Väitöskirjan vaatimukset ja suositukset filosofisessa tiedekunnassa

Tämä sivu esittelee filosofisen tiedekunnan väitöskirjan laadintaan, tarkastamiseen ja arviointiin liittyvät keskeiset vaatimukset sekä antaa sinulle kokonaiskuvan prosessin eri vaiheista.

Väitöskirjan vaatimukset ja suositukset

Väitöskirja on itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys. Se voi olla joko monografia tai artikkeleista koostuva tutkimus.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä

1. yksittäinen tutkimus (monografia). Monografiaväitöskirja on väitöskirjatutkijan laatima muodoltaan ja rakenteeltaan yhtenäinen esitys. Sisältöä ei ole kokonaisuudessaan julkaistu aiemmin, mutta väitöskirja voi osittain perustua väitöskirjatutkijan aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin ja osatöihin. Mikäli aiemmin julkaistu tutkimus on toteutettu usean kirjoittajan yhteistyönä, väitöskirjatutkijan oma osuus ja panos kyseisessä tutkimuksessa on kuvattava selkeästi. Monografian suositeltu laajuus on 125–250 sivua eli noin 250 000–500 000 merkkiä. Tutkimuksen aihe on hyvä mitoittaa niin, että päätoimisesti työskenneltäessä väitöskirja valmistuu noin kolmessa vuodessa.

2. artikkeliväitöskirja. Artikkeliväitöskirja koostuu vähintään kolmesta samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevästä vertaisarvioidusta, tieteellisestä artikkelista ja yhteenveto-osuudesta. Kahden artikkeleista tulee olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä, kolmannen artikkelin tulee olla otettu todennetusti arvioitavaksi ennen väitöskirjan esitarkastusta. Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan tiedeyhteisön käytäntöä, jossa riippumaton arvioija tekee artikkelista tai kokoomateoksen osasta ennakkoarvioinnin. Katso lisätietoja tieteellisen julkaisun määrittelystä UEF:n kirjaston sivuilta.

Jos artikkeleihin sisältyy yhteisjulkaisuja, väitöskirjan tekijän on oltava ensimmäisenä kirjoittajana (vastuullisena kirjoittajana) vähintään kolmessa artikkelissa. Jaettu vastuullinen kirjoittajuus tulkitaan ensimmäiseksi kirjoittajuudeksi. Väitöskirjan tekijän on osoitettava selkeästi oma itsenäinen osuutensa joko käsikirjoituksen yhteenvedossa tai erillisessä liitteessä. Yhteisjulkaisun saa sisällyttää korkeintaan kahden eri tekijän lisensiaatintutkimukseen tai väitöskirjaan. Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää saman tekijän aikaisemman väitöskirjan artikkeleita. Yhteenveto-osuuden väitöskirjan tekijä kirjoittaa itsenäisesti.

Artikkeliväitöskirjan yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta, tavoitteet ja tutkimuskysymykset, menetelmät, tutkimuseettiset näkökulmat, tulokset, pohdinta ja johtopäätökset. Yhteenvetoa varten syvennytään aiempaan julkaistuun tutkimustietoon väitöskirjan aihepiiristä ja verrataan sitä itse tuotettuun tutkimustietoon. Yhteenveto tulee kirjoittaa siten, ettei osajulkaisuissa esitettyjä asioita toisteta tarpeettomasti. Artikkeliväitöskirjan yhteenvedon suositeltu pituus on 40–80 sivua eli 80 000–160 000 merkkiä. Tutkimuksen aihe on hyvä mitoittaa niin, että päätoimisesti työskenneltäessä väitöskirja valmistuu noin kolmessa vuodessa.

Tekoälyn käyttö väitöskirjatyössä

Väitöskirjoissa noudatetaan Itä-Suomen yliopiston tekoälyn käyttöä koskevia ohjeita soveltuvin osin. Jos tekoälysovellusta käytetään apuna opinnäytetyön tekemisessä, tulee väitöskirjatutkijan ilmoittaa kirjallisesti, mitä sovellusta on käyttänyt ja millä tavalla. Koko opinnäytetyötä ei saa tehdä tekoälysovelluksella. Katso tarkemmat ohjeistukset seuraavilta sivuilta:

• Väitöskirjatutkijan tekoälyohjeet – UEF Kamu
• Tekoäly opinnäytetyössä – miksi ja miten raportoin? – UEF Kamu
• Itä-Suomen yliopiston tekoälypolitiikka (UEF Intra) (vaatii kirjautumisen)
• Tekoälyn käytön kuvaaminen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyössä 1.1.2026 (vaatii kirjautumisen)

Väitöskirjan tarkastaminen ja arviointi

Väitöskirja tarkastetaan kahdessa vaiheessa: ensin esitarkastus, sen jälkeen väitöstilaisuus.

Väitöskirjan julkaisu ja väitöstilaisuuden valmistelu vievät aikaa. Jos haluat väitellä kevätlukukaudella, käsikirjoitus tulee toimittaa esitarkastukseen viimeistään tammi–helmikuussa. Jos haluat väitellä syyslukukaudella, käsikirjoitus tulee toimittaa esitarkastukseen viimeistään elokuussa.

Väitöskirjan arviointikriteerit

1. Tutkimuseettisten periaatteiden ja käytäntöjen noudattaminen

Tutkimuksessa noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia periaatteita ja toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa. (https://tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk)

2. Aiheen valinta, tutkimusongelman ja tutkimustehtävän rajaus sekä tutkimuskysymysten määrittely

Aihe on informaatioarvoltaan merkittävä ja tutkimus tuottaa tieteenalan kannalta uutta tietoa tai se on uuden tutkimuslinjan avaus. Tutkimustehtävä ja -kysymykset on rajattu tarkoituksenmukaisesti. Tutkimustehtävä kytkeytyy mielekkäästi aikaisempaan tutkimukseen.

3. Käsitteellinen selkeys

Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ovat selkeitä ja perusteltuja. Niitä on analysoitu ja arvioitu kriittisesti ja monipuolisesti laadukasta tieteellistä kirjallisuutta käyttäen.

4. Tutkimusmenetelmien valinta ja hallinta

Tutkimus on metodologisesti perusteltu. Tutkimuksen tekijä osoittaa tuntevansa aikaisemman teoreettisen ja metodologisen keskustelun. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät esitellään ja perustellaan. Tutkimuksen tekijä osoittaa, että niiden avulla pystytään ratkaisemaan asetetut tutkimusongelmat.

5. Aineisto

Tutkimuksessa käytetty aineisto on laadukas ja tutkimuksen aiheen kannalta relevantti sekä riittävä.

6. Tutkimuskirjallisuuden tunteminen

Väitöskirjan tekijä hallitsee oman tutkimusaiheensa aiemman tieteellisen keskustelun ja osaa asemoida oman työnsä siihen.

7. Tulosten esittely ja johtopäätökset sekä niiden tieteellinen uutuusarvo ja merkittävyys

Tutkimustulokset on eritelty tutkimustehtävään nähden johdonmukaisesti ja monipuolisesti, ja niiden merkitys tieteenalan kannalta on arvioitu relevantisti. Tutkimuksessa arvioidaan tulosten yhteiskunnallista ja kansainvälistä merkitystä ja esitellään keskeiset jatkotutkimusavaukset.

8. Esitystapa ja muotoseikat

Tutkimuksen kieliasu on selkeä. Sen esitystapa, tyyli ja kieli ovat huolitellut. Sisällysluettelo vastaa käsikirjoituksen pää- ja alalukujen numerointia sekä otsikointia ja sivunumerointia. Aineisto- ja lähdeviitteiden viittaustapa on johdonmukainen ja yhdenmukainen koko käsikirjoituksessa.

9. Työn kokonaisuus 

Tutkimus on tehty itsenäisesti ja se osoittaa kriittistä omaperäistä ajattelua suhteessa aiempaan tutkimukseen, tutkimusmenetelmiin ja -käsitteisiin. Tutkimuksen kokonaisuus on rakenteeltaan ja argumentaatioltaan johdonmukainen. Tekstissä keskitytään olennaiseen. Artikkeliväitöskirjan arvostelussa on syytä kiinnittää huomiota siihen, muodostavatko osat väitöskirjan määritelmän täyttävän, riittävän yhtenäisen ja laajan kokonaisuuden. Julkaisumuodosta johtuvaa toistoa ja päällekkäisyyttä toisilleen läheistä aihetta käsittelevissä artikkeleissa ei ole syytä pitää arvioinnin kannalta olennaisena puutteena.

Hyväksytyn väitöskirjan arviointiasteikko (toimitettu esitarkastukseen ennen 1.8.2026)

Hyväksytty: Väitöskirja täyttää arviointikriteerit hyväksyttävästi ja noudattaa tutkimuseettisiä käytäntöjä.

Kiittäen hyväksytty: Poikkeuksellisen korkeatasoinen ja ansiokas väitöskirja voi saada arvosanan kiittäen hyväksytty. Tutkimus on aiheeltaan kunnianhimoinen ja arviointikriteerit huomioon ottaen erityisen ansiokas ja noudattaa tutkimuseettisiä käytäntöjä.

1.8.2026 tai sen jälkeen esitarkastukseen toimitettavat väitöskirjat:

Arviointiasteikko: Hyväksytty/Hylätty

Hyväksytty: Väitöskirja täyttää filosofisen tiedekunnan arviointikriteerit hyväksyttävästi.

Hylätty: Väitöskirja ei täytä filosofisen tiedekunnan arviointikriteerejä.