Meillä jokaisella on omat vahvuutemme oppimisessa, ja niitä voi kehittää opintojen aikana. Keskittyminen, ajanhallinta, lukeminen tai kirjoittaminen voivat tuntua ajoittain työläiltä, vaikka motivaatio olisi kohdallaan.
Oppimisen haasteet eivät kerro kyvyttömyydestä. Usein ne liittyvät siihen, että aivot käsittelevät tietoa eri tavoin. Oikeanlaisella tuella ja omia vahvuuksia hyödyntävillä keinoilla opiskelu voi helpottua merkittävästi.
Yksilölliset opintojärjestelyt ovat mahdollisia silloin, kun opiskelijalla on taustalla oppimiseen vaikuttavia haasteita.
Tältä sivulta löydät käytännön vinkkejä, joita voit kokeilla heti oman oppimisesi tueksi.
Lukemisen tukeminen
Lukivaikeus (lukihäiriö) on neurobiologinen oppimisen erityispiirre, joka vaikuttaa lukemisen ja kirjoittamisen sujuvuuteen. Se ei liity älykkyyteen tai motivaatioon, vaan siihen, miten kielellinen tieto käsitellään. Lukivaikeus voi ilmetä esimerkiksi hitaina lukunopeuksina, lukivirheinä, oikeinkirjoituksen vaikeuksina tai tekstin tuottamisen työläytenä.
Yliopisto-opinnoissa lukivaikeus voi näkyä esimerkiksi runsaiden lukumäärien kuormittavuutena, tenttiin lukemisen hitautena, esseiden kirjoittamisen vaikeutena tai ajan riittämättömyytenä kokeissa. Monimutkaisten tekstien ymmärtäminen voi vaatia tavallista enemmän aikaa ja energiaa.
Oikeanlaisten tukikeinojen, kuten lisäajan, rauhallisen tenttitilan, äänikirjojen ja selkeiden ohjeiden avulla opiskelu voi kuitenkin sujua hyvin. Lukivaikeus ei estä menestymistä akateemisissa opinnoissa.
Valtion saavutettavuuskirjasto Celia tarjoaa äänikirjoja myös yliopisto-opiskelijoille. Celia-tunnukset voi saada yliopiston kirjaston kautta:
Toiminnanohjaus tarkoittaa taitoja, joilla ihminen suunnittelee, aloittaa, ohjaa ja saattaa loppuun toimintaa. Siihen kuuluvat esimerkiksi ajanhallinta, tehtävien pilkkominen, keskittymisen ylläpitäminen ja joustaminen muuttuvissa tilanteissa.
Yliopisto-opinnoissa toiminnanohjauksen haasteet voivat näkyä käytännössä esimerkiksi siten, että tehtävien aloittaminen tuntuu vaikealta, opiskelu lykkääntyy, deadlinet unohtuvat tai tehtävät kasaantuvat viime hetkeen.
Suuret ja avoimet tehtävänannot voivat tuntua kuormittavilta, ja opintojen kokonaisuuden hahmottaminen voi vaatia paljon energiaa. Haasteet eivät kerro kyvyttömyydestä tai motivaation puutteesta, vaan siitä, että opiskelu vaatii tavallista enemmän tukea rakenteiden, selkeyden ja ennakoitavuuden osalta.
Oikeanlaisilla tukikeinoilla, kuten selkeillä aikatauluilla, tehtävien vaiheistamisella ja joustavilla järjestelyillä, toiminnanohjausta voidaan tukea tehokkaasti ja opintojen etenemistä helpottaa.
Miten saan tehtävät aloitettua, tehtyä ja palautettua?
Vaikeus aloittaa tai saada valmiiksi ei tarkoita, ettet osaisi
Iso tehtävä kuormittaa helposti ennen kuin se edes alkaa
Pilko tehtävät hyvin pieniksi osiksi
esim. ”avaan viimeisimmän luentodiat” → ”luen 2 sivua”
Käytä kalenteria ja muistutuksia (hälytys auttaa aloittamaan)
Tee selkeä, mutta muokattava opiskelusuunnitelma
Salli itsellesi keskeneräisyys – täydellisyys ei ole tavoite
Tarkkaavuus tarkoittaa kykyä suunnata, ylläpitää ja siirtää huomiota olennaiseen. Sen avulla pysymme tehtävässä, seuraamme opetusta, säätelemme toimintaamme ja suodatamme pois häiritseviä ärsykkeitä. Tarkkaavuus ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se vaihtelee tilanteen, kuormituksen ja vireystilan mukaan.
Yliopisto-opinnoissa tarkkaamattomuus voi näkyä esimerkiksi siten, että luennoilla keskittyminen herpaantuu, ohjeita joutuu lukemaan tai kysymään useaan kertaan, tehtävien aloittaminen viivästyy tai opiskelu tuntuu tavallista kuormittavammalta. Tarkkaamattomuus ei tarkoita motivaation tai osaamisen puutetta, vaan sitä, että tarkkaavuuden säätely vaatii enemmän tukea. Selkeät rakenteet, ennakoitavuus ja joustavat opiskelukäytännöt voivat helpottaa keskittymistä ja tukea opiskelijan hyvinvointia ja opintojen etenemistä.
Miten helpotan keskittymistä ja huomion suuntaamista?
Keskittyminen vie sinulta ehkä enemmän energiaa – se ei ole laiskuutta
Huomio harhailee herkästi, varsinkin jos ympäristö kuormittaa
Opiskele lyhyissä jaksoissa(esim. 20–30 min) → pidä tauko
Tee yksi asia kerrallaan (sulje ylimääräiset välilehdet)
Valitse rauhallinen tila tai käytä kuulokkeita
Tee vaikeimmat tehtävät silloin, kun olet virkeimmilläsi
Pyydä tai hyödynnä:
selkeitä ohjeita
aikatauluja ja materiaaleja etukäteen
Kokeile erilaisia ajanhallinnan ja itsensä ohjaamisen työkaluja, kuten kanbania ja pomodoro tekniikkaa. Voit muokata niitä omaa käyttöön soveltuvaksi, jos tuntuu, etteivät ne toimi sinulle sellaisenaan.
Aistikuormituksen sääteleminen
Aistisäätely tarkoittaa kehon ja aivojen kykyä vastaanottaa, käsitellä ja säädellä aistimuksia, kuten ääniä, valoja, kosketusta ja hajuja. Kun aistisäätelyssä on haasteita, aistiärsykkeet voivat tuntua tavallista voimakkaammilta tai kuormittavammilta.
Yliopisto-opinnoissa aistisäätelyn haasteet voivat näkyä esimerkiksi siten, että meluisat luentosalit, hälyiset aulat, kirkas valaistus tai voimakkaat hajut vaikeuttavat keskittymistä ja jaksamista. Opiskelija voi väsyä nopeasti, kokea levottomuutta tai tarvita enemmän palautumisaikaa. Tämä ei liity motivaatioon tai osaamiseen, vaan siihen, että ympäristö kuormittaa hermostoa. Rauhalliset tilat, tauot ja joustavat opiskelukäytännöt voivat helpottaa aistikuormitusta ja tukea oppimista.
Miten vähennän kuormitusta ympäristössä?
Aistikuormitus voi estää oppimista, vaikka haluaisit opiskella
Kuormittuminen ei aina näy ulospäin
Etsi aistiystävällisiä paikkoja (hiljaiset tilat, pienemmät huoneet)
Pidä riittävästi taukoja melusta, ihmisistä ja ruuduista
Hyödynnä etäosallistumista tai tallenteita, jos mahdollista
Käytä:
kuulokkeita
himmeämpää valaistusta
mukavia vaatteita
Ruokaile omassa rauhassa, jos ravintola kuormittaa
Laaja opintokokonaisuus voi tuntua ylivoimaiselta, jos yrität hahmottaa sitä kokonaisena. Kanban on työkalu, jolla pilkot suuren tehtävän pieniksi, konkreettisiksi askeleiksi.
PePerusidea on yksinkertainen: jaa tehtävät kolmeen sarakkeeseen – tekemättä, työn alla ja valmis.
Näin pääset alkuun
Valitse yksi opintojakso, jonka haluat saada eteenpäin.
Listaa kaikki siihen liittyvät tehtävät ja pilko ne mahdollisimman pieniksi. Älä kirjoita ”kirjoita essee”, vaan esimerkiksi ”lue artikkelin ensimmäinen kappale”, ”kirjoita otsikko”, ”etsi kaksi lähdettä”.
Kirjoita jokainen palanen omalle post it -lapulle tai digitaaliselle muistilapulle.
Aseta laput tärkeysjärjestykseen ensimmäiseen sarakkeeseen (tekemättä).
Ota yksi lappu kerrallaan työn alle. Kun se on tehty, siirrä se valmis-sarakkeeseen.
Jätä valmiit laput näkyville – näet konkreettisesti, paljonko olet saanut aikaan.
Kanbanin voi toteuttaa paperilla, post it -lapuilla tai millä tahansa digitaalisella työkalulla. Pääasia on, että se on helposti saatavilla ja muistat käyttää sitä. Valmiin kanban-pohjan voit tulostaa esimerkiksi Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n materiaalipankista (avautuu uuteen välilehteen).
Itsenäiseen työskentelyyn tarttuminen voi olla vaikeaa, varsinkin jos tehtävä tuntuu isolta tai edessä on pitkä opiskelupäivä. Pomodoro-tekniikka auttaa pääsemään alkuun ja pitämään keskittymisen yllä jakamalla työskentelyn lyhyisiin jaksoihin ja taukoihin.
Näin kokeilet Pomodoroa
Valitse yksi riittävän pieni tehtävä. Jos tehtävä tuntuu liian isolta, pilko se ensin pienemmäksi (katso Kanban yllä).
Laita opiskeluvälineet valmiiksi ja minimoi häiriötekijät.
Aseta ajastin 20 minuuttiin. Keskity tämä aika pelkästään valitsemaasi tehtävään.
Kun ajastin soi, pidä 5 minuutin tauko. Tee tauolla jotain aivan muuta – käy kävelyllä, ota välipalaa, venyttele.
Toista sykli 2–4 kertaa. Pidä sen jälkeen pidempi tauko (15–30 minuuttia).
Muokkaa tekniikkaa itsellesi sopivaksi.Jos 20 minuuttia tuntuu liian pitkältä, aloita lyhyemmällä jaksolla – vaikka 10 minuutilla. Jos jaksat hyvin pidempään, voit pidentää työskentelyjaksoa. Vireystilasi vaihtelee päivän mittaan, joten voit säätää aikoja tilanteen mukaan. Tärkeintä on, että pääset alkuun.
Joskus mielessä pyörii niin monta tehtävää, että on vaikea tietää, mistä aloittaa. Eisenhowerin matriisi on yksinkertainen tapa selvittää, mikä oikeasti vaatii huomiotasi juuri nyt.
Näin käytät matriisia
Jaa mielessäsi pyörivät tehtävät neljään ryhmään kahden kysymyksen avulla: Onko tämä tärkeää? ja Onko tämä kiireellistä?
Tärkeä ja kiireellinen – tee heti (esim. huomenna palautettava tehtävä)
Tärkeä, mutta ei kiireellinen – aikatauluta ja tee suunnitelmallisesti (esim. tenttiin valmistautuminen, joka on kahden viikon päästä)
Kiireellinen, mutta ei tärkeä– mieti, voitko delegoida tai hoitaa nopeasti pois alta
Ei tärkeä eikä kiireellinen – harkitse, tarvitseeko tätä tehdä lainkaan
Usein pelkkä tehtävien kirjaaminen ja luokittelu helpottaa oloa, koska kaaos jäsentyy konkreettisiksi askeleiksi.
Prosessikirjoittaminen on tapa tuottaa tekstiä vaiheittain ja tavoitteellisesti. Teksti kehittyy suunnittelun, luonnostelun ja muokkaamisen kautta kohti lopullista versiota. Prosessikirjoittaminen auttaa palastelemaan kirjoittamistyötä vaiheisiin.
Muista kuitenkin, jos aloittaminen tuntuu kovin vaikealta, on pääasia, että aloitat jostain – esimerkiksi siitä, mikä tuntuu helpoimmalta.
Suunnittelu
Rajaa aihe ja määrittele tekstin tavoite. Tarkasta opintojakson osaamistavoitteet.
Hahmottele rakenne ja keskeiset näkökulmat. Hyödynnä tehtävänannossa annettuja teemoja.
Luonnos
Kirjoita ensimmäinen versio keskittyen sisältöön, pelkistetty käy. Muista kirjoittaa ylös myös viitetiedot.
Älä jää kiinni kielelliseen viimeistelyyn tässä vaiheessa, pääasia, että kirjoitat.
Palaute ja arviointi
Hyödynnä itsearviointia ja vertaispalautetta.
Tarkastele erityisesti argumentaatiota ja kokonaisrakennetta. Oletko kirjoittanut siitä, mikä osaamistavoitteissa on esitetty?
Muokkaaminen
Selkeytä rakennetta ja täsmennä tarvittaessa käsitteitä.
Täydennä perusteluja ja lähteitä tarpeen mukaan.
Viimeistely
Huolla kieli ja viittaustekniikka.
Varmista, että teksti vastaa tehtävänantoa ja akateemisia käytäntöjä
