23086 YHKA opas 2021: HiMa ops

Laitoksen esittely

Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksella (avautuu uuteen välilehteen) on mahdollista opiskella seuraavia pääaineita:

  • Suomen historia
  • Yleinen historia
  • Maantiede
  • Yhteiskuntamaantiede
  • Ympäristöpolitiikka

Laitoksella on kaksi maisteriohjelmaa (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

Laitoksen tutkimuksen painopistealueita ovat rajat ja reuna-alueet, ympäristö ja kestävä kehitys sekä hyvinvointi, mitkä näkyvät myös kaikissa oppiaineissa.

Historia- ja maantieteiden laitoksen tarjoamia sivuaineita ovat:

  • Historian perusopinnot (25 op)
  • Suomen historian aineopinnot (35 op)
  • Yleisen historian aineopinnot (35 op)
  • Suomen historian syventävät opinnot sivuaineopiskelijalle (65 op)
  • Yleisen historian syventävät opinnot sivuaineopiskelijalle (65 op)
  • Maantieteiden ja ympäristöpolitiikan perusopinnot (25 op)
  • Maantieteen aineopinnot (35 op)
  • Maantieteen aineopinnot, aineenopettaja (35 op)
  • Yhteiskuntamaantieteen aineopinnot (35 op)
  • Ympäristöpolitiikan aineopinnot (35 op)
  • Yhteiskuntaoppi opetettavana aineena (61 op)
  • Geoinformatiikan opintokokonaisuus (25 op)
  • Geospatiaalisen analyysin opintokokonaisuus (25 op)
  • Venäjä- ja raja -tutkimuksen opintokokonaisuus, perusopinnot (25 op)
HOPS-prosessi

Hops-prosessi kandidaattiopinnoissa

Orientaatio yliopisto-opiskeluun (1 op) + Hops-kurssi (1 op)

  • ensimmäisen lukuvuoden lukujärjestyksen laatiminen vertaistuutoreiden kanssa
  • aiemmin hankitun osaamisen kartoittaminen ja mahdolliset korvaavuudet
  • OodiHopsin laatiminen (amanuenssien ja vertaistuutoreiden avulla)
  • ohjausta ja neuvontaa amanuensseilta ja oppiainetuutoreilta
  • historian opiskelijat palauttavat hopsit amanuenssille ensimmäisen lukuvuoden jouluun mennessä. Maantiede ja ympäristöpolitiikka -hakukohteen opiskelijat palauttavat hopsit amanuenssille ensimmäisen opintovuoden kevätlukukaudella
  • kaikkien pääaineopiskelijoiden henkilökohtaiset hops-keskustelut amanuenssin kanssa ensimmäisen lukuvuoden tammi-/helmikuussa
  • jatkossa hopsin voi päivittää yhdessä amanuenssin tai oppiainetuutoreiden kanssa

Hops-prosessi maisteriopinnoissa

  • hopsin laatiminen nimetyn vastuuhenkilön kanssa kandidaatin tutkinnon valmistuessa tai viimeistään maisteriopintojen ensimmäisen syksynä aikana.
Opetusjärjestelyt

Opetusjärjestelyt

Pääaineopiskelijoille tiedotetaan ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista Yammerissa. Kamun opiskelijan tietopankissa ja laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) on kootusti opiskeluun liittyvät ohjeet ja lomakkeet. Opintojaksojen opettajat voivat lähettää luennoille ja seminaareihin ilmoittautuneille kurssin tiedotteita ja ohjeita WebOodissa ja Moodlessa.

Historia- ja maantieteiden laitoksella edellytetään opiskelussa tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Opintojaksoissa noudatetaan ns. edeltävät (aikaisemmat) opinnot -sääntöä. Toisin sanoen opintojaksolle osallistumisen perusvaatimuksena on, että opintojaksokuvaukseen merkityt aikaisemmat opinnot on suoritettu. Kukin opintojakso suoritetaan yhdellä kertaa, jollei opintojakson yhteydessä ole toisin todettu.

Opintojaksokuvaukset, opintojaksojen vastuuhenkilöt ja tentaattorit sekä voimassaolevat aikataulut löytyvät WebOodista (avautuu uuteen välilehteen). Mahdolliset lukuvuoden aikana tapahtuvat aikataulumuutokset päivitetään WebOodissa näkyviin aikatauluihin. Mahdollisten aikataulu- ja tilamuutosten vuoksi WebOodia on seurattava säännöllisesti. Opetusaikataulut ovat nähtävissä myös Lukari-järjestelmässä.

Opetustapahtumiin tulee ilmoittautua ennakkoon WebOodi -järjestelmässä. Valinnaisia luento- ja harjoituskursseja ei järjestetä, jos opetustapahtumaan on ilmoittautunut vähemmän kuin 10 opiskelijaa ilmoittautumisajan päättyessä.

Opintojaksot arvioidaan arvosteluasteikolla 0–5 tai hyväksytty–hylätty. Opintojaksot arvioidaan historia- ja maantieteiden laitoksen toimintakäsikirjassa esitetyillä kriteereillä, ja arvioinnissa noudatetaan tiedekunnan vahvistamia arvosteluperusteita. Opintojaksopalautetta kerätään säännöllisesti. Laitoksen hallinto tapaa ainejärjestöjen edustajat kaksi kertaa lukuvuodessa, ja tapaamisissa keskustellaan opetuksen järjestelyistä ja niiden kehittämisestä.

Pääaineen opinnot jakautuvat perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Kun opintokokonaisuuden kaikki opintojaksot on suoritettu, opiskelija hakee kokonaisuusmerkintää amanuenssilta sähköpostitse. Opiskelijan on ilmoitettava kokonaisuuteen sisällytettävät opintojaksot.

Tutkielmatyöskentely muodostaa keskeisen osan opintoja. Aineopintovaiheessa pääaineopiskelijat laativat kandidaatintutkielman ja syventävien opintojen vaiheessa pro gradu -tutkielman. Tutkielmissa opiskelijoiden tulee osoittaa perehtyneisyytensä tiedonhankintaan, metodiset valmiutensa analysoida lähdeaineistoa sekä kykynsä argumentoida tieteellisesti.

Opetuksen kieli

Opiskelija voi historian, maantieteiden ja ympäristöpolitiikan opinnoissaan vastata kuulusteluissa tai laatia kirjalliset työt opintojohtosäännössä määritellyllä kielellä. Opintojohtosäännöstä poikkeavat määräykset on annettu opintojaksokuvausten yhteydessä. Historia- ja maantieteiden laitoksella kandidaatintutkielmat sekä syventävien opintojen sivuainetutkielmat ja pro gradu -tutkielmat voidaan kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Vaikka opintojakson suorituskieli on suomi, voi opintojakson oppimateriaaleissa olla aineistoa myös muilla kielillä.

Opintojen työelämäorientaatio

Laitoksen tavoitteena on, että koulutusohjelmistamme valmistuu asiantuntijoita, joiden ammattitaidolle on tarvetta ja kysyntää valmistumisen jälkeen. Yhteistyösuhteet eri organisaatioiden, kuten koulujen, museoiden, ministeriöiden, arkistojen, yritysten, tiedotusvälineiden ja muiden yhteisöjen kanssa antavat mahdollisuuksia opiskelijoille, mutta toimivat myös tärkeänä palautekanavana tarjoamamme koulutuksen laadusta ja kysynnästä.

Työelämäorientaation tukemiseksi opintoihin sisältyy harjoittelujakso työelämässä. Ohjattu korkeakouluharjoittelu sijoittuu pääaineiden syventäviin opintoihin. Maantieteissä, ympäristöpolitiikassa ja arkisto-opinnoissa harjoittelu on pakollinen. Historian pääaineopiskelijoille harjoittelu on vapaaehtoinen mutta suositeltava. Korkeakouluharjoittelussa opiskelijat saavat käytännön kokemusta työmarkkinoille hakeutumisesta ja työelämässä toimimisesta sekä luovat kontakteja tutkinnon jälkeistä työllistymistä varten. Työharjoittelua varten voi hakea yliopiston harjoittelutukea, jota jaetaan kerran vuodessa. Haku ja päätös tulevan vuoden tuesta tehdään edeltävän vuoden loppupuolella, jolloin opiskelijalla on runsaasti aikaa etsiä harjoittelupaikkaa. Harjoittelutuen suuruus vaihtelee vuosittain. Laitoksen harjoitteluvastaava on maantieteiden ja ympäristöpolitiikan amanuenssi. Aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat harjoittelut opettajan pedagogisten opintojen yhteydessä.

Tenttijärjestelyt

Laitoksella järjestetään luentokuulusteluja, joiden kesto on yleensä kaksi tuntia, eikä niihin vaadita erikseen ilmoittautumista. Luentokursseista järjestetään kaksi tenttiä. Lisäksi lukuvuosittain järjestetään kaksi rästitenttiä. Tammikuun rästitentissä on mahdollista tenttiä syksyn ja toukokuun rästitentissä kevään luento-opetusta. Rästitentissä on mahdollista tenttiä ainoastaan laitoksen oman henkilökunnan luento-opetusta (ei vierailuluentoja, eikä harjoitus-opintojaksoja). Rästitenttiin ilmoittautuminen tapahtuu WebOodissa opintojaksokoodilla 5116666.

Historia- ja maantieteiden laitoksen kirjatentit ovat tentittävissä Exam-tenttijärjestelmän kautta Joensuun tai Kuopion kampuksilla, sekä yhteistyöoppilaitoksessa eri puolilla Suomea. Sähköisissä tenteissä noudatetaan Itä-Suomen yliopiston tutkintosääntöä sekä opinto- ja opetuspalveluiden yleisiä sähköistä tenttiä koskevia ohjeita. Ohjeet ovat luettavissa Kamussa. Historia- ja maantieteiden laitoksen tenttejä ei ole mahdollista tehdä etätentteinä, lukuun ottamatta Exam-tenttivierailuna suoritettavia sähköisiä tenttejä yhteistyöoppilaitoksissa.

Aikaisempien opintojen hyväksilukeminen

Historia- ja maantieteiden laitoksella noudatetaan tiedekunnan linjauksia hyväksilukemisesta. Opintojakson korvaavuudesta päättää opintojakson vastuuopettaja. Opintojakson sisällyttämisestä päättää historia- ja maantieteiden laitoksen johtaja. Opintojen hyväksilukemisen periaatteista ja käytännöstä neuvoa antavat pääaineiden amanuenssit. Kieliopintojen hyväksilukeminen käsitellään kielikeskuksessa. Aiempien opintojen perusteella ei voida korvata kandidaatintutkielmaa, pro gradu -tutkielmaa eikä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.

Vaihto-opiskelu

Laitos osallistuu aktiivisesti kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Laitos on mukana useissa eri verkostoissa ja pystyy tarjoamaan vuosittain useita kymmeniä opiskelupaikkoja ulkomailla. Vaihto-opiskelumahdollisuuksista vastaavat yliopistonlehtori Paul Fryer sekä maantieteiden ja ympäristöpolitiikan amanuenssi Outi Väyrynen. Ulkomailla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta sovitaan alustavasti ennen vaihtoa. Learning agreement (suunnitelma vaihdossa suoritettavista opinnoista) laaditaan yhdessä pääaineen amanuenssin kanssa.

Historia (Suomen historia ja yleinen historia)

Historian oppiaineryhmä sisältää Suomen historian ja yleisen historian. Historian opinnot kouluttavat opiskelijoita arvioimaan kriittisesti tieteessä ja julkisuudessa esitettäviä käsityksiä menneisyydestä ja nykypäivästä. Historian oppiaineiden tavoitteet ovat metodisia, sisällöllisiä ja ammatillisia. Metodisiin valmiuksiin kuuluvat kyky analysoida erilaisia aineistoja sekä perehtyneisyys ajankohtaisiin metodisiin keskusteluihin. Sisällöllisiin tavoitteisiin kuuluvat historiallisten kehityslinjojen hallinta sekä historiatieteen oman oppihistorian tuntemus. Koulutuksen ammatillisena tavoitteena on valmistaa asiantuntijoita, jotka kykenevät vastaamaan nopeasti muuttuvan työelämän haasteisiin. Asiantuntijatehtävissä työskenteleviltä tavallisesti vaadittavia ominaisuuksia ovat tiedonhallinta, itsenäisten johtopäätösten teko ja selkeä argumentaatio. Historiaa pääaineena opiskelleet sijoittuvat muun muassa opetussektorille, tiedotusalalle, arkistoihin, museoihin, kirjastoon ja julkishallintoon. Oppimistavoitteet on kuvattu tarkemmin historia- ja maantieteiden laitoksen toimintakäsikirjassa ja opintojaksokuvauksissa. Oppiaineryhmä koordinoi monitieteistä Venäjä- ja rajatutkimuksen sivuainekokonaisuutta.

Historian opetus Itä-Suomen yliopistossa kattaa laaja-alaisesti historian Suomen historiasta globaaleihin ilmiöihin. Monialaista yhteistyötä tehdään laitostasolla maantieteen ja ympäristöpolitiikan oppiaineiden kanssa.

Painopistealueita ovat:

  • Rajat, liikkuvuus ja kulttuuriset kohtaamiset. Rajat määrittyvät muun muassa poliittisten, sosiaalisten, kulttuuristen sekä yhteiskunnallisten prosessien kautta. Rajoilla erotetaan, mutta ne ovat aina myös kohtaamisen tiloja. Tarkastelemme rajojen ja raja-alueiden kehitystä ja merkityksiä eri aikoina, konflikteja sekä liikkuvuutta ja kohtaamisia rajojen yli.
  • Yhteiskunnalliset muutokset. Ihminen muodostaa yhteisöjä ja yhteisöt muodostavat yhteiskuntia. Yhteiskunnat antavat raamit ihmisten taloudelliselle, sosiaaliselle sekä kulttuuriselle toiminnalle. Tarkastellemme laaja-alaisesti yhteiskunnallisten rakenteiden, toimijoiden ja ilmiöiden kehityslinjoja, murroskohtia sekä erityispiirteitä.
  • Ympäristö. Ihmisen historia ei kehity omalakisesti vaan on aina sidoksissa ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tarkastelemme muun muassa sitä, miten ihminen on eri aikoina muokannut ympäristöään, millaiseksi hän on nähnyt oman paikkansa luonnossa ja millä eri tavoin ympäristömuutokset ovat vaikuttaneet ihmisen yhteiskuntiin ja kulttuuriin

Historian pääaineopiskelijat suorittavat humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot. Tutkinnot suoritetaan joko aineenopettajan tai asiantuntijan suuntautumisvaihtoehdossa. Tutkinnon pääaine (Suomen tai yleinen historia) valitaan kandidaattiseminaarivaiheessa tavallisesti toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Pääaineen voi vaihtaa maisterin tutkintoon. Opiskelijat, jotka ovat suorittaneet HuK-tutkinnon pääaineenaan Suomen historia, voivat vaihtaa pääaineen maisterivaiheessa yleiseen historiaan ilman hakemusmenettelyä. Vastaavasti HuK-tutkinnon pääaineenaan yleinen historia suorittaneet opiskelijat voivat vaihtaa pääaineen maisterivaiheessa Suomen historiaan ilman hakemusmenettelyä. FM-tutkinnon pääaine määräytyy opiskelijan suorittaman maisteriseminaarin mukaan.

Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa opiskelijat suorittavat opettajan pedagogisten opintojen ohella yhteiskuntaoppi opetettavana aineena -opintokokonaisuuden (ks. tarkemmat tiedot opinto-oppaasta tai WebOodista) saadakseen historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajan pätevyyden. Halutessaan opiskelija voi hankkia historian ja yhteiskuntaopin lisäksi myös ns. kolmannen opetettavan aineen opettajan pätevyyden. Aineenopettajan opintoihin on erillinen haku. Opintoihin voi hakea useamman kerran opiskelun aikana.

Asiantuntijan suuntautumisvaihtoehdossa opiskelijat valitsevat sivuaineet suuntautumisensa mukaan. Sivuainevalinnat ovat usein tärkeitä työllistymisen kannalta, joten asiantuntijan vaihtoehdossa on järkevää koota työmarkkinoille sijoittumista edistäviä aineyhdistelmiä. Arkistoalan monipuolisiin työtehtäviin saa hyvät edellytykset Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelmassa, johon on erillinen haku keväisin. Maisteriohjelmaan voi hakea, kun kandidaatin tutkinto on suoritettu. Museoalalle aikovan kannattaa valita sivuaineekseen esimerkiksi arkeologia, kulttuurintutkimus tai perinteentutkimus. Suositeltavaa on myös museologian perusopintojen suorittaminen. Toimittajan tehtäviin hyödyllisiä sivuaineita ovat esimerkiksi mediakulttuuri ja viestintä, suomen kieli ja yhteiskuntatieteelliset aineet. Tutkimustyöstä kiinnostuneen kannattaa valita sivuaineensa omaa tutkimusteemaa tukevasti. Tällöin kyseeseen voivat tulla esimerkiksi yhteiskunta- tai kulttuuritieteelliset opinnot tai esimerkiksi teologia, psykologia, oikeustieteet tai kasvatustieteet. Asiantuntijavaihtoehdossa opiskelevia suositellaan hakeutumaan maisterivaiheen opinnoissa ohjattuun korkeakouluharjoitteluun.

Suuntautumisvaihtoehtoja ja eri ammatteihin johtavia opintopolkuja käydään tarkemmin läpi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opintojaksoilla Orientaatio yliopisto-opiskeluun, Hops ja Historian uravalinnat. Lisäksi opiskelijat voivat henkilökohtaisesti keskustella valinnoistaan amanuenssin kanssa.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja filosofian maisterin tutkintoa, historia

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa keskeisiä maailman ja Suomen historian sekä valitsemiensa erityisalueiden kehityslinjoja
  • tuntee historian tieteenalana, ymmärtää sen tutkimuksen luonteen sekä kykenee arvioimaan ja osallistumaan sitä koskevaan keskusteluun
  • tuntee ja noudattaa tutkimuksen tekemisen eettisiä periaatteita
  • hallitsee tiedonhaun menetelmät ja osaa tehdä pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen
  • osaa toimia yhteistyössä muiden kanssa
  • omaa vaaditut kieli- ja viestintätaidot
  • tuntee työmarkkinoiden rakenteet ja toimintatavat yleisesti sekä oman alan osalta

Tutkintoon sisältyvien opintojen ohjeellinen ajoittuminen on esitelty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Tutkintoon kuuluvien opintokokonaisuuksien ja niiden sisältöjen tarkempi esittely WebOodissa (avautuu uuten välilehteen) olevassa Suomen historian ja yleisen historian opinto-oppaassa.

Filosofian maisterin tutkinto

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija

  • hallitsee historian keskeisiä kehityslinjoja ja tieteenalan historiaa
  • omaa historian tai muun alan asiantuntijatehtävissä edellytettävät tiedot ja taidot
  • kykenee tekemään itsenäisesti laajan tieteellisen tutkimuksen
  • omaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen
  • osaa toimia ryhmän jäsenenä ja jakaa tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti
  • tuntee työmarkkinoiden toiminnan ja sinne sijoittumisen keskeiset periaatteet
  • ymmärtää tieteellisen asiantuntemuksensa ylläpitämisen ja kehittämisen merkityksen.

Tutkintoon sisältyvien opintojen ohjeellinen ajoittuminen on esitelty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Tutkintoon kuuluvien opintokokonaisuuksien ja niiden sisältöjen tarkempi esittely WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa Suomen historian ja yleisen historian opinto-oppaassa.

Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelma

Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelma antaa valmiudet työskennellä monipuolisesti asiakirjahallinnan suunnittelu- ja johtotehtävissä niin asiakirjahallinnossa kuin myös kulttuurihistoriallisissa päätearkistoissa. Opiskelija saa sekä tietoa asiakirja- ja arkistoaineistojen sekä arkistoinstituutioiden roolista kulttuuriperinnön tuottajina, säilyttäjinä ja välittäjinä että valmiudet asiakirjatiedon elinkaaren jatkumon suunnitteluun ja ohjaukseen erilaisissa organisaatioissa. Keskeisiä sisältöjä lähestytään sekä akateemisen tutkimuksen että käytännön asiakirjahallinnan ammattilaisuuden kautta.

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija

  • tuntee asiakirjahallinnan tutkimus- ja teoriaperinteen perusasiat ja -kysymykset
  • osaa soveltaa asiakirjahallinnan tutkimustietoa käytännön työtehtäviin
  • hallitsee asiakirjahallinnan johto- ja suunnittelutehtävissä vaadittavat tiedot ja taidot
  • kykenee tekemään itsenäisesti laajan tieteellisen tutkimuksen ja osallistumaan sitä koskevaan keskusteluun
  • omaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen
  • tuntee asiakirjahallinnan työmarkkinat ja niiden tarjoamat mahdollisuudet

Tutkintoon kuuluvien opintojen opintopolku ja suoritusaika on esitelty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Tutkintoon kuuluvien opintokokonaisuudet ja niiden sisällöt on kerrottu asikirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelman opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Maantiede ja ympäristöpolitiikka -hakukohde

Maantiede ja ympäristöpolitiikka -hakukohteen opiskelijoiden valikoituminen pääaineisiin

Maantiede- ja ympäristöpolitiikka hakukohteeseen kuuluu kolme pääainetta: Maantiede, yhteiskuntamaantiede ja ympäristöpolitiikka. Hakukohteeseen hyväksytyt valitsevat pääaineensa ja samalla tavoitetutkintonsa viimeistään kandidaattityön yhteydessä. Siihen saakka opintorekisterissä pääaineena on Maantiede ja ympäristöpolitiikka, ja tavoitetutkintona yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (YTK). Aineenopettajiksi aikovat voivat tehdä valintansa jo ensimmäisen syksyn aikana. Valittavissa olevat pääaineet (suluissa tavoitetutkinnot) ovat:

  • maantiede (LuK, FM)
  • yhteiskuntamaantiede (YTK, YTM)
  • ympäristöpolitiikka (YTK, YTM)

Jokaisella hakukohteeseen valitulla on oikeus osallistua maantieteen aineenopettajavalintaan (kiintiö on 10 opiskelijaa/vuosi). Maantieteen aineenopettajakoulutuksessa pääaineena on maantiede ja tavoitetutkintoina LuK ja FM.

Pääaineita, suuntautumisvaihtoehtoja sekä eri ammatteihin johtavia opintopolkuja käydään tarkemmin läpi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opintojaksoilla Yliopisto-opinnot käyntiin, Hops sekä Identiteetit ja työelämäkäytännöt. Lisäksi opiskelijat voivat henkilökohtaisesti keskustella valinnoistaan amanuenssin kanssa.

Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa kandidaatintutkinnon jälkeen maantieteen/yhteiskuntamaantieteen/ympäristöpolitiikan uudeksi pääaineekseen, voidaan häneltä edellyttää maantieteen/yhteiskuntamaantieteen/ympäristöpolitiikan täydentäviä opintoja, joita ei sisällytetä maisteritutkintoon. Myös opiskelijoiden, jotka vaihtavat LuK-tutkinnon jälkeen opettajan vaihtoehdosta maantieteilijän vaihtoehtoon, voidaan edellyttää täydentävän pääaineen opintojaan.

Huomioitava siirryttäessä maisteriopintoihin

Opiskelijan on suoritettava alempi korkeakoulututkinto ennen siirtymistä suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Kandidaatintutkintoon sisällytettyjä opintoja ei voi käyttää maisterin tutkintoon.

Pääaineen vaihtaminen

Hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella muutoshakemuksella. Opinto-oikeuden muutos voi edellyttää täydentäviä opintoja. Opinto-oikeuden vaihtaminen edellyttää luopumista edeltävästä opinto-oikeudesta. Opinto-oikeuden vaihtaminen ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan. ​

Opiskelija, joka on valittu suorittamaan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa maantieteen, yhteiskuntamaantieteen tai ympäristöpolitiikan pääaineessa voidaan siirtää suorittamaan maisterin tutkintoa (maisteriopintoja) seuraavin ehdoin: Opiskelijalla on aiempi yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto sekä hänellä on suoritettuna uuden pääaineen perus- ja aineopinnot (60 op, ei sis. kandidaatin tutkielmaa) huomioiden valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen.

Opiskelijalta voidaan edellyttää uuden pääaineen/ suuntautumisvaihtoehdon mukaisia täydentäviä opintoja. Esimerkiksi geoinformatiikan syventävien opintojen suuntautumisvaihtoehdossa. Opinnoista tulee neuvotella laitoksen amanuenssin kanssa. Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Myös opiskelijoiden, jotka vaihtavat LuK-tutkinnon jälkeen opettajan vaihtoehdosta maantieteilijän vaihtoehtoon, tai toisinpäin, voidaan edellyttää täydentävän pääaineen opintojaan.

Maisteriohjelmiin hakeminen

Environment, Natural Resources and Climate Change: Opiskelijat, joilla on opinto-oikeus pääaineessa ympäristöpolitiikka (YTK/YTM) voivat vaihtaa pääaineensa, tavoitetutkintonsa ja tutkintorakenteensa englanninkieliseen maisteriohjelmaan. Pääaineena on Environmental Policy and Natural Resources Governance. Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa Environmental and Climate Change Law -pääaineeseen, opiskelijalla tulee olla suoritettuna erikseen määriteltävät hakukelpoisuuden antavat oikeustieteiden opinnot. Hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella muutoshakemuksella, eikä se ole sidottu tiettyyn ajankohtaan.

Luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri, maantiede

Maantiede

Maantieteen opiskelun tavoitteena on laaja-alainen maantieteen eri osa-alueiden tuntemus ja maantieteellisen ajattelun taito. Tarkasteltavat aiheet vaihtelevat aluepolitiikasta ympäristöongelmiin, ihmisen ja luonnon suhteista yhteiskunnan sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Maantieteen pääaineesta valmistuneet toimivat työelämässä erilaisissa suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä julkishallinnossa, järjestöissä ja yrityksissä sekä maantieteen aineenopettajina.

LuK-tutkinto

Maantieteen aineopinnot

Maantieteiden aineopinnoissa vahvistetaan kykyjä työskennellä maantieteen näkökulmista ja soveltaa alalla käytettyjä menetelmiä. Opiskelijat perehtyvät maantieteen keskeisiin osa-alueiseen: ihmistoiminnan ja luonnon ilmiöiden sijaintiin, levinneisyyteen, liikkuvuuteen, kerrostuneisuuteen, vuorovaikutukseen sekä ajalliseen ja alueelliseen muutokseen. Aineopinnoissa nämä elementit ja laaja-alainen prosessiymmärrys kiinnitetään käytännön ratkaisuihin koskien muun muassa maan-, vesien- ja metsienkäytön suunnittelua ja suojelua sekä hallinnan mittakaavoja.

Maantieteellisten tutkimuskohteiden laaja-alaisen ymmärtämisen ohella aineopinnot vahvistavat opiskelijan tutkimus- ja työelämävalmiuksia. Opinnot kehittävät opiskelijan tieteellisen ajattelun, ryhmätyöskentelyn ja ongelmanratkaisun teoreettisia, menetelmällisiä ja käytännöllisiä taitoja. Geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin näkökulmat ja menetelmät mahdollistavat paikkaan sidotun tiedon hyödyntämisen luonnon- ja yhteiskuntatieteellisissä työelämän sovelluksissa. Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa opiskelu vahvistaa opiskelijan valmiuksia toimia opettajan ja ympäristökasvattajan työssä.

Opintojen ohjeellinen ajoittuminen on esitelty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä.

Opintojen sisältö on esitelty maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa.

Filosofian maisterin tutkinto

Maisteritutkintovaiheessa on mahdollista suorittaa syventävät opinnot seuraavissa suuntautumisvaihtoehdoissa:

  • aineenopettaja
  • luonnonmaantiede
  • geoinformatiikka ja geospatiaalinen analyysi

Opintojen ohjeellinen ajoittuminen on esitelty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen ikkunaan).

Opintojen sisältö on esitelty maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen ikkunaan).

Maantieteen aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto (120 op)

Maantieteen aineenopettajaksi opiskelevan maisteritutkintoon (120 op) sisältyy 85 op maantieteen/yhteiskuntamaantieteen syventäviä opintoja sekä 35 op aineenopettajan pedagogisia opintoja tai 35 op biologian tai muun toisen opettavan aineen opintoja. Opintojen ohjauksesta vastaa yliopistonlehtori Minna Tanskanen.

Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa maantieteen syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

  • hallitsee oman tieteenalansa keskeiset teoreettis-käsitteelliset lähestymistavat ja osaa soveltaa niitä ilmiöiden käsittelemiseen ja ongelmien ratkaisemiseen
  • hallitsee omalle tieteenalalleen tyypilliset tiedonhankinta- ja tutkimustaidot ja osaa käyttää tietoa kriittisesti
  • kykenee osallistumaan itsenäisesti tieteenalansa keskusteluihin, kriittisesti analysoimaan muiden tuottamaa tietoa ja puolustamaan omia tulkintojaan
  • ymmärtää oman tieteenalansa kasvatukselliset näkökulmat ja erityispiirteet
  • tunnistaa aineenopettajan aseman eettisyyskasvattajana sekä historiallis-yhteiskunnallisena ja ympäristökasvattajana
  • hahmottaa aineenopettajan työnkuvan moninaisuuden ja tunnistaa oman tieteenalansa vaikutuksen aineenopettajan identiteetin kehittymisessä
  • kykenee oppiainerajat ylittävään ja moniammatilliseen yhteistyöhön
  • hallitsee aineenopettajan ammatilliset tieto- ja vuorovaikutustaidot
  • osaa kriittisesti suhtautua menneisyyden ja nykypäivän tapahtumiin, arvioida niiden taustoja sekä soveltaa joustavasti tieteenalalähtöistä tietoa opetuskäyttöön eri oppimisympäristöissä
  • hallitsee ja osaa soveltaa tarkoituksenmukaisesti arviointimenetelmiä

Maantieteen aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon opintojen ohjeellinen suorittamisaika on kerrottu historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Maantieteen aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon opintojen tutkintorakenne ja opintojaksokuvaukset ovat katsottavissa maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Luonnonmaantieteen suuntautumisvaihtoehto (120 op)

Suuntautumisvaihtoehdon valinneet opiskelijat syventyvät opinnoissaan luonnon- ja ympäristömaantieteen käsitteisiin, teorioihin ja menetelmiin sekä soveltavat niitä tutkimusteemoihinsa. Opinnot painottuvat luonnonprosessien ja maantieteelliseen luonnon- ja ihmisympäristön vuorovaikutusten tutkimukseen. Luonnon- ja ympäristömaantieteen syventävistä opinnoista opiskelija voi valmistua myös aineenopettajan pätevyydellä.

Luonnonmaantieteen opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia hakeutua tutkimuksen, hallinnon ja yritysmaailman tehtäviin, joissa vaaditaan ympäristöosaamista. Opinnot antavat pohjan opiskelijalle tehdä maantieteellistä luonnon ja ympäristön tutkimusta. Opintojen suorittamisesta sovitaan professori Alfred Colpaertin tai kanssa.

Luonnon- ja ympäristömaantieteen opintojen ohjeellinen suorittamisaika on kerrottu historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Luonnon- ja ympäristömaantieteen suuntautumisvaihtoehdon opintojen tutkintorakenne ja opintojaksokuvaukset ovat katsottavissa maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin suuntautumisvaihtoehto (120 op)

Geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin (GEOINSPAT) suuntautumisvaihtoehto on tarjolla maantieteen (FM) ja yhteiskuntamaantieteen (YTM) pääaineopiskelijoille. GEOINSPAT opiskelija voi olla luonnontieteellisesti tai yhteiskuntatieteellisesti orientoitunut. Opiskelija voi valmistua suuntautumisvaihtoehdosta myös aineenopettajan pätevyydellä. Opiskelijat syventyvät opinnoissaan maantieteiden käsitteisiin ja teorioihin sekä geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin menetelmiin ja soveltavat niitä tutkimusteemoihinsa. Suuntautumisvaihtoehdon suoritettuaan opiskelija tunnistaa paikkatiedon mahdollisuudet, osaa käyttää paikkatiedon data-analytiikkaa monipuolisesti sekä osaa itsenäisesti suunnitella, toteuttaa ja raportoida paikkatietoaineistoihin ja -menetelmiin pohjautuvan tieteellisen tutkielman. Geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin suuntautumisvaihtoehdon valitsevalla opiskelijalla on oltava vähintään 20 opintopistettä kandidaatin tutkinnon yhteydessä suoritettuja geoinformatiikan opintoja. Opintojen suorittamisesta sovitaan professori Timo Kumpulan kanssa. GEOINSPAT suuntautumisvaihtoehto jakautuu geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin moduuleihin.

Geoinformatiikka moduulin I (GIS I) opinnot painottuvat laaja-alaisesti paikkatiedon hankintaan, käsittelyyn, soveltavaan ja avoimeen käyttöön, analyyseihin ja mallinnuksiin. Ne antavat opiskelijalle valmiuksia hakeutua tutkimus, suunnittelu-, kehittämis-, hallinto- ja yritysmaailman tehtäviin, joissa vaaditaan geoinformatiikan kentän laajaa hallintaa. Geoinformatiikan moduuli I on pakollinen GEOINSPAT suuntautumisvaihtoehdon valitsevalle opiskelijalle.

Geospatiaalisen analyysin moduulin (GIS II) opinnot keskittyvät spatiaaliseen data-analytiikkaan ja paikkatietoaineistojen tilastolliseen analyysiin ja mallinnukseen. Ne antavat valmiuksia hyödyntää paikkatietoa ja tähän liittyvää ajattelutapaa spatiaalisen data-analytiikan ja mallintamisen oppimisessa. Moduulia suositellaan erityisesti ohjelmoinnista, spatiaalisesta tilastotieteestä ja data-analytiikasta kiinnostuneille opiskelijoille. Geospatiaalisen analyysin opinnot antavat valmiuksia suunnittelu- ja tutkimustehtävissä, joissa korostuvat sijainnista ja spatiaalisista relaatioista esille nousevat vuorovaikutussuhteet, mallinnusratkaisut ja analyyttinen päättely. Kokonaisuus on tarkoitettu täydentämään menetelmällisiä opintoja siten, että opiskelija voi hyödyntää kursseilla saatua osaamista muissa syventävissä opinnoissa ja opinnäytetyössä sekä myöhemmin jatko-opinnoissa.

Opintojen ohjeellinen suorittamisaika on kerrottu historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Suuntautumisvaihtoehdon opintojen tutkintorakenne ja opintojaksokuvaukset ovat katsottavissa maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto ja maisterin tutkinto, yhteiskuntamaantiede

Yhteiskuntamaantiede

Yhteiskuntamaantiede voidaan nähdä yhteiskunnan rakenteisiin sekä alueellisiin järjestelmiin ja yhteiskunnallisiin ympäristökysymyksiin erikoistuneena maantieteen alana. Yhteiskuntamaantieteen opinnot suuntaavat erilaisiin alueellisiin ja kansainvälisiin tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviin.

Maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen tutkintorakenteet ja opintojaksokuvaukset ovat maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto

Yhteiskuntamaantieteen opiskelijat suorittavat kandidaattivaiheessa yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon (YTK) pääaineenaan yhteiskuntamaantiede. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta.

Osaamistavoitteet

Yhteiskuntamaantieteen aineopinnot suoritettuaan opiskelija

  • hallitsee tieteenalansa nykykeskusteluja taustoineen ja kykenee puolustamaan tulkintojaan ja analysoimaan muiden tuottamaa tekstiä
  • osaa tiedonhankinnan lisäksi tiedonkäsittelyn, -tuotannon ja -esittämisen perusteet
  • osaa yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen metodologiset, menetelmälliset ja empiiriset perusasiat
  • osaa hyödyntää tieteellisen ajattelun, ryhmätyöskentelyn ja ongelmanratkaisun taitoja
  • osaa aluekehityksen ja ympäristön suunnittelun keskeiset lähestymistavat sekä tuntee niitä koskevaa tutkimusta ja käytäntöjä
  • osaa kriittisesti pohtia ajankohtaisia tapahtumia sekä niiden maantieteellisiä mittakaavoja, riippuvuuksia ja vuorovaikutussuhteita
  • pystyy soveltamaan maantieteellistä tietoa kehittämis- ja suunnittelutehtävissä
  • kykenee työskentelemään maantieteelle ominaisen näkökulmatietoisuuden avulla
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto

Yhteiskuntamaantieteessä perehdytään aluekehityksen kysymyksiin, globaaleihin maantieteellisiin prosesseihin ja ympäristöhaasteisiin sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Sen sisällä opiskelijat voivat erikoistua valinnaisten opintojen ja tutkielmansa kautta joko aluekehittämiseen tai ympäristövaikuttamiseen. Opiskelijan on myös mahdollista suunnata asiantuntemustaan kansainvälisiin kysymyksiin ja tehtäviin suorittamalla valinnaiset opintonsa ja kirjoittamalla pro gradu –tutkielmansa englannin kielellä. Suuntautumisvaihtoehdon tuottamaa asiantuntemusta vaativia työtehtäviä löytyy useimmiten alue- ja ympäristöhallinnosta, tutkimuslaitoksista sekä yrityksistä ja järjestöistä, joiden toimenkuvassa korostuvat aluekehityksen sekä ympäristö- ja yhteiskuntavastuun paikalliset, kansalliset ja globaalit haasteet. Yhteiskuntamaantieteen suuntautumisvaihtoehdon valitsevalla opiskelijalla on oltava suoritettuna Ihmismaantiede sekä Ympäristön ja maankäytön suunnittelu -opintojaksot aineopinnoissa. Suuntautumisvaihtoehdon valinnaisista opinnoista ja sitä edeltävistä opinnoista on sovittava aina yliopistonlehtori Ilkka Pyyn ja professori Jarmo Kortelaisen kanssa HOPS:n laadinnan yhteydessä.

Osaamistavoitteet

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

  • osaa perehtyä aluekehityksen kysymyksiin, globaaleihin maantieteellisiin prosesseihin ja ympäristöhaasteisiin sekä paikallisesta, kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta
  • osaa hyödyntää tieteellisiä käsitteitä, teorioita ja menetelmiä sekä soveltaa niitä yhteiskuntamaantieteen tutkimusteemoihinsa
  • osaa hakeutua opetuksen, tutkimuksen, hallinnon, järjestöjen tai yritysmaailman tehtäviin, joissa vaaditaan aluekehittämisen ja ympäristösuunnittelun osaamista
  • osaa tuottaa maantieteellistä tietoa ja soveltaa sitä strategisessa suunnittelussa ja kehittämistehtävissä
  • ymmärtää yhteiskuntamaantieteen asiantuntijan roolinsa yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana

Temaattiset moduulit

Asiantuntemusta suuntaavat syventävät opinnot on ryhmitelty temaattisiin moduuleihin, joiden mukaisesti suosittelemme suorittamaan opintoja.

Aluekehitys ja -suunnittelu/ Regional Development and Planning (20 op)

Moduuli on tarkoitettu erityisesti aluekehittämisen ja -suunnittelun asiantuntijoiksi aikoville.  Kurssit perehdyttävät opiskelijan aluekehityksen ymmärtämisen ja ohjauksen kannalta tärkeisiin asiasisältöihin. Moduulissa paneudutaan talousmaantieteelliseen ajatteluun ja käsitteistöön, jotka muodostavat tärkeän lähtökohdan aluekehityksen tutkimukselle ja ohjaukselle. Aluekehittämisen ja -suunnittelun asiantuntijan on hyvä olla perillä maaseudun ja kaupunkien kehitysdynamiikasta ja vuorovaikutuksesta, joita käsitellään moduulin kursseilla. Lisäksi opetustarjonta antaa mahdollisuuden perehtyä suunnittelussa ja kehittämisessä tarpeellisiin konfliktien tunnistamisen ja hallinnan menetelmiin. Moduuli myös perehdyttää opiskelijan opintoretkien avulla supistuvien alueiden kehityskäytäntöihin sekä valottaa paikallisesti ja valtakunnallisesti tärkeitä rajaseutujen erityiskysymyksiä. Moduuli nojautuu yliopiston tutkimuksen profiilialueista erityisesti Ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys -teemaan.

Globalisation and (trans)national politics (20 op)

The aim of this module is to develop a critical understanding of the political-geographical dimension of the globalisation processes. It is aimed at students who look to embark upon careers in government, international organisations, NGOs or business, both in Finland or around the world. The module is rooted in political geography but moves beyond the traditional focus on the spatialities of the state, also examining how our relationship to society is being transformed by globalisation while at the same time we contribute to ever-increasing change both at home and globally. The fundamental understanding of borders and societies are increasingly challenged and the module’s courses will introduce students to, for example, debates on the nature of globalisation and how they affect borders, global politics and organisations, space/power correlations, and (trans)national identities, in Finland, the EU and elsewhere in our global neighbourhood. The module supports the UEF’s strategic research community BoMoCult (Borders, mobilities and cultural encounters), providing many of its lecturers.

Geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin suuntautumisvaihtoehto (120 op)

Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehto on tarjolla maantieteen (FM) ja yhteiskuntamaantieteen (YTM) pääaineopiskelijoille. Tarkempi esittely löytyy maantieteen maisterivaiheen kuvauksista.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto ja maisterin tutkinto, ympäristöpolitiikka

Ympäristöpolitiikka

Ympäristöpolitiikka tarjoaa oppiaineena laaja-alaista yhteiskuntatieteellistä osaamista ympäristöalan ja kestävän kehityksen tehtäviin. Tarkastelun kohteita ovat talouden ja ympäristön suhde, ilmastopolitiikka, teknologisen muutoksen ja luonnonvarojen käytön kestävyys, yhdyskuntien ekologinen ja sosiaalinen kestävyys, sekä ympäristöohjaus ja konfliktien käsittely. Nykymaailmassa nämä tehtävät edellyttävät monitieteistä tietoa ja ymmärtämystä yhteiskunnasta, politiikasta ja taloudesta. Tarvitaan myös suunnittelu- ja päätöksentekoprosessien ja ympäristöohjauksen hallintaa monilla eri tasoilla paikallisyhteisöistä Euroopan Unioniin sekä muihin kansainvälisiin organisaatioihin.

Ympäristöpolitiikka koostuu monista eri toimista, joiden tavoitteena on ihmisten, yhdyskuntien ja talouden ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Ympäristöpolitiikka voidaan määritellä erilaisten yhteiskunnallisten tai markkinaehtoisten toimien kokonaisuudeksi, jonka avulla pyritään ratkaisemaan ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutussuhteen mahdollisuuksia ja haasteita. Ympäristöpolitiikkaa harjoittavat monet toimijat kuten julkinen valta, yritykset, kansalaisjärjestöt, kuluttajat, kansalaiset, media ja kansainväliset organisaatiot.

Ympäristöpolitiikan pääaineesta valmistuneet toimivat erilaisissa asiantuntija-, johtamis-, valmistelu- ja koordinointitehtävissä julkishallinnossa, yrityksissä ja järjestöissä sekä kansainvälisissä organisaatioissa. Myös tutkimustehtävät yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työllistävät laajasti.

Ympäristöpolitiikan opiskelijat suorittavat kandidaattivaiheessa yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon (YTK) pääaineenaan ympäristöpolitiikka. Maisterivaiheessa he suorittavat yhteiskuntatieteen maisterin tutkinnon (YTM). Opiskelija voi myös suorittaa maisteriopintonsa englanninkielisessä maisteriohjelmassa. Ympäristöpolitiikka ja ympäristöoikeus pääaineilla on yhteinen Master's Degree Programme Environment, Natural Resources and Climate Change in Environmental Policy and Law ks. oppaassa jäljempänä.

Ympäristöpolitiikan opiskelija voi vapaasti valita sivuaineensa, mutta yhdeksi sivuaineeksi suositellaan erityisesti ympäristöoikeutta. Muita ympäristöpolitiikan sivuaineiksi soveltuvia ovat esimerkiksi maantieteet, biotieteet, metsätiede, ympäristötiede ja eri yhteiskuntatieteet. Kansainvälisistä tehtävistä kiinnostuneille valinnaisiksi opinnoiksi sopivat kielikeskuksen tarjoamat kielten opinnot. Omaa kielitaitoaan ja kansainvälistymisvalmiuksiaan voi parantaa myös hakeutumalla vaihto-opiskeluun ulkomaille ja suorittamalla harjoittelunsa tai lopputyönsä kansainvälisissä organisaatioissa tai tutkimushankkeissa.

Opintojen ohjeellinen ajoittuminen on esitetty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Ympäristöpolitiikan tutkintorakenteet ja opintojaksokuvaukset on kerrottu ympäristöpolitiikan opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto

Ympäristöpolitiikan opiskelijat suorittavat kandidaattivaiheessa yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon (YTK) pääaineenaan ympäristöpolitiikka. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta.

Koulutus antaa valmiudet:

  1. tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin
  2. tunnistaa ympäristömuutosten taustalla olevia yhteiskunnallisia rakenteita ja prosesseja
  3. ratkaisujen etsimiseen käytännön ympäristökysymyksiin
  4.   ympäristöalan kehityksen seuraamiseen
  5. ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen ja jatkuvaan oppimiseen
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (120 op)

Koulutus antaa valmiudet:

  1. yhteiskuntatieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen
  2. tunnistaa ympäristömuutosten taustalla olevia yhteiskunnallisia rakenteita ja prosesseja
  3. ratkaisujen etsimiseen eritasoisiin ympäristökysymyksiin
  4. informaation hankintaan ja hallintaan sekä uuden tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen
  5. toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä
  6. tieteelliseen jatkokoulutukseen

Osaamistavoitteet

Ympäristöpolitiikan syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

  • osaa perehtyä itsenäisesti ympäristö-, ilmasto- ja luonnonvarapoliittisiin erityiskysymyksiin sekä ympäristöhallintaan liittyviin prosesseihin ja sopimuksiin paikalliselta maailmanlaajuiselle tasolle
  • osaa yhdistää ympäristöhaasteisiin liittyvää tietoa paikallisista, kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä ja tunnistaa tästä tiedosta ympäristökysymysten kannalta oleellisia näkökulmia
  • osaa hyödyntää tieteellisiä käsitteitä, teorioita ja menetelmiä sekä soveltaa niitä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen teemoihin
  • osaa hakeutua opetuksen, tutkimuksen, hallinnon, järjestöjen tai yritysmaailman tehtäviin, joissa vaaditaan ympäristöpoliittista osaamista sekä ympäristön ja yhteiskunnan suhteen muutoksen ymmärtämistä
  • osaa tuottaa ympäristöpoliittista tietoa, soveltaa sitä strategisessa suunnittelussa ja kehittämistehtävissä sekä laatia ympäristöpolitiikan kannalta merkityksellisiä raportteja
  • ymmärtää yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen merkityksen sekä ympäristöpolitiikan asiantuntijan roolinsa yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana
Temaattiset moduulit

Asiantuntemusta suuntaavat syventävät opinnot on ryhmitelty temaattisiin moduuleihin, joiden mukaisesti suosittelemme suorittamaan opintoja.

Luontopolitiikka

Moduuli rakentuu luonnon monimuotoisuutta koskevan politiikan tutkimuksen ympärille. 2000-luvun keskeisenä globaalina ympäristöpoliittisena kysymyksenä luonnon monimuotoisuuden suojelun haasteet muodostavat ympäristöpolitiikan yhden ytimen. Moduulissa käsitellään luonnon monimuotoisuuden suojelua koskevan politiikan syntyä ja vaiheita sekä sen nykytilaa eri mittakaavoissa ja hallinnon tasoilla: maailmanlaajuisesti, osana Euroopan unionin ympäristöpolitiikkaa, kansallisesti ja paikallisesti. Kurssit sisältävät myös kansalaisjärjestöjen ja yritysten biodiversiteettipoliittista toimintaa jäsentävää ja teoretisoivaa tutkimustietoa. Moduulissa käsitellään sekä maaseudun että kaupunkien roolia biodiversiteettipolitiikassa. Varsinaisen biodiversiteettipolitiikan lisäksi näkökulmia laajennetaan luontopolitiikkaan laajemmin. Tämän tarkoituksena on lisätä ymmärrystä niistä erilaisista yhteyksistä, joissa biodiversiteetin suojelun politiikkaa tehdään.

Kestävät resurssit, ilmasto ja yhteiskunnan murros

Siirtyminen hiilineutraaliin vihreään talouteen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön edellyttää systeemisiä muutoksia yhteiskunnissa. Tässä modulissa opiskellaan kestävyysmurrosten poliittisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja institutionaalisia haasteita sekä niiden suhdetta perinteiseen ympäristöpolitiikkaan. Näkökulmia avataan politiikan eri toimijoiden ja aluetasojen kautta. Tarkastelussa on mm. globaalin ja EU-tason suhde kansalliseen ja paikalliseen. Pohdinnan kohteena ovat ilmaston- ja ympäristömuutoksen ja eri teknologioiden yhteiskunnalliset vaikutukset ja niihin liittyvät konfliktit sekä yritysten yhteiskuntavastuu. Temaattisina kohteina ovat mm. ruoka, mineraalit ja metallit, energia ja kiertotalous.

Vuorovaikutteinen ympäristö- ja luonnonvarahallinta

Moduulin keskiössä ovat ympäristö- ja luonnonvarahallinnan teoriat ja käytännön toimintamallit. Luennoilla käsitellään erilaisten toimijoiden ja hallinnan tasojen rooleja ja vuorovaikutusta ympäristö- ja luonnonvarahallinnassa. Lisäksi moduulissa käsitellään ympäristöhallintaan ja luonnonvarojen käyttöön liittyviä konflikteja sekä yhteistyöhön ja osallistumiseen perustuvia toimintatapoja, joilla ristiriitoja toimijoiden välillä mutta myös laajemmin kestävän kehityksen haasteita voidaan ratkaista. Kurssit ja kirjallisuus sisältävät paitsi kansainvälisten organisaatioiden ja julkisen vallan, myös paikallisten toimijoiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten toimintaa jäsentävää ja teoretisoivaa tutkimustietoa. Lisäksi kirjallisuus sekä kurssit käsittelevät osallistumisen, vaikutusten arvioinnin, yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuun sekä yhteistyöhön perustuvan ympäristö- ja luonnonvarahallinnan keinoja ja haasteita. Moduulin tarkoituksena on lisätä ymmärrystä esimerkiksi erilaisista yhteyksistä, instituutioista ja toimiverkostoista, joissa ympäristön ja luonnonvarojen monitasoista hallintaa ja vuorovaikutusta toteutetaan.

Maisterin tutkinnon sivuaineopinnot

Valinnaisten opintojen koostumus on opiskelijan vapaasti päätettävissä. Opiskelija voi laajentaa kandidaatin tutkintoon sisältyneitä sivuaineen opintoja tai valita kokonaan uuden sivuaineen. Valinnaiset opinnot voidaan koostaa joko opiskelijan ammattiorientaation mukaan taikka tukemaan tieteellisten jatko-opintojen aloittamista.

Master's Degree Programme Environment, Natural Resources and Climate Change in Environmental Policy and Law

Ympäristöpolitiikka- ja ympäristöoikeus -pääaineilla on yhteinen englanninkielinen maisteriohjelma Master's Degree Programme Environment, Natural Resources and Climate Change in Environmental Policy and Law. Maisteriohjelmaa koordinoi UEF Law School. Ympäristöpolitiikan opiskeljoiden pääaine on Environmental Policy and Natural Resources Governance.

Maisteriohjelmaan hakeminen

Opiskelijat, joilla on opinto-oikeus pääaineessa ympäristöpolitiikka (YTK/YTM) voivat vaihtaa pääaineensa, tavoitetutkintonsa ja tutkintorakenteensa englanninkieliseen maisteriohjelmaan, jossa pääaineena on Environmental Policy and Natural Resources Governance. Hakeminen tapahtuu opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Opinto-oikeuden muutos voi edellyttää täydentäviä opintoja. Opinto-oikeuden vaihtaminen edellyttää luopumista edeltävästä opinto-oikeudesta. Opinto-oikeuden vaihtaminen ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan. ​

Environmental Policy and Law -ohjelma

The Master's Degree Programme in Environmental Policy and Law is a multidisciplinary two-year programme that combines group teaching and independent research with the objective of providing participants with professional skills in environmental law and policy. The programme consists of advanced study of law and policy in relation to the environment, climate change and natural resources.

Environmental Policy and Natural Resources Governance: The scientific background for this major is environmental policy, a discipline offering a social scientific perspective to current environmental problems and their solutions. By choosing this major, you can specialise in global and local governance issues and in policy formulation and implementation. Your target degree will be Master in Social Sciences (MSocSc).