Tutkinto- ja opetuskieli
Itä-Suomen yliopiston pääasiallinen opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopistossa on myös englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia, joissa tutkinto-, opetus- ja suorituskieli on englanti.
Tutkintokieli tarkoittaa kieltä, jolla tutkinto-ohjelmasi toteutetaan. Se ilmoitetaan tutkinto-ohjelmasi opetussuunnitelmassa.
Mitä tutkintokieli tarkoittaa käytännössä?
- Jos opiskelet suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa, pääaineopintojesi (perus-, aine- ja syventävät opinnot) opetuksesta yli puolet järjestetään suomeksi. Sinulla on aina oikeus suomenkieliseen opetukseen näissä opinnoissa.
- Muita opintojasi voidaan järjestää myös englanniksi.
- Jos opiskelet englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa, opetus, suoritukset ja tutkinto ovat englanniksi.
Opintojakson opetuskieli
Jokaisella opintojaksolla on opetuskieli, joka kerrotaan opintojaksokuvauksessa. Opetuskieli on se kieli, jolla suurin osa opetuksesta annetaan.
- Yksittäisiä opetustilanteita (esimerkiksi luentoja tai seminaareja) voidaan järjestää myös muulla kielellä, kunhan se jää alle puoleen opintojakson työmäärästä.
- Jos opintojakson opetuskieli on muu kuin suomi, opintojaksokuvauksessa kerrotaan, millä kielellä voit suorittaa tentin tai muut tehtävät.
Millä kielellä teet opintosuoritukset?
Opintojakson suorituskieli on yleensä sama kuin opetuskieli. Suorituskieli tarkoittaa kieltä, jolla teet opintojakson tehtävät, kuten tentit, raportit ja oppimistehtävät.
Suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa sinulla on aina oikeus käyttää suomea sekä kirjallisissa että suullisissa opintosuorituksissa – riippumatta siitä, millä kielellä opetus järjestetään.
Oppimateriaali
Opintojaksojen oppimateriaali valitaan ensisijaisesti pedagogisin perustein. Materiaalia voidaan tarjota myös muilla kielillä kuin opetus- tai suorituskielellä – esimerkiksi englanninkielistä tutkimuskirjallisuutta voidaan käyttää suomenkielisellä opintojaksolla.
Opinnäytetyön kieli
Kirjoitat opinnäytetyösi lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelmasi tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Jos haluat kirjoittaa opinnäytetyösi muulla kielellä, asiasta päättää laitoksesi tai osastosi koulutuksesta vastaava johtaja.
Opetus eri kieliversioina
Yliopisto voi tarjota opetusta myös eri kieliversioina hyödyntämällä esimerkiksi tallenteita, tekstitystä tai tulkkausta.
Tämä määräys koskee perustutkintokoulutusta. Kielten tutkinto-ohjelmat sekä kieli- ja viestintäopinnot noudattavat omia käytäntöjään.
Lisätietoja: Akateemisen rehtorin päätös (pdf Intrassa, vaatii kirjautumisen)
Koulusivistyskielen määrittely ja kielitaitovaatimukset UEF:ssa
Yhteenveto
Itä-Suomen yliopiston akateemisen rehtorin päätös (UEF dnro 1052/03.00.00/2021) määrittelee koulusivistyskielen käsitteen sekä alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset. Alla on jäsennelty kooste päätöksen keskeisestä sisällöstä.
1. Koulusivistyskielen määrittely
Koulusivistyskieli määräytyy lainsäädännön (valtioneuvoston asetus 481/2003) mukaan.
Koulusivistyskieli vaikuttaa:
- mitä pakollisia kieliopintoja on suoritettava alemmassa ja ylemmässä tutkinnossa,
- kypsyysnäytteen kielen ja
- opettajakelpoisuuteen.
Koulusivistyskieli suomi tai ruotsi
Valtioneuvoston asetuksen (794/2004, 6 §) mukaan opiskelijan tulee osoittaa:
- Suomen ja ruotsin kielen taito – kaksikielisen viranomaisen henkilöstöltä vaadittavalla tasolla ja joka on tarpeen oman alan kannalta
- Vähintään yhden vieraan kielen taito – riittävä oman alan seuraamiseen ja kansainväliseen toimintaan.
Kielitaito osoitetaan yleensä alemmassa korkeakoulututkinnossa. Tällöin koulusivistyskieli, kypsyysnäytteen kieli ja tutkintoon kuuluvat kieliopinnot kirjataan alemman korkeakoulututkinnon tutkintotodistukseen. Opiskelijan tulee kirjoittaa kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ylemmän korkeakoulututkinnon todistukseen kirjataan, että kielitaito on osoitettu alemmassa korkeakoulututkinnossa
Poikkeustilanne: kielitaitoa ei ole osoitettu alemmassa tutkinnossa
Jos koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi eikä kielitaitoa ole osoitettu kandidaatintutkinnossa:
- Kielitaito on osoitettava ylempään tutkintoon sisältyvissä opinnoissa
- Kypsyysnäyte on kirjoitettava siten, että se osoittaa sekä perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan että suomen tai ruotsin kielen taitoa
- Ylempään tutkintoon tai englanninkielisiin maisteriohjelmiin voi sisältyä myös muita pakollisia kieliopintoja.
2. Koulusivistyskieli muu kuin suomi tai ruotsi / koulusivistys ulkomailla
- Yliopisto määrää vaadittavasta kielitaidosta.
- Opiskelijan tulee hakea osaston/laitoksen johtajalta päätöstä tutkintoon vaadittavista kieliopinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä.
- Hakemus jätetään koulutuspalveluihin opintojen alussa.
- Englanninkielisen tutkinto-ohjelman opiskelija, jonka koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, ei tarvitse erillistä päätöstä – vaatimukset määrätään opetussuunnitelmassa.
Vapautusmahdollisuus: Osaston/laitoksen johtaja voi perustellusta syystä vapauttaa opiskelijan pakollisista kieliopinnoista kokonaan tai osittain. Vapautusperusteet vaihtelevat opintojen mukaan.
- Vapautusta haetaan koulutuspalveluista heti opintojen alussa. Pakollisten kieliopintojen tilalle suositellaan muita tarkoituksenmukaisia kieli-, viestintä- tai muita opintoja.
- Huom.: Jos opiskelija vapautetaan toisen kotimaisen kielen opinnoista, hän ei voi tutkinnollaan osoittaa kaksikielisessä viranomaisessa vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa. Tämä voi vaikuttaa työllistymiseen julkiselle sektorille.
- Hakemukset jätetään koulutuspalveluihin
Lisätietoja päätöksestä antavat koulutuspalveluiden päälliköt Päivi Peltoperä ja Satu Kouki.
Liitteet
Koulusivistyskielen määrittely ja alemman korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset (pdf) – prosessi kuvattu edellä.
Ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset (pdf) – prosessi kuvattu edellä.