiskelija voi vaihtaa suuntautumista tutkijalinjalle lomakkeella ”Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/ kampuksen vaihtaminen”. Lomake vaatii kirjautumisen asiointipalveluun.

Tutkijalinjalle vaihtaminen päättää aineenopettajankoulutuksen suuntautumisvaihtoehdon opiskeluoikeuden. Jos opiskelija haluaa tämän jälkeen takaisin opettajalinjalle, hänen pitää hakea uudelleen sivuainehaun kautta opiskeluoikeutta opettajan pedagogisiin opintoihin. Tällöin opiskelijan on osallistuttava soveltuvuuskokeeseen.

Ennen kuin opiskelija tekee muutoksia, hänen on keskusteltava HOPS-ohjaajan kanssa.

14 § Opintojakson suorittaminen

Tenttiin ilmoittautuminen ja tentistä poistuminen

Koulutuksen johtosäännön 31 §:ssä on kirjaus tenttiin ilmoittautumisesta ja poistumisesta, tiedekunnassa on määritelty tarkemmin seuraavat asiat:

Ilmoittautumisesta ja poistumisesta määrätään opetussuunnitelmassa tai opintojakson oppimisympäristössä tai opintojakson vastuuopettajan kirjallisesti ennen opintojakson alkua ilmoittamalla tavalla.

Ilmoittautumisesta voidaan tarvittaessa määritellä tarkemmin yksikkötasolla eli laitoksilla tai osastolla voi olla omia tarkennettuja ohjeistuksia.

Tiedekunnan yleisiä tenttiohjeita kampuksella järjestettävään tenttiin, ellei muuta ole ilmoitettu opetussuunnitelmassa tai kirjallisesti annettu opiskelijalle ennen tenttiä:

Tenttiin osallistujia otetaan tenttitilaan enintään 30 min. ajan ennalta ilmoitetun tentin alkamisajan jälkeen,
Tentistä saa poistua aikaisintaan 30 min. kuluttua sen aloittamisesta.
Istumapaikalle saa viedä vain tentissä tarvittavat välineet (kirjoitusvälineet, henkilöllisyystodistus/passi tai fyysinen opiskelijakortti). Sallituista välineistä esim. laskimista tai tietokoneesta on mainittu ja ohjeistettu erikseen.
Kännykät ja muut älylaitteet sekä kellot ja älykellot tulee jättää laukkuihin tenttitilan seinustalle tai kokonaan tilan ulkopuolelle virrat sammutettuina tai lentokonetilassa.
Jos opiskelijalle on myönnetty yksilöllisiä opintojärjestelyjä ja hän haluaa niitä käyttää, tuleeopiskelijan olla yhteydessä tentin vastuuopettajaan vähintään 10 vuorokautta ennen tenttiä.
Opiskelijan tulee palauttaa kaikki tentissä käytössä olleet paperit tenttitilasta poistuessaan. Opiskelija voi jälkikäteen kuitenkin saada tenttikysymykset itselleen, jollei sitä ole muutoin perustellusta syystä rajoitettu opettajan toimesta.
Opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä opiskelijakortilla/sähköisellä opiskelijatunnis- teella, passilla tai henkilökortilla. Tenteissä pidetään osallistujista listaa ja opiskelija kuittaa osallistumisensa listaan sekä tarvittaessa numeroi tenttipaperit tai kuittaa listaan, että mon- tako tenttipaperia palauttanut.
Omakonesalitenteissä noudatetaan yleistä opintojakson opettajan antamaa ohjeistusta.

Tiedekunnassa on lisäksi erillinen tenttiohjeistus (Liite 2: LUMET-tiedekunta tenttiohjeet 6.6.2024).

Uusimis- ja korottamiskertojen määrä ja tapa

Koulutuksen johtosäännön 30 § lisäksi tiedekunnassa on määrätty seuraavasti: Korottaminen ja uusiminen tapahtuu opetussuunnitelman tai opintojakson alkaessa opintojakson vastuuopettajan kirjallisesti määräämällä tavoin tai opintojaksokuvauksessa määritellyllä tavalla. Osasuorituksen uusimisessa voi olla opintojaksokohtaisia sääntöjä uusinnan toteuttamiseen liittyen.

15 § Opintojen vanheneminen

Tutkintoihin voidaan hyväksilukea enintään 10 vuotta vanhoja opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia. Tätä vanhempien opintojen tai opintokokonaisuuksien hyväksymisestä tutkintoon määrätään opetussuunnitelmissa. Itä-Suomen yliopiston hyväksiluvuista ja opintojen vanhenemisista päättää yksikkö, jossa suoritus on tehty.

Yliopiston tutkintotodistusta koskevat suositukset löytyvät Intrasta Koulutuksen ohjaus/säännöt ja sopimukset. Erillisistä opintojaksoista koostuva opintokokonaisuus merkitään tutkintotodistukseen, mikäli sen laajuus on vähintään 20 opintopistettä.

16 § Tekoälyn käyttö

Yliopiston yleisten tekoälyohjeiden ja Itä-Suomen yliopiston tekoälypolitiikan (5.2.2025) lisäksi LUMET-tiedekunnassa tekoälyn käytöstä on laadittu erillinen kirjallinen ohjeistus (Liite 3: Tekoälyn käytön ohjeistukset 2025, päivitetty 24.9.2025).

LIITTEET:

Liite 1: Tutkielman ja kypsyysnäytteen kieli 2025. päivitetty 24.9.2025

Liite 2: LUMET-tiedekunta tenttiohjeet 6.6.2024

Liite 3: Tekoälyn käytön ohjeistukset 24.9.2025

LUMET-tiedekunnan pysyväismääräykset 2023

Opiskelijan oikeudet ja vastuut

LUMET: Tekoälyn käyttö opetuksessa ja tutkimuksessa

Tekoälyn käyttö opetuksessa ja oppimisessa – LUMET 23.8.2023, päivitetty 24.9.2025

Tekoäly ja koneoppimisen avulla rakennetut kielimallit ja niiden käyttöliittymät (kuten ChatGPT ja Copilot) muuttavat väistämättä yliopisto-opetuksen suunnittelua ja oppimisen arviointia. Uusimmat kielimalleihin perustuvat tekoälyt pystyvät kirjoittamaan ymmärrettävää kieltä, joka usein ensi vilkaisulla vaikuttaa uskottavalta. Luonnollisesti tämä herättää huolta vilpin mahdollisuuksista etenkin itsenäisesti suoritettavien yliopisto-opiskelujen yhteydessä.

Pohjoismaisissa yliopistoissa on otettu tekoälyyn myöntyväinen linja ja nähty tekoälyn käyttö osana tulevaisuuden työelämävalmiuksia. Ovathan erilaiset algoritmit ja tietokantojen louhinta arkipäivää tieteen tekemisessä, jolloin tekoälyllä on suuret mahdollisuudet helpottaa tutkimusta kaikilla luonnontieteen aloilla.

Itä-Suomen yliopisto on linjannut 16.2.2023, että opettajien valmiuksia tekoälysovellusten käyttöön opetuksessa on tuettava. Lisäksi tekoälyn käyttöön opetuksessa ja tutkimuksessa on laadittu rehtorin päätös 47/2023 ja tarkennettu ohjeistus 18.2.2025. Kuitenkin opettajat kaipaavat konkreettisia ohjeita opetuksen järjestämiselle, minkä vuoksi Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta on koostanut ohjeet opiskelijoille ja opettajille tekoälyavusteiden oppimisen ja opettamisen suuntaviivoiksi.

Opiskelijan AI ohjeet

Olet vastuussa oppimistehtäviin ja tentteihin palauttamastaan tekstistä.
Tekoäly ei ole viittaukseen hyväksyttävä tietolähde tutkielmissa ja oppimistehtävissä.
Luvaton tekoälyn käyttö on vilppiä, mistä on seurauksia.
Jos käytät tekoälyä oppimistehtävissä ja tutkielmissa sallitulla tavalla, niin kerro kuinka käytit sitä.
Voit käyttää opiskelussasi kielimallia ja tekoälyä taustoitukseen ja ideoiden löytämiseen. Käyttäminen on sallittua, mikäli opettaja ei sitä erikseen kiellä.
Älä kirjaudu ulkopuolisille tekoälysovelluksille UEF-sähköpostiosoitteella.

AI arvioinnissa

Oppimistehtävien ja tenttien laadinnassa tulee ohjeistaa tekoälyn käytöstä.
Oppimistehtävien ja tenttien toteutuksessa tulee huomioon tekoälyn käytön mahdollisuudet ja rajoitukset.
Mikäli opiskelijan oma suoritus halutaan varmentaa, voidaan harkita exam-, sali- ja suullisia tenttejä.
Tenttivastauksia ei saa syöttää yliopiston ulkopuoliseen tekoälysovellukseen. Yliopiston lisenssillä käytettävä Copilot soveltuu myös salassa pidettävän aineiston kuten tenttivastausten käsittelyyn.

AI opetuksessa

Tutkielmien ohjauksessa tulee ohjeistaa ja ohjata tekoälyn ja kielimallien käyttöä.
Voit käyttää AI:n luomaa tekstiä tehtävissä, joissa opiskelijat arvioivat tiedon luotettavuutta.
Voit teettää opiskelijoilla AI-avusteisia tehtäviä (et kuitenkaan voi vaatia ulkopuolisille maksullisille alustoille kirjautumista).
Opiskelijoita ei voi edellyttää kirjautumista maksullisiin tekoälysovelluksiin.

Tekoälyn muistilista Opiskelijalle

Varoitukset		Suositukset
Mitä olet oppimassa?	Plagiointi on paitsi väärin, myös este oppimiselle. Yliopistokoulutus on erinomainen mahdollisuus oppia kriittistä ajattelua ja tiedon prosessointia. Kopioimalla et opi näitä työelämälle tärkeitä taitoja, Siten kopioimalla suoritettu tutkinto ei ole arvokas.	Kokeile rauhassa.	Yliopistokoulutuksen avulla osaat etsiä tietoja ja suhtautua niihin analyyttisesti. Näitä taitoja opit parhaiten harjoittelemalla, jolloin tietokantojen lisäksi voit hyvin testata myös tekoälyn mahdollisuuksia aihetta suunnitellessasi. Tekoäly voi myös auttaa kirjoittamista tarjoamalla uusia ideoita ja kirjoitustyylejä sekä korjaamalla kirjoitus- ja kielioppivirheitä.
Oletko varma, että huijausta ei voida jäljittää?	Tiedät, että Wikipediasta suoraan kopioitu teksti löytyy helposti tekstivertailujen avulla. Kuitenkin myös tekoälyltä voidaan saada jälkikäteen sen antamat vastaukset. Tekoälyä voidaan myös käyttää tekstissä esiintyvien kielioppivirheiden ja kirjoitustyylien löytämiseen, jolloin kopioitu teksti on jäljitettävissä. Esimerkiksi tekoälyn rakentaman tekstin löytämiseen on jo kehitetty useita algoritmeja.	Muista viitata	Tutkimusartikkelien lisäksi tietolähteinä käytetään usein hakuja erilaisista tietokannoista ja niihin viitataan kunkin julkaisusarjan ohjeiden mukaisesti. Mikäli haluat käyttää tekoälyn mielipidettä aiheesta, kerro, että olet aiheesta tekoälyn tuottamaa mielipidettä löytänyt. Älä kuitenkaan viittaa tekoälyn tuottamaan tekstiin kirjallisuusluettelossa, koska lähdettä ei pystytä varmentamaan.
Onko löytämäsi tieto luotettavaa?	Suhtaudut luultavasti varauksella tietoihin, jotka löytyvät verkon keskustelualustoilta ja Wikipediasta. Niiden tieto ei muutu luotettavaksi sillä, että niitä on käytetty tekoälyn kielimallin koulutuksessa. Tekoäly ei myöskään ole liitetty internettiin, joten se voi tarjota vanhettunutta tietoa. Tekoäly ei ymmärrä kirjoittamaansa tekstiä, jolloin sen kirjoittamia lähteitä ei välttämättä ole olemassa. Muista, että olet vastuussa kirjoittamasi tekstin luotettavuudesta soveliaisuudesta – myös silloin, kun tekoäly on tuottanut sterotypioita tai syrjivää kieltä.	Tekoäly auttaa ymmärtämään kokonaisuuden	Tekoäly voi antaa Wikipedian tavoin yleiskatsauksen aiheeseen ja helpottaa hahmottamaan keskeistä sisältöä teknisten detaljien sijaan. Tekoälyn avulla voit saada kirjoittamasi tekstin helppolukuisemmaksi. Tekoälyn tuottamaa tekstiä voi käyttää hyväksi myös tilanteissa, joissa kirjoittamisen alkaminen on vaikeaa.
Muista tietosuoja	Et varmastikaan tallenna salassa pidettäviä tietoja minne tahansa nettiin. Älä siis myöskään syötä sitä verkon tekoälyohjelmaan, koska et voi tietää, mihin siihen syötetyt materiaalit päätyvät. Yliopiston lisenssillä käytettävä co-pilot soveltuu myös salassa pidettävien aineistojen käsittelyyn (tietyin varauksin).	Laajenna näkemystäsi vertaispalautteen avulla	Tekstibotti antaa aiheeseen myös toisen näkökulman, jolloin se auttaa vertaispalautteen tavoin aiheen monipuolisessa tarkastelussa.

Tekoälyn muistilista opettajalle

Huomioitavaa		Suositukset
Soveltavat tehtävät ovat vaikeita myös tekoälylle	Koneoppimisen kielimallit pystyvät vastaamaan hyvin yleisiin tenttikysymyksiin ja tunnistamaan kursseilla esitettyjä avainsanoja. Sen sijaan Bloomin taksonomian haastavammat tehtävät, joissa opiskelijaa pyydetään yhdistämään tieto ja analysoimaan aineistoja, edellyttävät opiskelijan omaa pohdintaa. Näihin vastaaminen tekoälyn avulla on hyvin vaivalloista.	Kokeile ja hyödynnä tekoälyä opetuksessasi	Testaamalla omia tenttikysymyksiäsi huomaat, mitä yleistietoon liittymätöntä oletat, että kurssin jälkeen osataan. Voit myös käyttää tekoälyn kirjoittamaa vastausta ja pyytää opiskelijoita arvioimaan vastausta tai löytämään siitä virheet. Muista, ettet voi edellyttää opiskelijoita käyttämään ulkopuolista, maksullista alustaa opinnoissaan.
Tekoälyn käytön saa kieltää	Vaikka tekoälysovelluksia saa lähtökohtaisesti käyttää, niiden käyttö voidaan kieltää opintojaksokuvauksessa tai vastuuopettajan kirjallisella ohjeella (esim. oppimisympäristössä).	Lisää vuorovaikutusta tekoälyn avulla	Opiskelijamäärien kasvaessa opettajalla on rajalliset mahdollisuudet vastata kaikkiin opiskelijoiden kysymyksiin ja seurata opiskelijoiden edistymistä. Tekoälyä voi käyttää ylläpitämään keskustelua ja vastaamaan yleisiin kysymyksiin tai laatimaan kysymyksiä opiskelijoille. Myös kurssialustalla toimiva botti voi auttaa opiskelijoita löytämään tietoa kurssin aikataulusta, oppimistavoitteista jne. Opiskelijat voivat myös toimia ryhminä yhdessä tekoälyn kanssa ratkaistessaan avoimia tehtävänantoja.
Salassa pidettävät aineistot	Oppimistehtäviä, esseitä, tenttivastauksia tai oppimispäiväkirjoja ei saa syöttää yliopiston ulkopuolisiin tekoälysovelluksiin. Moodlen sisällä toimiva Turnitin on yliopiston sisäinen järjestelmä eli sitä saa käyttää. Samoin yliopiston lisenssillä toimiva co-pilot voi käsitellä salassa pidettäviä aineistoja, kuten tenttivastauksia. Henkilötietoja sisältävien aineistojen käsittelyssä tulee noudattaa EU:n tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain asettamia vaatimuksia.	Tekoälyn teksti on jäljitettävissä	Tekoälyn tuottaman tekstin etsintään on kehitetty myös algoritmeja, niiden toimivuuteen kannattaa suhtautua varauksella. Tekstin autenttisuutta voidaan selvittää pyytämällä satunnaisotannalla opiskelijoita suulliseen haastatteluun, jossa he kertovat omin sanoin kirjoittamastaan aiheesta.

Sivuainetarjonta

opinto-opas