Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaamisen tunnustamisen tarkoituksena on, että opiskelija voi lukea hyväkseen opintoja, joiden osaamistavoitteet hän voi osoittaa hallitsevansa korkeakoulun määrittelemällä tavalla. Osaaminen voi olla syntynyt aiempien opintojen myötä tai olla muutoin hankittua.
Valtakunnalliset AHOT-suositukset on hyväksytty Unifin opetusvararehtorien kokouksessa. Tässä käsitellään suosituksia ja Itä-Suomen yliopiston tarkennuksia niihin.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoittaa eri menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana hänen opintojaan. Tunnistamisella tarkoitetaan osaamisen arviointia eri muodoissaan ja tunnustamisella menettelyjä, joilla aiemmin hankitun osaamisen perusteella opiskelijalle kirjataan opintosuoritus tai hyväksiluku.
Osaaminen voi syntyä muodollisessa koulutuksessa tapahtuvan virallisen oppimisen lisäksi epävirallisen oppimisen (täydennyskoulutus, vapaa sivistystyö yms.) tai arkioppimisen (esim. työkokemus, luottamustoimet, harrastukset) yhteydessä. Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen perustuu tutkinnon ja sen osien (opintokokonaisuuksien, opintojaksojen) osaamistavoitteisiin.
Hyväksilukemisella tarkoitetaan opiskelijan suoritettujen opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa. Hyväksilukeminen edellyttää, että hyväksiluettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle tai sen osille asetettuja osaamistavoitteita. Hyväksilukemisen muotoja ovat sisällyttäminen ja korvaaminen.
Sisällyttämisellä tarkoitetaan muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan. Korvaamisella tarkoitetaan opetussuunnitelman mukaisen opintojakson tai sen osan suorituksen myöntämistä opiskelijan opintojen tai muun osaamisen perusteella.
Osaamisen näytöllä opiskelija voi todentaa osaamisensa siten, että se voidaan arvioida. Näyttö on vaihtoehtoinen suoritustapa, joka kuvataan opetussuunnitelmassa. Näyttöä käytetään, kun hyväksilukeminen korvaamismenettelyllä suoraan ei ole mahdollista tai osaamisen tunnustaminen muutoin edellyttää opiskelijan osaamisen erillistä arviointia, osaamisen näyttöä. Näyttö voi olla kirjallinen selvitys osaamisesta (portfolio työ- ja koulutustodistuksineen), haastattelu, testaus, tai muu osaamisen arviointi. Näytön arviointiin sovelletaan opintojohtosäännön 31 § mukaisia arvosanoja. Hyväksytyn näytön tuloksena opiskelijalle kirjataan opintojakson tai sen osan suoritusmerkintä näytön suorituspäivämäärän mukaisesti. Näyttöjen arvioinnista vastaa opintojakson opetuksesta vastaava yksikkö.
Opinnollistamisessa sovitaan, että osaaminen, jota opiskelija tulee hankkimaan yliopiston ulkopuolella muuten kuin opiskelemalla, tullaan dokumentoimaan, tunnistamaan ja tunnustamaan osaksi tavoitteena olevaa tutkintoa. Opinnollistamisessa voidaan jo ennen osaamista tuottavaa toimintaa (esimerkiksi työ tai harrastustoiminta) pohtia, miten kyseinen toiminta olisi sellaista, että se edistäisi oppimistavoitteiden saavuttamista. Opinnollistaminen eroaa osaamisen tunnustamisesta siten, että opinnollistamisesta sovitaan ennen osaamisen hankkimista (esimerkiksi työn aloittamista). (Opetus- ja koulutussanasto (OKSA) 2. laitos, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:10.)
Ristiinopiskelussa opiskelija suorittaa opintoja toisessa korkeakoulussa kotikorkeakoulunsa opiskeluoikeuden perusteella. Korkeakoulujen opetusyhteistyön verkostosopimuksessa sovitaan, mitä opiskelijaryhmiä ristiinopiskeluoikeus koskee. Näitä ryhmiä voivat olla tutkinto-opiskelijat, avoimen korkeakouluopetuksen opiskelijat, vaihto-opiskelijat sekä muut sopimuksessa määriteltävät opiskelijaryhmät. Verkostosopimuksen perusteella suoritetut opinnot hyväksytään yleensä ilman erillistä hyväksilukumenettelyä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai opintoja. (Opetus- ja koulutussanasto (OKSA) 2. laitos, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:10.)
Osaamisen tunnustaminen perustuu opiskelijan osaamisen ja tutkinnon tai sen osalle asetettujen osaamistavoitteiden vastaavuuteen. Kuitenkaan kokonaista tutkintoa ei voi myöntää hyväksilukumenettelyllä. Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on varmistettava, että tutkinnon tuottama ammatillinen pätevyys ei vaarannu. Opintojen tunnustamisen tason ja laajuuden osalta opetuksesta vastaavia yksiköitä suositellaan seuraamaan kansallisia ja kansainvälisiä käytäntöjä sekä tieteen- ja koulutusalakohtaisia suosituksia ja periaatteita.
Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta osaamisensa tunnistamisen ja tunnustamiseen. Tunnustamisprosessin tulee kytkeytyä opiskelijan ohjaukseen (esim. HOPS) siten, että päätöksen vaikutukset opintoihin voidaan huomioida.
Opiskelijalla on velvollisuus todistaa osaamisensa esimerkiksi opintotodistuksilla, näyttökokeessa, haastattelussa tai osaamisportfoliolla. Opiskelijalta voidaan vaatia lisäsuoritus siinä tapauksessa, että olennaisia opintojakson osaamistavoitteita jäisi muuten saavuttamatta.
Saman opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksilukua yhteen tutkintoon voi hakea samoilla perusteilla vain kerran. Jos opiskelija myöhemmin hankkii lisää osaamistavoitteita vastaavaa osaamista, hän voi hakea hyväksilukua uudelleen. Kielikeskuksen näyttökokeista määrätään opetussuunnitelmassa.
** Please buy pro to create nested accordion** id='22121']
Yliopistolaissa (§ 44, 558/2009) ja Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (§ 25, 794/2004) opintojen ja muun osaamisen hyväksi luvusta säädetään: ”Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.”
Itä-Suomen yliopiston opintojohtosäännön 1 §:n mukaan rehtori päättää alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä jatkotutkintoja koskevista yleisistä linjauksista tiedekuntia kuultuaan. Opintojohtosäännön 39 §:n mukaan yliopistossa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksi lukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja että muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksi lukeminen edellyttää, että hyväksi luettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle ja sen osille asetettuja osaamistavoitteita. Johtosäännön 9 §:n mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on päättää opetussuunnitelmista (ml. muussa korkeakoulussa tai oppilaitoksessa suoritettujen opintojen tutkintoon sisällyttämisen periaatteista) ja tutkintovaatimuksista. Opintojen hyväksilukuperusteiden tulee käydä ilmi tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta (opintojohtosääntö 20 §).
Opintojen korvaamisesta päättää opintojakson tai opintokokonaisuuden opetuksesta vastaava yksikkö. Jos ei muuten ole päätetty, opintojakson korvaamisesta päättää opintojakson vastuuopettaja ja opintokokonaisuuden korvaamisesta oppiaineen vastuuhenkilö. Päätöksenteon voi delegoida.
Sisällyttäminen: Jos yliopistossa järjestetään vastaavaa opetusta, sisällyttämisestä päättää opintojakson tai opintokokonaisuuden opetuksesta vastaava yksikkö, ja siellä oppiaineen vastuuhenkilö. Jos yliopistossa ei järjestetä vastaavaa opetusta, sisällyttämisestä päättää opiskelijan pääaineen tai koulutuksen laitoksen/osastonjohtaja. Päätöksenteon voi delegoida.
Ammattikorkeakoulussa suoritettujen pedagogisten opintojen hyväksiluvusta päätetään filosofisessa tiedekunnassa ja terveystieteiden opettajankoulutuksen osalta terveystieteiden tiedekunnassa.
Hyväksilukua koskevaan päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tehneeltä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen tyytymätön opiskelija saa hakea Itä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunnalta kirjallisesti oikaisua neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla.