Opetussuunnitelma 2023-25, Biologia (LuK ja FM)
Koulutuksen tehtävä
Biologian pääaineen perustutkinnot ovat luonnontieteiden kandidaatin (LuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot. Biologian pääaineen tutkinnon voi suorittaa joko biologin tai biologian aineenopettajan vaihtoehdossa. Pääaineessa on tarjolla myös kansainvälinen maisteriohjelma Biology of Environmental Change (BEC).
Biologin koulutus antaa opiskelijalle valmiudet toimia alan asiantuntijan tehtävissä. Koulutuksesta valmistuu asiantuntijoita julkiselle sektorille kuten ympäristöhallintoon, tutkimuslaitoksiin, ministeriöihin ja oppilaitoksiin sekä yksityiselle sektorille esimerkiksi teollisuuteen, konsultti- ja palveluyrityksiin sekä järjestöihin. Biologian aineenopettajan koulutus antaa kelpoisuuden opettaa biologiaa ja toista opetettavaa ainetta sekä perusopetuksessa että lukiossa.
Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen tutkimuksen vahvuusalat ovat ilmastonmuutos, ympäristönmuutoksen biologia maa- ja vesiekosysteemeissä, ilman ja veden laatu sekä ympäristöterveys. Biologian oppiaineessa tutkitaan erityisesti ihmistoiminnan ja ympäristön muuttumisen vaikutuksia kasveihin ja eläimiin sekä eliöiden sopeutumismekanismeja ympäristöön.
Perustutkintojen osaamistavoitteet
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK, 180 op)
Tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle pää- ja sivuaineiden perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen, valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen, edellytykset hankkimansa tiedon soveltamiseen työelämässä sekä riittävä viestintä- ja kielitaito.
Opinnot on mahdollista suunnata biologin tai biologian aineenopettajan vaihtoehtoihin.
Biologin vaihtoehdossa opinnot voidaan suunnata jo aineopintovaiheesta alkaen tukemaan valittua biologian erikoistumisalaa joko ekologian tai solu- ja molekyylibiologian alalla. Sivuaineeksi voidaan valita mikä tahansa erikoistumisalaa tukeva aine, esimerkiksi ympäristötiede (Kuopion kampuksella), biokemia, hydrobiologia, kemia tai jokin muu luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan oppiaine. Myös muiden tiedekuntien oppiaineet ovat pääsääntöisesti vapaasti valittavissa. Suosittuja sivuaineita ovat esimerkiksi maantiede ja ympäristöpolitiikka, oikeustieteelliset sivuaineet, kuten ympäristöoikeus, sekä kestävän tulevaisuuden opinnot.
Biologian aineenopettajan vaihtoehtoon on erillinen haku ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä. Opiskelijan on pää- ja sivuaineen opintojen lisäksi suoritettava aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op). On suositeltavaa, että pedagogisten opintojen perusopinnot (25 op) sisällytetään luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon, mutta ne voidaan myös suorittaa kokonaisuudessaan vasta filosofian maisterin tutkinnon osana. Koulujen perusopetuksessa ja lukiossa opetettavien aineiden yhdistelmänä on yleensä biologia ja maantieto. Perusopetuksessa aineenopettajan vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, opetussuunnitelman mukaisesti suoritetut perus- ja aineopinnot opetettavissa aineissa sekä opettajan pedagogiset perus- ja aineopinnot.
Filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op)
Tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle pääaineen hyvä tuntemus, valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä, valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito.
Maisterin tutkinto sisältää biologian syventäviä opintoja, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma (40 op, aineenopettajalinjalla joko 20 op tai 40 op), kieli- ja HOPS-opintoja sekä sivuaineen opintoja (aineenopettajan koulutuksessa usein opettajan pedagogiset opinnot 35 op) ja muita opintoja. Biologian syventävät opinnot (aineenopettaja vähintään 60 op, biologi vähintään 80 op) suoritetaan ympäristönmuutoksen biologian maisteriohjelman mukaisesti (Biology of Environmental Change programme). Biologian ja ympäristötieteen oppiaineiden yhteistyö laajentaa opintojaksojen valikoimaa kummankin pääaineen syventäviin opintojaksoihin, joista molempiin oppiaineisiin sopivat ovat tarjolla molemmilla kampuksilla. Opiskelija erikoistuu kiinnostuksensa mukaisesti valitsemalleen biologian alueelle. Syventäviin opintoihin voidaan valita vapaasti biologian eri osa-alueiden opintojaksoja. Perusopetuksessa aineenopettajan vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, opetussuunnitelman mukaisesti suoritetut perus- ja aineopinnot opetettavissa aineissa sekä opettajan pedagogiset perus- ja aineopinnot. Lukion aineenopettajalta vaaditaan lisäksi aineenopettajakoulutuksen mukaiset syventävät opinnot yhdessä opetettavassa aineessa.
Ympäristönmuutoksen biologian opinnot tarjoavat opiskelijalle syventävät tiedot ympäristömuutoksen vaikutuksista ekosysteemeihin ja niiden bioprosesseihin, erityisesti ilmakehän ja ekosysteemien välisiin vuorovaikutuksiin. Opetus antaa hyvät valmiudet biologisten vaikutusten tutkimustehtäviin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä toimimiseen ympäristövalvonnan johtavissa asiantuntijatehtävissä.
Syventävissä opinnoissa suurin osa opetuksesta tapahtuu englannin kielellä. Mikäli opintojaksokuvauksessa on suorituskielenä mainittu myös suomi, opiskelija voi suorittaa tentin tai osan siitä suomeksi, vaikka luennot ja muu opetusmateriaali ovat englanniksi. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevat suorittavat tenttinsä ja muut opintojaksoon kuuluvat opintosuoritukset aina englanniksi. Opinnäytetöiden kieli on määritelty mm. tiedekunnan pysyväismääräyksissä (13 §) ja siitä voi poiketa erityisestä syystä yksikön johtajan kirjallisella luvalla.
Tutkintorakenteet
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, pääaine biologia, (180 op)
LuK-tutkinnon saavuttamiseksi opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti 180 opintopisteen laajuiset opinnot (Taulukko 1), joihin sisältyy:
- Ympäristötieteen ja biologian perusopinnot (30 op) sekä biologian aineopinnot (50 op, paitsi aineenopettajakoulutuksessa 40 op), sekä erikoistavat aineopinnot (20 op, paitsi aineenopettajakoulutuksessa) yhteensä 100 op (aineenopettajakoulutuksessa 70 op). Kandidaatintutkielma ja kirjallinen kypsyysnäyte sisältyvät pääaineen aineopintoihin.
- Sivuaineet
- Kahdessa sivuaineessa perusopinnot (2 x 25 op) tai
- ympäristötieteen aineopinnot ja yhdessä sivuaineessa perusopinnot (30 + 25 op)
- tai yhdessä sivuaineessa perus- ja aineopinnot (60 op).
- Kieli- ja viestintäopinnot, yhteensä 10 op (toinen kotimainen kieli 3 op, vieras kieli 2 op, viestintä 4 op, biologian tiedonhaku 1 op).
- Menetelmäopinnot ja opintojen ohjaus, yhteensä vähintään 14 op; menetelmäopinnot (kemian perusteet, yleinen ja epäorgaaninen 4 op ja orgaaninen kemia 2 op, tilastotieteen johdantokurssi 3 op tai 5 op ja taulukkolaskennan perusteet ympäristö- ja biotieteilijöille 1 op, laboratorio- ja kemikaaliturvallisuus 1 op) sekä HOPS-opinnot 3-5 op (orientaatio yliopisto-opintoihin 1 op, HOPS-työskentely kandidaatin tutkinnossa 1 op, biologin urakurssi 1-3 op)
Filosofian maisterin tutkinto, pääaine biologia (120 op)
FM-tutkinnon saavuttamiseksi opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti 120 opintopisteen laajuiset opinnot (Taulukko 2), joihin sisältyy:
- Biologian syventävät opinnot (vähintään 80 op, paitsi aineenopettajakoulutuksessa vähintään 60 op)
- pro gradu -tutkielma (40 op, paitsi aineenopettajilla joko 20 tai 40 op) ja kypsyysnäyte sisältyvät pääaineen syventäviin opintoihin.
- Sivuaineiden täydentäminen
- Kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa tulee suorittaa yhteensä kahdet perusopinnot (2 x 25 op) tai yhdet perus- ja aineopinnot (60 op) sivuaineessa.
- Aineenopettajiksi valmistuvien on täydennettävä sivuaineopintoja niin, että kandidaatin ja maisterin tutkinnot yhteensä sisältävät toisen opetettavan aineen opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot (perus- ja aineopinnot 60 op). Opiskelija voi erityisestä syystä korvata toisen opetettavan aineen opinnot jonkin muun oppiaineen perus- ja aineopinnoilla (60 op). Perusopetuksen ja lukion opetusvirkojen kelpoisuusvaatimuksista on säädetty asetuksella (A865/2005, 1.12.2005).
- Kieli- ja viestintäopinnot, vähintään 2 op (vieras kieli)
- HOPS-opinnot 1 op
Muut opinnot siten, että 120 op täyttyy.
Biologian perustutkintojen sisällöt on esitetty Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen Peppi-oppaassa.
Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
Yliopisto-opiskelu on itsenäistä. Opiskelija päättää, mitä tavoittelee opinnoistaan, mitä aikoo opiskella ja missä aikataulussa. LuK-tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen vuoden aikana, jota varten opiskelija laatii omia tavoitteitaan tukevan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa (HOPS) ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. HOPS lähetetään kommentoitavaksi ja hyväksyttäväksi oman vuosikurssin HOPS-ohjaajalle, joka hyväksyy suunnitelman osana HOPS-opintojaksoa, jonka jälkeen sitä päivitetään opintojen edetessä.
Opintojen alussa opiskelija osallistuu yliopiston yhteiseen orientaatiokoulutukseen sekä pääaineen omaan HOPS-koulutukseen ja uraopintoihin, joissa perehdytään mm. yleisesti yliopisto-opiskeluun, biologian opetussuunnitelmaan, opintojen suunnitteluun ja biologian tutkimukseen, ammatteihin ja työelämään. Vertaistuutorit auttavat uusia opiskelijoita orientoitumaan opintoihin. Viimeistään neljännen lukuvuoden alussa opiskelija tekee maisteritutkinnon kattavan HOPSin. Oppiainetuutorit antavat tarvittaessa neuvoja. Ennen tutkintojen hakemista päivitetyt ja haettavien tutkintojen mukaiset HOPSit tulee hyväksyttää oppiaineen vastuuhenkilöllä.
Osaamisen tunnustamisella (OT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Yliopistossa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksilukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja että muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksilukeminen edellyttää, että hyväksiluettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle ja sen osille asetettuja osaamistavoitteita (Koulutuksen johtosääntö 38 §). Opintojaksojen mahdolliset korvaavuudet tulee hyväksyttää ennen niiden kirjaamista oppiaineen OT-vastaavalla. Osaamisen tunnustamisessa noudatetaan 1.8.2022 alkaen akateemisen rehtorin päätöstä Osaamisen tunnustamisen yleiset periaatteet (9.5.2021) ja Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan pysyväismääräyksiä (19.4.2023) (19 §).
Sivuaineopiskelijan ohjauksesta löytyy lisätietoja Biologian opintoyhteisöstä.
Jatkuvan oppijan opinto-oikeudella opiskelevalle on vapaasti valittavissa ympäristötieteen ja biologian perusopintojen kokonaisuus sivuaineopiskelijalle (30 op) ja biologian aineopinnot sivuaineopiskelijalle (30 op), sekä hydrobiologian (25 op) että biokemian (27 op) perusopinnot. Pääaineesta valmistunut opiskelija voi suorittaa myös erikoistaviin aineopintoihin ja syventäviin opintoihin kuuluvia opintojaksoja. Ympäristötieteen ja biologian erikoistaville ja syventäville opintojaksoille osallistuttaessa odotetaan edeltäviä kandidaattiopintoja vastaavaa tieto- ja taitotasoa.
Opintoja ja tutkintoja koskevia määräyksiä
Opintojaksoille ilmoittautuminen, niiden toteutus ja kuulustelut
Opintojaksoille ilmoittautuminen, niiden toteutus ja kuulustelut
Biologian pääaineessa luennot ja harjoitukset pidetään tiiviinä kokonaisuuksina. Opintojaksot toteutetaan lähi-, etä- tai hybridiopetuksena. Ne sisältävät luentoja, laskuharjoituksia ja seminaareja sekä harjoitustöitä laboratoriossa, maastossa tai työpaikoilla. Opetuksen tarkemmat toteutustavat ja opetuksen ajankohdat löytyvät Peppi-järjestelmästä.
Opiskelijan on ilmoittauduttava opintojaksolle vähintään 2 viikkoa ennen sen alkua PeppiHOPSin kautta. Opintojaksojen päätteeksi järjestetään kolme tenttitilaisuutta, joista viimeinen on useimmiten laitoksen yleisenä tenttipäivänä. Tentteihin on ilmoittauduttava 10 päivää ennen tenttiä. Tenttipäivät ilmoitetaan Peppi-järjestelmässä.
Valinnaiset opintojaksot järjestetään vain, jos niille osallistuu vähintään 10 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on vähemmän, voidaan opintojakso perustelluista syistä toteuttaa eri opetustekniikoilla (esim. kirjatentit, esseet, itseopiskelumateriaalit tai muut itsenäiset tehtävät). Opintokokonaisuuksien pakolliset opintojaksot järjestetään, vaikka ilmoittautuneita olisi vähemmän kuin edellä on määritelty. Kaikkia opintojaksoja ei tarjota joka lukuvuosi.
Opiskelija voi ilmoittautua syventävien opintojen kursseille vasta, kun kandidaatintutkielma on jätetty arvosteltavaksi.
Opintojen arvostelu
Opintojen arvostelu
Yksittäisen opintojakson arviointi:
Tentistä ja/tai tehtävistä saatujen pisteiden summa määrää arvosanan seuraavasti:
prosenttia maksimista arviointi
50 % 1
60 % 2
70 % 3
80 % 4
90 % 5
Opintokokonaisuuksien arvostelu:
Perus- ja aineopintojen sekä erikoistavien aineopintojen opintokokonaisuuksien arvostelussa otetaan huomioon kaikki numeerisesti arvostellut opintojaksot ja arvosanat määräytyvät opintopisteillä painotetun keskiarvon mukaisesti. Kandidaatintutkielman arvosanaa ei oteta mukaan aineopintojen arvosanan laskentaan.
Syventävien opintojen kokonaisuuden arvosana on syventävien opintojaksojen numeerisesti arvosteltujen opintojen arvosanojen opintopisteillä painotettu keskiarvo. Pro gradu -tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan pääaineen syventävien opintojen arvosanan laskentaan. Mikäli opintokokonaisuuden opintopistelaajuudesta yli puolet on arvosteltu hyväksytty/hylätty -asteikolla, myös kokonaisuus arvostellaan hyväksytty/hylätty.
Harjoittelu ja opiskelijavaihto
Tutkintoihin voidaan sisällyttää harkinnan mukaisesti työharjoittelua kotimaassa tai ulkomailla. Harjoittelun voi sisällyttää joko muihin opintoihin tai biologian syventäviin opintoihin. Syventävien opintojen harjoittelun tulee kestää vähintään kaksi kuukautta ja liittyä biologian alaan. Harjoittelusta antaa tarkempia tietoja laitoksen harjoitteluvastaava. Kansainväliseen harjoitteluun voi hakeutua useissa eri harjoittelu- ja vaihto-ohjelmissa. Tarkempia tietoja opiskelijavaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä harjoittelusta antavat koulutuspalveluiden kansainvälisten asiain koordinaattori ja pääaineen kv-yhteyshenkilö. Asiasta järjestetään myös useita tiedotustilaisuuksia vuosittain. Lisätietoja harjoittelusta löytyy Biologian opintoyhteisöstä ja opintojaksokuvauksista.
Siirtymämääräykset
Ennen 1.8.2010 aloittaneet opiskelijat siirtyvät suorittamaan opintoja lukuvuoden 2024-25 opetussuunnitelman mukaisesti. Tämä huomioiden, ennen 1.8.2024 opintonsa aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa aloitusvuotensa tai lukuvuoden 2024–25 opetussuunnitelman mukaisesti. Perustutkinto-opintojen opintojaksoissa tapahtuneet muutokset siirtymäsääntöineen on kuvattu alla olevassa taulukossa. Ne muuttuneet opintojaksot, jotka opiskelijalla on suorittamatta, on lisättävä Peppi-järjestelmässä HOPSiin ja niitä vastaavat vanhat opintojaksot on poistettava HOPSista. HOPS-ohjaajilta saa lisätietoa HOPSin järjestämisestä.
Biokemian perusopintojen kokonaisuus on muuttunut lukuvuodelle 2022-23. Ennen 1.8.2023 Biokemian perusopintojen sivuaineen opinnot aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa aloitusvuotensa tai lukuvuoden 2023–24 opetussuunnitelman mukaisesti. Jos opiskelija on suorittanut Biokemian kokonaisuuden edellisen (2021-22) tutkintorakenteen mukaisen kurssin 3124106 Bioinformatiikka (3 op), hänelle kirjataan Biokemian perusopintojen kokonaisuus 25 op laajuisena lv. 2021-22 OPSin mukaisesti. Aiemmista opintokokonaisuuden muutoksista määrätään v. 2021-22 OPSissa.
Koonnit opetussuunnitelmaan sisältyvistä Biologian ja Ympäristötieteen oppiaineiden järjestämien opintojaksojen muutoksista ja Biokemian perusopintojen sivuaineen (27 op) opintojaksojen muutoksista on esitetty erillisinä taulukkoina (taulukko YmpBio ja taulukko Biokemia).
Englanninkielinen maisteriohjelma
Biologiassa voi opiskella myös kansainvälisessä maisteriohjelmassa, MDP in Biology of Environmental Change , Joensuu (BEC, avautuu uuteen välilehteen); MDP in Environmental Health and Technology, Kuopio (avautuu uuteen välilehteen); MDP in Environmental and Ecosystem Ecology, Kuopio (avautuu uuteen välilähteen).
Englanninkielisten maisteriohjelmien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Master's Degrees in English.