LUONNONTIETEIDEN, METSÄTIETEIDEN JA TEKNIIKAN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
Laadittu: 23.5.2025 // Vahvistettu tiedekuntaneuvostossa: 18.6.2025, päivitetty 23.9.2025
Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa (jatkossa tässä asiakirjassa käytetään nimitystä LUMET-tiedekunta) noudatetaan Itä-Suomen yliopiston koulutuksen johtosääntöä sekä muita yliopiston ajantasaisia ohjeita ja määräyksiä. Tähän asiakirjaan on koottu tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin liittyviä tiedekunnan antamia ohjeita ja määräysten tarkennuksia.
1 § Tiedekunnan koulutustehtävä
Itä-Suomen yliopiston LUMET-tiedekunnan tehtävänä on edistää ja harjoittaa laaja-alaisesti tutkimusta sekä kouluttaa osaajia luonnontieteiden, metsätieteiden sekä tekniikan aloille asiantuntija-, opetus- ja johtotehtäviin. Tiedekunnassa on suomen- ja englanninkielisiä perustutkinto- ja jatkotutkintokoulutuksiin tähtääviä koulutusohjelmia, joista valmistuu kansainvälisiä osaajia kansallisiin sekä kansainvälisiin työtehtäviin.
2 § Tiedekunnan tutkinnot ja opiskelijavalinta
Tiedekunnassa voidaan valita opiskelijat suorittamaan tutkintoa
1) alempana korkeakoulututkintona luonnontieteiden kandidaatin, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin ja tekniikan kandidaatin tutkinto
2) ylempänä korkeakoulututkintona filosofian maisterin, maatalous- ja metsätieteiden maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinto
3) jatkotutkintoina filosofian lisensiaatin, maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin, tekniikan lisensiaatin, filosofian tohtorin, maatalous- ja metsätieteiden tohtorin sekä tekniikan tohtorin tutkinnot.
Filosofian maisterin, maatalous- ja metsätieteiden maisterin ja diplomi-insinöörin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on alempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus. Jatkotutkintokoulutuksesta on määrätty erikseen LUMETO-tohtoriohjelman valintaperusteissa ja opetussuunnitelmassa.
Tiedekunnassa suoritettavaan lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon voidaan liittää erikoistumiskoulutuksena sairaalafyysikon koulutus tiedekunnan erikseen määräämällä tavalla.
Tutkintojen ja opintojen järjestämisessä sekä niiden suorittamisessa noudatetaan, mitä yliopistolaissa (558/2009), asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004), asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), Itä-Suomen yliopiston hallituksen hyväksymässä ja voimassa olevassa johtosäännössä ja koulutuksen johtosäännössä niihin tehtyine muutoksineen ja mitä näissä pysyväismääräyksissä ohjeistetaan ja määrätään. Aineenopettajan koulutuksessa noudatetaan lisäksi soveltuvin osin filosofisen tiedekunnan tutkintovaatimuksia ja valintaperusteita.
Pelkästään maisterin tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittamaan hyväksytyltä opiskelijalta voidaan edellyttää pohjakoulutusta täydentäviä opintoja enintään 60 opintopistettä. Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinnon 120 opintopisteen minimilaajuuteen, ellei tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrätä toisin.
Tutkinto-opiskelijat valitaan tutkinto-ohjelmaan (kandidaattiohjelma, maisteriohjelma, kandidaatti- ja maisteriohjelma, tohtoriohjelma) tiedekunnan erikseen vahvistamien valintaperusteiden mukaisesti. Opiskelijavalinnan perusteissa määrätään myös pääaineen vaihtamisesta ja siirtohausta. Opiskelijat valitaan aineenopettajan koulutukseen siten kuin siitä on erikseen määrätty. Jatko-opiskelijoiden valinnasta on määrätty jatko-opintojen valintaperusteissa.
3 § Opintokokonaisuudet
Kandidaatin, maisterin ja diplomi-insinöörin tutkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua pää- ja sivuaineiden opintoja sekä ns. muita opintoja, joihin kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot sekä vapaasti valittavat opinnot. Opinnot koostuvat opintojaksoista, jotka voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opiskelijan on suoritettava asetuksen 794/2004 6 §:n edellyttämät toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot, jollei niitä ole suoritettu osana alempaa korkeakoulututkintoa.
Opintojaksoista muodostuu erilaajuisia opintokokonaisuuksia, jotka voivat olla myös monitieteisiä. Opintokokonaisuudet ovat perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot. Alla oleviin taulukoihin on koottu tietoa suomenkielisten tutkintojen opintokokonaisuuksista.
| Luonnontieteen koulutusalan tutkinto | |
| Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) | Filosofian maisterin tutkinto (120 op) |
|
|
| Maatalous-metsätieteellisen koulutusalan tutkinto | |
| Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) | Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto (120 op) |
|
|
| Tekniikan koulutusalan tutkinto | |
| Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) | Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) |
|
|
Opiskelijoiden, jotka on valittu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, tulee suorittaa kandidaatin tutkinto ennen maisterin tutkinnon suorittamista. Aineenopettajan sekä aineen ja luokanopettajan koulutuksesta määrätään pysyväismääräysten 6 §:ssa.
4 § Sivuaineopiskelu ja erilliset opinnot
Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa tiedekunnassa sivuaineopintoja tiedekunnan laitosten/osaston erikseen määräämällä tavalla. Tiedekunnassa on pääsääntöisesti vapaa sivuaineoikeus. Opiskelijat, joilla ei ole tutkinnon suoritusoikeutta Itä-Suomen yliopistossa, voivat suorittaa tiedekunnassa erillisiä opintoja alumniopiskeluoikeudella, avoimen yliopiston kautta tai mikäli laitos myöntää erillisten tai täydentävien opintojen suoritusoikeuden.
Sivuaineopiskelijat
- suorittavat perusopintoja 25-30 op
- aineopintoja 30-45 op
- syventäviä opintoja 30-60 op.
Opintokokonaisuuksien tarkempi sisältö ja laajuus määrätään opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmat voivat sisältää erillisiä sivuaineiden valintaa koskevia määräyksiä ja suosituksia.
Lisäksi tiedekunnassa voi opiskella erillisellä opinto-oikeudella yksittäisiä opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia, erikoistumiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kokonaisuuksia, maksullisella erillisellä opiskeluoikeudella (MEO) sekä osallistua sopimukseen perustuvaan koulutukseen (korkeakoulujen välinen opetusyhteistyö ja kansainväliset yhteistyöopinnot).
5 § Tiedekunnan tarjoamat suomen- ja englanninkieliset tutkinto-ohjelmat
LUMET-tiedekunnassa on mahdollista suorittaa tutkinnot alla mainituissa tutkinto-ohjelmissa. Tutkintojen ja opintojen tavoitteet ja sisällöt on määritelty opetussuunnitelmissa. Maisterin/ diplomi-insinöörin tutkinnolla saavutetaan jatkokoulutusvalmius kyseisessä pääaineessa.
| Luonnontieteiden kandidaatti (180 op) | |||||||||
| Tutkinto | Pääaine | Mahdollinen opintosuunta/huomiot | |||||||
| Luonnontieteiden kandidaatti | Biologia (Joensuu) | Biologi, aineenopettaja | |||||||
| Luonnontieteiden kandidaatti | Ympäristötiede (Kuopio) | ||||||||
| Luonnontieteiden kandidaatti | Kemia (Joensuu) | Kemisti, aineenopettaja | |||||||
| Luonnontieteiden kandidaatti | Matematiikka (Joensuu) | Matemaatikko, aineenopettaja | |||||||
| Luonnontieteiden kandidaatti | Tietojenkäsittelytiede (Joensuu ja Kuopio) | Joensuussa: aineenopettaja | |||||||
| Bachelor of Science | Information Technology (Joensuu ja Kuopio) | ||||||||
| Aineenopettaja, Luonnontieteiden kandidaatti | Matematiikka, fysiikka, kemia tai tietojenkäsittelytiede | ||||||||
| Aineenopettaja ja luokanopettaja, Luonnontieteiden kandidaatti | Matematiikka, fysiikka tai kemia | ||||||||
| Filosofian maisteri (120 op) | |||||||||
| Tutkinto | Pääaine | Mahdollinen opintosuunta/huomiot | |||||||
| Filosofian maisteri | Biologia (Joensuu) | Biologi, aineenopettaja | |||||||
| Filosofian maisteri | Ympäristötiede (Kuopio) | ||||||||
| Master of Science | Biology of Environmental Change (Joensuu) | ||||||||
| Master of Science | Environmental and Ecosystem Ecology (Kuopio) | EEE | |||||||
| Master of Science | Environmental Health and Technology (Kuopio) | ENHET | |||||||
| Filosofian maisteri | Matematiikka (Joensuu) | Matemaatikko, aineenopettaja | |||||||
| Filosofian maisteri | Kemia | Kemisti, aineenopettaja | |||||||
| Master of Science | Research Chemists, Joensuu | Chemistry | |||||||
| Filosofian maisteri | Tietojenkäsittelytiede (Joensuu ja Kuopio) | Joensuussa: aineenopettaja | |||||||
| Master of Science | Information Technology (Joensuu ja Kuopio) | ||||||||
| Master of Science | Computational Colour and Spectral Imaging (Joensuu) | Erasmus Mundus -ohjelma COSI | |||||||
| Master of Science | Imaging and Light in Extended Reality (Joensuu) | Erasmus Mundus -ohjelma IMLEX | |||||||
| Aineenopettaja, Filosofian maisteri | Matematiikka, fysiikka, kemia tai tietojenkäsittelytiede | ||||||||
| Aineenopettaja ja luokanopettaja, Filosofian maisteri | Matematiikka, fysiikka tai kemia | ||||||||
| Metsätieteiden kandidaatti (180 op) | ||||||||
| Tutkinto | Pääaine | Mahdollinen opintosuunta/huomiot | ||||||
| Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti | Metsätiede (Joensuu) | |||||||
| Bachelor of Science, Agriculture and Forestry | Sustainable Forest Bioenomy (Joensuu) | SuFoBe | ||||||
| Metsätieteiden maisteri (120 op) | ||||||||
| Tutkinto | Pääaine | Mahdollinen opintosuunta/huomiot | ||||||
| Maatalous- ja metsätieteiden maisteri | Metsätiede (Joensuu) | |||||||
| Master of Science, Agriculture and Forestry | Forestry (Joensuu) | |||||||
| Master of Science, Agriculture and Forestry | European Forestry (Joensuu) | Erasmus Mundus ohjelma | ||||||
| Tekniikan kandidaatti (180 op) | ||||||||
| Tutkinto | Pääaine | Mahdollinen opintosuunta/huomiot | ||||||
| Tekniikan kandidaatti | Fotoniikka (Joensuu) | |||||||
| Tekniikan kandidaatti | Kestävät teknologiat (Joensuu) | -> materiaalit ja teolliset tuotteet | ||||||
| -> digitaaliset tuotteet | ||||||||
| Tekniikan kandidaatti | Teknillinen fysiikka (Kuopio) | |||||||
| Tekniikan kandidaatti | Datatekniikka (Kuopio, Joensuu) v. 2026 alkaen | |||||||
| Bachelor of Science, Technology | Data Engineering (Kuopio, Joensuu) v. 2026 alkaen | |||||||
| Diplomi-insinööri (120 op) | ||||||||
| Tutkinto | Pääaine | Mahdollinen opintosuunta/huomiot | ||||||
| Diplomi-insinööri | Fotoniikka (Joensuu) | |||||||
| Master of Science, Technology | Intelligent Photonics for Security Reliability, Sustainability and Safety | |||||||
| Master of Science, Technology | Photonics (Joensuu) | |||||||
| Diplomi-insinööri | Kestävät teknologiat (Joensuu) | -> materiaalit ja teolliset tuotteet | ||||||
| -> digitaaliset tuotteet | ||||||||
| Diplomi-insinööri | Teknillinen fysiikka (Kuopio) | ->ilmakehäfysiikka | ||||||
| ->laskennallinen tekniikka | ||||||||
| ->lääketieteellinen fysiikka ja tekniikka | ||||||||
| ->materiaalitekniikka | ||||||||
| Master of Science, Technology | Medical Physics (Kuopio) | |||||||
| Diplomi-insinööri | Datatekniikka (Kuopio, Joensuu), v. 2026 alkaen | |||||||
| Master of Science, Technology | Data Engineering (Kuopio, Joensuu), v. 2026 alkaen | |||||||
Tutkinto-ohjelman perustamisesta ja lakkauttamisesta on säädetty koulutuksen johtosäännön 6 §:ssä. Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekuntaneuvosto on tehnyt lakkauttamispäätökset alla olevassa taulukossa mainituista tutkinto-ohjelmista. Lakkautetuista tutkinto-ohjelmista on laadittu erilliset siirtymäsäännöt.
| Lakkautetut tutkinto-ohjelmat ja suorittamisoikeus | ||
| Tutkinto-ohjelma | Suorittamisoikeus päättyy | Muuta huomioitavaa |
| MSc Wood Materials Science (WMS) | 31.7.2026 | |
| MSc Biology of Environmental Change (BEC) | 31.7.2027 | Koulutusohjelman nimenmuutos Kuopio, 1.8.2024 vastaava ohjelma uudella nimellä Environmental and Ecosystem Ecology (EEE) |
| Kemistitutkijakoulutus | 31.7.2028 | |
| Fysiikka | kandi + maisteri 31.7.2029
maisteri 31.7.2026 |
|
| Sovellettu fysiikka | kandi + maisteri 31.7.2029
maisteri 31.7.2026 |
Jatkossa: tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri, Msc in Medical Physics |
6 § Aineenopettajan koulutus
Opiskeluoikeuden opettajakoulutukseen/opettajan pedagogisiin opintoihin voi saada joko yhteishaussa (Aineenopettaja, matematiikka, fysiikka, kemia tai tietojenkäsittelytiede tai Aineenopettaja ja luokanopettaja, matematiikka, fysiikka tai kemia) tai myöhemmin opintojen aikana erillisen Filosofisen tiedekunnan järjestämän hakumenettelyn ja soveltuvuuskokeen kautta (biologia, kemia, matematiikka tai tietojenkäsittelytiede).
Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986 määrittelee seuraavaa
Lukiossa aineenopetusta antavalta opettajalta vaaditaan:
- Ylempi korkeakoulututkinto, 120 op
- Yhdessä opetettavassa aineessa (biologia, fysiikka, kemia, matematiikka tai tietojenkäsittelytiede) vähintään 120 op laajuiset perus-, aine- ja syventävät opinnot
- Kaikissa muissa opetettavissa aineissa vähintään 60 op laajuiset perus- ja aineopinnot
- Opettajan pedagogiset opinnot, 60 op
Perusopetuksessa aineenopetusta antavalta opettajalta vaaditaan:
- Ylempi korkeakoulututkinto, 120 op
- Kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 op laajuiset perus- ja aineopinnot.
- Opettajan pedagogiset opinnot, 60 op
Kelpoisuus antaa luokanopetusta on henkilöllä, jolla on yllä oleva kelpoisuus antaa aineenopetusta perusopetuksessa, ja joka on suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot.
LUMET-tiedekunnan opettajankoulutusten sisällöistä määrätään tarkemmin koulutusohjelmien opetussuunnitelmissa. Pysyväismääräysten 13 §:ssä on kuvattu tarkemmin aineenopettajan koulutuksen pääaineen/suuntautumisen vaihtaminen. Ennen muutoksia opiskelijan on keskusteltava HOPS-ohjaajan kanssa.
7 § Jatkotutkintokoulutus
Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa voi suorittaa jatko-opintoina filosofian lisensiaatin, maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin, tekniikan lisensiaatin, filosofian tohtorin, maatalous- ja metsätieteiden tohtorin sekä tekniikan tohtorin tutkinnon. Tiedekunnassa valitaan jatko-opiskelijat Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tohtoriohjelmaan (LUMETO). LUMETO-tohtoriohjelman valintaperusteissa on tarkemmin opiskelijavalintaa koskevat määräykset ja opetussuunnitelmassa tutkintoja sekä niihin sisältyviä opintoja ja koulutuksen sisältöjä koskevat määräykset.
8 § Opinnäytetyö: Kandidaatin tutkielma, pro gradu -tutkielma ja diplomityö
Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkintoon ja tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 6-10 opintopistettä koulutuksen mukaan. Tutkielmaan voi sisältyä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voi suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Koulutusjohtosäännön 35 §:ssä on määrätty tarkemmin opinnäytetyön suorittamisesta parityönä. Kandidaatintutkielman ohjaa ja tarkastaa yliopiston henkilöstöön kuuluva ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.
Pääaineen syventäviin opintoihin kuuluu opinnäytetyö (pro gradu -tutkielma tai diplomityö), joka osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmienhallintaa, perehtyneisyyttä opinnäytetyön aihepiiriin sekä kykyä tieteelliseen viestintään. Pro gradu -työn laajuus on 30 tai 40 opintopistettä ja aineenopettajakoulutuksessa 20 opintopistettä. Diplomityön laajuus on 30 opintopistettä. Opinnäytetyöhön voi sisältyä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voi suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Opinnäytetyön ohjaajan tulee olla vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö kuitenkin siten, että ainakin yksi ohjaajista on vähintään lisensiaatin tutkinnon suorittanut.
Opinnäytetyön ohjaus- ja tarkastusprosessista vastaavan pääohjaajan on oltava yliopiston henkilökuntaa. Koulutuksen johtosäännön 35 §:ssä on määrätty tarkemmin opinnäytteen tarkastamisesta.
Opinnäytetyö kirjoitetaan opetussuunnitelman mukaisella kielellä. Suomenkieliseen koulutukseen osallistunut voi erityisestä syystä kirjoittaa pro gradu -tutkielman tai diplomityön englanniksi koulutuksesta vastaavan johtajan kirjallisella luvalla.
9 § Kieliopinnot ja kypsyysnäyte
Kieliopinnot
Itä-Suomen yliopistossa tutkintoon kuuluvista kieliopinnoista on linjattu akateemisen rehtorin päätöksessä, joka löytyy yliopiston Intran sivuilta nimellä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset.
Asetuksen (valtioneuvoston asetus 794/2004) edellyttämä kielitaito osoitetaan yleensä alemmassa korkeakoulututkinnossa. Jos kielitaitoa ei ole osoitettu alemmassa korkeakoulututkinnossa, se osoitetaan ylemmässä korkeakoulututkinnossa.
Opetussuunnitelmissa määrätään pakollisten kieliopintojen tilalla suoritettavista tarkoituksenmukaisista kieli- ja viestintäopinnoista tai muista opinnoista. Yliopiston ohje koulusivistyskielen määrittäminen ja tutkinnon kielitaitovaatimukset löytyvät intrasta Koulutuksen lainsäädäntö, määräykset, sopimukset ja ohjaus.
Kypsyysnäyte
Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvottuna tenttinä, joko EXAM-järjestelmässä tai muuna valvottuna tenttinä siten, että generatiivinen tekoäly ei pysty laatimaan opiskelijan kypsyysnäytettä. Yhteistutkinto-ohjelmissa kuitenkin noudatetaan kypsyysnäytteestä erikseen ohjelmissa annettuja ohjeistuksia. Opiskelija jättää opinnäytetyön lopullisen version pääohjaajalle tarkastettavaksi, sopii kypsyysnäytteen ajankohdan ja ilmoittautuu sen jälkeen kypsyysnäytteeseen. Opetussuunnitelmissa on määrätty tarkemmin kypsyysnäytteen suorittamisesta ja kirjoittamisesta. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen koulusivityskielellään.
Kandidaatin opinnäytetyön kypsyysnäyte
Kandidaatin opinnäytetyön lisäksi opiskelijan on laadittava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa (Valtioneuvoston asetus 794/2004).
Kandidaattivaiheen kypsyysnäytteen hyväksyy asiasisällön ja koulusivistyskielen osalta opinnäytetyön ohjaaja tai laitoksen/osastonjohtajan päätöksellä muu henkilö. Opinnäytetyön tiivistelmästä ja kypsyysnäytteen kielestä on laadittu erillinen LUMET-tiedekuntaa koskeva ohje, joka on liitteenä (Liite 1: Tutkielman tiivistelmän ja kypsyysnäytteen kieli 2025, päivitetty 24.9.2025).
Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty – hylätty. Arvioinnissa huomioidaan asiasisältö siten, että opiskelija hallitsee oman opinnäytetyönsä aihepiirin. Toisena arvioidaan Valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukainen suomen kielen tai ruotsin kielen taito, jos opiskelijan koulusivistyskieli on Suomi tai Ruotsi (tai molemmat). Jos ohjaaja arvioi suomen kielen taidon puutteelliseksi, hän voi lähettää kypsyysnäytteen suomen kielen opettajan tarkistettavaksi kielikeskukseen. Jos opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen ruotsin kielellä, ohjaaja lähettää kypsyysnäytteen kielen tarkistukseen kielikeskukselle. Yhteyshenkilö kielikeskuksessa näissä tilanteissa on kielikeskuksen opintoasiainpäällikkö.
Maisteri/DI -vaiheen opinnäytetyön kypsyysnäyte
Kielitaito osoitetaan yleensä alemmassa korkeakoulututkinnossa. Tällöin koulusivistyskieli, kypsyysnäytteen kieli ja tutkintoon kuuluvat kieliopinnot kirjataan alemman korkeakoulututkinnon tutkintotodistukseen. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä eikä hän ole osoittanut kielitaitoa alemmassa korkeakoulututkinnossa, opiskelijan tulee osoittaa kielitaito ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa. Tuolloin opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kielitaito ja kypsyysnäytteen kieli kirjataan ylemmän korkeakoulututkinnon todistukseen.
Maisterivaiheen opinnäytetyön kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen koulusivityskielellään, jolla osoittaa hallitsevansa opinnäytetyön aihepiirin ja tieteellisen asiatyylin. Arvioinnissa huomioidaan erityisesti asiasisältö, jos kielitaito on osoitettu alemmassa korkeakoulututkinnossa. Opinnäytetyön tiivistelmästä ja kypsyysnäytteen kielestä on laadittu erillinen LUMET-tiedekuntaa koskeva ohje, joka on liitteenä (Liite 1: Tutkielman tiivistelmän ja kypsyysnäytteen kieli 2025).
10 § Osaamisen tunnustaminen
LUMET-tiedekunnassa noudatetaan yliopiston ohjeita hyväksilukemisesta ja osaamisen tunnustamisesta. Ohjeet löytyvät yliopiston Intran sivuilta. Tiedekunnassa on laadittu omia tarkennuksia ja lisäksi opetussuunnitelmissa voi olla oppiainekohtaisia tarkennuksia.
Saman Itä-Suomen yliopiston opintojakson voi hyväksilukea useaan opintokokonaisuuteen laitosten tai oppiaineiden opetussuunnitelmien mukaisesti, jos kyseessä on opintokokonaisuuksiin kuuluva pakollinen opintojakso, jonka asemasta ei voi suorittaa muita opintoja eikä useampaa hyväksilukua ole opetussuunnitelmassa erikseen rajattu. Kun kyseessä on vapaavalintainen opintojakso, joka kuuluu useampaan opintokokonaisuuteen, opiskelijan tulee suorittaa muita vapaavalintaisia, jotta opintokokonaisuuden sisältövaatimukset täyttyvät. Laitokset/osasto antavat asiasta tarkempia määräyksiä opetussuunnitelmissaan.
LUMET-tiedekunnassa suoritettujen aikaisempien tutkintojen opinnoista hyväksiluetaan ensisijaisesti pääaineeseen kuuluvat pakolliset opinnot. Tämän jälkeen opiskelijalle voidaan sisällyttää tai korvata tiedekunnassa aiemmin suoritettuja sivuaineopintoja tai muita opintoja, siten että hyväksi luettujen opintojen kokonaismäärä jää enintään 50 % suoritettavan tutkinnon laajuudesta.
Varusmiespalveluksen johtamisen koulutuksen hyväksilukeminen
Varusmiespalveluksen aikana suoritettava johtamiskoulutus (AUK, RUK) voidaan hyväksilukea (sisällyttäminen) 5 op tutkintoon sisältyviin valinnaisiin opintoihin. Opiskelija hakee hyväksilukua omasta koulutusohjelmasta, olemassa olevien käytäntöjen mukaisesti. Hakemuksen liitteeksi riittää todistus suoritetuista johtamisopinnoista.
11 § Opintosuoritusten arviointi
Opintosuoritusten arvioinnista on määrätty koulutuksen johtosäännön 33 §:ssä ja arvioinnissa käytettävistä asteikoista ja arvosanoista on määrätty koulutuksen johtosäännön 32 §:ssä. Koulutuksen johtosäännön 34 §:ssä on päätetty opintosuorituksen tulosten tiedottamisesta ja rekisteröinnistä.
LUMET-tiedekunnassa annetaan koulutuksen johtosäännön lisäksi seuraavat ohjeet arvosanoihin liittyen. Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään asteikkoa 0–5. Alla olevassa taulukossa sulkuihin on merkitty arvosanaa vastaava arvo prosentteina. Arvosanojen merkitys on seuraava:
| 5 = erinomainen: Opiskelija osaa analysoida opintojaksolla käsitellyn asian monipuolisesti. (90-100%) |
| 4 = kiitettävä: Opiskelija osaa analysoida opintojaksolla käsiteltyjä asioita. Opiskelijan oma ajattelu näkyy opintojakson suorituksessa. (80 - 89%) |
| 3 = hyvä: Opiskelija osaa opintojaksolla käsitellyn asian pääpiirteet hyvin. (70 - 79%) |
| 2 = tyydyttävä: Opiskelija osaa selittää opintojaksolla käsiteltyjä asioita. Opiskelijan tiedoissa saa olla vähäisiä tiedollisia puutteita. (60 - 69%) |
| 1 = välttävä: Opiskelija tunnistaa opintojaksolla käsitellyn asian pääpiirteet. Opiskelijan tiedoissa on sisällöllisiä puutteita. (50 - 59%) |
Opintojakson arvosteluperusteet kerrotaan opintojaksokuvauksessa. LUMET-tiedekunnassa suositellaan, että ensisijaisesti opintojaksolla käytetään numeerista arviointia.
Opintosuorituksen hyväksyminen edellyttää, että opiskelija saavuttaa noin puolet enimmäispistemäärästä tai erinomaiseen suoritukseen vaadittavasta osaamisesta. Arvosana hyväksytty vastaa lähtökohtaisesti arvosanaa 1. Tästä poiketen opintojaksolle voidaan tarvittaessa opintojaksokuvauksessa määritellä hyväksytyn arvosanan numeerinen raja-arvo prosentteina.
Opinnäytetyön arviointiperusteista on laitoksilla/osastolla laadittu erilliset ohjeet, jotka annetaan opiskelijalle tiedoksi opinnäytetyön aloittamisen yhteydessä.
12 § Opintojaksolle ilmoittautuminen, yhteydenpito ja läsnäolovelvollisuus
Tiedekunnan tarkennuksena koulutuksen johtosäännön 30 §:ään on määrätty seuraavat asiat:
Opintojaksolle ilmoittautuminen
Opintojaksolle tulee pääsääntöisesti ilmoittautua Pepissä, ellei opintojaksokuvauksessa ole ilmoittautuminen toisin kuvattu.
Yhteydenpito opintojaksolla
Vastuuopettajan tulee huolehtia siitä, että opintojakson viestintäkäytännöt informoidaan opiskelijalle joko opintojaksokuvauksessa, oppimisympäristössä tai muulla kirjallisella tavoin, kuten sähköpostilla.
Läsnäolovelvollisuus
Koulutuksen johtosäännön (30 §) mukaan, jos opetussuunnitelmassa ei ole päätetty opintojakson tai opintosuorituksen suorittamisesta etänä, tapahtuu opetus kampusalueella. Opintojakson suorittamiseen liittyvästä läsnäolovelvollisuudesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Opintojaksokuvauksessa määritellään tarkemmin läsnäolovelvollisuus, etäosallistuminen ja sen toteuttaminen.
13 § Opiskeluoikeuden muutokset
Siirtohausta, pääaineen tai kampuksen vaihtamisesta LUMET-tiedekunnan sisällä on määrätty tiedekunnan valintaperusteissa. Opiskelijan Kamuun on koottu LUMET-tiedekunnan ohjeet. Kamusta löytyy myös linkit asiointipalvelun lomakkeisiin. Muutosta voi hakea ainoastaan kandidaattivaiheessa, mikäli opiskelija on suorittanut riittävän määrän pääaineen opintoja.
Tilanteet, joissa opiskelija on valittu pedagogisiin opintoihin ja haluaa vaihtaa takaisin tutkijalinjalle:
- Jos opiskelija on suoraan valittu yhteishaun kautta aineenopettajan/luokanopettajan koulutukseen, hänen tulee hakea koulutusohjelmanvaihtamista tutkijalinjalle. Muutosta haetaan lomakkeella ”Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/kampuksen vaihtaminen”. Lomake vaatii kirjautumisen asiointipalveluun.
Muutoksen yhteydessä opiskelijan opiskeluoikeus aineenopettajan opettajan pedagogisiin opintoihin/luokanopettajan monialaisiin opintoihin päättyy. Jos opiskelija myöhemmin haluaa uudelleen opiskeluoikeuden aineenopettajan pedagogisiin opintoihin, hänen tulee osallistua soveltuvuuskokeeseen. Luokanopettajan kelpoisuuden tuottaviin opintoihin on mahdollista hakea sivuaineen opiskeluoikeutta, jos on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot tai jos on opiskeluoikeus opettajan pedagogisiin opintoihin Itä-Suomen yliopistossa. Opintoihin on erillinen hakumenettely.
- Jos opiskelija on saanut opintojen aikana pedagogisten opintojen opiskeluoikeuden ja opiskelee aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa (hyväksytty pedagogisiin opintoihin soveltuvuuskokeen kautta), opiskelija voi vaihtaa suuntautumista tutkijalinjalle lomakkeella ”Pääaineen/suuntautumisvaihtoehdon/koulutusohjelman/ kampuksen vaihtaminen”. Lomake vaatii kirjautumisen asiointipalveluun.
Tutkijalinjalle vaihtaminen päättää aineenopettajankoulutuksen suuntautumisvaihtoehdon opiskeluoikeuden. Jos opiskelija haluaa tämän jälkeen takaisin opettajalinjalle, hänen pitää hakea uudelleen sivuainehaun kautta opiskeluoikeutta opettajan pedagogisiin opintoihin. Tällöin opiskelijan on osallistuttava soveltuvuuskokeeseen.
Ennen kuin opiskelija tekee muutoksia, hänen on keskusteltava HOPS-ohjaajan kanssa.
14 § Opintojakson suorittaminen
Tenttiin ilmoittautuminen ja tentistä poistuminen
Koulutuksen johtosäännön 31 §:ssä on kirjaus tenttiin ilmoittautumisesta ja poistumisesta, tiedekunnassa on määritelty tarkemmin seuraavat asiat:
- Ilmoittautumisesta ja poistumisesta määrätään opetussuunnitelmassa tai opintojakson oppimisympäristössä tai opintojakson vastuuopettajan kirjallisesti ennen opintojakson alkua ilmoittamalla tavalla.
- Ilmoittautumisesta voidaan tarvittaessa määritellä tarkemmin yksikkötasolla eli laitoksilla tai osastolla voi olla omia tarkennettuja ohjeistuksia.
Tiedekunnan yleisiä tenttiohjeita kampuksella järjestettävään tenttiin, ellei muuta ole ilmoitettu opetussuunnitelmassa tai kirjallisesti annettu opiskelijalle ennen tenttiä:
- Tenttiin osallistujia otetaan tenttitilaan enintään 30 min. ajan ennalta ilmoitetun tentin alkamisajan jälkeen,
- Tentistä saa poistua aikaisintaan 30 min. kuluttua sen aloittamisesta.
- Istumapaikalle saa viedä vain tentissä tarvittavat välineet (kirjoitusvälineet, henkilöllisyystodistus/passi tai fyysinen opiskelijakortti). Sallituista välineistä esim. laskimista tai tietokoneesta on mainittu ja ohjeistettu erikseen.
- Kännykät ja muut älylaitteet sekä kellot ja älykellot tulee jättää laukkuihin tenttitilan seinustalle tai kokonaan tilan ulkopuolelle virrat sammutettuina tai lentokonetilassa.
- Jos opiskelijalle on myönnetty yksilöllisiä opintojärjestelyjä ja hän haluaa niitä käyttää, tuleeopiskelijan olla yhteydessä tentin vastuuopettajaan vähintään 10 vuorokautta ennen tenttiä.
- Opiskelijan tulee palauttaa kaikki tentissä käytössä olleet paperit tenttitilasta poistuessaan. Opiskelija voi jälkikäteen kuitenkin saada tenttikysymykset itselleen, jollei sitä ole muutoin perustellusta syystä rajoitettu opettajan toimesta.
- Opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä opiskelijakortilla/sähköisellä opiskelijatunnis- teella, passilla tai henkilökortilla. Tenteissä pidetään osallistujista listaa ja opiskelija kuittaa osallistumisensa listaan sekä tarvittaessa numeroi tenttipaperit tai kuittaa listaan, että mon- tako tenttipaperia palauttanut.
- Omakonesalitenteissä noudatetaan yleistä opintojakson opettajan antamaa ohjeistusta.
Tiedekunnassa on lisäksi erillinen tenttiohjeistus (Liite 2: LUMET-tiedekunta tenttiohjeet 6.6.2024).
Uusimis- ja korottamiskertojen määrä ja tapa
Koulutuksen johtosäännön 30 § lisäksi tiedekunnassa on määrätty seuraavasti: Korottaminen ja uusiminen tapahtuu opetussuunnitelman tai opintojakson alkaessa opintojakson vastuuopettajan kirjallisesti määräämällä tavoin tai opintojaksokuvauksessa määritellyllä tavalla. Osasuorituksen uusimisessa voi olla opintojaksokohtaisia sääntöjä uusinnan toteuttamiseen liittyen.
15 § Opintojen vanheneminen
Tutkintoihin voidaan hyväksilukea enintään 10 vuotta vanhoja opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia. Tätä vanhempien opintojen tai opintokokonaisuuksien hyväksymisestä tutkintoon määrätään opetussuunnitelmissa. Itä-Suomen yliopiston hyväksiluvuista ja opintojen vanhenemisista päättää yksikkö, jossa suoritus on tehty.
Yliopiston tutkintotodistusta koskevat suositukset löytyvät Intrasta Koulutuksen ohjaus/säännöt ja sopimukset. Erillisistä opintojaksoista koostuva opintokokonaisuus merkitään tutkintotodistukseen, mikäli sen laajuus on vähintään 20 opintopistettä.
16 § Tekoälyn käyttö
Yliopiston yleisten tekoälyohjeiden ja Itä-Suomen yliopiston tekoälypolitiikan (5.2.2025) lisäksi LUMET-tiedekunnassa tekoälyn käytöstä on laadittu erillinen kirjallinen ohjeistus (Liite 3: Tekoälyn käytön ohjeistukset 2025, päivitetty 24.9.2025).
LIITTEET:
Liite 1: Tutkielman ja kypsyysnäytteen kieli 2025. päivitetty 24.9.2025
Liite 2: LUMET-tiedekunta tenttiohjeet 6.6.2024