Suomessa hoitotieteen yliopistotasoinen koulutus alkoi ensimmäisenä Kuopion korkeakoulussa vuonna 1979. Myöhemmin hoitotieteen laitos oli osa Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellistä tiedekuntaa. Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistyessä 1.1.2010 Itä-Suomen yliopistoksi, hoitotieteen laitos siirtyi osaksi terveystieteiden tiedekuntaa. Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta on maassamme ainutlaatuinen ja tarjoaa erinomaisen tutkimusympäristön korkeatasoisen hoitotieteen tutkimuksen toteuttamiseen. Tiedekunnan laaja-alaisuus mahdollistaa uudenlaisia tutkimus- ja koulutusmahdollisuuksia yhdessä muiden terveystieteiden kanssa.
Olemme Suomen suurin hoitotieteen kouluttaja ja kansainvälisesti tunnustettu tutkimus- ja koulutusyksikkö. Koulutamme hoitotieteen asiantuntijoita vaativiin terveysalan kansallisiin ja kansainvälisiin työelämän asiantuntijatehtäviin, joihin valmistuneet terveystieteiden maisterit (hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus) ja tohtorit sijoittuvat hyvin. Opiskelijamme saavat uusimpaan tietoon perustuvaa, pedagogisesti korkeatasoista opetusta ja hankkivat hyvät työelämävalmiudet.
Hoitotieteen laitoksella on monipuoliset kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot. Kansallisia yhteistyökumppaneita ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Kansainväliset tutkimus- ja opetusyhteydet suuntautuvat erityisesti Pohjoismaihin, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Aasiaan, Venäjälle ja Baltian maihin. Opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella ulkomaisessa vaihdossa yliopiston monipuolisen kansainvälisen vaihto-opiskelun kautta. Tarkempaa tietoa hoitotieteen laitoksen kansainvälisistä hankkeista ja tutkimusryhmistä on laitoksen verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen).
Hoitotieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen profiilin rakentamisessa on otettu huomioon terveydenhuollon ja yhteiskunnan kehitysnäkymät kansallisesti ja kansainvälisesti. Hoitotieteen laitoksena olemme sitoutuneet toteuttamaan terveystieteiden tiedekunnan ja yliopiston Tiedosta kestävä tulevaisuus strategiaa (avautuu uuteen välilehteen), jossa ratkaisuja haetaan neljään maailmalaajuiseen haasteeseen toteuttamalla strategisia ohjelmia Tieteeseen perustuvaa ymmärrystä, Ajantasaista ja uusiutuvaa oppimista sekä Osallistuva ja osallistava yliopisto. Näistä haasteista hoitotieteen tutkimus ja koulutus keskittyy ikääntymisen, elintavat ja terveys profiilialueeseen. Olemme aktiivisesti mukana vastaamassa myös moninaistuva oppiminen ja vuorovaikutus ja kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat haasteisiin.
Hoitotieteen tutkimusalueena on pitkäaikaisten terveysongelmien ennaltaehkäisy ja hoito, potilasturvallisuus, johtaminen sekä hoidon vaikuttavuus. Toteutamme hoitotieteen tutkimusta monitieteisissä ja kansainvälisissä tutkimusryhmissä. Hoitotieteen tutkimuksen tavoitteena on korkea laatu, yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tieteiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä tutkimuksen uusiutuminen. Kehitämme pitkäjänteisesti tutkimusohjelmaamme, tutkimusrahoituksen hankintaa ja julkaisutoimintaamme sekä uuden tutkijasukupolven koulutusta. Hoitotieteen tutkijat osallistuvat Vaikuttavuus sosiaali- ja terveyspalveluissa (EFFECTIVENESS) tutkimusyhteisön toimintaan, jossa tutkitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta, laatua ja turvallisuutta ja analysoidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta.
Toiminnassamme noudatamme koko yliopistoyhteisön hyväksymiä arvoja: oikeus ja vapaus oppia, opettaa ja tutkia; rohkeus, avoimuus ja vastuullisuus sekä eettisyys ja kestävä kehitys. Kehitämme systemaattisesti hoitotieteen tutkimusta ja opetusta innovatiiviseksi, maailmanluokan toiminnaksi vuoteen 2024 mennessä. QS rankings –vertailuissa olemme sijoittuneet hoitotieteen tieteenalan vertailussa sijalle 42 (2017), 49 (2018) ja 51-100 (2016, 2019, 2020).
Hoitotieteen tutkimusta profiloi ennaltaehkäisevä hoitotiede, turvallisuus ja vaikuttavuus muodostaen Preventive, Safe and Effective Nursing by Science (PreSENCe -UEF) tutkimuskokonaisuuden. Strategisina painopistealueina ovat monikulttuurisuus ja digitalisaatio.