Ohjauksen tavoite
Oikeustieteiden laitoksella ohjauksen tavoitteena on tukea opintojen sujuvaa etenemistä, opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä sekä yliopistoyhteisöön kiinnittymistä. Ohjauksen tavoitteena on myös vahvistaa opiskelijoiden toimijuutta sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Lähtökohtana on opiskelijan vastuu omista opinnoistaan, jota laitoksen opetus ja ohjaus tukevat. Laitoksen ohella yliopisto tarjoaa opiskelijalle lukuisia ohjauspalveluja (lisätietoa KAMUssa).
Ohjauksen tavoitteet ja niitä toteuttavat käytännöt:
Asiantuntijuuden kehittyminen:
- osaamisperustainen ja argumentaatiotaitoja kehittävä opetussuunnitelma
- opintojaksokohtainen palaute ja osaamisen reflektointi (mm. itse- ja vertaisarviointi)
- opintopiirit
- opiskelutaitopajat
- opettajatuutorointi
- HOPS-ohjaus
- harjoitteluohjaus
- kv. vaihdon ohjaus
- tutkielmien ohjaus
- uraohjaus
Yliopistoyhteisöön kiinnittyminen:
- tervetulomateriaali
- orientaatio
- opiskelijatuutorointi
- opettajatuutorointi
- opintopiirit
- erityisesti opintojen alkuvaiheen opetus
Opintojen sujuva eteneminen:
- orientaatio
- opiskelijatuutorointi
- opettajatuutorointi
- opintojen seurantakyselyt
- HOPS-ohjaus
- pääaineiden opintopolut
Opiskelijan hyvinvointi ja toimijuus:
- hyvinvointia tukeva vertaistoiminta: opiskelijatuutorointi ja opintopiirit
- opintovalintojen tuki: pääaineiden opintopolut, opettajatuutorointi ja HOPS-ohjaus
- opintojaksojen vaihtoehtoiset suoritustavat
Yliopiston tarjoamat hyvinvointipalvelut.
Opintojen ohjaukseen oikeustieteiden laitoksella sisältyy:
- Amanuenssin opintoneuvonta
- Opiskelijatuutorointi
- Opettajatuutorointi
- Opiskelutaitojen ohjaus
- Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
- Pääaineiden opintopolut (HTK/HTM-tutkinnot)
- Opintopiirit
- Opintojaksokohtainen ohjaus ja palaute
- Tutkielmien ohjaus
- Uraohjaus
Oikeustieteiden opintoyhteisöstä löytyvät ohjauspolut tutkinnoittain ja valinnan väylittäin.
Amanuenssien opintoneuvonta
Amanuenssit Riitta Sinkkonen, Tuula Joro ja Susanna Holländer antavat yleistä opintoneuvontaa ja ovat tukena opintojen suunnittelussa. Amanuensseihin voit olla yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää esimerkiksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, aiempien opintojen hyväksilukemisesta, lisäajan hakemisesta opintoihin tai valmistumisesta.
Opiskelijatuutorointi
Opiskelijatuutorit ottavat uudet opiskelijat vastaan orientaatioviikon alussa. Opiskelijatuutorit toimivat uusien opiskelijoiden tukena yliopistoyhteisöön ja opiskelijakavereihin tutustumisessa ja opintoihin kiinnittymisessä. Opiskelijatuutorit auttavat opintoihin liittyvien käytännön asioiden opettelussa sekä järjestävät tapahtumia, joissa opiskelijat pääsevät tutustumaan toisiinsa. Oikeustieteiden opiskelijatuutoreiden nimet ja yhteystiedot löytyvät uusien opiskelijoiden Smart Start -oppaista.
Tuutorina toimimisesta opiskelija saa 3 opintopistettä (muita opintoja, ei kuulu pääaineopintoihin). Tuutoritoimintaan annetaan koulutusta, josta vastaavat opintopalvelut ja oikeustieteiden laitos. Tuutorit valitaan keväisin hakemusten perusteella. Opiskelijatuutoroinnin opintojaksokuvaus on Pepissä.
Opettajatuutorointi
Jokaiselle aloittavalle opiskelijalle nimetään oma opettajatuutori, joka on käytettävissä koko kandidaatin/notaarin tutkinnon ajan. Opettajatuutoreihin voi olla yhteydessä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa. Heidän yhteystietonsa löytyvät Oikeustieteiden opintoyhteisöstä.
Opettajatuutori tukee ja ohjaa opiskelijan opintoja yhteistyössä amanuenssien ja laitoksen muun henkilökunnan kanssa. Opettajatuutorointi painottuu erityisesti opintojen alkuvaiheeseen. Tavoitteena on varmistaa, että opinnot lähtevät sujuvasti käyntiin ja auttaa opiskelijaa kiinnittymään oikeustieteiden laitokseen sekä yliopistoyhteisöön.
Opettajatuutorit:
- järjestävät opiskelutaitotyöpajoja ja muita opintoja tukevia tilaisuuksia.
- tukevat ja ohjaavat HOPSien laatimisessa yhteistyössä amanuenssien ja muun henkilökunnan kanssa
- käyvät ohjauskeskusteluja
- neuvovat tarvittaessa opintojen suunnittelussa työelämätavoitteiden näkökulmasta
- seuraavat opintojen edistymistä
Opiskelutaitojen ohjaus
Oikeustieteen opinnoissa tarvittavat taidot kehittyvät vähitellen opintojen kuluessa, osana opintojaksojen opiskelua. Jaksojen opetukseen sisältyy myös opiskelutaitojen ohjausta. Opiskeluvalmiuksien kehittyminen ja tunnistaminen on erityisen huomion kohteena ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opiskelijatuutorit ja opettajatuutorit tukevat oikeustieteen opiskelun käynnistymisessä. Opintopiirissä saat muilta opiskelijoilta vertaistukea ja vinkkejä hyvien opiskelutapojen kehittämiseksi.
Oikeustieteiden laitos ja yliopisto järjestävät lisäksi erillistä koulutusta ja työpajoja opiskelutaitojen tueksi.
Pääaineiden opintopolut (HTK/HTM-tutkinnot)
HTK- ja HTM-opiskelijat valitsevat itselleen yhden pääaineen, jonka perus-, aine- ja syventävät opinnot muodostavat tutkinnon rungon. Pääainevalinnan sekä sivuaineiden valinnan tueksi laitoksella on määritelty esimerkinomaisia opintopolkuja, jotka kuvaavat opiskelijan opintovaihtoehtoja kussakin pääaineessa sekä näiden työllistymisnäkymiä. Opintopolut löytyvät Oikeustieteiden opintoyhteisöstä.
Opintopiirit
Opintopiiri on opiskelijoiden muodostama pienryhmä (3–6 opiskelijaa), joka työstää tietyn opintojakson tai -jaksojen teemoja erilaisin aktiivisin opiskelumenetelmin (esimerkiksi tehtävien ja vanhojen tenttien tekeminen yhdessä, luentojen sisältöjen työstäminen käsitekartoiksi, väittelyt, omien tulkintojen vertailu ja testaaminen). Laitos tukee opiskelijoita opintopiireihin liittymisessä ja ryhmien muodostamisessa, opintopiirejä tukevien aineistojen hankkimisessa, materiaalien jakamisessa, ryhmien viestinnässä, tilavarauksissa kampukselta ja toiminnan ongelmakohdissa.
Opintopiirissä opiskeleminen on erinomainen tapa syventää ja tehostaa oppimista sekä vahvistaa kiinnittymistä yliopistoyhteisöön. Opintopiirissä opiskelemisesta voi saada myös 1–4 opintopistettä. Lisätietoa opintojakson Oikeustieteen opintopiiri kuvauksesta sekä Oikeustieteiden opintoyhteisöstä.
Opintojaksokohtainen ohjaus ja palaute
Yksittäisten opintojaksojen opetukseen sisältyy opiskelutaitojen kehittämistä, esimerkiksi ohjausta kunkin jakson tentissä tai tehtävissä tarvittavista toimintatavoista. Opintojaksoihin sisältyy myös esimerkiksi opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia, jotka vahvistavat opiskelijan kykyä arvioida ja jäsentää oppimistaan. Oikeustieteen opiskelutaitojen kehittymiseksi on tärkeää osallistua opetukseen.
Opintojaksojen opettajat antavat eri tavoin yleistä palautetta tentin, tehtävänpalautuksen tai muun suoritusmuodon arvioinnista ja opiskelijoiden osaamisesta. Tämä yleispalaute julkaistaan yleensä opintojakson Moodle- tai Digicampus-alustalla. Siihen tutustuminen on erittäin suositeltavaa oman oppimisen kehittämiseksi.
Opintojohtosäännön 35 §:n mukaan opiskelijalla on lisäksi oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen ja muuten tallennettuun opintosuoritukseen.
Tutkielmien ohjaus
Tutkielmaseminaarit sisältävät ohjausta, jonka tavoitteena on tukea opiskelijaa muun muassa tutkimuskysymyksen asettamisessa, tutkimusmenetelmien ja -aineiston käyttämisessä sekä tutkielmaprosessin onnistuneessa toteutuksessa. Ohjauksesta vastaa kunkin seminaarin vastuuopettaja, ja ohjauksen keinona käytetään myös opiskelijoiden vertaisohjausta.
Uraohjaus
Uraohjaus on koko opintojen ajan kestävä prosessi. Oikeustieteiden laitoksen opintojaksojen sisällöt ja monimuotoiset suoritustavat tukevat työelämätaitojen ja -valmiuksien karttumista. Asiantuntijuuden kehittymistä ja opiskelijan omia tavoitteita arvioidaan opettajatuutorin kanssa käytävissä HOPS-keskusteluissa. Myös graduohjaajat tukevat työelämätavoitteita vastaavissa opintovalinnoissa. Yliopisto tarjoaa opiskelijoille erillisiä uraohjausopintojaksoja, ja OTM-opiskelijat voivat suorittaa yhdessä Lakimiesliiton kanssa toteutettavan opintojakson Työnhaun verkkovalmennus OTM-opiskelijoille.
Harjoittelun ja opiskelijavaihdon vastuuhenkilöt
Oikeustieteiden laitoksen harjoitteluvastaavana toimii Hanna Partinen ja kansainvälisen opiskelijavaihdon vastuuhenkilönä kv-koordinaattori Mia Kilpeläinen.
HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma on opintojen suunnittelun väline. HOPSin tarkoituksena on auttaa muodostamaan kokonaiskuva tutkinnosta ja siihen sisältyvistä opinnoista sekä niiden etenemisestä. HOPSissa hahmotellaan tutkintoon sisältyville opinnoille suoritusaikataulu ja laaditaan suunnitelma tutkinnon suorittamiseksi. Opintojen edetessä suunnitelma tarkentuu ja HOPSia päivitetään. Opiskelija voi poiketa suunnitelmastaan, mutta hänen tulee varmistaa, että suoritettavat opinnot vastaavat tutkinnon opetussuunnitelmaa. HOPSiin kuuluu myös omien lähtökohtien, tavoitteiden, urasuunnitelmien ja opiskelutaitojen pohdinta.
HOPSin laatimisen lähtökohtina ovat opetussuunnitelma ja tutkintorakenne sekä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet. Jo opintojen alkuvaiheessa HOPS:iin kannattaa sisällyttää myös mahdollinen kansainvälinen vaihto-opiskelu ja työharjoittelun suorittaminen. HOPS:ia suunnitellessaan opiskelija voi mahdollisuuksiensa mukaan ottaa huomioon myös työelämän osaamistarpeet sekä omat uratoiveensa, ja valita valinnaisista opinnoista näitä toiveita ja tarpeita tukevia opintoja.
Opiskelija laatii itse HOPSin, jota opettajatuutori kommentoi ja jonka amanuenssi tarkastaa ja hyväksyy. HOPSiin voi mahdollisesti sisältyä virheitä, joita opettajatuutori tai amanuenssi eivät huomaa. Tiedekunnan vahvistamat opetussuunnitelmat ja opiskelijan tavoitetutkintoon jo suorittamat opinnot määrittelevät tutkinnosta puuttuvat opinnot. HOPS ei siis ole opiskelijan hakemus tutkintoon kuuluvista opinnoista eikä opettajatuutorin tai amanuenssin hyväksyntä tarkoita, että tutkinto myönnettäisiin HOPSissa esitetyn mukaisesti.
HOPS-työskentely toteutetaan seuraavasti:
Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot
HTK-tutkinnon HOPS
Suositeltavaa on, että kaikki HTK-opiskelijat suorittavat ensimmäisenä opintovuonna Yleiset oikeusjärjestysopinnot (60 op) -kokonaisuuden, jonka kuluessa opiskelijalle muodostuu yleiskuva eri oikeudenaloista myös oppiaineina, mikä osaltaan edesauttaa HTK-tutkinnon pääaineen ja mahdollisen oikeustieteiden sivuaineen valintaa.
Opettajatuutorit ja amanuenssi järjestävät HOPS-työpajoja, joissa kerrotaan opintojen rakenteesta ja opastetaan HOPSin laatimisessa. Opiskelija laatii HOPSin ja lähettää sen kommentoitavaksi omalle opettajatuutorilleen sekä halutessaan käy hänen kanssaan HOPS-keskustelun. Vaihto-opintoihin liittyvistä asioista voi käydä keskustelemassa kv-koordinaattorin kanssa. HOPS-keskustelun jälkeen opiskelija palauttaa HOPSin amanuenssille tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa yhden opintopisteen rekisteriin (5311016).
Tarkemmat ohjeet HOPS-prosessista löytyvät Oikeustieteiden opintoyhteisöstä.
HTM-tutkinnon HOPS
Maisterin opintoihin kuuluu pakollisena opintojaksona Henkilökohtainen opintosuunnitelma (5311032, 1 op). Opiskelija laatii kandidaatin tutkielman ja seminaarin suorittamisen jälkeen, hyvissä ajoin ennen HTM-opintojen aloittamista suunnitelman maisterivaiheen opinnoistaan, josta keskustellaan oman opettajatuutorin kanssa. Tarvittaessa suunnitelmasta voidaan keskustella myös maisteriopintojen pääaineen professorin kanssa tai muun graduohjaajan kanssa. Tässä vaiheessa opiskelija saa ohjausta mm. maisterin tutkinnon sivuaineen/-aineiden valinnassa, pro gradu -tutkielmaprosessin käynnistämisessä sekä työelämävalmiuksien kehittämisessä. Amanuenssi tarkastaa ja hyväksyy HOPSin. Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa yhden opintopisteen rekisteriin (5311032 Henkilökohtainen opintosuunnitelma, 1 op).
Oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinto
Oikeusnotaaritutkinnon rakenne ja opintojen suositeltu suoritusjärjestys on kirjoitettu osaksi tätä opetussuunnitelmaa.
ON-opiskelijoille järjestetään vuosittain HOPS-työpaja ON-tutkinnon loppuvaiheen opintojen tueksi: harjoitusseminaarien valinta, notaarin tutkielma ja seminaari, vaihto-opinnot, työharjoittelu sekä maisterivaiheen opinnot. Tämän jälkeen opiskelijat laativat HOPSin ja palauttavat sen omalle opettajatuutorilleen kommentoitavaksi. Opiskelijat käyvät halutessaan oman opettajatuutorin kanssa HOPS-keskustelun, jonka jälkeen HOPS tarvittaessa päivitetään ja palautetaan amanuenssille, joka tarkastaa ja hyväksyy suunnitelman. Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa yhden opintopisteen rekisteriin (5311032 Henkilökohtainen opintosuunnitelma, 1 op, kuuluu OTM-opintoihin).
Tarkempi ohjeistus HOPS-työskentelystä annetaan oikeustieteiden opintoyhteisössä.
Oikeustieteiden opintoyhteisö (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) sisältää kaikki tärkeimmät oikeustieteiden opiskelua koskevat tiedot, materiaalit ja ohjeet. Opintoyhteisöstä löytyvät mm. ohjauspolut ja HTK/HTM-tutkintojen pääaineiden opintopolut. Opintoyhteisössä jaetaan myös niiden opintojaksojen luentomateriaaleja, joilla ei ole omaa Moodle- tai Digicampus-alustaa. Oikeustieteiden opintoyhteisöstä löytyvät myös mm. tenttien arvosanajakaumat.
Oikeustieteiden opiskelijat -Yammer on laitoksen ensisijainen tiedotuskanava. Siellä tiedotetaan opiskelijoita ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista ja esim. harjoittelupaikoista. Opiskelijan vastuulla on seurata viestintää ja huomioida itse asettamansa asetukset viesteille.
Kamu on opiskelijoiden tietopankki. Kamun Opiskelijan käsikirjasta löytyvät kaikille opiskelijoille yhteiset ohjeet. Kamusta löytyvät myös linkit opintoyhteisöihin ja Yammeriin sekä opiskelijan tärkeimmät työkalut sähköposti, Peppi ja Moodle.
Opintojaksoilla voi olla käytössä opintojaksokohtaisia Moodle- tai Digicampus-kurssialueita. Opintojaksokohtaiset kurssialueet voivat olla avoimia tai suljettuja. Pepin opintojaksokuvauksessa mainitaan, mikäli kurssilla käytetään Moodlea tai Digicampusta ja milloin kurssialueelle pääsee sekä annetaan ohjeet kurssiavaimesta. Kurssialueella tiedotetaan kurssin aikana opetukseen ja kurssin suorittamiseen liittyvistä asioista. Kurssialueen kautta lähetetyt viestit tulevat vain niille opiskelijoille, jotka ovat kirjautuneet kurssialueelle. Opiskelijan vastuulla on seurata viestintää ja huomioida itse asettamansa asetukset viesteille. Opiskelijan tulee pitää voimassa UEF-sähköpostiosoite, jonne Moodlen sekä Digicampuksen viestit automaattisesti ohjautuvat.
Yksittäisiin tentteihin, tehtäväpalautuksiin ja opetustapahtumiin liittyviä viestejä voidaan lisäksi lähettää Peppi-sähköpostin kautta. Nämä viestit tavoittavat vain ne opiskelijat, jotka ovat ilmoittautuneet kyseessä olevaan tenttiin tai vastaavaan asianmukaisesti Pepin kautta.
Facebook-ryhmä ”UEF Oikeustieteiden opiskelijat” ei ole laitoksen virallinen viestintäkanava. Se on kuitenkin hyödyllinen opiskelijoiden vertaisviestinnän kanava, ja siellä jaetaan myös tietoa yliopiston ja laitoksen käytännöistä. Oikeustieteen opintopiirien tueksi on WhatsApp-ryhmä, jonka liittymislinkki on Oikeustieteiden opintoyhteisössä sekä opintopiirien Teams-alueella.
Oikeustieteiden laitoksella kerätään ja käytetään kehittämisen tukena seuraavaa opiskelijapalautetta:
- Ainejärjestöt toteuttavat vuosittain opintokyselyn, jonka tulokset käsitellään yhdessä henkilöstön kanssa.
- Laitos kerää vuosittain opiskelijoilta palautteen HTK- ja ON-tutkintojen ensimmäisen lukuvuoden opinnoista. Palaute käsitellään yhdessä ainejärjestöjen kanssa.
- Laitoksella käsitellään vuosittain yhdessä ainejärjestöjen kanssa valtakunnallisen kandipalautteen ja uraseurantakyselyn tulokset (vipunen.fi). Nämä antavat mahdollisuuden vertailla laitoksen ja muiden oikeustieteen koulutusyksiköiden toimintaa.
- Yksittäisten opintojaksojen opettajat kokoavat opiskelijapalautetta monin tavoin, esimerkiksi opintojakson aikaisessa viestinnässä opiskelijoiden kanssa sekä erillisinä kyselyinä opintojakson opetuksen ja arvioinnin yhteydessä.
Ainejärjestöillä on tärkeä rooli opiskelijapalautteen keräämisessä. Ainejärjestöt välittävät oikeustieteiden laitoksen johdolle opiskelijoiden opetuksesta antamaa palautetta ja opetusta koskevia toiveita. Lisäksi oikeustieteiden laitos järjestää henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisiä keskustelutilaisuuksia sekä laitoksen johdon ja ainejärjestöjen edustajien tapaamisia, joissa palautteesta ja sen perusteella tehtävistä toimenpiteistä on mahdollista keskustella yhdessä.
Yleistä opiskelusta oikeustieteiden laitoksella
Oikeudellinen tieto ja osaaminen kumuloituvat ja vahvistuvat opintojen kuluessa asteittain. Aiemmin opittua syvennetään ja kytketään laajempiin kokonaisuuksiin opintojen edetessä. Oikeustieteellinen osaaminen on normiston tuntemuksen ohella oikeudellisen ajattelun ja argumentaation hallintaa, joka ilmenee taitona soveltaa tietoa käytäntöön. Laitoksen monipuoliset opetus- ja arviointimenetelmät tukevat argumentaatio- ja ongelmanratkaisutaitojen ja yleisten työelämävalmiuksia kehittymistä. Opetuksessa korostuu vuorovaikutuksellisuus sekä opiskelijoiden aktiivinen rooli ja vastuu oppimisestaan.
Oikeustieteiden opinnoissa käytetään siis monipuolisia opiskelumenetelmiä. Opintojaksojen suoritus- ja arviointitavat vaihtelevat, ja opiskelijan tulee perehtyä etukäteen huolellisesti opintojaksokuvauksen tietoihin kunkin jakson suoritustavasta. Lisätietoa löytyy usein opintojakson Moodle- tai Digicampus-alustalta. Oikeustieteiden opinnot sisältävät muun muassa:
- itsenäistä kirjallisuuden ja säädösten opiskelua
- oppimista tukevan tiedon hankkimista luennoilla
- luennoilla ja seminaareissa tehtäviä harjoituksia ja ryhmätöitä
- itsenäisiä kirjoitustehtäviä sekä tutkielmien kirjoittamista
- osaamisen osoittamista tenteissä ja esseetehtävillä
- oikeudenkäynti- ja hallintomenettelysimulaatioita ja neuvotteluharjoituksia
- mahdollisuuden työharjoitteluun
- opiskelua pienryhmässä
Itä-Suomen yliopistossa on käytössä Peppi-opintotietojärjestelmä.
Opetukseen on ilmoittauduttava Pepissä. Ilmoittautuminen alkaa yleensä lukukauden alussa (1.8. ja 1.1.).
Mahdollisista opetusohjelmaan tulleista muutoksista ilmoitetaan Pepissä, Oikeustieteiden opiskelijat -Yammerissa sekä opintojaksojen Moodle- ja Digicampus-alustoilla. Viestintä tapahtuu opiskelijan UEF-sähköpostiin, joten opiskelijan on huolehdittava yliopiston sähköpostin seuraamisesta. Mikäli yliopiston sähköpostiosoitetta ei halua käyttää, postilaatikosta on mahdollista tehdä viestien uudelleenohjaus omaan henkilökohtaiseen sähköpostiosoitteeseen.
Tentaattorit ja opintojaksojen vastuuhenkilöt käyvät ilmi Pepistä opintojaksokuvausten yhteydestä. Opetuksen ajankohdat löytyvät myöskin Pepistä, ja siellä olevissa oppaissa tiedot opetuksesta pidetään ajantasaisina.
Opetus voidaan peruuttaa, jos ilmoittautumisajan päättyessä opiskelijoiden määrä jää alle kymmenen opiskelijan.
Opiskelija voi oikeustieteiden ja filosofian opinnoissaan vastata kuulusteluissa tai laatia kirjalliset työt opintojohtosäännössä määritellyllä kielellä. Oikeustieteiden laitoksella oikeusnotaari- ja kandidaatintutkielmat sekä syventävien opintojen tutkielmat ja pro gradu –tutkielmat voidaan kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä muistakin kielistä. Opintojohtosäännöstä poikkeavat määräykset on annettu opintojaksokuvausten yhteydessä. Vaikka opintojakson suorituskieli on suomi, voi opintojakson oppimateriaaleissa olla myös englanninkielistä aineistoa.
Luennot
Opintojaksoista järjestetään luento-opetusta opetusohjelman mukaisesti, mutta kaikkien opintojaksojen opetusta ei voida tarjota joka lukuvuosi. Luennoille ei ole osallistumispakkoa, ellei siitä ole opintojaksokuvauksessa erikseen mainittu. Seminaarimuotoisten opintojaksojen suorittaminen edellyttää osallistumista seminaari-istuntoihin.
Luento-opetukseen voi kuulua erilaisten harjoitustöiden, oppimispäiväkirjojen tai esseiden laatimista, joista voi saada lisäpisteitä opintojakson tenttiin tai harjoitukset tms. voivat olla pakollinen osa kurssin suorittamista. Opetusta toteutetaan sekä kampuksella että verkossa. Osa opetuksesta myös tallennetaan tai striimataan. Lisäksi opintojakson Moodle- tai Digicampus-alustalla voi olla saatavilla erillisiä opetustallenteita. Näistä yksityiskohdista kerrotaan tarkemmin opintojaksokuvauksen yhteydessä sekä opintojakson Moodle- tai Digicampus-alustalla.
Seminaarimuotoiset opintojaksot
Ilmoittautuminen seminaareihin ja seminaarimuotoisiin opintojaksoihin (esim. oikeustapausharjoitukset) päättyy kaksi viikkoa ennen seminaarin alkamista. Seminaarien ja vastaavien opintojaksojen osallistujamäärä on rajoitettu, ellei opintojaksokuvauksen yhteydessä ole toisin ilmoitettu. Osallistujamäärä ilmoitetaan opintojakson kuvauksessa.
Perus- ja aineopintoihin kuuluviin seminaareihin osallistujat valitaan ensisijaisesti HTK-/HTM- tai ON-/OTM-tutkinto-opiskelijoista suoritettavaan tutkintoon sisällytettävien opintojen opintopisteiden yhteismäärän perusteella seminaarin ilmoittautumisajankohdan päättymishetkellä. Oikeusnotaaritutkintoon pakollisena kuuluviin seminaareihin etusijalla ovat ON-tutkinto-opiskelijat. Syventäviin opintoihin kuuluviin seminaareihin etusijalla ovat oikeustieteen tohtoriohjelman jatko-opiskelijat sekä gradu- /tutkielma-vaiheessa olevat julkisoikeuden ja oikeustieteen tutkinto-opiskelijat. Englanninkielisiin seminaareihin etusijalla ovat oikeustieteiden laitoksen kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijat. NOMPEL-maisteriohjelmaan kuuluviin seminaareihin ovat etusijalla ko. maisteriohjelman opiskelijat. Seminaarin jo aiemmin suorittaneita opiskelijoita voidaan hyväksyä seminaariin vain siinä tapauksessa, että ryhmässä on tilaa. Mahdolliset tästä poikkeavat valintakriteerit mainitaan opintojaksokuvauksessa.
Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa seuraavat tiedot, joita käytetään tarvittaessa seminaariin valittavien opiskelijoiden valinnassa:
- Tavoitetutkinto ja mahdollinen pääaine
- Suoritettujen opintopisteiden yhteismäärä ilmoittautumishetkellä
- Muu opintojen vaihetta koskeva informaatio.
Seminaariin hyväksymisestä ilmoitetaan viikkoa ennen seminaarin alkua.
Seminaarimuotoiset opintojaksot suoritetaan osallistumalla seminaari-istuntoihin (mm. aloituskokous, ideapaperien esittäminen, seminaaritöiden esittäminen ja opponointi) ja laatimalla harjoitustyö omasta aiheesta. Seminaarimuotoisten opintojaksojen suorittaminen edellyttää osallistumista seminaari-istuntoihin. Mikäli oppiaineen kandidaatintutkielma- tai pro gradu -tutkielmaseminaariin ei ilmoittaudu riittävästi osanottajia, opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua toisen oppiaineen vastaavaan seminaariin.
Seminaariin ilmoittaudutaan Pepissä. Jos ensimmäiselle tapaamiskerralle osallistuminen on kuitenkin ylitsepääsemättömän syyn vuoksi mahdotonta, on opiskelijan varmistaakseen osallistumisensa seminaariin syytä olla hyvissä ajoin ennen seminaarin alkua yhteydessä seminaarin vastuuopettajaan.
Kukin opintojakso suoritetaan yhdellä kertaa, jollei opintojakson yhteydessä ole toisin todettu. Opintojaksojen suoritusjärjestyksestä on annettu suosituksia opintojaksokuvausten sekä oppiaine-esittelyn yhteydessä.
Opintojaksojen kirjallisuusmuutoksista ja kirjallisuutta täydentävästä aineistosta ilmoitetaan Oikeustieteiden opiskelijat -Yammerissa. Muutokset päivitetään myös Peppiin opintojaksotietoihin. Näistä tiedoista on syytä varmistua ennen kuulusteluun ilmoittautumista.
Opintojaksoihin liittyvät säädökset luetellaan opintojaksoittain. Säädökset muutoksineen sekä säädökset korvaavat uudet säädökset on hallittava sellaisina kuin ne ovat kuulusteluhetkellä voimassa, jollei jonkin opintojakson osalta ole toisin ilmoitettu. Keskeisistä säädösmuutoksista informoidaan luennoilla.
Vaihtoehtoiset suoritustavat
Opintojakson vaihtoehtoiset suoritustavat ilmenevät opintojaksokuvauksesta. Opintojohtosäännön 21 §:n mukaisesti jakson vastuuopettaja voi myöntää poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä.
Yksilölliset opintojärjestelyt toteutetaan UEF:n ohjeiden mukaisesti. Opiskelijan tulee ilmoittaa yksilöllisen opintojärjestelyn tarpeesta hyvissä ajoin (vähintään kymmenen päivää ennen tenttiä tai opetuksen alkamista) opintojakson vastuuopettajalle.
Jos opintojakso suoritetaan kahdella tai useammalla osasuorituksella, on opiskelijan tehtävä kaikki osasuoritukset opintojakson vastuuopettajan kanssa sovitussa aikataulussa. Opintosuoritukset viedään opintorekisteriin, kun opintojakso on kokonaisuudessaan suoritettu.
Hyväksytyn opintosuorituksen korottaminen
Opiskelija saa yrittää hyväksytyn opintosuorituksen korottamista kaksi kertaa.
Korotusyritykseksi katsotaan myös se, kun opiskelija saa hyväksytyn suorituksen jälkeen samasta opintojaksosta hylätyn suorituksen.
Jos tenttiin tai opintojakson muuhun suoritustapaan ilmoittautunut opiskelija luopuu suorituksesta, tätä ei katsota opintojakson korotusyritykseksi. Opiskelijan tulee ilmaista luopumistahtonsa joko niin, että hän ei palauta arvioitavia vastauksia, tai selvällä luopumisilmoituksella tenttivastauksessa taikka muutoin vastuuopettajalle.
Tämä määräys tulee voimaan 1.8.2021. Määräystä sovellettaessa otetaan huomioon myös opiskelijan ennen 1.8.2021 tekemät opintojaksosuoritukset.
Opintosuoritusten vanheneminen
Itä-Suomen yliopiston opintosuoritusrekisterissä olevat oikeustieteiden opinnot eivät vanhene. Oikeustieteiden opintoja ei voi korvata yli kymmenen (10) lukuvuotta vanhoilla opintosuorituksilla, ellei erityisestä syystä muuta johdu.
Opinnot valmistumisen jälkeen
Opintojohtosäännön 16 §:n mukaisesti Itä-Suomen yliopistosta perus- tai jatkotutkinnosta valmistunut voi täydentää opintojaan vielä valmistumisen jälkeen jatkuvan oppijan opinto-oikeudella. Jatkuvan oppijan opinto-oikeuden voi aktivoida milloin tahansa tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opinto-oikeus merkitään alkavaksi tutkinnon suorittamista seuraavasta päivästä ja se päättyy aina tutkinnon suorittamislukuvuotta seuraavan kahden lukuvuoden päästä.
Jatkuvan oppijan opinto-oikeudella voi opiskella yliopiston opintoja vapaan sivuaineoikeuden mukaisesti tai suorittaa loppuun sivuaineopintoja, joihin on saanut sivuaineoikeuden tutkinnon suorittamisen aikana. Opetukseen osallistumisen mahdollisista rajoituksista määrätään opetussuunnitelmissa.
Oikeustieteiden laitoksella jatkuvan oppijan opinto-oikeudella suoritettavia opintoja ei ole rajoitettu. Otathan kuitenkin huomioon, että opintojaksokohtaiset rajoitukset koskevat myös jatkuvan oppijan opinto-oikeudella opiskelevia. Jos opintojaksolle ovat etusijalla tutkinto-opiskelijat, ei opintojaksoa välttämättä ole mahdollista jatkuvan oppijan opinto-oikeudella suorittaa. Jos suoritat opintoja muun laitoksen/osaston tarjonnasta, tarkistathan mahdolliset rajoitukset ko. yksikön opetussuunnitelmasta.
Opintojaksot, joiden suoritustapa on tentti, suoritetaan tenttimällä opintojakson kirjallisuus ja säädökset oikeustieteiden yleisinä tenttipäivinä, verkkotenttinä Moodlessa tai Digicampuksessa tai sähköisenä tenttinä yliopiston tenttitiloissa (ks. Exam-tentti). Tenttipäivät käyvät ilmi Pepistä sekä oikeustieteiden opintoyhteisöstä löytyvästä tenttitaulukosta. Tentteihin tulee ilmoittautua viimeistään kymmenen päivää ennen tenttiä. Tentti on aina yksilösuoritus, ellei opintojaksokuvauksessa toisin ole mainittu.
Lisätietoja tentti-ilmoittautumisista oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisöstä. Muutoksista ja muista tentteihin liittyvistä järjestelyistä tiedotetaan Oikeustieteiden opiskelijat -ryhmässä Yammerissa.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoittaa eri menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana hänen opintojaan. Osaamisen tunnistaminen tarkoittaa osaamisen arviointia eri muodoissaan. Osaamisen tunnustaminen tarkoittaa menettelyjä, joilla aiemmin hankitun osaamisen perusteella opiskelijalle kirjataan opintosuoritus tai hyväksiluku.
Hyväksilukeminen tarkoittaa opiskelijan suoritettujen opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa. Hyväksilukeminen edellyttää, että hyväksiluettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle tai sen osille asetettuja osaamistavoitteita. Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen ja sisällyttäminen.
Korvaaminen tarkoittaa opetussuunnitelman mukaisen opintojakson tai sen osan suorituksen myöntämistä opiskelijan opintojen tai muun osaamisen perusteella.
Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan.
Oikeustieteiden laitoksella noudatetaan yliopiston ja tiedekunnan linjauksia osaamisen tunnustamisesta. Tarkennuksena oikeustieteiden laitoksella noudatetaan pääsääntöisesti seuraavia linjauksia.
Yleiset edellytykset
Osaamisen tunnustamisen kriteerit:
- Hyväksilukemista arvioitaessa ratkaisevat opintojakson kuvatut osaamistavoitteet, ei opintopisteiden määrä. Hyväksilukua arvioitaessa keskiössä on korvattava opintosuoritus. Opiskelijan muualla tai aiemmin hankkima osaaminen suhteutetaan suoritettavan tutkinnon, opintokokonaisuuden tai opintojakson osaamistavoitteisiin. Jos osaaminen vastaa osaamistavoitteita, osaaminen voidaan hyväksilukea.
- Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on varmistettava, että tutkinnon tuottama ammatillinen pätevyys ei vaarannu.
- Opiskelijalla on velvollisuus todistaa osaamisensa esimerkiksi opintotodistuksilla, näyttökokeessa, haastattelussa tai osaamisportfoliolla. Opiskelijalta voidaan vaatia lisäsuoritus siinä tapauksessa, että olennaisia opintojakson osaamistavoitteita jäisi muuten saavuttamatta.
Kuka voi hakea hyväksilukemista?
- Hyväksilukemista voivat oikeustieteiden laitoksella hakea Itä-Suomen yliopistoon läsnä oleviksi opiskelijoiksi tai sen avoimeen yliopistoon opiskelijoiksi ilmoittautuneet opiskelijat.
- Hyväksilukua ei voi hakea laajemmalti kuin mitä opinto-oikeus on. Avoimen yliopiston opiskelijat voivat hakea korvaavuuksia vain siihen opintokokonaisuuteen tai opintojaksoon, mihin heillä on opinto-oikeus.
- Sisällyttämistä voivat hakea vain tutkinto-opiskelijat.
- Jatkuvan oppijan opinto-oikeudella opiskeltaviin opintoihin ei voi pääsääntöisesti sisällyttää opintoja. Korvaaminen voi olla poikkeustapauksissa mahdollista; tämä riippuu opintojen sisällöstä.
Mitä opintoja voidaan hyväksilukea?
- Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa suoritettuja opetussuunnitelman mukaisia opintoja voidaan hyväksilukea sekä korvaamalla että sisällyttämällä. Opintojakson vastuuopettaja arvioi suoritettujen opintojen hyväksilukemisen osaamistavoitteiden ja opintojen tason perusteella.
- Ammattikorkeakoulututkinnosta voidaan hyväksilukea kieli- ja viestintäopintoja, joiden hyväksiluvusta vastaa yliopiston kielikeskus, sekä oikeustieteiden tai lähialan opintoja.
- Opinnäytteitä ja kypsyysnäytteitä ei voi hyväksilukea.
- Opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot: Opinnot ja harjoittelujaksot, jotka opiskelijat ovat suorittaneet hyväksytysti ulkomailla opintosuunnitelman mukaisesti, hyväksiluetaan kuuluviksi heidän tutkintoihinsa. Jokaisen opiskelijan tulee tehdä vaihtojakson opintosuunnitelma (Learning Agreement) etukäteen.
Kuinka paljon samaan tutkintoon voidaan hyväksilukea opintoja?
- Enintään 50 % korkeakoulututkintoon sisältyvistä opinnoista voidaan hyväksilukea.
- Edellistä sääntöä ei sovelleta seuraavassa tilanteessa: Oikeusnotaarin tutkintoa suorittava opiskelija voi hyväksilukea tutkintoonsa pakollisena kuuluvia oikeustieteen opintoja ilman rajoitusta, jos hän on suorittanut ko. tutkinnon rakenteen mukaisia opintoja aiemmassa tutkinnossa Itä-Suomen yliopistossa.
- Siirto-opiskelijan siirron perusteena olevat aiemmat opinnot hyväksytään osaksi tutkintoa kuitenkin mahdollisimman täysimääräisesti tutkintorakenteen ja tutkinnon
Arviointi:
- Toisessa kotimaisessa yliopistossa suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista tehdään hyväksilukupäätös samalla arvosanalla, joka opiskelijalle on annettu opinnot hyväksyneessä yliopistossa. Mikäli aiemman opintojakson arvosana vastaa UEF:n arvosteluasteikkoa, arvosana kirjataan sellaisenaan korvaavuus- tai sisällyttämispäätökseen.
- Muussa tapauksessa korvattavat tai sisällytetyt opinnot arvostellaan hyväksyttyinä.
Millä opinnoilla voi korvata oikeustieteiden laitoksen opintoja?
- Myös aiemmin suoritettuihin tutkintoihin sisältyvillä opinnoilla voidaan korvata tutkintovaatimuksiin kuuluvia opintojaksoja.
- Opintojen korvaaminen muualla kuin kotimaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla edellyttää osaamistavoitteiden täyttymisen lisäksi, että muualla suoritetut opinnot vastaavat sisällöltään ja tasoltaan tiedekunnan hyväksymän opetussuunnitelman vaatimuksia. Toisen asteen opinnoilla ei voi korvata opintoja.
Korvaavuuden kriteerit:
- Arvioinnissa ratkaisevat opetussuunnitelmaan sisältyvät osaamistavoitteet, lähtökohtana ei ole ainoastaan opintopisteiden määrä. Enintään yhden opintopisteen vajaus korvattavan opintosuorituksen ja muualla tai aiemmin suoritetun opintosuorituksen välillä on hyväksyttävä, mikäli opintosuoritusten osaamistavoitteet vastaavat toisiaan. Tällöin opiskelijalta ei edellytetä lisäsuorituksia, vaan korvaavuus merkitään opintosuoritusrekisteriin korvattavan opintojakson tai -kokonaisuuden opintopistemäärän mukaisesti.
- Korvaavuus merkitään opintosuoritusrekisteriin korvattavan opintojakson tai -kokonaisuuden opintopistemäärän mukaisesti.
- Jos korvaavan opintosuorituksen osaamistavoitteet ovat suppeammat kuin korvattavan opintojakson, opiskelijalle voidaan myöntää myös osittainen korvaavuus, jolloin opiskelijalta vaaditaan lisäsuoritus. Tällöin opiskelijalle myönnetään opintojakson tenttiin hyvityspisteitä, hänet vapautetaan jostain tentin/opintojakson osa-alueesta tai hänelle määritellään täydentävä tehtävä. Hyvityspisteitä myönnettäessä niiden määrä on yleensä 50 % siitä pistemäärästä, joka oikeuttaisi tentin läpimenoon, jos opiskelijan aiempi suoritus vastaa noin puolta korvattavasta opintojaksosta. Jos osaamisen tunnustamisen menettelyssä todetaan, että suoritusta tulee täydentää, täydennys pitää tehdä kuluvan lukuvuoden aikana tai erikseen opintojakson vastuuopettajan antamana määräaikana.
Korvaamisen rajoitukset:
- Hyväksilukua ei tehdä, mikäli opiskelija on jo suorittanut opintojakson, johon hän hakee korvaavuutta tai muulla tavoin hankitun osaamisen tunnustamista.
- Oikeustieteiden opintoja ei voi korvata yli kymmenen (10) lukuvuotta vanhoilla opintosuorituksilla, ellei erityisestä syystä muuta johdu. Esimerkiksi haettaessa opintojen korvaavuutta tai yksittäisten opintojaksojen sisällyttämistä lukuvuonna 2022–2023, tarkastellaan vain lukuvuonna 2012–2013 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja.
- Toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla ei voi korvata syventäviä opintoja. Sääntöä ei sovelleta, jos opiskelija suorittaa sekä HTM- että OTM-tutkinnon. HTM-tutkinnon osana suoritetut teoria- ja menetelmäopinnot hyväksiluetaan OTM-tutkinnon teoria- ja menetelmäopinnoiksi ja vastaavasti OTM-tutkinnon osana suoritetut teoria- ja menetelmäopinnot hyväksiluetaan HTM-tutkinnon teoria- ja menetelmäopinnoiksi.
Opiskelijan on selvitettävä mahdolliset korvaavuudet ennen kuin hakee opintojen sisällyttämistä.
Sisällyttäminen on mahdollista kahdella tavalla:
- sisällyttäminen suoritettavaan opintokokonaisuuteen tai
- sisällyttäminen osaksi tutkintoa (yliopistossa ei ole tarjolla vastaavia opintoja).
Mitä opintoja voi sisällyttää oikeustieteiden laitoksen opintokokonaisuuteen tai tutkintoon?
- Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa suoritettuja, vahvistetun opetussuunnitelman mukaisia opintoja voidaan sisällyttää. Oikeustieteiden laitos arvioi suoritettujen opintojen sisällyttämisen osaamistavoitteiden ja opintojen tason perusteella.
- Toisen asteen opintoja ja täydennyskoulutuksen opintoja ei voi sisällyttää.
- Opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot voidaan edellä mainituin kriteerein joko korvata tai sisällyttää suoritettavaan tutkintoon.
Sisällyttämisen rajoitukset:
- Tutkintoon voidaan sisällyttää aiempia yksittäisiä opintojaksoja siinä määrin kuin tutkinnon rakenne sallii.
- Opintokokonaisuudet voidaan kuitenkin sisällyttää kokonaisuudessaan, vaikka tutkinnon laajuus ylittyisikin.
- Opintoja ei sisällytetä, jos hakijan opintoihin Itä-Suomen yliopistossa jo sisältyy sisällöltään vastaavat opinnot.
- Kandidaatin tutkintoon sisältyviä opintoja ei voida sisällyttää maisterin tutkintoon tai päinvastoin.
Menettely
Korvaavuutta haetaan siitä oppiaineesta, minkä opintojaksoja halutaan korvata. Kieliopintojen korvaamisesta päättää Kielikeskus.
Hyväksilukua (sekä korvaavuutta että sisällyttämistä) haetaan Pepissä. Hakemukseen on liitettävä vaaditut liitteet (esim. virallinen opintosuoritusote opinnoista, joilla hyväksilukua haetaan, aiemmin suoritetun opinnon opintojaksokuvaus).
Päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea siihen muutosta muutoksenhakumenettelyllä.
Lisätietoa menettelystä Kamusta.
Opintosuorituksen arviointi perustuu opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamiseen. Opintojaksot arvioidaan pääsääntöisesti asteikoilla 0–5. Asteikkoa hyväksytty–hylätty voidaan käyttää, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Hyväksiluetut (sisällytetyt ja korvatut) opintojaksot arvioidaan arvosanalla hyväksytty. Lisätietoihin merkitään alkuperäinen arvosana.
Opintojaksokuvauksessa osoitetaan, mitkä opintosuorituksen osat vaikuttavat arviointiin, arvioidaanko ne numeerisesti vai asteikolla hyväksytty–hylätty sekä mitkä niiden mahdolliset painoarvot kokonaisarvioinnissa ovat.
Opintojakson vastuuopettaja vastaa arvioinnista. Opintojaksoon voi sisältyä myös itse- ja vertaisarviointia, jotka kehittävät opintojakson sisällöllisten osaamistavoitteiden ohella opiskelijoiden kykyä arvioida osaamistaan.
Opintojaksoilla voi olla laadullisia arviointikriteerejä, joilla kuvataan eri arvosanoja vastaavia opintosuoritusten ominaisuuksia ja muita arviointiin vaikuttavia seikkoja. Silloin kun tällaista laadullista jaksokohtaista kriteeristöä ei ole, opintojakson tentin tai vastaavien suoritusten kokonaispistemäärä muunnetaan arvosanaksi asteikolla 0–5 seuraavan suuntaa-antavan taulukon mukaisesti:
- arvosana 1 = noin 50–57 % enimmäispistemäärästä
- arvosana 1 = noin 50–57 % enimmäispistemäärästä
- arvosana 3 = noin 65–71 % enimmäispistemäärästä
- arvosana 4 = noin 72–79 % enimmäispistemäärästä
- arvosana 5 = noin 80–100 % enimmäispistemäärästä
Pro gradu- ja OTM-tutkielmat arvostellaan asteikolla 0-5. Tutkielmien arviointikriteerit ovat seuraavat:
1/ välttävä
Tutkimustehtävä
Tutkimustehtävä on tavanomainen.
Rajauksen puute aiheuttaa jäsentymättömyyttä.
Määrittelyssä on huomattavaa epäjohdonmukaisuutta.
Teoriaosa / metodiosa / aineisto
Teoreettinen/metodinen viitekehys on suppea. Käsitteiden määrittely on riittämätöntä, olettamukset ja hypoteesit jäävät epämääräisiksi ja niiden suhde kokonaisuuteen ei toimi.
Vähän kirjallisuutta, mahdollisesti vain kotimaisia lähteitä.
Lähdekritiikki puuttuu, aineiston muokkaamattomuus aiheuttaa esteitä analyysin teolle.
Ongelmia analyysin ja teorian/metodien kohtaamisessa.
Tutkimustulokset
Tutkimuksen tulokset ovat kyseenalaiset, yksinkertaiset tai puutteelliset. Ongelmia tutkimustehtävän täyttymisessä. Johtopäätökset puuttuvat tai ne eivät vastaa tutkimuksen tarkoitusta.
Yleisarvostelu
Työssä on huomattavia epäjohdonmukaisuuksia, työ on rakenteellisesti perustelematon ja teksti on kankeaa. Kieli, muotoseikat ja ulkoasu ovat viimeistelemättömiä, viitteiden käytössä on puutteita. Kokonaisvaikutelma on keskeneräinen tai sen yhteys aiheeseen ohut.
Työprosessi
Opiskelijan motivaatio heikohko, vastuunotto työprosessista ailahteleva, aikataulu venyi syyttä. Osallistuminen seminaarityöskentelyyn vähäistä.
2/ tyydyttävä
Tutkimustehtävä
Tutkimustehtävä on jokseenkin tavanomainen, ongelmien määrittely suhteellisen selkeä, mutta tarkastelukulma on tavanomainen.
Teoriaosa / metodiosa / aineisto
Teoreettinen/metodinen viitekehys on hieman jäsentymätön ja suppea. Käsitteet, hypoteesit ja olettamukset on osittain selkeästi määritelty. Suhteellisen vähän relevanttia kirjallisuutta. Aito kriittinen ote jää puuttumaan. Lähteiden, aineiston ja tutkimustehtävän yhteensopivuudessa on ongelmia. Lähteiden/aineiston käsittely osittain yksipuolista.
Tutkimustulokset
Tutkimukselle asetetut kysymykset jäävät osin vastaamatta ja tulkinnalliset mahdollisuudet osittain hyödyntämättä. Johtopäätökset ovat jokseenkin yksinkertaiset.
Yleisarvostelu
Teksti on suhteellisen toimivaa, tyyli joskus vaikeaselkoista. Työssä on epäjohdonmukaisuuksia, rakenne ei aina perusteltu ja omaehtoinen panos on ollut suhteellisen vähäinen. Viitteiden käytössä epäselvyyksiä.
Työprosessi
Työprosessissa on ollut vaikeuksia, motivaatio ja vastuunotto työprosessista ailahtelevaa, osallistuminen seminaarityöskentelyyn vaihteleva.
3/ hyvä
Tutkimustehtävä
Tutkimustehtävä on suhteellisen kiinnostava ja tuore. Määrittely on toimiva ja rajaus tarkoituksenmukainen.
Teoriaosa / metodiosa / aineisto
Hyvä teorioiden/metodien tuntemus, keskeinen käsitteistö ymmärretty, olettamukset ja hypoteesit linjassa tutkimustehtävän määrittelyn kanssa. Lähdeaineisto on jokseenkin kattava ja lähteitä on käytetty asiallisesti. Aineisto on jokseenkin edustava. Yhteys analyysin ja teorian välillä.
Tutkimustulokset
Tulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat hyvää tasoa ja tutkimuskysymyksiin vastataan teoreettista/metodista viitekehystä hyödyntäen.
Yleisarvostelu
Teksti on jokseenkin sujuvaa, tyyli suhteellisen helppolukuista ja kieli jokseenkin virheetöntä. Rakenne on selkeä ja työn ulkoasu siisti. Työ osoittaa hyvää tutkielmanteon tekniikan hallintaa.
Työprosessi
Työprosessi jokseenkin sujuva, opiskelijan motivaatio on ollut vaihteleva. Asiallinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn.
4/ kiitettävä
Tutkimustehtävä
Tutkimustehtävä on kiinnostava ja tuore, aiheen rajaus on perusteltu, tehtävän määrittely on täsmällinen ja tarkastelukulma tarkoituksenmukainen.
Teoriaosa / metodiosa / aineisto
Vakuuttava teoreettinen/metodinen osaaminen: työn teoreettinen/metodinen lähtökohta on toimiva, käsitteiden käyttö on osaavaa ja työ sisältää hyvin argumentoitua pohdintaa. Lähteiden käyttö on vakuuttavaa, kokonaiskuva on hyvä, aineisto on kattava ja tarkoituksenmukainen, sen käsittely on täsmällistä, ja yhteys teoriaan on selkeä.
Tutkimustulokset
Työssä tuotetaan uusia tuloksia. Tutkimuksen tavoitteet täyttyvät. Johtopäätökset ovat selkeitä ja luovasti perusteltuja ja osoittavat hyvää kokonaisuuden hallintaa. Teoreettinen/metodinen tausta ja oman tutkimuksen osuus painottuvat hyvin.
Yleisarvostelu
Teksti on sujuvaa, tyylillisesti asiallista, kieli virheetöntä, rakenne on selkeä ja johdonmukainen, ulkoasu viimeistelty. Tieteellinen ilmaisu on hyvin artikuloitua ja vaikuttavaa tasoa. Tutkielma osoittaa luovaa ajattelua ja kykyä ymmärtävään omaan pohdintaan.
Työprosessi
Työprosessi on ollut sujuva, opiskelija motivoitunut ja vastuunotto työprosessista hyvä. Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn.
5/ erinomainen
Tutkimustehtävä
Tutkimustehtävä on haastava ja innovatiivinen, aiheen rajaus tarkoituksenmukainen, tehtävän määrittely on täsmällinen ja hyvin perusteltu. Tarkastelukulma on tuore.
Teoriaosa / metodiosa / aineisto
Vahva teorioiden/metodien tuntemus: työn teoreettinen/metodinen lähtökohta on perusteltu, käsitteiden ymmärrys on syvällistä, lähteitä on käytetty kriittisesti. Käsittely on kattavaa: työssä on selkeä ja analyyttinen ote. Aineisto on kattava ja tarkoituksenmukainen, sen käsittely on huolellista ja systemaattista, ja sillä on selkeä yhteys teoreettiseen viitekehykseen.
Tutkimustulokset
Työssä tuotetaan uusia laadukkaita tuloksia. Tutkimuksen tavoitteet täyttyvät. Johtopäätökset osoittavat innovatiivisuutta ja asiantuntijuutta.
Yleisarvostelu
Teksti on sujuvaa ja tyylillisesti erinomaista; rakenne on selkeä ja johdonmukainen ja ulkoasu on virheetön. Tutkielma osoittaa kypsää ja luovaa ajattelua, analyyttistä otetta - aitoa tutkijuutta. Tutkielma on käsittelyltään uusia näkökulmia avaava.
Työprosessi
Määrätietoinen työprosessi, opiskelija on ollut motivoitunut ja ottanut itsenäisesti vastuun työprosessista. Opiskelija kykenee itsenäiseen tutkimuksen tekoon. Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn.
Opintokokonaisuuksien merkitsemistä opiskelijarekisteriin haetaan amanuenssilta (oikeustieteiden laitoksen toimisto) joko sähköpostitse tai käymällä toimistossa. Opiskelijan on ilmoitettava kokonaisuuteen sisällytettävät vapaavalintaiset opinnot.
Opintokokonaisuuksien arviointiasteikko on 0-5 tai HYV/HYL. Perus- ja aineopintokokonaisuuksien suoritukset arvioidaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona (kaikista opintokokonaisuuteen kuuluvista opintojaksoista kerrotaan opintojakson op-määrä arvosanalla; saadut tulot lasketaan yhteen; saatu summa jaetaan opintokokonaisuuden yhteisopintopistemäärällä) seuraavasti:
- keskiarvo 1,00–1,49 = 1/5 (välttävä)
- 1,50–2,49 = 2/5 (tyydyttävä)
- 2,50–3,49 = 3/5 (hyvä)
- 3,50–4,49 = 4/5 (kiitettävä)
- 4,50–5,00 = 5/5 (erinomainen)
Opintokokonaisuuden arvioinnissa ei huomioida arvosanalla HYV suoritettuja opintoja. Perus- ja aineopintokokonaisuus arvioidaan oikeusnotaarin tutkinnossa hyväksytty – hylätty. Syventävien opintojen opintokokonaisuus arvioidaan oikeustieteissä hyväksytty – hylätty.
Harjoittelu juristin tehtävissä (5311007, 8 op). HTK-, HTM tai OTM-tutkinnon valinnaisiin opintoihin tai minkä tahansa julkisoikeuden pääaineen aineopintokokonaisuuteen (60 op) on mahdollista sisällyttää 19 op:n säännön mukaisesti vapaaehtoinen harjoittelu. Harjoitteluna voidaan ottaa huomioon vähintään kahden (2) kuukauden mittainen työskentely sellaisissa tehtävissä, joissa tarvitaan oikeudellisen tiedon soveltamista. Lisäksi harjoitteluna voidaan huomioida jo työelämässä mukana olevien opiskelijoiden sellainen työkokemus, jossa on joutunut soveltamaan oikeudellista tietämystä. Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää käytännön työkokemuksen lisäksi harjoitteluraportin laatimista sekä harjoittelusta kertomista muille opiskelijoille esimerkiksi harjoitteluinfossa. Harjoitteluraportin aihe on sovittava laitoksen harjoitteluvastaavan kanssa ennen raportin laatimista. Lisätietoa harjoittelujakson opintojaksokuvauksessa sekä Moodle-alustalla.
Oikeustieteiden opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet kansainvälistyä esimerkiksi hakeutumalla opiskelijavaihtoon tarjolla olevien useiden vaihto-ohjelmien kautta. Lisäksi opiskelijat voivat hakeutua kansainväliseen harjoitteluun ulkomaille, parantaa sekä kielitaitoaan, sanavarastoaan että tietämystään eri oikeudenaloista oikeustieteiden opetussuunnitelmaan kuuluvien lukuisten englanninkielisten opintojaksojen kautta sekä toimia kv-tuutorina Itä-Suomen yliopistoon saapuville kansainvälisille vaihto-opiskelijoille. Kansainvälistymiseen on siis monia mahdollisuuksia! Oikeustieteiden laitoksen Erasmus-vaihtosopimukset eri yliopistojen kanssa löytyvät Kamusta. Oikeustieteiden laitos kuuluu myös Nordplus Law Network:iin, joka mahdollistaa opiskelijavaihdon Pohjoismaihin ja Baltian maihin.
Neuvonta kansainvälisissä asioissa
Oikeustieteiden laitos
Kv-koordinaattori Mia Kilpeläinen
lawstudies(at)uef.fi
Aurora II, huone 2076, puh. 050 4422631
Opiskelijat valitaan Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan julkisoikeuden opiskelijaksi. Opiskelijan tulee valita pääaineensa opintojen edetessä (toisen opintovuoden syksyllä) ja ilmoittaa valitsemansa pääaine opiskelijarekisteriin oikeustieteiden opintoyhteisöstä löytyvällä lomakkeella. Hallintotieteiden kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat voivat halutessaan muuttaa pääainettaan. Ilmoitus muutoksesta toimitetaan pääaineen valintalomakkeella (ks. oikeustieteiden opintoyhteisö) opintopalveluihin. HOPS laaditaan Pepissä valitusta pääaineesta. Tutkinto suoritetaan valitun pääaineen vaatimusten mukaisesti.
Opiskelijat suorittavat hallintotieteiden kandidaatin ja -maisterin tutkinnon pääaineena eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, hyvinvointioikeus, lainsäädäntötutkimus, rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, siviilioikeus tai ympäristöoikeus. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kaksi vuotta.
HTK-tutkinto (180 op)
HTK-tutkinnon tavoitteet
HTK-tutkinnon suoritettuasi:
- tunnet oikeusjärjestyksen ja hallitset syvemmin tietyn oikeudenalan perusteet
- hahmotat oikeuden yhteiskunnallisen roolin
- hankit ja käytät oikeudellista tietoa
- tunnistat, jäsennät ja ratkaiset oikeudellisia ongelmia
- argumentoit sekä viestit sujuvasti kirjallisesti ja suullisesti
- tunnet oikeustieteen perusteet ja hyvän tieteellisen käytännön
- toimit tuloksellisesti itsenäisesti ja ryhmässä
- tunnet moniammatillisen, kansainvälisen ja digitaalisen toimintaympäristön vaatimukset
- tunnistat osaamisesi tason ja kehityskohteita
HTK-tutkinnon opintopolku ja tutkintorakenne on esitelty oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen)
Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto, opintosuunta julkishallinto, 180 op
Hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon voi suorittaa myös Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen ja Vaasan yliopiston Johtamisen akateemisen yksikön kanssa opetusyhteistyönä toteutettavassa koulutusohjelmassa. Julkishallinnon HTK-tutkinto on moduulipohjainen. Se on tarkoitettu ensisijaisesti jo työelämässä oleville, jotka haluavat täydentää tai päivittää osaamistaan tai suunnata uudelle uralle. Opiskelija voi suorittaa yhden opintojakson, moduulin/moduuleja tai opiskelija voi suorittaa kaikki HTK-tutkintoon vaadittavat opinnot ja hakea sen jälkeen tutkinto-opiskelijan opiskelu-oikeutta Itä-Suomen yliopistosta tai Vaasan yliopistosta saadakseen tutkinnon.
Opinnot järjestetään Itä-Suomen yliopiston ja Vaasan yliopiston avoimena yliopisto-opetuksena. Opiskelija maksaa avoimen yliopiston järjestämistä opinnoista opintojaksokohtaisesti. Hinnoittelu perustuu valtioneuvoston asetukseen (VNA 1436/2014). Avoin yliopisto perii opinto-oikeudesta maksun ko. korkeakoulun maksupäätöksen mukaisesti. Koulutusohjelmasta kerrotaan tarkemmin sen omassa opinto-oppaassa.
HTM-tutkinto (120 op)
HTM-tutkinnon tavoitteet:
- osaat toimia tietyn oikeudenalan vahvaa asiantuntemusta vaativissa tehtävissä
- tunnet oikeusjärjestyksen ja hallitset syvemmin tietyn oikeudenalan sisällöt
- tunnet oikeussääntelyn synty- ja soveltamisprosessit ja merkityksen yhteiskunnassa
- hankit ja käytät oikeudellista tietoa asiantuntevasti
- tunnistat, jäsennät ja ratkaiset perustellusti oikeudellisia ongelmia
- argumentoit sekä viestit vakuuttavasti kirjallisesti ja suullisesti
- tunnet oikeustieteen teorianmuodostuksen ja keskeiset tutkimusmenetelmät
- kykenet hyvän tieteellisen käytännön mukaiseen tutkimustyöhön
- toteutat asiantuntijatehtäviä tuloksellisesti itsenäisesti ja ryhmässä
- toimit ammattietiikan mukaisesti moniammatillisessa, kansainvälisessä ja digitaalisessa toimintaympäristössä
- tunnistat osaamisesi tason sekä haluat ja osaat kehittää sitä edelleen
HTK- ja HTM-tutkinnolla on seuraavat läpäisevät johtoteemat:
- oikeudellinen ajattelu ja argumentaatio
- yleiset opit
- perus- ja ihmisoikeudet
- oikeuden kansainvälistyminen ja eurooppalaistuminen
- oikeuden rooli yhteiskunnassa
Maisterin tutkinto suoritetaan pääsääntöisesti samassa pääaineessa kuin kandidaatin tutkinto on suoritettu. Jos hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon on sisältynyt pääaineen perus- ja aineopintojen lisäksi sivuaineen perus- ja aineopinnot (yhteensä 60 op) toisesta oikeustieteiden pääaineesta, voi maisterin tutkinnon suorittaa joko kandidaatin tutkinnon pääaineesta tai sivuaineena olleesta oppiaineesta.
Esimerkki. Opiskelija on suorittanut hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineena finanssioikeus ja laajana sivuaineena (perus- ja aineopinnot yhteensä 60 op) hallinto-oikeus. Opiskelija voi suorittaa maisterin tutkinnon pääaineenaan joko finanssioikeus tai hallinto-oikeus. Hallintotieteiden maisteriksi valmistuminen ensin finanssioikeudesta ja sitten hallinto-oikeudesta ei ole mahdollista.
Maisterin tutkintoon ei voida sisällyttää samoja opintoja kuin kandidaatin tutkintoon.
HTM-tutkinnon opintopolku ja tutkintorakenne on esitelty oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Pelkästään maisterin tutkintoa suorittamaan valittujen opiskelijoiden maisterin tutkintorakenteeseen sisältyy aina pääaineen syventävät opinnot (60 op), mutta muut 60 op:een laajuiset opinnot määritellään opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa ottaen huomioon opiskelijan aiemmat opinnot (dekaanin päätös 9.12.2009).
- Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet (rikosseuraamusala, pelastusala, palopäällystön insinööritutkinto, poliisi):
Hallintotieteiden maisterin tutkinto muodostuu pääaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista (yhteensä 120 op). Lisäksi tulee suorittaa täydentävinä opintoina 60 opintopisteen laajuiset Yleiset oikeusjärjestysopinnot. Täydentävät opinnot eivät sisälly tutkintoon.
HTM-tutkinnon pääaineopinnot suoritetaan jossakin seuraavista oppiaineista: eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, hyvinvointioikeus, lainsäädäntötutkimus, rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, siviilioikeus tai ympäristöoikeus.
Pelastusalan ja palopäällystöalan amk-tutkinnon suorittaneille pääaineeksi suositellaan hallinto-oikeutta.
- Poliisipäällystön tutkinnon suorittaneet:
Hallintotieteiden maisterin tutkinto (120 op) muodostuu pääaineen syventävistä opinnoista (60 op), valinnaisista opinnoista (54 op) sekä opintojaksoista Henkilökohtainen opintosuunnitelma (1 op) ja Master's Academic and Professional English for Law (4 op).
Poliisipäällystön tutkinnon suorittaneille suositeltavin pääaine on rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus. Sivuaineopinnot suositellaan suorittamaan hallinto-oikeudesta, laskentatoimesta tai johtamisesta. Sivuaineopinnot määritellään opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.
Eurooppaoikeuden opetuksen tavoitteena on antaa yleiskuva integraation historiasta ja monipuoliset perustiedot Euroopan unionin päätöksenteosta sekä keskeisistä aineellisoikeudellisista aloista, etenkin sisämarkkina- ja kilpailuoikeudesta. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää EU:n päätöksenteon oikeudellisia ja poliittisia ulottuvuuksia, osaa analysoida, vertailla ja arvioida erityyppisiä EU-oikeudellisesti relevantteja aineistoja (perussopimukset, sekundäärilainsäädäntö, oikeuskäytäntö, toimielinten väliset sopimukset, soft law -aineisto) ja osaa perustella oikeudellisia tulkintaratkaisuja eurooppaoikeudellisin argumentein.
Eurooppaoikeuden opintojaksot suositellaan suoritettavaksi opinto-oppaassa esitetyssä järjestyksessä. Jaksojen sisältö on suunniteltu siten, että kukin jakso rakentuu edellisissä jaksoissa opiskeltujen asioiden hallinnalle. Esimerkiksi kaikille pääaineopiskelijoille olisi suotavaa osallistua aivan aluksi Eurooppaoikeuden perusteet -kurssille, jossa annetaan yleiskuva eurooppaoikeuden sisällöstä. Oppiaineen opetusmenetelmissä painottuvat luennot, seminaarit ja kirjatentit. Opetusta on tarjolla sekä suomeksi että englanniksi.
Tarkemmat tiedot eurooppaoikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöstä Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.
Finanssioikeuden opintojen tavoitteena on antaa kokonaiskuva finanssioikeudesta oikeudenalana. Opinnot antavat hyvät valmiudet myös muiden kuin vero-oikeudellisten päätösten tekemiseen.
Finanssioikeuden opinnot aloitetaan vero-oikeuden perusteet -opintojaksolla, minkä jälkeen toisena opiskeluvuotena suoritetaan henkilöverotuksen perusteet, elinkeinoverotuksen perusteet, arvonlisäverotuksen perusteet ja perintö- ja lahjaverotus.
Elinkeinoverotuksen erityiskysymyksiä koskeva opintojakso on syytä suorittaa vasta elinkeinoverotuksen perusteiden opintojakson jälkeen, samoin arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä koskeva opintojakso arvonlisäverotuksen perusteiden jälkeen. Verotusmenettelyn ja veroprosessin opintojakso on tarkoituksenmukaista suorittaa vasta vero-oikeuden perusteiden jälkeen. Maa- ja metsätalousverotuksen perusteet on perusteltua suorittaa vasta henkilöverotuksen perusteiden ja elinkeinoverotuksen perusteiden jälkeen. Opintojen myöhempään vaiheeseen kannattaa jättää kansainvälinen verotus, finanssihallinto-oikeus ja aivan aineopintojen loppupuolelle vero-oikeuden oikeustapausharjoitukset. Siviilioikeuden tarjontaan kuuluva yhtiöoikeus (5 op) on tärkeä erityisesti liikeverotuksen kannalta. Laskentatoimen perusteet on finanssioikeuden tarjonnassa (tuottajana kauppatieteiden laitos), ja opintojakson hallinnalla on hyvin suurta merkitystä erityisesti liikeverotuksessa, mutta myös finanssihallinto-oikeuden opinnoissa.
Opintojen suorittamisjärjestys perustuu siihen, että myöhempi opintojakso perustuu edellisissä jaksoissa opitun varaan.
Itä-Suomen yliopistossa on tarjolla erittäin laaja valikoima finanssioikeuden aineopintoja. Finanssioikeuden opinnot valmentavat opiskelijoita toimimaan paitsi verohallinnon monipuolisissa ja haasteellisissa tehtävissä myös vero-oikeuden asiantuntijatehtävissä tilintarkastusyhteisöissä ja muissa yrityksissä ja yhteisöissä.
Sivuaineet
Finanssioikeuden opiskelijoille suositeltavia sivuaineita ovat hallinto-oikeus, siviilioikeus, lainsäädäntötutkimus sekä liiketaloustiede, erityisesti kirjanpitoon ja laskentatoimeen liittyvät opintojaksot.
Kaikissa finanssioikeuden opintojaksojen kuulusteluissa saa olla laskin mukana.
Tarkemmat tiedot finanssioikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.
Hallinto-oikeuden perus- ja aineopinnot (25 + 35 op) voi koota useilla eri tavoilla. Pepissä esitetty kuvaus hallinto-oikeuden perusopinnoista on suositus: vain yleishallinto-oikeuden opintojakso on pakollinen osa hallinto-oikeuden perusopintoja (25 op). Kandidaatin tutkielma (10 op) on taas pakollinen osa aineopintoja. Hallinto-oikeuden perus- ja aineopintoihin (yht. 60 op) voi myös sisällyttää opinto-oppaassa esitetyn mukaisesti 19 opintopisteen verran muita kuin hallinto-oikeuden opintojaksoja. Suositeltavia yksittäisiä opintojaksoja ovat esimerkiksi sopimusoikeuden, työoikeuden, eurooppaoikeuden ja valtiosääntöoikeuden opintojaksot.
Sivuaineet
Hallinto-oikeutta pääaineena opiskeleville sopivia sivuaineita ovat – henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta riippuen – muut oikeustieteiden oppiaineet (esimerkiksi finanssioikeuden, eurooppaoikeuden, valtiosääntöoikeuden, ympäristöoikeuden sekä siviilioikeuden perusopinnot). Hallinto-oikeutta tukevia sivuaineita löytyy myös yliopiston muiden oppiaineiden opetustarjonnasta (esimerkiksi johtaminen ja psykologia).
Hallinto-oikeuden pääaineopiskelijan on tarkoituksenmukaista suorittaa hallinto-oikeuden perus- ja aineopinnot pääosin toisen lukuvuoden aikana. Oikeustapauskurssi ja kandidaatin seminaari kannattaa sijoittaa aineopintojen loppuvaiheeseen. Kandidaatin seminaari on pakollinen osa aineopintoja ja oikeustapauskurssin suorittamista suositellaan vahvasti. Opintojaksokuvausten (ks. Peppi) yhteydessä on suosituksia opintojaksojen suoritusjärjestyksestä.
Tarkemmat tiedot hallinto-oikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa
Hyvinvointioikeudellisiin kysymyksiin erikoistuminen antaa mahdollisuuden toimia esimerkiksi sellaisissa hallinnollisissa ja asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä, jotka edellyttävät moninaisia yksilön hyvinvointiin liittyvien oikeudellisten kysymysten hallintaa. Hyvinvointioikeuden oppiaine valmentaa sekä julkis- että yksityisoikeudellisten teemojen ymmärrykseen, sillä se ei rajoitu ainoastaan julkisen vallan käytön elementin sisältävään sääntelyyn, vaan tarkastelee myös esimerkiksi työhyvinvointiin, lapsen huoltajuuteen tai edunvalvontaan liittyviä juridisia kysymyksiä. Oppiaineessa luodaan kattava kuva erilaisista sääntelymekanismeista ja niiden taustalla vaikuttavista periaatteista, joilla pyritään edistämään yksilöiden hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa. Opintojen myötä opiskelija saa valmiuden ymmärtää sosiaalisten, taloudellisten ja sivistyksellisten oikeuksien turvaamismekanismeja ja toisaalta arvioida hyvinvointijärjestelmämme mahdollisia kehittämistarpeita.
Oppiaine valmentaa monitieteisyyden ja -menetelmäisyyden ymmärrykseen ja antaa eväitä verkottumiseen yli tieteidenalojen. Opiskelijoita kannustetaan valitsemaan sivuaineopintoja myös oikeustieteiden laitoksen ulkopuolelta saavuttaakseen monialaisuuden ymmärrystä. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi yhteiskuntapolitiikka, sosiologia ja sosiaali- ja terveysjohtaminen. Suositeltavaa on myös erilaisiin empiirisiin metodeihin perehdyttävät kurssit. Oikeustieteiden laitoksella erityisesti hallinto-oikeus, siviilioikeus ja lainsäädäntötutkimus sekä empiirisen oikeustutkimuksen perusopinnot ovat suositeltavia sivuaineita hyvinvointioikeuden opiskelijoille. Hyvinvointioikeuden pääaineopiskelijan on mahdollista tehdä pro gradu -tutkielmansa useammassa eri graduryhmässä aihevalintansa mukaisesti (sosiaali- ja vanhuusoikeus, lapsi- ja koulutusoikeus, työoikeus).
Tarkemmat tiedot hyvinvointioikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.
Lainsäädäntötutkimus antaa erityisiä valmiuksia sellaisiin oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin, joihin muut yksiköt eivät riittävästi valmenna. Ensinnäkin oppiaine antaa käyttökelpoisia työvälineitä asiantuntijoille, jotka toimivat oikeudellisen sääntelyn suunnitteluun (yhteiskuntasuunnitteluun) liittyvissä päätöksentekotehtävissä. Toiseksi oppiaine antaa erinomaisia valmiuksia säädösvalmisteluun liittyvien tehtävien hoitamisessa, esimerkiksi lainvalmistelijoina, asiantuntijoina, etujärjestöjen edustajina, lausunnonantajina, kommentoijina jne. Kolmanneksi oppiaine valmentaa yritysten toiminnan suunnitteluun (yritysoikeussuunnitteluun) liittyviin asiantuntijatehtäviin. Tällöin opiskelija työllistyy yritysten lisäksi erilaisiin etujärjestöihin ja tutkimuslaitoksiin, joissa asiantuntijan tehtäviin kuuluu arvioida sääntelyn vaikutuksia.
Oppiaineen tarjoamien erityistaitojen lisäksi opiskelija voi sivuaineopintojensa kautta hankkia itselleen myös vahvan oikeudellisen asiantuntijuuden, mikä mahdollistaa työllistymisen aivan samoihin työtehtäviin kuin muut oikeustieteen opiskelijat.
Lainsäädäntötutkimuksen pääaineopiskelijan on tarkoituksenmukaista suorittaa yleiset oikeusjärjestysopinnot ensimmäisenä lukuvuotena. Kandidaatin tutkielmaan kuuluva seminaari kannattaa sijoittaa aineopintojen loppuvaiheeseen.
HTK-tutkintoon kuuluvat lainsäädäntötutkimuksen pääaineopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 60 op. Aineopintoihin sisältyvät opintojaksot voivat sisältyä myös muiden oppiaineiden aine- ja muihin opintoihin. Tällöin on huomattava, että opintojakson suoritus voi sisältyä vain yhteen oppiaineeseen tai aineopintosuoritukseen.
Tarkemmat tiedot laisääntötutkimuksen opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.
Ensimmäisellä opintojaksolla (rikosoikeuden perusteet) annetaan jokseenkin kattava yleiskuva rikosoikeuden, rikosprosessin, siviiliprosessin ja maksukyvyttömyysoikeuden perusteista. Peruskurssia seuraavat jaksot rakennetaan peruskurssilla opitun pohjalle.
Rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen opintojaksot kannattaa suorittaa opinto-oppaan esittämässä järjestyksessä, koska jaksojen sisältö on suunniteltu siten, että seuraava jakso rakentuu edellisissä jaksoissa opitun varaan. Tietyillä opintojaksoilla on tarkemmat edellytykset, jotka käyvät ilmi opintojaksokuvauksesta.
Sivuaineet
Soveltuvia sivuaineita rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen opiskelijoille ovat esimerkiksi hallinto-oikeus, valtiosääntöoikeus, siviilioikeus, sosiologia sekä tilastotiede. Rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen rinnalla – esimerkiksi HTM-tutkinnon vapaavalintaisena sivuaineena – on mahdollista suorittaa myös laaja oikeuspsykologian perusopinnot (25 op) -opintokokonaisuus. Oikeustieteiden opiskelijan on suoritettava ennen oikeuspsykologian perusteet -opintokokonaisuuden aloittamista terveyden ja mielen-terveyden psykologian perusteet (5 op) psykologian oppiaineen tarjonnasta. Psykologian perusopinnot on hyvä tutkinnon vapaavalintainen sivuaine.
Tarkemmat tiedot rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoiden opinto-oppaassa.
Siviilioikeuden opintojaksojen kirjo on laaja. Perusopintojen tarkoituksena on antaa opiskelijalle perustiedot siviilioikeuden keskeisistä osa-alueista ja luoda hyvä pohja aineopintojen opiskelulle. Siviilioikeuden opiskelu alkaa yksityisoikeuden perusteet opintojaksolla, jolla opittujen perusteiden varaan myöhempi opiskelu rakentuu. Jaksolla on keskeinen asema koko siviilioikeuden opintokokonaisuuden kannalta. Seuraavana opintojaksona on syytä suorittaa sopimusoikeus, koska suurella osalla myöhemmistä opintojaksoista tarvitaan perustietoja sopimusoikeudesta.
Opiskelija saa muodostaa aineopintokokonaisuutensa vapaasti siviilioikeuden opintojaksotarjonnasta omien intressiensä mukaisesti. Yksittäisten opintojaksojen yhteydessä on mainittu suositeltavista edeltävistä opinnoista (ks. opintojaksokuvaus Pepissä).
Siviilioikeus antaa vankan oikeudellisen pohjan yritystoiminnan piiriin sijoittuville, asianajajille sekä tuomioistuinten, järjestöjen ja julkisyhteisöjen palvelukseen sijoittuville. Opiskelija voi suuntautua eri urapoluille sekä pääaineen sisällä tekemiensä kurssivalintojen että sivuainevalintojen perusteella hyödyntämällä sekä oikeustieteen laitoksen että koko yliopiston tarjoamia sivuainevaihtoehtoja. Siviilioikeus on keskeinen osaamisen alue yritystoiminnassa, tuomioistuinten toiminnassa ja asianajossa. Pankki- ja vakuutussektorille voi suuntautua yhdistämällä siviilioikeuteen vero-oikeudellisia ja kauppatieteellisiä opintoja. Yritysten tai julkisyhteisöjen henkilöstöhallinnon tehtäviin suuntautuva voi opiskella siviilioikeuden pääaineopintojen – erityisesti työoikeuteen keskittyvien kurssien lisäksi – muun muassa johtamista ja sosiologiaa. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten palvelukseen aikova opiskelija voi painottaa pääaineen opintoja kansainväliseen kauppaoikeuteen ja opiskella sivuaineina esimerkiksi kauppatieteitä, yhteiskuntapolitiikkaa ja kieliä. Siviilioikeuden pääaineopiskelija voi pätevöityä esimerkiksi valtion tai kuntien hankintoihin liittyviin tehtäviin valitsemalla sivuaineikseen hallinto-oikeutta, hyvinvointioikeutta, kauppatieteen opintoja ja sosiaalipolitiikkaa.
Tarkemmat tiedot siviilioikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.
Ympäristöoikeuden opintojen tavoitteena on antaa kokonaiskuva ympäristöoikeudesta oikeudenalana. Opinnot antavat hyvät valmiudet ympäristöllisten ja muiden oikeudellisten päätösten tekemiseen. Ympäristöoikeuden opinnot aloitetaan opintojaksolla Ympäristöoikeuden perusteet. Ympäristöoikeuden perusopintokokonaisuuteen (25 op) kuuluvat opintojaksot on määritelty, joten kokonaisuusmerkinnän saaminen edellyttää juuri näiden opintojaksojen suorittamista. Perusopintojen jälkeen osaamista on mahdollista syventää aineopinnoissa. Ympäristöoikeuden opetuksessa painottuu oikeudellisen kirjoittamisen ja vakuuttavan argumentaation harjoitteleminen. Suositeltavaa olisi, että ennen kandidaatintutkielman laatimista olisi tehty vähintään 2–3 esseetä tai muuta kirjallista opintojen osasuoritusta (esim. oppimispäiväkirjaa). Osasuoritusten hyväksilukemismenettely vaihtelee opintojaksoittain.
Ympäristöoikeudesta valmistuneet ovat sijoittuneet vaativiin asiantuntijatehtäviin yrityksiin, ministeriöihin, ELY-keskuksiin, kuntiin sekä tutkimuslaitoksiin. Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat mm. ympäristölakimies, ympäristöpäällikkö ja ympäristöasiantuntija. Jos opiskelija valitsee sivuaineeksi eurooppaoikeuden ja/tai suorittaa kansainväliseen ympäristöoikeuteen keskittyviä kursseja, tämä antaa valmiuksia ylikansallisiin ympäristöoikeudellisiin työtehtäviin. Tällaisia tehtäviä löytyy paitsi Suomesta myös kansainvälisistä yrityksistä, kansainvälisistä järjestöistä ja kansalaisjärjestöistä. Kansallisiin ympäristöhallinnon ja yksityissektorin tehtäviin suuntautuville opiskelijoille hyötyä on erityisesti hallinto- ja siviilioikeuden sivuainekokonaisuuksista.
Tarkemmat tiedot ympäristöoikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.
ON- ja OTM-tutkintojen rakenteet
Oikeusnotaarin (ON) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kaksi vuotta.
Oikeustieteellisen alan tutkinnot (oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri) tuottavat kelpoisuuden tuomarin tehtäviin ja vastaaviin muihin yleisjuristitutkintoa edellyttäviin ammatteihin (esimerkiksi syyttäjä ja asianajaja). Yleisjuristitutkinnot (ON/OTM) ovat laaja-alaisia yleistutkintoja, joissa perehdytään kattavasti ja monipuolisesti kaikkiin keskeisiin oikeudenaloihin.
ON-tutkinto
ON-tutkinnon suoritettuasi:
- hallitset Suomen ja Euroopan unionin oikeuden sekä kansainvälisen oikeuden perusteet
- hahmotat oikeuden yhteiskunnallisen roolin
- hankit ja käytät oikeudellista tietoa
- tunnistat, jäsennät ja ratkaiset oikeudellisia ongelmia
- argumentoit sekä viestit sujuvasti kirjallisesti ja suullisesti
- tunnet oikeustieteen perusteet ja hyvän tieteellisen käytännön
- toimit tuloksellisesti itsenäisesti ja ryhmässä
- tunnet moniammatillisen, kansainvälisen ja digitaalisen toimintaympäristön vaatimukset
- tunnistat osaamisesi tason ja kehityskohteita
OTM-tutkinto
OTM-tutkinnon suoritettuasi:
- osaat toimia vahvaa laaja-alaista oikeudellista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä
- hallitset Suomen ja Euroopan unionin oikeuden sekä kansainvälisen oikeuden
- tunnet oikeussääntelyn synty- ja soveltamisprosessit ja merkityksen yhteiskunnassa
- hankit ja käytät oikeudellista tietoa asiantuntevasti
- tunnistat, jäsennät ja ratkaiset perustellusti oikeudellisia ongelmia
- argumentoit sekä viestit vakuuttavasti kirjallisesti ja suullisesti
- tunnet oikeustieteen teorianmuodostuksen ja keskeiset tutkimusmenetelmät
- kykenet hyvän tieteellisen käytännön mukaiseen tutkimustyöhön
- toteutat asiantuntijatehtäviä tuloksellisesti itsenäisesti ja ryhmässä
- toimit ammattietiikan mukaisesti moniammatillisessa, kansainvälisessä ja digitaalisessa toimintaympäristössä
- tunnistat osaamisesi tason sekä haluat ja osaat kehittää sitä edelleen
ON- ja OTM-tutkinnolla on seuraavat läpäisevät johtoteemat:
- oikeudellinen ajattelu ja argumentaatio
- yleiset opit
- perus- ja ihmisoikeudet
- oikeuden kansainvälistyminen ja eurooppalaistuminen
- oikeuden rooli yhteiskunnassa
ON-rakenne (180 op) ja opintopolku on esitelty oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
OTM-tutkinnon rakenne (120 op) ja opintopolku on esitelty oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Tutkintojen tarkemmat sisällöt Oikeustiede, (ON/OTM) -opinto-oppaassa Pepissä (avautuu uuteen välilehteen).
Kansainväliset maisteriohjelmat
Oikeustieteiden laitoksella on kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa: Environment, Natural Resources & Climate Change: Master's Degree Programme in Environmental Policy and Law (MICL, MSocSc) sekä Joint Nordic Master Programme in Environmental Law (NOMPEL, MICL/OTM).
Environmental Policy and Law -maisteriohjelman opetussuunnitelma on esitelty maisteriohjelman internet-sivuilla (avautuu uuteen välilehteen).
Environmental Policy and Law -maisteriohjelmassa on kaksi pääainevaihtehtoa:
- Natural Resources Governance, tavoitetutkinto Master's Degree in Social Sciences (MSocSc) tai
- Environmental and Climate Change Law, tavoitetutkinto Master of International and Comparative Law (MICL) tai OTM (jos opiskelija on suorittanut ON-tutkinnon).
Perustutkinto-opiskelijat voivat siirtyä opiskelemaan maisteriohjelmaan alla kuvatun menettelyn mukaisesti, jos
1. Opiskelijalla on opinto-oikeus suorittaa hallintotieteiden maisterin (HTM) tai oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM)
JA
2. Opiskelija on suorittanut HTK-tutkinnon (julkisoikeus) tai ON-tutkinnon
TAI
3. Opiskelijalla on suoritettuna alempi korkeakoulututkinto ja hän on suorittanut Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaiset 60 opintopisteen laajuiset Yleiset oikeusjärjestysopinnot tai niitä vastaavat opinnot.
Hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella, dekaanille osoitetulla hakemuksella. Opinto-oikeuden vaihtaminen ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan. Opinto-oikeuden vaihtaminen edellyttää luopumista aiemmasta HTM-opinto-oikeudesta. Opiskelijat, joilla on OTM-opinto-oikeus, hakevat siirtoa kansainväliseen maisteriohjelmaan, jossa voivat edelleen suorittaa opintonsa OTM-tavoitetutkinnolla, kuitenkin kv-maisteriohjelman tutkintorakenteen mukaisesti. Kansainvälisessä maisteriohjelmassa opiskelu tapahtuu englannin kielellä.
Opiskelijan, joka suunnittelee maisteriohjelmaan hakeutumista, on syytä huomioida, että maisteriohjelmaan kuuluvia pakollisia opintojaksoja ei kannata kiinnittää HTK-/ON-tutkintoon, sillä maisterin tutkintoon ei voida sisällyttää samoja opintoja kuin HTK-/ON-tutkintoon.
Joint Nordic Master Programme in Environmental Law (NOMPEL) on UEF:n sekä Uppsalan ja Tromssan yliopistojen yhteistyössä toteuttama kaksivuotinen maisteriohjelma, jota koordinoi Uppsalan yliopisto. Ohjelman nettisivut sekä opetussuunnitelma löytyvät Uppsalan yliopiston sivuilta (avautuu uuteen välilehteen).
Kaksivuotisen ohjelman aikana opiskelijat opiskelevat kolmessa Pohjoismaassa: opinnot aloitetaan Uppsalan yliopistossa Ruotsissa, minkä jälkeen opiskelijat siirtyvät Itä-Suomen yliopistoon. Viimeisen opintokokonaisuuden opiskelijat suorittavat Tromssan yliopistossa Norjassa. Opiskelijat saavat kolmen yliopiston myöntämän yhteistutkinnon, jonka sisällöllisinä ympäristöoikeudellisina painopistealoina ovat luonnonvara-, ilmasto- ja energiaoikeus.
Itä-Suomen yliopiston myöntämä tutkinto on Master of International and Comparative Law (MICL). Mikäli opiskelija on suorittanut ON-tutkinnon, voidaan hänelle myöntää oikeustieteen maisterin tutkinto.
Perustutkinto-opiskelijat voivat HTK- tai ON-tutkinnon suoritettuaan hakea maisteriohjelman opiskelijaksi. Hakeminen tapahtuu Uppsalan yliopiston kautta, lisätietoja Uppsalan yliopiston sivuilla (avautuu uuteen välilehteen).