Alempaa korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineensa aineopintoihin kuuluva kandidaatin tutkielma ja ylempää tutkintoa varten pääaineen syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma.
Oppiaineen mahdolliset tarkemmat ohjeet tutkielmien tekemisestä on kuvattu opetussuunnitelmassa (esimerkiksi mahdollisuus tehdä artikkelimuotoinen pro gradu -tutkielma).
Opinnäyte laaditaan saavutettavalle pohjalle. Opinnäytteen saavutettavuudesta saa lisätietoa tutkielmatyöskentelyn yhteydessä, ja saavutettavuuteen liittyviä ohjeita on myös Kamussa: https://kamu.uef.fi/tietopankki/valmistuvalle-opiskelijalle/opinnaytteet/ Tutkielman sisältöä ja muotoa koskevaa neuvontaa sekä tutkielman kirjoittamisen tekniset ohjeet (fonttikoko, riviväli, marginaali) antaa tutkielman ohjaaja tai ne annetaan tutkielmaseminaarissa.
Tekoälyn käytöstä on määrätty UEFin tekoälyohjeistuksessa (https://kamu.uef.fi/tietopankki/opiskelijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/tekoalyn-kayttaminen-opetuksessa-ja-tutkimuksessa/ 3.1.2025): Jos tekoälysovellusta käytetään opinnäytteen tuottamisen apuna, tulee ilmoittaa kirjallisesti, mitä sovellusta (esim. ChatGPT) on käyttänyt ja millä tavalla. Opinnäytetyön tekemiseen sovelletaan tutkimukseen liittyvää tekoälyn käyttöä koskevaa ohjetta. Koko opinnäytetyötä ei saa tehdä tekoälysovelluksella. Opinnäytetyön tulee sisältää riittävästi itsenäisen työn osuutta, jotta opinnäytetyölle asetetut osaamistavoitteet saavutetaan.
Tätä ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös muiden tutkielmien ohjauksessa, jättämisessä, säilyttämisessä ja tarkastamisessa.
Ohje jatkuu seuraavissa opinnäytteiden ohjausta, kandidaatintutkielmia, pro gradu -tutkielmia ja kypsyysnäytteitä kuvaavissa haitareissa.
Ohjausprosessi
Yleistä
Ohjausprosessissa sekä ohjaajalla että ohjattavalla on velvollisuuksia ja oikeuksia, joista sovitaan prosessin alkuvaiheessa. Varsinkin pro gradu -tutkielmatyöskentelystä suositellaan tekemään ohjaussuunnitelma. Tiedekunnassa on yhteinen suunnitelmapohja, joka osastoissa voidaan muokata omaan käyttöön.
Tiedekunnassa on yhteiset osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Nämä ohjaavat työskentelyä ja auttavat suuntaamaan työtä oikeaan suuntaan. Yhteinen ymmärrys arviointiperusteista ennaltaehkäisee mahdollisia epäselvyyksiä tai erimielisyyksiä arviointivaiheessa.
Jokaisella tutkielmaa tekevällä opiskelijalla on vähintään yksi ohjaaja.
Ohjausprosessin kulku
Vastuullinen ohjaaja hyväksyy ohjattavan aiheen tutkielmaan sopivaksi. Tutkielman ohjausprosessin alkamisessa on oppiaineittaisia eroja, ja opiskelijan tulee perehtyä oman oppiaineensa käytäntöihin. Työskentelyn käynnistyessä tulee varmistaa, että opiskelija on tietoinen osaamistavoitteista ja arviointikriteereistä. Ohjattava ja ohjaaja laativat yhdessä tutkielmalle aikataulun, jossa ohjattava pyrkii pysymään. Ohjaajan velvollisuutena on taata aikataulua tukeva riittävä palautteenanto ja muu ohjaus, josta yhteistyössä sovitaan esim. ohjaussuunnitelmassa.
Opiskelija on velvollinen työskentelemään tutkielmansa suhteen itsenäisesti, aktiivisesti ja pitkäjänteisesti ohjausta tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen.
Mikäli tutkielman aihe tai sisältö osoittautuu sellaiseksi, että se ylittää nykyisen ohjaajan asiantuntemuksen rajat, tulee asiasta keskustella yhdessä ohjaajan, opiskelijan ja oppiaineen vastuuhenkilön tai osaston pedagogisen johtajan kanssa. Tällöin voidaan tarvittaessa sopia toisen ohjaajan nimeämisestä. Myös opiskelija voi pyytää ohjaajan vaihtamista perustellusta syystä. Tällöin asiasta neuvotellaan yhdessä ohjaajan ja oppiaineen vastuuhenkilön tai osaston pedagogisen johtajan kanssa.
Ennen kuin opiskelija jättää työn tarkastettavaksi:
- Työn ohjaaja antaa tutkielman viimeisestä versiosta palautteen, joka perustuu arviointikriteereihin. Ohjaaja vastaa siitä, että arviointiperusteet käydään läpi opiskelijan kanssa sekä työprosessin alussa että ennen työn jättämistä tarkastukseen.
- Työn lopullinen versio tarkastetaan plagiaatintunnistusjärjestelmässä. Opiskelija jättää työnsä plagiaatintunnistusjärjestelmään, ja ohjaaja päättää raportin perusteella, ovatko lähdeviittaukset ja lainaukset hyvän tieteellisen tavan mukaisia. (Plagiaatintunnistuksesta on erillinen ohje: https://kamu.uef.fi/tyokalut/plagiaatintunnistusjarjestelma/ )
Ohjauksen sisältö
Vaikka eri oppiaineiden ohjauskäytännöissä on aina vaihtelua, opinnäytteen ohjauksen työskentelyn ydinasiat ovat samankaltaisia:
- Tavoitteellisuus: Ohjausprosessin alussa orientoidutaan yhteiseen työskentelyyn käsittelemällä opinnäytteen osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä. On tärkeää, että opiskelija tarkastelee myös omia henkilökohtaisia tavoitteitaan. Tavoitteen ja tavoitekeskustelun avulla suuntaudutaan työskentelyyn ja sitoudutaan yhteistyöhön sekä ohjaussuhteessa että vertaisryhmässä (esimerkiksi seminaarissa). Opiskelijan tavoite voi prosessin kuluessa muuttua tai tarkentua. Tavoitteellisuuteen kuuluu myös se, että palaute työskentelystä puolin ja toisin on jatkuvaa.
- Ohjauksen luonne sekä vastuiden ja velvollisuuksien selventäminen: Ohjauksen ideana on, että opiskelija työskentelee itsenäisesti, aloitteellisesti ja aktiivisesti. Ohjaaja puolestaan tukee ja suuntaa ohjauksella tätä työskentelyä ja tarjoaa apua tilanteissa, joissa opiskelija sitä tarvitsee. Jos opiskelijat työskentelevät parina, parityöskentelyn työtapoja ja vastuut tulee yhdessä käydä läpi.
- Ohjaajalla on sekä prosessia tukeva että arvioiva/valvova rooli. Arvioiva ja valvova rooli tulee mukaan ohjaukseen palautteen ja opinnäytteen arvioinnin kautta sekä tilanteissa, joissa ohjaaja antaa luvan edetä esimerkiksi aineiston keruuseen tutkimussuunnitelman pohjalta.
- Ohjaajan ja ohjattavan välisen yhteistyön tulee perustua luottamukseen: ohjattavan tulee olla mahdollista luottaa ohjaajan asiantuntemukseen ja häneltä saamiensa neuvojen paikkansapitävyyteen. Ohjaajan tulee puolestaan voida luottaa ohjattavan vilpittömyyteen tutkimuksen teossa, tiedonhankinnassa, tietojen esittämisessä ja ylipäätään tieteellisen tutkimuksen eettisten periaatteiden noudattamisessa.
- Työskentelytavat. Ohjausprosessin käynnistyessä selvennetään ja sovitaan yksilö- ja ryhmäohjauksen työtavat ja rytmi, etä- ja lähitapaamiset, mahdollisuus hakeutua ohjaukseen, milloin/kuinka monta kertaa ohjaaja antaa palautetta tekstistä ja miten menetellään viivästyneiden töiden yhteydessä. Ohjaukseen käytettyä aikaa säätelee opetussuunnitelma sekä opettajan työsuunnitelmassa määritelty ohjaukselle varattu aika.
- Ryhmän työskentelyyn vaikuttaminen: Ohjaaja ohjaa ryhmää sen eri vaiheissa ja tukee sen työskentelyä niin, että opiskelijat voivat edistää toistensa prosesseja vertaispalautteen ja yhteisen ideoinnin avulla. Ohjaaja opastaa hyviin keskustelukäytänteisiin ja vastuunottoon jokaisen omasta osuudesta ryhmän työskentelyssä.
- Resurssit: Tukea opinnäytetyöskentelyyn on tarjolla: tiedonhaun kurssit, kieli- ja viestintäopinnot, opintopsykologien palvelut, gradutalli.
Yleistä
Alempaa korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineensa aineopintoihin kuuluva kandidaatintutkielma. Se on pienimuotoinen tieteellinen opinnäytetyö, joka laaditaan kunkin tieteenalan tieteellisiä periaatteita noudattaen ja voidaan tehdä oppiaineessa sovittujen linjausten mukaan joko yksilö- tai parityönä. Kahden opiskelijan yhteisessä työssä on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa. Filosofisessa tiedekunnassa opiskelijoiden yhteistyö voidaan osoittaa myös ohjausprosessin aikana.
Kandidaatintutkielma kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja. (Koulutuksen johtosääntö 26 §.)
Tutkielman etulehdelle on merkittävä kirjoittajan nimi, työn nimi sekä työn julkaisupaikka ja -aika sekä tutkielman laji. Tiivistelmät liitetään tutkielmaan etulehden jälkeen. Tarkemmin tutkielman, tiivistelmän ja kypsyysnäytteen kieltä on kuvattu tämän oppaan haitarissa Kypsyysnäytteen kieli filosofisessa tiedekunnassa. Tiivistelmän laajuudeksi suositellaan 300 sanaa.
Opintosuorituksen tiedot tallennetaan opiskelijarekisteriin, myös tutkielman nimi.
Kandidaatintutkielman jättäminen arvioitavaksi
Opiskelijalla on mahdollisuus korjata tutkielmaansa saamansa palautteen ja korjausehdotusten perusteella. Kun kandidaatintutkielma on valmis, opiskelija palauttaa sen plagiaatintunnistustarkastukseen ja sitten saman version tutkielmasta ohjaajalle arvioitavaksi. Arvioitavaksi jätettyä tutkielmaa ei saa enää muuttaa.
Tutkielmaa säilytetään kaksi vuotta paperisena tai sähköisesti osaston määrittelemällä tavalla.
Opinnäytteiden tarkastamista ja arviointia käsitellään koulutuksen johtosäännössä, erityisesti pykälissä 35 ja 37 sekä muutoksenhakua pykälässä 44.
Kandidaatintutkielmien osaamistavoitteet ja arviointi
Kandidaatin tutkielman osaamistavoitteet
Kandidaatintutkielman tehtyään opiskelija:
- Osoittaa perehtyneisyytensä tutkimusaihetta koskevaan keskeiseen kirjallisuuteen ja aiempaan tutkimukseen
- Opiskelija hallitsee tieteellisen ajattelun ja tutkimusprosessin perusteet oman tieteenalansa käytäntöjen mukaisesti
- Osaa raportoida tutkimusprosessinsa ja -tuloksensa kirjallisesti tieteenalansa käytäntöjen mukaisesti
- Pystyy arvioimaan oman tutkimuksensa luotettavuutta ja rajoituksia sekä tuntee tieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet
Arviointi on kuvattu taulukkona tämän oppaan haitarissa Kandidaatintutkielmien arviointimatriisi filosofisessa tiedekunnassa.
Kandidaatintutkielman arviointiasteikko on: 0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen. Taulukossa on 7 näkökohtaa, jotka otetaan huomioon arvosanaa määriteltäessä. Lopullinen arvosana ei välttämättä ole osien keskiarvo kokonaisluvuksi pyöritettynä. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa aiheen vaikeusaste tai jokin muu laskettua korkeampaa tai matalampaa arvosanaa painokkaasti vaikuttava seikka. Jos jokin osista arvioidaan arvosanalla 0, tutkielmaa ei voida hyväksyä.
| Arvioinnin osa-alue | Välttävä (1) | Tyydyttävä (2) | Hyvä (3) | Kiitettävä (4) | Erinomainen (5) |
|---|---|---|---|---|---|
| 1. Tutkimusalueeseen perehtyminen, kirjallisuuden valinta ja sen soveltaminen Arvioidaan oman alan hallintaa ja soveltamista: onko teoreettinen lähestymistapa ja käsitteiden käyttö asiantuntevaa sekä aiheen näkökulmasta sopivaa ja tarkoituksenmukaista. Lisäksi arvioidaan lähteiden määrää ja relevanssia, lähdekritiikkiä sekä kykyä käydä dialogia lähteiden kanssa ja lähteiden välillä. | Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet vastaavat heikosti tutkimustehtävää. Kirjallisuus on esitelty heikosti. Kirjallisuuden käyttö on suppeaa tai painottuu liikaa toisen käden lähteisiin. | Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet liittyvät löyhästi tutkittavaan aiheeseen. Kirjallisuutta on pääsääntöisesti referoitu. Lähteiden määrä on kohtuullinen. | Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja ne on kuvattu asiallisesti. Lähteiden käyttö osoittaa riittävää perehtyneisyyttä kirjallisuuteen. | Tutkielman teoreettinen lähestymistapa ja keskeiset käsitteet muodostavat toimivan kokonaisuuden ja ne esitellään osaavasti. Lähteitä arvioidaan ja suhteutetaan toisiinsa onnistuneesti. Lähteiden käyttö osoittaa monipuolista perehtyneisyyttä aihepiirin kirjallisuuteen. | Tutkielman teoreettinen lähestymistapa on ansiokas ja johdonmukainen. Käsitteiden hallinta on erinomaista ja analyyttista. Kyky käydä dialogia lähteiden kanssa ja lähteiden välillä on ansioitunutta. Lähteitä on käytetty osoittaen syvällistä ymmärrystä tutkimusaiheesta. |
| 2. Tehtävän/kysymyksenasettelu ja rajaus Arvioidaan tehtävänasettelun onnistuneisuutta sekä tutkielman tarkoituksen ja tavoitteen määrittelyä ja rajausta. Tutkielman on kytkeydyttävä aikaisempaan tutkimukseen. | Tutkimustehtävän asettelu on puutteellinen tai jäsentymätön. Tutkimustehtävän esittely ja valintojen perustelut jäävät heikoiksi. | Tutkimustehtävän asettelu on asianmukainen mutta kytkentää aikaisempaan tutkimukseen on niukasti. Työn tavoitteet jäävät osin yleiselle tasolle. | Tutkimustehtävä on perusteltu ja rajattu asianmukaisesti. Tutkimustehtävä on kytketty aikaisempaan tutkimukseen johdonmukaisesti. | Tutkimustehtävä on perusteltu onnistuneesti ja rajattu selkeästi. Tutkimustehtävä osoittaa hyvää tutkimusalueen hallintaa. | Tutkimustehtävä on perusteltu ja rajattu oivaltavasti. Tutkimustehtävä osoittaa erinomaista tutkimusalueen hallintaa. |
| 3. Tutkielman aineisto ja analyysimenetelmä Arvioidaan menetelmällisiä ratkaisuja. Arvioidaan aineiston hankintaa, riittävyyttä ja soveltuvuutta. Lisäksi arvioidaan, onko analyysimenetelmän käyttö tarkoituksenmukaista, perusteltua ja asiantuntevaa. Empiirisissä tutkielmissa tämä on erityisen tärkeä arvioitava kokonaisuus. | Tutkielman menetelmälliset valinnat ovat vaatimattomia ja irrallisia tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on epäjohdonmukaista. Opiskelijan keräämän aineiston hankinnassa, riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy vakavia puutteita. | Tutkielman menetelmälliset valinnat ovat melko jäsentymättömiä tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on pääosin johdonmukaista. Opiskelijan keräämän aineiston hankinnassa, riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy puutteita. | Tutkielman menetelmälliset valinnat ovat tarkoituksenmukaisia tutkimustehtävää ajatellen. Valintoja on perusteltu. Analyysimenetelmän käyttö on tarkoituksenmukaista. Opiskelijan keräämä aineisto on riittävä ja sopii hyvin tutkimustehtävään vastaamiseen. | Tutkielman menetelmälliset valinnat on perusteltu loogisesti tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on tarkoituksenmukaista ja onnistuneesti perusteltua Opiskelijan keräämä aineisto on laadukas ja mahdollistaa syvällisen analyysin. | Tutkielman menetelmälliset valinnat on perusteltu loogisesti ja ansiokkaasti tutkimustehtävää ajatellen. Analyysimenetelmän käyttö on tarkoituksenmukaista, erinomaisesti perusteltua ja asiantuntevaa. Opiskelijan aineisto on kerätty oivaltavasti, ja aineisto sopii erinomaisesti tutkimuksen tarkoitukseen. |
| 4. Tulokset ja niiden tarkastelu Arvioidaan tulosten raportoinnin riittävyyttä, asianmukaisuutta, teknistä toteutusta sekä niiden sopivuutta tutkielman teoriataustaan ja tutkimustehtävään. | Tutkimustulosten esittämisessä on epäselvyyttä ja epäloogisuutta. Tulosten yhteys teoriataustaan ja vastaaminen tutkimustehtävään tutkimuskysymyksineen tai ongelmineen jää puutteelliseksi. | Tutkimustulokset esitetään asianmukaisesti. Tulosten yhteys teoriataustaan ja vastaaminen tutkimustehtävään tutkimuskysymyksineen tai -ongelmineen jää pinnalliseksi | Tutkimustulokset esitetään loogisesti ja niitä havainnollistetaan asianmukaisesti. Tulokset ovat yhteydessä teoriataustaan ja ne vastaavat tutkimustehtävään tutkimuskysymyksineen tai -ongelmineen. | Tutkimustulokset esitetään täsmällisesti ja niitä havainnollistetaan onnistuneesti. Tulokset esitetään loogisessa suhteessa teoriataustaan ja tuloksissa vastataan täsmällisesti tutkimustehtävään sekä tutkimuskysymyksiin tai – ongelmiin. | Tutkimustulosten esittäminen on täsmällistä, monipuolista ja taidokkaasti aineistoa havainnollistavaa. Tulokset esitetään taitavasti teoriataustaan kiinnittyen ja tuloksissa vastataan täsmällisesti ja vakuuttavasti tutkimustehtävään sekä tutkimuskysymyksiin tai – ongelmiin. |
| 5. Johtopäätökset ja pohdinta Arvioidaan tuloksista tehtyjen johtopäätösten ja pohdintojen argumentointia, johdonmukaisuutta sekä yhteyttä teoriataustaan ja tuloksiin. Lisäksi arvioidaan tutkielman vahvuuksien ja heikkouksien sekä luotettavuuden reflektointia. | Johtopäätökset esitetään hajanaisesti ja puutteellisesti. Argumentointi on heikkoa. Tutkimustulosten peilaaminen teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen jää niukaksi. Tutkimusprosessin ja tutkielman luotettavuuden reflektointi on heikkoa tai olematonta. | Johtopäätöksen esitetään jokseenkin johdonmukaisesti, mutta argumentointi on puutteellista. Tutkimustuloksia peilataan hajanaisesti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta reflektoidaan pinnallisesti. | Johtopäätökset esitetään johdonmukaisesti argumentoiden. Tutkimustuloksia peilataan asianmukaisesti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta reflektoidaan asianmukaisesti. | Johtopäätökset esitetään johdonmukaisesti ja hyvin argumentoiden. Tutkimustuloksia peilataan onnistuneesti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta reflektoidaan monipuolisesti ja kriittisesti. | Johtopäätökset esitetään oivaltavasti ja taitavasti argumentoiden. Tutkimustuloksia peilataan ansiokkaasti teoriataustaan ja aiempaan tutkimukseen. Tutkimusprosessia ja tutkielman luotettavuutta ja sovellettavuutta reflektoidaan monipuolisesti, asiantuntevasti ja kriittisesti. |
| 6. Esitystapa Arvioidaan kieliasua tekstin sujuvuutta sekä oman alan tieteellisten käytäntöjen noudattamista. | Tutkielman kieliasussa on runsaasti virheitä. Lähdeviittauksissa ja lähdeluettelossa on selkeitä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. Tekstin huolimaton jäsentely vaikeuttaa ymmärtämistä. Teksti on muotoiltu vastoin tieteellistä esitystapaa. Tutkielman rakenne ei täysin vastaa tieteellisiä käytäntöjä. | Tutkielman kieliasussa on virheitä. Lähdeviittauksissa ja lähdeluettelossa on lieviä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. Teksti on paikoin huolimattomasti jäsenneltyä ja muotoiltu osin vastoin tieteellistä esitystapaa. Tutkielma on rakenteeltaan pääsääntöisesti tieteellisten käytäntöjen mukainen. | Tutkielman kieliasu on pääosin hyvä. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo ovat tieteellisten käytäntöjen mukaiset ja lähes virheettömät. Teksti on jäsenneltyä ja tieteellisen esitystavan mukaista. Tutkielma on rakenteeltaan tieteellisten käytäntöjen mukainen. | Tutkielman kieliasu on hyvä. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo ovat tieteellisten käytäntöjen mukaiset ja virheettömät. Teksti on jäsennelty hyvin, ja se on täsmällistä sekä tieteellisen esitystavan mukaista. Tutkielma on rakenteeltaan tieteellisten käytäntöjen mukainen. | Tutkielman kieliasu on erinomainen. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo ovat virheettömät ja tehty täsmällisesti tieteellisten käytäntöjen mukaisesti. Teksti on jäsennelty erinomaisesti, ja se on täsmällistä ja vakuuttavaa sekä tieteellisen esitystavan mukaista. Tutkielma vastaa rakenteeltaan erinomaisesti tieteellisiä käytäntöjä. |
7. Eettiset periaatteet
Tutkimuksen tulee olla kaikin puolin eettisesti pitävä. Tutkimuksen suunnittelun, toteutuksen ja raportoinnin tulee noudattaa tutkimuksen eettisiä periaatteita.
Yleistä
Ylempää korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineen syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma.
Pro gradu -tutkielma kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja. (Koulutuksen johtosääntö 26 §.)
Tutkielman etulehdelle on merkittävä kirjoittajan nimi, työn nimi sekä työn julkaisupaikka ja -aika sekä tutkielmalaji. Tiivistelmät liitetään tutkielmaan etulehden jälkeen. Suomenkielisen tutkielman tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi ja englanniksi. Tarkemmin tutkielman, tiivistelmän ja kypsyysnäytteen kieltä on kuvattu tämän oppaan haitarissa Kypsyynäytteen kieli filosofisessa tiedekunnassa. Suomenkielisen tiivistelmän laajuudeksi suositellaan 300 sanaa.
Pääsääntöisesti sivuaineen tutkielmaa koskevat samat ohjeet kuin pro gradu -tutkielmaa.
Pro gradu -tutkielman tarkastaminen ja arviointi
Opinnäytteiden tarkastamista ja arviointia käsitellään koulutuksen johtosäännössä, erityisesti pykälissä 35 ja 37 ja muutoksenhakua pykälässä 44 sekä rehtorin päätöksissä Pro gradu -tutkielman/syventävien opintojen opinnäytetyön digitaalisen tarkastusprosessin käyttöönottaminen Itä-Suomen yliopistossa (26.6.2018, pdf) ja Pro gradu -tutkielma/syventävien opintojen opinnäytetyöprosessi (1.8.2017, pdf)
Koulutuksen johtosäännön 35 §:n mukaan syventävien opintojen opinnäytetyön muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Syventävien opintojen opinnäytetyö suoritetaan itsenäisesti. Opinnäytetyö voidaan suorittaa parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin, jos opetussuunnitelma mahdollistaa tämän. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus siten, että se on arvioitavissa. Filosofisessa tiedekunnassa opiskelijoiden yhteistyö voidaan osoittaa myös ohjausprosessin aikana. Filosofisessa tiedekunnassa opiskelijan syventävien opintojen opinnäytettä ei voida hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoisgradu).
Pro gradu -tutkielman osaamistavoitteet
Pro gradu -tutkielman tehtyään opiskelija:
- Tuntee tutkimusaihetta koskevan tieteellisen keskustelun ja kirjallisuuden
- Osoittaa kykyä itsenäiseen, kriittiseen ja luovaan tieteelliseen ajatteluun
- Hallitsee tieteellisen tutkimusmenetelmän/-menetelmät ja osaa soveltaa niitä perustellusti omassa tutkimuksessaan
- Osaa esittää tutkimustuloksensa jäsentyneesti sekä perustella tekemänsä tutkimukselliset ratkaisut ja sitä kautta kykenee osallistumaan oman alansa tieteelliseen keskusteluun
- Osaa arvioida kriittisesti tutkimustuloksiaan ja suhteuttaa ne aiempaan tutkimukseen
- Hallitsee hyvän tieteellisen käytännön ja tutkimuseettiset periaatteet
- Omaksuu valmiuksia tieteelliseen jatkokoulutukseen
Arviointi on kuvattu taulukkona tämän oppaan haitarissa Pro gradu -tutkielmien arviointimatriisi filosofisessa tiedekunnassa.
Tutkimusaihe ja tutkimuksen tarkoitus
| Arvioinnin osa-alue | Arvosana 1 | Arvosana 2 | Arvosana 3 | Arvosana 4 | Arvosana 5 |
|---|---|---|---|---|---|
| Aiheen valinnan ja merkityksen perustelu | Aiheen valinta ja merkitys perustellaan puutteellisesti. | Aiheen valinta ja merkitys perustellaan tyydyttävästi. | Aiheen valinta ja merkitys perustellaan selkeästi. | Aiheen valinta ja merkitys perustellaan onnistuneesti. | Aiheen valinta ja merkitys perustellaan monipuolisesti yhteiskunnallisesti, tieteellisesti ja/tai käytännön kannalta. |
| Aiheen rajaus; tavoitteiden asettaminen | Tutkimusaiheen rajauksessa ja tavoitteiden asettamisessa on merkittäviä puutteita. | Tutkimusaiheen rajaus on epäselvä ja tavoitteet jäävät yleisluontoisiksi. | Tutkimusaiheen rajaus on tarkoituksenmukainen ja tavoitteet ovat selkeät. | Tutkimusaiheen rajaus on onnistunut. Tavoitteenasettelu on tehty huolellisesti ja monipuolisesti suhteessa tutkimusaiheeseen. | Tutkimusaiheen rajaus ja tavoitteiden asettaminen osoittavat kriittistä tutkimusotetta. Tavoitteenasettelussa työlle haetaan selkeää uutuusarvoa. |
| Tutkimustehtävän ja tutkimusongelman/-kysymyksen perustelu | Tutkimustehtävän perustelu on heikkoa. | Tutkimustehtävän perusteluissa on epämääräisyyttä. | Tutkimustehtävä perustellaan asianmukaisesti ja kytketään teoriaperustaan ja aiempaan tutkimukseen. | Tutkimustehtävä perustellaan onnistuneesti ja kytketään pätevästi teoriaperustaan ja aiempaan tutkimukseen. | Tutkimustehtävän perustelu osoittaa teoriaperustan ja aiemman tutkimuksen syvällistä hallintaa. |
Teoreettinen perehtyneisyys ja tutkimuskirjallisuus
| Arvioinnin osa-alue | Arvosana 1 | Arvosana 2 | Arvosana 3 | Arvosana 4 | Arvosana 5 |
|---|---|---|---|---|---|
| Perehtyneisyys aiheeseen liittyvään tutkimukseen ja kirjallisuuteen; käsitteiden määrittely | Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa vastaavat heikosti tutkimustehtävää. Käsitteiden kuvaus on puutteellista. | Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa liittyvät väljästi tutkimustehtävään. Käsitteiden kuvaus on osin pinnallista. | Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa ovat asianmukaisia suhteessa tutkimustehtävään. Käsitteitä kuvataan asiallisesti ilmentäen riittävää perehtyneisyyttä kirjallisuuteen. | Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa ovat onnistuneita. Käsitteitä kuvataan kattavasti ja niitä käytetään pätevästi. | Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa muodostavat ansiokkaan ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Käsitteet hallitaan moitteettomasti ja niitä luovasti ja analyyttisesti. |
| Tutkimuskirjallisuuden kriittinen arviointi ja soveltaminen omaan tutkimustehtävään | Lähteiden määrä on vähäinen ja käyttö kritiikitöntä. Toisen käden lähteet painottuvat liikaa. | Lähteiden määrä on kohtuullinen, mutta niiden käyttö on referoivaa. | Lähteiden määrä on riittävä ja ne soveltuvat hyvin valittuun aiheeseen. Lähteiden käyttö on asiallista. | Lähteiden valinta osoittaa monipuolista perehtyneisyyttä tutkittavaan aiheeseen. Lähteitä on käytetty taitavasti ja arvioitu kriittisesti. | Lähteiden valinta osoittaa tutkimusaiheen syvällistä tuntemusta. Lähteiden käyttö on oivaltavaa ja kriittinen arviointi perehtynyttä. |
Tutkimusmenetelmä ja - aineisto
| Arvioinnin osa-alue | Arvosana 1 | Arvosana 2 | Arvosana 3 | Arvosana 4 | Arvosana 5 |
|---|---|---|---|---|---|
| Metodologinen tarkoituksenmukaisuus | Metodologia jää irralleen tutkimustehtävästä. Metodologian esittely on vaatimatonta. | Metodologia on melko jäsentymätön tutkimustehtävää ajatellen. Sitä on perusteltu ohuesti. | Metodologia on tarkoituksenmukainen tutkimustehtävää ajatellen. Sitä on perusteltu asianmukaisesti. | Metodologiset ratkaisut ovat kauttaaltaan päteviä. Metodologiaa on perusteltu asiantuntevasti. | Tutkimus on rakennettu metodologisesti erityisen ansiokkaasti. Metodologiaa on perusteltu syvällisesti. |
| Aineiston hankinta, riittävyys ja sopivuus | Opiskelijan keräämän aineiston riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy vakavia puutteita. | Opiskelijan keräämän aineiston, riittävyydessä tai sopivuudessa esiintyy puutteita. | Opiskelijan keräämä aineisto on riittävä ja sopii hyvin tutkimustehtävään vastaamiseen. | Opiskelijan keräämä aineisto on laadukas ja mahdollistaa syvällisen analyysin. | Opiskelijan keräämän aineisto on erittäin laadukas ja sopii erinomaisesti tutkimuksen tarkoitukseen. |
| Aineiston analyysimenetelmien hallinta ja tulkinnan perustelu | Aineiston analyysi on välttävää ja tulkinnan perustelu epäjohdonmukaista. | Aineiston analyysi on tyydyttävää ja tulkinnan perustelu pääosin johdonmukaista. | Aineiston analyysi on hyvää ja tulkinnan perustelu johdonmukaista. | Aineiston analyysi ja tulkinnan perustelu on taitavaa ja asiantuntevaa. | Aineiston analyysi ja tulkinnan perustelu on poikkeuksellisen taitavaa ja uusia näkökulmia avaavaa. |
Tutkimustulokset ja niiden esittäminen
| Arvioinnin osa-alue | Arvosana 1 | Arvosana 2 | Arvosana 3 | Arvosana 4 | Arvosana 5 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tutkimustehtävään ja tutkimuskysymyksiin/-ongelmiin vastaaminen | Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu puutteellisesti. | Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu pinnallisesti. | Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu asianmukaisesti. | Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu täsmällisesti | Tutkimustehtävään ja kysymyksiin on vastattu ansiokkaasti ja taitavasti. |
| Tulosten esittämisen loogisuus ja selkeys | Tulosten esittämisessä on epäloogisuutta, epäselvyyksiä ja virheitä. | Tulokset esitetään pääosin loogisesti ja virheettömästi joskin liittyen löyhästi teoriaperustaan. | Tulokset esitetään loogisesti ja ne kytketään teoriaperustaan. | Tulokset esitetään selkeästi ja systemaattisesti suhteessa tutkimuskysymyksiin, aineistoon ja teoriaperustaan. | Tulokset esitetään erinomaisesti ja oivaltavasti suhteessa tutkimuskysymyksiin, aineistoon ja teoriaperustaan. |
| Tulosten havainnollistaminen | Tuloksia on havainnollistettu osin puutteellisesti tai virheellisesti. | Tuloksia on havainnollistettu kaavamaisesti. | Tuloksia on havainnollistettu tarkoituksenmukaisesti. | Tuloksia on havainnollistettu taidokkaasti. | Tuloksia on havainnollistettu oivaltavasti. |
| Tulosten luotettavuus | Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on puutteellista. | Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on pinnallista. | Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on tarkoituksenmukaista. | Tutkimustulosten luotettavuuden arvioinnissa osoitetaan metodologian hallintaa. | Tutkimustulosten luotettavuuden arviointi on metodologisesti kattavaa ja ansiokasta. |
Pohdinta ja päätökset
| Arvioinnin osa-alue | Arvosana 1 | Arvosana 2 | Arvosana 3 | Arvosana 4 | Arvosana 5 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tutkielman keskeisten tulosten arviointi ja suhteuttaminen aiempaan tutkimukseen ja teoriaan | Tutkimustuloksia pohditaan ja suhteutetaan aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan niukasti ja epäselvästi. | Tutkimustuloksia pohditaan ja suhteutetaan aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan hajanaisesti. | Tutkimustuloksia pohditaan ja suhteutetaan aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan hyvin. | Tutkimustuloksia pohditaan asiantuntevasti ja kytketään selkeästi aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan. | Tutkimustuloksia pohditaan erittäin asiantuntevasti ja oivaltavasti. Pohdinta liittyy loogisesti ja analyyttisesti aiempaan tutkimukseen ja teoriaperustaan. |
| Argumentointi | Argumentointi on hapuilevaa ja johtopäätökset ovat perustelemattomia. | Argumentointi on paikoin asianmukaista, mutta osa johtopäätöksistä perustellaan ohuesti. | Argumentointi on selkeää. Johtopäätökset nousevat tutkimustuloksista ja ne on perusteltu hyvin. | Argumentointi ja johtopäätösten perustelut ovat ansiokkaita. | Argumentointi on systemaattista ja vakuuttavaa. Johtopäätökset perustellaan erinomaisesti. |
| Kriittinen reflektointi; tulosten merkitys ja sovellettavuuden pohdinta | Tutkimuksen reflektointi ja sovellettavuuden arviointi on vähäistä. | Tutkimusta reflektoidaan ja sen sovellettavuutta arvioidaan jossain määrin. | Tutkimusta reflektoidaan kriittisesti ja sen sovellettavuutta arvioidaan tarkoituksenmukaisesti. | Tutkimusta reflektoidaan kriittisesti ja onnistuneesti ja sen sovellettavuutta arvioidaan asiantuntevasti. | Tutkimusta reflektoidaan kriittisesti ja syvällisesti ja sen sovellettavuutta arvioidaan erittäin asiantuntevasti. |
Rakenne ja esitystapa
| Arvioinnin osa-alue | Arvosana 1 | Arvosana 2 | Arvosana 3 | Arvosana 4 | Arvosana 5 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tieteelliset ja tieteenalakohtaiset viittauskäytännöt ja lähdeluettelo | Viittauskäytännöissä ja lähdeluettelossa on selkeitä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. | Viittauskäytännöissä ja lähdeluettelossa on lieviä puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia. | Viittauskäytännöt ja lähdeluettelo ovat johdonmukaiset ja lähes virheettömät. | Viittauskäytännöt ja lähdeluettelo ovat johdonmukaiset ja moitteettomat. | Viittauskäytännöt ja lähdeluettelo ovat johdonmukaiset ja moitteettomat. Ne toteuttavat tieteenalakohtaisia periaatteita erinomaisesti. |
| Rakenteen jäsentyneisyys ja johdonmukaisuus | Rakenne on jäsentymätön. | Rakenne on melko johdonmukainen. | Rakenne on johdonmukainen ja muodostaa kokonaisuuden. | Rakenne on johdonmukainen ja ehyt. | Rakenne on looginen ja oivaltava. |
| Tieteellinen esitystapa, kieliasu ja kielellinen sujuvuus | Tutkielmassa esiintyy runsaasti kielellisiä ja terminologisia ongelmia, jotka vaikeuttavat ymmärtämistä. | Tutkielmassa esiintyy kielellisiä ja terminologisia ongelmia, jotka heikentävät luettavuutta. | Tutkielma on kielellisesti ja terminologisesti sujuva. | Tutkielman kieli ja termien käyttö ovat moitteettomia. | Tutkielman esitystapa ja terminologia on varmaotteista ja johdonmukaista sekä tieteenalan käytänteiden mukaista. |
| Ulkoasu | Ulkoasu on huolimaton ja siinä on alan raportointikäytänteille epätyypillisiä ratkaisuja. | Ulkoasu on pääsääntöisesti alan raportointikäytänteiden mukainen, mutta joiltain osin viimeistelemätön. | Ulkoasu on alan raportointikäytänteiden mukainen ja viimeistelty. | Ulkoasu on alan raportointikäytänteiden mukainen ja viimeistelty. Havainnollistaminen on toimivaa ja luettavuutta parantavaa. | Tutkielma on kauttaaltaan alan raportointikäytänteiden mukainen, innovatiivisesti ja taitavasti havainnollistettu sekä huolellisesti viimeistelty. |
Eettiset periaatteet
| Arvioinnin osa-alue | Arvosana 1 | Arvosana 2 | Arvosana 3 | Arvosana 4 | Arvosana 5 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tutkimuksen eettinen kestävyys ja tutkimuseettinen arviointi | Tutkimus on eettisesti kestävä, mutta tutkimuseettinen tarkastelu on puutteellista. | Tutkimus on eettisesti kestävä, mutta tutkimuseettinen tarkastelu on pinnallista. | Tutkimus on eettisesti kestävä ja tutkimuseettinen tarkastelu on asianmukaista. | Tutkimus on eettisesti kestävä ja tutkimuseettinen tarkastelu on monipuolista. | Tutkimus on eettisesti kestävä ja tutkimuseettinen tarkastelu on perusteellista. |
Kielitaidon osoittaminen kypsyysnäytteessä
Alemmassa ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelija, jolla on kaksi koulusivistyskieltä (suomi ja ruotsi) kirjoittaa kypsyysnäytteen sekä suomeksi että ruotsiksi. Opiskelijan, jolla on ruotsinkielinen koulusivistys, on haettava Kielikeskukselta korvaavuutta tutkintoon kuuluvista ruotsin kielen opinnoista saatuaan merkinnän ruotsinkielisestä kypsyysnäytteestä.
Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.
Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa kypsyysnäyte kirjoitetaan englanniksi. Poikkeuksena ovat opiskelijat, joilla on suomen- tai ruotsinkielinen koulusivistys ja jotka opiskelevat englanninkielisessä kandidaattiohjelmassa tai jotka opiskelevat englanninkielisessä maisteriohjelmassa ja jotka eivät ole suorittaneet kypsyysnäytettä alemmassa korkeakoulututkinnossaan (korkeakoulututkinto suoritettu ulkomailla). Nämä opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteensä tämän ohjeen mukaisesti.
Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla, kypsyysnäytteen kielestä määrätään erikseen. Filosofisen tiedekunnan osastojen johtajat voivat tutkintoasetuksen mahdollistamissa puitteissa myöntää oikeuden kirjoittaa kypsyysnäyte muullakin kuin suomen tai ruotsin kielellä. Opiskelija hakee opintojensa alussa päätöstä häneltä vaadittavista kieliopinnoista, jos hänen koulusivistyskielensä on muu kuin suomi tai ruotsi, jos hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla tai jos hänen koulusivistyskielestään ei ole varmuutta. Hakemus jätetään koulutuspalveluihin koulutusasiantuntija Riikka Myllykselle, [email protected]. Lisätietoja koulusivistyskielestä on akateemisen rehtorin päätöksessä 24/2021, https://kamu.uef.fi/tietopankki/opiskelijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/koulusivistyskielipaatos/
Kypsyysnäytteen suorittaminen
Filosofisen tiedekunnan opiskelija voi suorittaa kypsyysnäytteen kolmella eri tavalla tilanteen mukaan: 1. Tutkielma hyväksytään kypsyysnäytteenä tai 2. Tutkielman tiivistelmä hyväksytään kypsyysnäytteenä tai 3. Perustellusta syystä osaston opetussuunnitelmassa voidaan määrätä, että oppiaineessa/koulutuksessa opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteen esim. valvotuissa olosuhteissa.
Kun opiskelija kirjoittaa tutkielman suomeksi tai ruotsiksi, opinnäytetyön ohjaaja hyväksyy tutkielman tai sen tiivistelmän suomen- tai ruotsinkielisenä kypsyysnäytteenä. Tutkielman ohjaaja tarkastaa tutkielman tai tiivistelmän kypsyysnäytteenä sekä kieliasun että asiasisällön osalta. Jos opiskelija on suorittanut samalla kielellä kypsyysnäytteen jo osana alempaa korkeakoulututkintoa, tarkastetaan ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteestä vain asiasisältö.
Kun opiskelija kirjoittaa tutkielman vieraalla kielellä, opinnäytetyön ohjaaja hyväksyy suomen- tai ruotsinkielisen tiivistelmän suomen- tai ruotsinkielisenä kypsyysnäytteenä. Tutkielman ohjaaja tarkastaa tiivistelmän kypsyysnäytteenä sekä kieliasun että asiasisällön osalta. Jos opiskelija on suorittanut samalla kielellä kypsyysnäytteen jo osana alempaa korkeakoulututkintoa, tarkastetaan ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteestä vain asiasisältö.
Sitä millä kielellä kypsyysnäyte ja tutkielman tiivistelmä on kirjoitettava, kuvataan tämän oppaan haitarissa Kypsyysnäytteen kieli filosofisessa tiedekunnassa.
UEFin tekoälyohjeen mukaan kypsyysnäyte tulee suorittaa siten, että generatiivinen tekoäly ei pysty laatimaan opiskelijan kypsyysnäytettä (https://kamu.uef.fi/tietopankki/opiskelijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/tekoalyn-kayttaminen-opetuksessa-ja-tutkimuksessa/ 3.1.2025). Tiivistelmän tulee sisältää riittävästi itsenäisen työn osuutta, jotta kypsyysnäytteelle asetetut osaamistavoitteet saavutetaan.
Valtioneuvoston asetus (794/2004)
Alempi korkeakoulututkinto: Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Ylempi korkeakoulututkinto: Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa
alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä.
Ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällöin yliopisto määrää kypsyysnäytteen
kielestä erikseen.
Koulutuksen johtosääntö, 26 § Tutkinto- ja opetuskieli
Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja.
Filo//opetussuunnitelmissa on määrätty suoritustapa
Kypsyysnäytteeksi hyväksytään 1. tutkielma, 2. siitä tehty tiivistelmä tai 3. osaston opetussuunnitelmassa määrätysti, että oppiaineessa/koulutuksessa opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteen esim. valvotuissa olosuhteissa.
UEF// suorituksen tallentaminen
Suomen kielellä koulusivistyksen saaneen suomenkielinen kypsyysnäyte tallennetaan automaattisesti kandidaatin tutkielman/pro gradu -tutkielman tai tiivistelmän perusteella. Jos koulusivistyskieli
on muu kuin suomi, niin kandidaatin tutkielman/pro gradu -tutkielman tarkastaja ilmoittaa hyväksytyn kypsyysnäytteen ja sen kielen suorituksen kirjaajalle,
| Koulusivistyskieli suomi | Koulusivistyskieli suomi | Koulusivistyskieli suomi | |
|---|---|---|---|
| Tutkielman kieli | suomi | ruotsi | vieras kieli |
| Kypsyysnäytteen kieli | suomi | suomi | suomi |
| Kypsyysnäytemerkinnän peruste | tutkielma | tiivistelmä | tiivistelmä |
| Koulusivistyskieli ruotsi | Koulusivistyskieli ruotsi | Koulusivistyskieli ruotsi | |
|---|---|---|---|
| Tutkielman kieli | suomi | ruotsi | vieras kieli |
| Kypsyysnäytteen kieli | ruotsi | ruotsi | ruotsi |
| Kypsyysnäytemerkinnän peruste | tiivistelmä* | tutkielma | tiivistelmä* |
| Koulusivistyskieli suomi ja ruotsi | Koulusivistyskieli suomi ja ruotsi | Koulusivistyskieli suomi ja ruotsi | |
|---|---|---|---|
| Tutkielman kieli | suomi | ruotsi | vieras kieli |
| Kypsyysnäytteen kieli | suomi ja ruotsi | suomi ja ruotsi | suomi ja ruotsi |
| Kypsyysnäytemerkinnän peruste | tutkielma ja tiivistelmä | tutkielma ja tiivistelmä | tiivistelmä (3 tiivistelmää)* |
| Koulusivistyskieli muu kuin suomi tai ruotsi |
|---|
| Osaston johtajan päätös (englanninkielisissä ohjelmissa ei tehdä osastonjohtajan päätöstä;kieliopinnoista on määrätty opetussuunnitelmassa) |
*Jos tutkielma on kirjoitettu suomeksi, tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi ja englanniksi. Mikäli tutkielma on kirjoitettu muulla kuin suomen kielellä, tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi ja tutkielman kielellä. Jos opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi, tiivistelmä kirjoitetaan aina myös ruotsiksi.