Opetussuunnitelma 2023-25, Ympäristötiede (LuK ja FM)
Koulutuksen tehtävä
Ympäristötieteen pääaineen perustutkinnot ovat luonnontieteiden kandidaatin (LuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot, ja jatkotutkinnot ovat filosofian lisensiaatin (FL) sekä filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Pääaineessa on tarjolla myös kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa: Environmental Health and Technology (ENHET) ja Biology of Environmental Change (BEC).
Ympäristötiede on monitieteinen koulutusala, joka antaa opiskelijalle valmiudet toimia ympäristötieteen asiantuntijan tehtävissä. Koulutuksesta valmistuu asiantuntijoita julkiselle sektorille ympäristöhallintoon, tutkimuslaitoksiin, ministeriöihin, yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin sekä yksityiselle sektorille teollisuuteen tai konsultti- ja palveluyrityksiin ja järjestöihin.
Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet
Koulutuksesta valmistuneella on valmiudet:
- toimia ympäristöviranomaisena ja -asiantuntijana ympäristöterveyteen tai ympäristönmuutoksen biologiaan liittyvissä kotimaisissa ja kansainvälisissä tehtävissä
- suunnitella ja toteuttaa vaativia ympäristömittauksia, arvioida ja käsitellä tutkimuksen tuloksia ja tehdä niistä kriittisiä johtopäätöksiä
- kehittää viimeisimpään tutkimustietoon perustuvia uusia ratkaisuja sekä toiminnallaan ja ohjauksellaan vähentää ympäristö- ja terveyshaittoja
- työskennellä moniammatillisessa työryhmässä ja viestiä erilaisille kohderyhmille
- omakohtaiseen erikoistumisalan tiedon hankintaan ja hän hallitsee tieteellisen kirjoittamisen
- ylläpitää osaamistaan sekä kehittää ja tuoda esille omaa asiantuntijuuttaan.
Tutkinnon uusi opetussuunnitelma on voimassa kolme vuotta, 1.8.2022 aloittavista opiskelijoista alkaen.
Tutkintorakenteet
Ympäristötieteen pääaineen perustutkintojen (LuK ja FM) opintovaatimusten tutkintorakenteet on kuvattu opetussuunnitelmassa. Kandidaatin tutkinnon erikoistavissa aineopinnoissa opiskelija voi suunnata osaamistaan Ympäristöterveyden ja -teknologian tai Ympäristönmuutoksen biologian erikoistumisalalle. LuK-tutkinto antaa valmiudet filosofian maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen.
Maisterin tutkinnon opinnoissa opiskelija syventää tietojaan ja taitojaan valitsemallaan ympäristötieteen erikoistumisalalla, kehittää tieteellistä ajatteluaan, tieteellisten menetelmien soveltamista ja kieli- ja viestintätaitojaan. Pääaineen syventävät opinnot suoritetaan Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen tutkimuksen vahvuusaloihin (Aerosolitutkimus, Ympäristönmuutoksen biologia, Vesitutkimus sekä Säteily- ja kemialliset riskit) keskittyvien kansainvälisten maisteriohjelmien (Environmental Health and Technology programme tai Biology of Environmental Change programme) mukaisesti. Opiskelija voi erikoistua kiinnostuksensa mukaisesti valitsemalleen erikoistumisalalle. Ympäristötieteen ja biologian maisteriohjelmien yhteistyö antaa mahdollisuuden valita opintoja kummankin pääaineen
syventävistä kursseista, jotka ovat tarjolla molemmilla kampuksilla.
Maisterin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen ja toimintaan oman erikoisalan tutkijana, johtavana asiantuntijana tai viranomaisena sekä kansallisissa että kansainvälisissä tehtävissä.
Perustutkintojen sisällöt on esitetty Ympäristö-ja biotieteiden laitoksen Peppi-oppaassa.
Opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
Opiskelijan ohjauksesta vastaavat ympäristötieteen pääaineen opettajat. Opiskelijalle nimetään opintojen alussa oma HOPS-ohjaaja, joka neuvoo opintojen suunnittelussa ja muissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi opiskelijat jaetaan tuutoriryhmiin, joissa vertaistuutorit (toisen vuoden opiskelijat) kertovat yliopiston ja oppiaineen käytänteistä.
Opintojen alussa järjestetään Orientaatio yliopisto-opiskeluun ja HOPS- ja URA-opintoja, joissa perehdytään mm. yleisesti yliopisto-opiskeluun, ympäristötieteen opetussuunnitelmaan, opintojen suunnitteluun ja ympäristötieteen tutkimukseen, ammatteihin ja työelämään.
Osaamisen tunnustaminen (OT)
Osaamisen tunnustamisella (OT) tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Yliopistossa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksi lukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja että muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksi lukeminen edellyttää, että hyväksi luettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle ja sen osille asetettuja osaamistavoitteita (opintojohtosääntö, 39 §). Opintojaksojen mahdolliset korvaavuudet tulee hyväksyttää ennen niiden kirjaamista oppiaineen OT-vastaavalla. Osaamisen tunnustamisessa noudatetaan 1.8.2022 alkaen akateemisen rehtorin päätöstä Osaamisen tunnustamisen yleiset periaatteet (9.5.2021) ja Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan pysyväismääräyksiä (19 §).
LuK-tutkinto on suunniteltu suoritettavaksi kolmen vuoden aikana, jota varten opiskelija laatii omia tavoitteitaan tukevan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. HOPS ohjaaja hyväksyy sen osana HOPS-opintojaksoa, jonka jälkeen suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä. LuK-opintojen aikana opiskelija laatii myös FM-tutkintoon tähtäävän henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa. Ennen tutkinnon hakemista päivitetty ja opetussuunnitelman mukainen HOPS tulee hyväksyttää HOPS- ohjaajalla ja oppiaineen vastuuhenkilöllä.
Sivuaineopiskelijan ohjauksesta löytyy lisätietoja Ympäristötieteen opintoyhteisöstä.
Jatkuvan oppijan opinto-oikeudella opiskelevalle on vapaasti valittavissa ympäristötieteen ja biologianperusopintokokonaisuus sivuaineopiskelijalle (30 op) ja ympäristötieteen aineopintokokonaisuus sivuaineopiskelijalle (30 op). Pääaineesta valmistunut opiskelija voi suorittaa myös erikoistaviin aineopintoihin ja syventäviin opintoihin kuuluvia opintojaksoja. Ympäristötieteen ja Biologian erikoistaville ja syventäville opintojaksoille osallistuttaessa odotetaan edeltäviä kandidaattiopintoja vastaavaa tieto- ja taitotasoa.
Opintoja ja tutkintoja koskevia ohjeita ja määräyksiä
Opintojaksoille ilmoittautuminen, niiden toteutus ja kuulustelut
Opiskelijan on ilmoittauduttava opintojaksolle vähintään 2 viikkoa ennen sen alkua PeppiHOPSin kautta. Valinnaiset opintojaksot järjestetään vain, jos niille osallistuu vähintään kymmenen opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on vähemmän, voidaan opintojakso perustelluista syistä toteuttaa eri opetustekniikoilla (esim. kirjatentit, esseet, itseopiskelumateriaalit tai muut itsenäiset tehtävät). Opintokokonaisuuksien pakolliset opintojaksot järjestetään, vaikka ilmoittautuneita olisi vähemmän kuin edellä on määritelty. Kaikkia opintojaksoja ei tarjota joka lukuvuosi. Opiskelija voi ilmoittautua syventävien opintojen kursseille vasta, kun kandidaatintutkielma on jätetty arvosteltavaksi.
Opintojaksot toteutetaan lähi-, etä- tai hybridiopetuksena. Ne sisältävät esim. lähi- tai etäluentoja, laskuharjoituksia, seminaareja, harjoitustöitä laboratoriossa, maastossa tai työpaikoilla. Opetuksen tarkemmat toteutustavat ja ajankohdat löytyvät Peppi-järjestelmästä.
Ympäristötieteen pääaineessa opintojaksojen päätteeksi järjestetään kolme tenttitilaisuutta, joista viimeinen on useimmiten laitoksen yleisenä tenttipäivänä. Pääaineen opintojaksoja voi tenttiä lisäksi kesällä järjestettävässä kesätentissä. Osaamisen arviointi voi perustua myös jatkuvaan arviointiin, oppimispäiväkirjaan tai muuhun kirjalliseen raportointiin. Tentteihin on ilmoittauduttava 10 päivää ennen tenttiä. Tenttipäivät ilmoitetaan Peppi-järjestelmässä.
Opintojen arvostelu
Yksittäisen opintojakson arvostelu:
Tentistä ja/tai tehtävistä saatujen pisteiden summa määrää numeron seuraavasti: Kun suorituksesta pisteet ovat vähintään 50 % maksimista, niin arvosana on 1; 60 % maksimista arvosana on 2; 70 % maksimista arvosana on 3; 80 % maksimista arvosana on 4; 90 % maksimista arvosana on 5.
Opintokokonaisuuksien arvostelu:
Perus- ja aineopintojen sekä erikoistavien aineopintojen opintokokonaisuuksien arvostelussa otetaan huomioon kaikki numeerisesti arvostellut opintojaksot ja arvosanat määräytyvät opintopisteillä painotetun keskiarvon mukaisesti. Kandidaatin tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan aineopintojen arvosanan laskentaan.
Syventävien opintojen kokonaisuuden arvosana on syventävien opintojaksojen numeerisesti arvosteltujen opintojen arvosanojen opintopisteillä painotettu keskiarvo. Pro gradu -tutkielman arvosanaa ei oteta mukaan pääaineen syventävien opintojen arvosanan laskentaan. Mikäli opintokokonaisuuden opintopistelaajuudesta yli puolet on arvosteltu hyväksytty/hylätty asteikolla, myös kokonaisuus arvostellaan hyväksytty/hylätty.
Harjoittelu ja opiskelijavaihto
Opiskelija voi sisällyttää kotimaassa tai ulkomailla suoritettua työharjoittelua LuK-tutkinnon erikoistaviin aineopintoihin ja FM-tutkinnon syventäviin opintoihin. Harjoittelun tulee tarjota opiskelijalle motivoivia ympäristöalaan liittyviä työtehtäviä, joissa hän voi soveltaa saamaansa koulutusta. Opiskelijalla on oltava vähintään 60 op ennen harjoittelua. Samaa työskentelyä ei voida kirjata opinnäytetyönä ja harjoitteluna.
Harjoittelusta antaa tarkempia tietoja pääaineen harjoitteluvastaava, ja opiskelijavaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä harjoittelusta antavat opinto- ja opetuspalveluiden kansainvälisten asiain koordinaattori ja pääaineen kv-yhteyshenkilö. Lisätietoja harjoitteluista voit lukea Ympäristötieteen opintoyhteisöstä ja opintojaksokuvauksista:
- Ympäristötieteen harjoittelu LuK-tutkintoon, 3710703, 3–10 op
- Practical Training, Advanced Studies, 3710713, 3–10 op
- Project Work in a Research Group, 3710712, 3-10 op
Siirtymämääräykset
Ennen 1.8.2022 opintonsa aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa aloitusvuotensa tai lukuvuoden 2023-24 opetussuunnitelman mukaisesti. Perustutkinto-opintojen opintojaksoissa tapahtuneet muutokset siirtymäsääntöineen on kuvattu taulukossa. Ennen 1.8.2023 aloittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa siirtymäsäännöt huomioiden. Ne muuttuneet opintojaksot, jotka opiskelijalla on suorittamatta, on lisättävä Peppi-järjestelmässä HOPSiin ja niitä vastaavat vanhat opintojaksot on poistettava HOPSista. Lisätietoja HOPS-ohjaajilta.
Englanninkieliset maisteriohjelmat
Ympäristötieteitä voi opiskella Kuopion kampuksella myös kahdessa kansainvälisessä maisteriohjelmassa (120 op) Environmental Health and Technology (ENHET) and Biology of Environmental Change (BEC). Englanninkielisten maisteriohjelmien sisällöt on kuvattu yksityiskohtaisesti Peppi-oppaassa kohdassa Master's Degrees in English.