20914 Opettajan kelpoisuusvaatimukset

Peruskoulu ja lukio

Luokanopettaja

Luokanopettajan kelpoisuus

(Asetus 986/1998, 4 §)

Luokanopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

  • kasvatustieteen maisterin tutkinnon (180 op ja 120 op)
  • perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op)
  • opettajan pedagogiset opinnot (60 op).

Kelpoisuus antaa luokanopetusta on myös henkilöllä, jolla on kelpoisuus antaa aineenopetusta perusopetuksessa ja joka on suorittanut ns. monialaiset opinnot.

Luokanopetuksena annettavaa evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opetusta antavalta henkilöltä edellytetään sen lisäksi, mitä muutoin säädetään luokanopettajalta vaadittavasta kelpoisuudesta, että asianomaisen uskonnon opinnot ovat sisältyneet hänen suorittamiinsa peruskoulussa opetettavien aineiden tai aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin.

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset:

  • luokanopettajakoulutus,
  • erityisluokanopettajakoulutus,
  • matematiikan/fysiikan/kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelma,
  • erilliset perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot.

Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta.

Aineenopettaja

Aineenopettajan kelpoisuus peruskoulussa ja lukiossa

(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 10 §)

Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

  • ylemmän korkeakoulututkinnon
  • vähintään 60 op laajuiset opettajan pedagogiset opinnot sekä
  • vähintään 120 op laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 op laajuiset vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa. Perusopetuksen aineenopettajalle riittävät vähintään 60 op laajuiset opinnot kaikissa opetettavissa aineissa.

Aineenopettaja: äidinkieli ja kirjallisuus

(A 986/1998 5 §)

  • ylempi korkeakoulututkinto
  • sekä suomen kielessä että kirjallisuudessa perus- ja aineopinnot (lukiossa syventävät opinnot ainakin yhdessä opetettavassa aineessa)
  • opettajan pedagogiset opinnot (vähintään 60 op)

 

Luokanopettaja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana

(A 986/1998 4 §)

  • ylempi korkeakoulututkinto (KM)
  • peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op)
  • opettajan pedagogiset opinnot (vähintään 60 op)
  • sekä suomen kielessä että kirjallisuudessa perus- ja aineopinnot (lukiossa syventävät opinnot ainakin yhdessä opetettavassa aineessa)

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset:

  • matematiikan/fysiikan/kemian aineenopettajan ja luokanopettajan koulutusohjelma;
  •   matematiikan/fysiikan/kemian/tietojenkäsittelytieteen aineenopettajakoulutus;
  • kotitalous- ja käsityönopettajakoulutus (kelpoisuus lukioon riippuu virkaan kuuluvien opetettavien aineiden määrittelystä);
  • ortodoksinen teologia, opetusalan suuntautumisvaihtoehto;
  • läntinen teologia, opetusalan suuntautumisvaihtoehto;
  • erilliset aineenopettajan pedagogiset opinnot

Muiden opetettavien aineiden opinnot järjestetään eri tiedekunnissa, ja niitä voi suorittaa sivuaineopintoina.

Opettajan pedagogiset opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta. Terveystieteiden tiedekunta järjestää pedagogisia opintoja omille opiskelijoilleen.

Oppilaanohjaaja/opinto-ohjaaja

Oppilaanohjaajan/opinto-ohjaajan kelpoisuus peruskoulussa ja lukiossa

(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 11 §)

Oppilaanohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

  • ylemmän korkeakoulututkinnon
  • oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op)

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset:

  • opinto-ohjaajan koulutus,
  • ohjausalan maisterikoulutus,
  • erilliset opinto-ohjaajan opinnot

Opinto-ohjaajan opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta.

Erityisopettaja/erityisluokanopettaja

Erityisopettajan / erityisluokanopettajan kelpoisuus perusopetuksessa ja lukiossa

Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 8 § ja 811/2018 11a §)
Asetusta on muutettu 23.2.2012 (105/2012, 8 §)

Perusopetus

Osa-aikaisena (laaja-alaisena) erityisopettajana (Perusopetuslain 16 § 2 momentti) on kelpoinen toimimaan henkilö, joka on suorittanut

  •  ylemmän korkeakoulututkinnon
  • erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op)

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset:

  • erityisopettajan koulutus
  • erityisluokanopettajan koulutus
  • erilliset erityisopettajan opinnot (henkilöille, joilla on yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto ja yliopistossa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot),
  • varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot

Erityisopettajan opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta.

 

Erityisluokanopettajana (Perusopetuslain 17 § 1 momentti) on kelpoinen toimimaan henkilö, joka on suorittanut

  • luokanopettajan kelpoisuuden ja erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op)

tai

  • kasvatustieteen maisterin tutkinnon erityisopettajan koulutuksessa, johon on sisältynyt perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op)  tai
  • aineenopettajalta vaadittava kelpoisuuden ja perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) ja erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op.

 

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset:

  • erityisluokanopettajan koulutus,
  • erilliset erityisopettajan opinnot (henkilöille, joilla on luokanopettajan kelpoisuus)

Erityisopettajan opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta.

Lukio

Erityisopettajana on kelpoinen toimimaan henkilö, joka on suorittanut

  • ylemmän korkeakoulututkinnon tai kelpoisuuden antaa aineenopetusta
  • erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op

tai

  • erityisopettajan koulutuksen

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset:

  • erityisopettajan koulutus,
  • erityisluokanopettajan koulutus,
  • erilliset erityisopettajan opinnot (henkilöille, joilla on yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto ja yliopistossa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot),
  • varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot

Erityisopettajan opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta.

Päiväkoti ja esiopetus

Varhaiskasvatuksen opettaja

Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus

(L 540/2018 26 §)

Varhaiskasvatuksen opettajana on kelpoinen toimimaan henkilö, joka on suorittanut

  • kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op)

 

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset:

  • varhaiskasvatuksen opettajakoulutus

Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot sivuaineena (varhaiskasvatuksen sisältöalueet 75 op) järjestää filosofinen tiedekunta.

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuus

(L 540/2018 30 §)

Varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi kelpoinen on henkilö, joka on suorittanut

  • tehtävän edellyttämän koulutuksen
  • varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään ja erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op)

tai

  • kasvatustieteen maisterin tutkinnon pääaineena erityispedagogiikka (varhaiserityisopettajan koulutus).

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset:

  • varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot,
  • erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta.

Esiopetuksen opettaja

Esiopetuksen opettajan kelpoisuus

(Asetus 327/2000, muutosasetus 865/2005, 7 §)

Esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

  • luokanopettajan kelpoisuuden.

Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetusta saavia oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut

  • kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa

tai

  • kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja sen lisäksi varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op)
    tai
  • lastentarhanopettajan tutkinnon.

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset:

  • luokanopettajan koulutus,
  • varhaiskasvatuksen opettajakoulutus

Varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot sivuaineena (varhaiskasvatuksen sisältöalueet 75 op) järjestää filosofinen tiedekunta.

Esiopetuksen erityisopettaja

Esiopetuksen erityisopettajan kelpoisuus

(Asetus 327/2000, 8 §)

Esiopetuksen erityisopettajaksi on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut erityisluokanopettajan tai erityisopettajan kelpoisuuden.

Perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille esiopetusta ja kehitysvammaisille oppilaille myös muuta erityisopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja erityisopettajan opinnot. Esiopetusta perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille on kelpoinen antamaan myös henkilö, jolla on 7 §:n 2–4 momentissa säädetty esiopetuksen opettajan kelpoisuus ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot.

Itä-Suomen yliopistossa kelpoisuuden tuottavat koulutukset:

  • erityisopettajan koulutus,
  • erityisluokanopettajan koulutus,
  • varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisteriopinnot,
  • erilliset varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot

Erityisopettajan opinnot ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta.

Muut kelpoisuusvaatimukset

Rehtori

Rehtorin kelpoisuus

(Asetus 986/1998, 2 §)

Rehtorilta vaaditaan

  • ylempi korkeakoulututkinto
  • asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus
  • riittävä työkokemus opettajan tehtävissä
  • Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Opetushallinnon opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta.

Ammatillisten opintojen opettaja ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa

(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, muutosasetus 1168/2010, 13 §)

Ammatilliseen koulutukseen sisältyvien ammatillisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö,

  • joka on suorittanut koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän kannalta soveltuvan korkeakoulututkinnon;
  • joka on suorittanut vähintään 60 op laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;
  • jolla on vähintään kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä; sekä
  • jolla on pätevyys- tai lupakirja taikka oikeus harjoittaa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos alan tehtävissä toimiminen edellyttää pätevyys- tai lupakirjaa taikka laillistamista.

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai, jollei sellaista ole, soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot sekä vähintään viiden vuoden pituinen käytännön työkokemus korkeakoulututkintoa vastaavissa sosiaali- ja terveysalan tehtävissä.

Muut erityissäännökset löytyvät tarkemmin lainsäädännöstä

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa ja valmentavaa koulutusta antava opettaja

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa ja valmentavaa koulutusta antavien opettajien kelpoisuus

(Asetus 1168/2010, 13b §)

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus.

Vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on 16 §:ssä säädetty erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus.

Yhteisten opintojen opettaja ammatillisissa oppilaitoksissa

Yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa

(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 14 §)

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellista ja ammattitaitoa täydentävää äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matemaattis-luonnontieteellisten opintojen, humanistis-yhteiskunnallisten opintojen, liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka

  • on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, jossa vähintään 120 op laajuiset tai niitä vastaavat opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 op laajuiset tai niitä vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa tai joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvassa koulutusohjelmassa; sekä
  • on suorittanut vähintään 60 op laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Taito- ja taideaineita, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja sekä matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin kuuluvia tieto- ja viestintätekniikan opintoja opettamaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon.

Erityisopetusta antava opettaja ammatillisissa oppilaitoksissa

Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa

(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, muutosasetus 1168/2010, 16 §)

Erityisopetusta ammatillisessa koulutuksessa on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään 60 opintopisteen (35ov) laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004, 19 §) mukaiset erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot.

Opinto-ohjaaja ammatillisissa oppilaitoksissa

Opinto-ohjaajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa

(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 15 §)

Opinto-ohjausta ammatillisissa oppilaitoksissa on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään 60 op laajuiset opinto-ohjaajan opinnot tai peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajan / oppilaanohjaajan kelpoisuus.

Ammattikorkeakoulujen opettaja

Ammattikorkeakoulujen opettajan kelpoisuus

(Asetus 1129/2014, 17 §, 18 §)

Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Erityisestä syystä yliopettajan toimeen voidaan 1 momentin estämättä ottaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos henkilö on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan.

Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.

Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan 1–3 momentissa säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot.

Opettajan pedagogiset opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta.

Terveystieteiden opettajankoulutus

Terveystieteiden tiedekunnassa on terveystieteiden maisterin tutkinto (hoitotieteen pääaine) koulutussuuntauksena terveystieteiden opettajankoulutus, joka antaa kelpoisuuden toimia sosiaali- ja terveysalan opettajana ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa.

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon terveystieteiden opettajankoulutuksessa sisältyy opettajan pedagogiset opinnot, joiden laajuus on 60 op (A794/2004). Terveystieteiden kandidaatin tutkinnossa pedagogisia opintoja on 25 op ja ne toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan ja avoimen yliopiston kanssa.

Terveystieteiden maisterintutkinnossa hoitotieteen didaktisia ja pedagogisia opintoja on 35 op, jotka toteutetaan terveystieteiden tiedekunnan hoitotieteen laitoksen omina opintoina. Valmistuvat terveystieteiden opettajat sijoittuvat sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksiin opettajiksi, johtajiksi, mutta myös koulutus-, suunnittelu-, ja hallintotehtäviin.

Vapaan sivistystyön opettaja

Vapaan sivistystyön opettajan kelpoisuus

(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 18 §)

Vapaan sivistystyön opettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on

  • soveltuva korkeakoulututkinto sekä
  • vähintään 60 op laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Opettajan pedagogiset opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta.