Kypsyysnäyte
Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa opinnäytteen aihepiirin syvällistä hallintaa eli miten hyvin aihe on "kypsynyt" hänen mielessään. Tyypillisesti ohjaaja antaa opinnäytteen aihepiiristä 1–3 otsikkoa / aihetta, joista opiskelija kirjoittaa esseen yhdestä valitsemastaan otsikosta / aiheesta. Essee voi olla yhdestä perustellusta tai monesta eri näkökulmasta opinnäytteen aihetta tarkasteleva, pohdiskeleva kirjoitelma, joka on tiedoiltaan tarkka, kriittinen ja jäsentynyt kokonaisuus.
Terveystieteiden tiedekunnassa on linjattu, että kypsyysnäyte on suoritettava siten, että generatiivinen tekoäly ei pysty laatimaan opiskelijan kypsyysnäytettä. Kypsyysnäyte on järjestettävä valvottuna tenttinä. Tarkemmat ohjeet kypsyysnäytteen suorittamisesta annetaan opetussuunnitelmassa.
Kielitaidon osoittaminen kypsyysnäytteellä alemmassa ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa
Valtioneuvoston asetuksen mukaan (794/2004) opiskelijan on kirjoitettava alempaan korkeakoulututkintoon kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaan opiskelijan on kirjoitettava ylempään korkeakoulututkintoon kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Ylemmän korkeakoulututkinnon todistukseen kirjataan, että kielitaito on osoitettu alemmassa korkeakoulututkinnossa.
Kielitaito osoitetaan yleensä alemmassa korkeakoulututkinnossa. Tällöin koulusivistyskieli, kypsyysnäytteen kieli ja tutkintoon kuuluvat kieliopinnot kirjataan alemman korkeakoulututkinnon tutkintotodistukseen.
Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä eikä hän ole osoittanut kielitaitoa alemmassa korkeakoulututkinnossa, opiskelijan tulee osoittaa kielitaito ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa. Tuolloin opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kielitaito ja kypsyysnäytteen kieli kirjataan ylemmän korkeakoulututkinnon todistukseen.
Kypsyysnäytteen kieli
Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteensä koulusivistyskielellään.
Opiskelija, jolla on kaksi koulusivistyskieltä (suomi ja ruotsi) kirjoittaa kypsyysnäytteen sekä suomeksi että ruotsiksi. Opiskelijan, jolla on ruotsinkielinen koulusivistys, on haettava Kielikeskukselta korvaavuutta tutkintoon kuuluvista ruotsin kielen opinnoista saatuaan merkinnän ruotsinkielisestä kypsyysnäytteestä.
Englanninkielisissä maisteriohjelmissa kypsyysnäyte kirjoitetaan englanniksi. Poikkeuksena on opiskelija, jolla on suomen- tai ruotsinkielinen koulusivistys, mutta hän ei ole suorittanut kypsyysnäytettä alemmassa korkeakoulututkinnossaan (ts. korkeakoulututkinto suoritettu ulkomailla). Tuolloin opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen koulusivistyskielellään.
Yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla. Terveystieteiden tiedekunnassa laitosjohtaja voi tutkintoasetuksen mahdollistamissa puitteissa myöntää oikeuden kirjoittaa kypsyysnäyte muullakin kuin suomen tai ruotsin kielellä (Johtosääntö 12 §). Opiskelija hakee opintojensa alussa päätöstä häneltä vaadittavista kieliopinnoista, jos hänen koulusivistyskielensä on muu kuin suomi tai ruotsi, jos hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla tai jos hänen koulusivistyskielestään ei ole varmuutta. Vapaamuotoinen hakemus toimitetaan tiedekunnan koulutuspalvelupäällikölle. Liitteeksi tarvitaan koulusivistyskielen osoittavat dokumentit (esim. peruskoulun ja/tai lukion päättötodistus ja niihin liittyvät suoritusotteet).
Käytännön ohjeita kypsyysnäytteen kirjoittamiseen
Opiskelija voi kirjoittaa kypsyysnäytteen, kun ohjaaja antaa siihen luvan. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa tilassa joko sähköisesti tai käsin kirjoittaen. Opiskelija sopii kypsyysnäytteen toteutustavasta ja ajankohdasta ohjaajansa kanssa. Aikaa kypsyysnäytteen kirjoittamiseksi varataan neljä (4) tuntia (Exam-tenttinä 235 minuuttia). Opiskelijalle yksilöllisinä opintojärjestelyinä myönnetty mahdollinen lisäaika on huomioitava myös kypsyysnäytteen kirjoittamisessa. Opinnäytteen ohjaaja laatii kypsyysnäytteen otsikkovaihtoehdot ja tarkistaa kypsyysnäytteen.
Käytännön ohjeita opiskelijalle:
- Sovi ohjaajasi kanssa kypsyysnäytteen toteutustavasta ja ajankohdasta.
- Selvitä koulutusohjelmasi kypsyysnäytekäytäntö ja toimi kuvattujen käytäntöjen mukaisesti.
- Ilmoittaudu Peppiin koulutusohjelmasi kypsyysnäytteen opintojakson toteutukselle.
- Varaa tarvittaessa Exam-tentille ajankohta. Tenttiaikaa varattava 235 minuuttia.
- Salissa tietokoneella tai käsin kirjoitettaessa aikaa varattava neljä (4) tuntia.
- Ilmoita tarvittaessa sinulle myönnetyistä yksilöllisistä opintojärjestelyistä vähintään 10 vuorokautta ennen kypsyysnäytteen kirjoittamista.
- Koetilanteessa:
- Valitse vain yksi annetuista aiheista. Kirjoita otsikko näkyviin.
- Kuvittele lukijoiksesi oman alasi yleisen ajattelutavan tuntevat opiskelijatoverit, jotka eivät ole lukeneet tutkielmaasi, ja joille tarjoat esseessäsi jotain uutta.
- Kypsyysnäyte on itsenäinen teksti. Kirjoita asioista käyttämättä väliotsikoita, kuvia, kuvioita jne. ja ota huomioon, että lukija ei ole lukenut tutkielmaasi.
- Tietokoneella kirjoitettaessa:
- Kappalejako osoitetaan tyhjällä rivillä.
- Tekstin pituus on 500–700 sanaa.
- Käsin kirjoitettaessa:
- Muista kirjata paperille nimesi (myös selvennös) ja koulutusohjelmasi.
- Kirjoita omalla käsialallasi. Huolehdi siitä, että käsiala on luettavaa, älä kuitenkaan kirjoita suuraakkosin eli ns. tikkukirjaimin.
- Osoita kappalejako noin 3 cm:n sisennyksellä.
- Älä kirjoita reunasta reunaan vaan jätä marginaalit, myös alareunaan.
- Esseen pituus käsikirjoitettaessa on noin neljä sivua.