HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma on opintojen suunnittelun väline. HOPSin tarkoituksena on auttaa muodostamaan kokonaiskuva tutkinnosta ja siihen sisältyvistä opinnoista sekä niiden etenemisestä. HOPSissa hahmotellaan tutkintoon sisältyville opinnoille suoritusaikataulu ja laaditaan suunnitelma tutkinnon suorittamiseksi. Opintojen edetessä suunnitelma tarkentuu ja HOPSia päivitetään. HOPSiin kuuluu myös omien lähtökohtien, tavoitteiden, urasuunnitelmien ja opiskelutaitojen pohdinta.
HOPSin laatimisen lähtökohtina ovat opetussuunnitelma ja tutkintorakenne sekä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet. Jo opintojen alkuvaiheessa HOPS:iin kannattaa sisällyttää myös mahdollinen kansainvälinen vaihto-opiskelu ja työharjoittelun suorittaminen. HOPS:ia suunnitellessaan opiskelija voi mahdollisuuksiensa mukaan ottaa huomioon myös työelämän tarpeet sekä omat uratoiveensa, ja valita valinnaisista opinnoista näitä toiveita ja tarpeita tukevia opintoja.
Oikeustieteiden laitoksella on opettajatuutorijärjestelmä. Aloittaville opiskelijoille nimetään opettajatuutorit, jotka ohjaavat opiskelijoita kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden ajan (kandidaatin/notaarin tutkinto). Opettajatuutorit myös vastaavat HOPS-ohjauksesta yhteistyössä amanuenssien kanssa.
Opiskelija laatii itse HOPSin, jonka opettaja tai muu opinnoista vastaava henkilö tarkastaa ja hyväksyy. HOPSiin voi mahdollisesti sisältyä virheitä, joita opettaja tai muu tarkastaja eivät huomaa. Lähtökohtana on, että tiede-kunnan vahvistamat opetussuunnitelmat ja opiskelijan tavoitetutkintoon jo suorittamat opinnot määrittelevät tutkinnosta puuttuvat opinnot. HOPS ei siis ole opiskelijan hakemus tutkintoon kuuluvista opinnoista eikä opettajan tai muun tarkastajan hyväksyntä tarkoita, että tutkinto myönnettäisiin HOPSissa esitetyn mukaisesti.
HOPS-työskentely toteutetaan seuraavasti:
Julkisoikeuden pääaineet
HTK-tutkinnon HOPS
Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintojen suoritusjärjestys (ensimmäisen lukuvuoden HOPS-runko) on kirjoitettu osaksi tätä opetussuunnitelmaa pääaineiden esittelyn yhteyteen. Suositeltavaa on, että kaikki HTK-tutkintoa suorittavat aloittavat opintonsa suorittamalla pakollisen Yleiset oikeusjärjestysopinnot (60 op) -kokonaisuuden, jonka kuluessa opiskelijalle muodostuu yleiskuva eri oikeudenaloista myös oppiaineina, mikä osaltaan edesauttaa HTK-tutkinnon pääaineen ja mahdollisen oikeustieteiden sivuaineen valintaa.
Ensimmäisen lukuvuoden keväällä amanuenssi ja opettajatuutorit järjestävät HOPS-työpajan, jossa tutustutaan oppiaineisiin ja suunnitellaan yhdessä opintoja. Sen jälkeen opiskelijat laativat HOPSinsa kandidaatin tutkinnon suorittamiseksi ja palauttavat sen sähköisesti WebOodin eHOPS-työkalulla omalle opettajatuutorilleen kommentoitavaksi. HOPS-keskustelun jälkeen HOPS tarvittaessa päivitetään ja palautetaan toisen opiskeluvuoden lokakuun loppuun mennessä amanuenssille, joka tarkastaa ja hyväksyy suunnitelman. Vaihto-opintoihin liittyvistä asioista voi käydä keskustelemassa kv-koordinaattorin kanssa. HOPSin palautettuaan opiskelija saa yhden opintopisteen rekisteriin (5311016).
HTM-tutkinnon HOPS
Maisterin opintoihin kuuluu pakollisena opintojaksona Henkilökohtainen opintosuunnitelma (5311001, 2 op). Opiskelija laatii hyvissä ajoin ennen HTM-opintojen aloittamista suunnitelman maisterivaiheen opinnoistaan, josta käydään keskustelemassa maisteriopintojen pääaineen professorin kanssa. Tässä vaiheessa opiskelija saa ohjausta mm. maisterin tutkinnon sivuaineen/-aineiden valinnassa, pro gradu -tutkielmaprosessin käynnistämisessä sekä työelämävalmiuksien kehittämisessä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (5311001, 2 op) tallennetaan opintosuoritusrekisteriin, kun HOPS on hyväksytty.
Oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinto
ON-tutkinnon HOPS
Oikeusnotaaritutkintoa opiskelevien opintojen suoritusjärjestys on kirjoitettu osaksi tätä opetussuunnitelmaa. Ensimmäisen lukuvuoden keväällä amanuenssi ja opettajatuutorit järjestävät HOPS-työpajan, jossa tutustutaan oppiaineisiin ja suunnitellaan yhdessä opintoja. Sen jälkeen opiskelijat laativat HOPSinsa kandidaatin tutkinnon suorittamiseksi ja palauttavat sen sähköisesti WebOodin eHOPS-työkalulla omalle opettajatuutorilleen kommentoitavaksi. HOPS-keskustelun jälkeen HOPS tarvittaessa päivitetään ja palautetaan toisen opiskeluvuoden lokakuun loppuun mennessä amanuenssille, joka tarkastaa ja hyväksyy suunnitelman. Vaihto-opintoihin liittyvistä asioista voi käydä keskustelemassa kv-koordinaattorin kanssa.
OTM-tutkinnon HOPS
Oikeustieteen maisterin opintoihin kuuluu pakollisena osana henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen. Opiskelija laatii hyvissä ajoin ennen OTM-opintojen aloittamista suunnitelman maisterivaiheen opinnoistaan, josta käydään keskustelemassa syventävien opintojen oppiaineen professorin kanssa. Tässä vaiheessa opiskelija saa ohjausta mm. maisterin tutkinnon valinnaisten opintojen valinnassa, tutkielmaprosessin käynnistämisessä sekä työelämävalmiuksien kehittämisessä.
Tarkempi ohjeistus HOPS-työskentelystä annetaan oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Opettaja- ja opiskelijatuutorit sekä muut vastuuhenkilöt
Opettajatuutorit
Opettajatuutorit tukevat oikeustieteen opinnoissa yhteistyössä amanuenssien ja opiskelijatuutorien kanssa. Jokaiselle aloittavalle opiskelijalle nimetään oma opettajatuutori, joka ohjaa hänen HTK- tai ON-opintojaan. Opiskelija käy opettajatuutorinsa kanssa ohjauskeskusteluja ja saa tältä tukea HOPSin laatimiseen sekä opintojen suunnitteluun työelämätavoitteiden näkökulmasta. Opettajatuutoreihin voi olla yhteydessä kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa. Opettajatuutorit ohjaavat myös HOPSien laatimisessa ja neuvovat tarvittaessa opiskelijoita opintojen suunnittelussa työelämätavoitteiden näkökulmasta.
Opettajatuutoreiden tiedot löytyvät oikeustieteiden opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Opiskelijatuutorit
Oikeustieteiden opiskelijatuutoreiden nimet ja yhteystiedot löytyvät oikeustieteiden laitoksen internet-sivuilta. Tuutorina toimimisesta opiskelija saa 3 opintopistettä (muita opintoja, ei kuulu pääaineopintoihin). Tuutoritoimintaan annetaan koulutusta, josta vastaavat opintopalvelut ja oikeustieteiden laitos. Tuutorit valitaan keväisin hakemusten perusteella. Opiskelijatuutoroinnin opintojaksokuvaus on WebOodissa.
Muut vastuuhenkilöt
Oikeustieteiden laitoksen harjoitteluvastaavana toimii nuorempi tutkija Elisa Silvennoinen ja kansainvälisen opiskelijavaihdon vastuuhenkilönä kv-koordinaattori Mia Kilpeläinen.
Oikeustieteiden opiskelijat -Yammer on laitoksen ensisijainen tiedotuskanava. Oikeustieteiden opiskelijat -Yammerissa tiedotetaan opiskelijoita ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista ja esim. harjoittelupaikoista. Opiskelijan vastuulla on seurata viestintää ja huomioida itse asettamansa asetukset viesteille.
KAMU on opiskelijoiden digitaalinen työympäristö. KAMUn Opiskelijan käsikirjasta löytyvät kaikille opiskelijoille yhteiset ohjeet. KAMUsta löytyvät myös opintoyhteisöt ja Yammer sekä opiskelijan tärkeimmät työkalut sähköposti, WebOodi ja Moodle.
Oikeustieteiden opintoyhteisö (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) sisältää oikeustieteiden opiskelua koskevat tiedot, materiaalit ja ohjeet. Oikeustieteiden opintoyhteisössä jaetaan myös niiden opintojaksojen luentomateriaaleja, joilla ei ole omaa Moodle-alustaa käytössä. Oikeustieteiden opintoyhteisöstä löytyvät myös mm. tenttien arvosanajakaumat.
Opintojaksoilla voi olla käytössä opintojaksokohtaisia Moodle-kurssialueita. Opintojaksokohtaiset Moodlen kurssialueet voivat olla avoimia tai suljettuja. WebOodin opintojaksokuvauksessa mainitaan, mikäli kurssilla käytetään Moodlea ja milloin kurssialueelle pääsee sekä annetaan ohjeet kurssiavaimesta. Moodlen kurssialueella tiedotetaan kurssin aikana opetukseen ja kurssin suorittamiseen liittyvistä asioista. Viestit lähtevät vain niille opiskelijoille, jotka ovat kirjautuneet kurssialueelle. Opiskelijan vastuulla on seurata viestintää ja huomioida itse asettamansa asetukset viesteille. Opiskelija vastaa siitä, että pitää voimassa yliopistolle ilmoittamansa sähköpostiosoitteen, jonne Moodlen viestit automaattisesti ohjautuvat.
Oikeustieteiden laitos kerää opiskelijoilta keskitetysti palautetta HTK- ja ON-tutkintojen ensimmäisen lukuvuoden opinnoista sähköisen kyselyn avulla. Palautteesta laadittu kooste käsitellään laitoskokouksessa, johon osallistuu laitoksen henkilöstö ja edustaja kummastakin ainejärjestöstä. Yksittäisiä opintojaksoja koskevan palautteen keräämistä, hyödyntämistä ja palautteeseen vastaamista koskevista käytännöistä päätetään oppiaine- ja opintojaksokohtaisesti. Palautetta kerätään esimerkiksi opintojakson aikana käytävänä keskusteluna opettajan ja opiskelijoiden välillä, paperisena lomakekyselynä opintojakson loppuvaiheessa tai sähköisenä kyselynä.
Myös ainejärjestöillä on tärkeä rooli palautteen keräämisessä. Ainejärjestöt välittävät oikeustieteiden laitoksen johdolle opiskelijoiden opetuksesta antamaa palautetta ja opetusta koskevia toiveita. Lisäksi oikeustieteiden laitos järjestää henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisiä keskustelutilaisuuksia sekä laitoksen johdon ja ainejärjestöjen edustajien tapaamisia, joissa yksittäisillä opiskelijoilla ja ainejärjestöjen edustajilla on tilaisuus antaa palautetta opetuksesta ja saada siihen vastaus välittömästi.
Tentaattorit ja opintojaksojen vastuuhenkilöt käyvät ilmi WebOodista opintojaksokuvausten yhteydestä. Opetuksen ajankohdat löytyvät myöskin WebOodista, ja siellä olevissa oppaissa tiedot opetuksesta pidetään ajantasaisina.
Ilmoittautuminen opetukseen alkaa WebOodissa yleensä lukukauden alussa. Ilmoittautuminen koskee kaikkia opintojaksoja. Luennoille ei kuitenkaan tarvitse ilmoittautua, mikäli niille ei osallistu. Mahdollisista opetusohjelmaan tulleista muutoksista ilmoitetaan WebOodissa, Oikeustieteiden opiskelijat -Yammerissa sekä opintojaksojen Moodle-alustoilla. Viestintä tapahtuu opiskelijan sähköpostiin, joten opiskelijan on huolehdittava siitä, että WebOodin perustiedoissa on voimassaoleva sähköpostiosoite.
Opetus voidaan peruuttaa, jos ilmoittautumisajan päättyessä opiskelijoiden määrä jää alle kymmenen opiskelijan.
Ilmoittautuminen seminaareihin ja seminaarimuotoisiin opintojaksoihin (esim. oikeustapausharjoitukset) päättyy kaksi viikkoa ennen seminaarin alkamista. Seminaarien ym. vastaavien opintojaksojen osallistujamäärä on rajoitettu 25 opiskelijaan (ellei opintojaksokuvauksen yhteydessä ole toisin ilmoitettu). Perus- ja aineopintoihin kuuluviin seminaareihin osallistujat valitaan ensisijaisesti HTK-/HTM- tai ON-/OTM-tutkinto-opiskelijoista suoritettavaan tutkintoon sisällytettävien opintojen opintopisteiden yhteismäärän perusteella seminaarin ilmoittautumisajankohdan päättymishetkellä. Oikeusnotaaritutkintoon pakollisena kuuluviin seminaareihin etusijalla ovat ON-tutkinto-opiskelijat. Syventäviin opintoihin kuuluviin seminaareihin etusijalla ovat oikeustieteen tohtoriohjelman jatko-opiskelijat sekä gradu- /tutkielma-vaiheessa olevat julkisoikeuden ja oikeustieteen tutkinto-opiskelijat. Englanninkielisiin seminaareihin etusijalla ovat oikeustieteiden laitoksen kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijat. NOMPEL-maisteriohjelmaan kuuluviin seminaareihin ovat etusijalla ko. maisteriohjelman opiskelijat. Seminaarin jo aiemmin suorittaneita opiskelijoita voidaan hyväksyä seminaariin vain siinä tapauksessa, että ryhmässä on tilaa.
Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa seuraavat tiedot, joita käytetään tarvittaessa seminaariin valittavien opiskelijoiden valinnassa:
- Tavoitetutkinto ja mahdollinen pääaine
- Suoritettujen opintopisteiden yhteismäärä ilmoittautumishetkellä
- Muu opintojen vaihetta koskeva informaatio.
Seminaariin hyväksymisestä ilmoitetaan viikkoa ennen seminaarin alkua.
Seminaarimuotoiset opintojaksot suoritetaan osallistumalla seminaari-istuntoihin (mm. aloituskokous, ideapaperien esittäminen, seminaaritöiden esittäminen ja opponointi) ja laatimalla harjoitustyö omasta aiheesta. Seminaarimuotoisten opintojaksojen suorittaminen edellyttää osallistumista seminaari-istuntoihin. Mikäli oppiaineen kandidaatintutkielma- tai pro gradu -tutkielmaseminaariin ei ilmoittaudu riittävästi osanottajia, opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua toisen oppiaineen vastaavaan seminaariin.
Seminaariin ilmoittaudutaan WebOodissa. Jos ensimmäiselle tapaamiskerralle osallistuminen on kuitenkin ylitsepääsemättömän syyn vuoksi mahdotonta, on opiskelijan varmistaakseen osallistumisensa seminaariin syytä olla hyvissä ajoin ennen seminaarin alkua yhteydessä seminaarin vastuuopettajaan.
Opiskelija voi oikeustieteiden ja filosofian opinnoissaan vastata kuulusteluissa tai laatia kirjalliset työt tutkintosäännössä määritellyllä kielellä. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä muistakin kielistä. Tutkintosäännöstä poikkeavat määräykset on annettu opintojaksokuvausten yhteydessä. Vaikka opintojakson suorituskieli on suomi, voi opintojakson oppimateriaaleissa olla myös englanninkielistä aineistoa.
Luennot ja kirjallisuuskuulustelut
Tenttimällä suoritettavat opintojaksot suoritetaan tenttimällä opintojakson kirjallisuus ja säädökset oikeustieteiden yleisinä tenttipäivinä, verkkotenttinä Moodlessa tai sähköisenä tenttinä yliopiston tenttitiloissa (ks. Sähköinen tentti). Tenttipäivät käyvät ilmi WebOodista sekä oikeustieteiden laitoksen nettisivuilta löytyvästä tenttitaulukosta. Tentteihin tulee ilmoittautua viimeistään kymmenen päivää ennen tenttiä. Opintojaksoista järjestetään luento-opetusta opetusohjelman mukaisesti, mutta kaikkien opintojaksojen opetusta ei voida tarjota joka lukuvuosi. Luennoille ei ole osallistumispakkoa, ellei siitä ole opintojaksokuvauksessa erikseen mainittu. Seminaarimuotoisten opintojaksojen suorittaminen edellyttää osallistumista seminaari-istuntoihin. Luento-opetukseen voi kuulua erilaisten harjoitustöiden, oppimispäiväkirjojen tai esseiden laatimista, joista voi saada lisäpisteitä opintojakson tenttiin tai harjoitukset tms. voivat olla pakollinen osa kurssin suorittamista. Näistäkin kerrotaan tarkemmin opintojaksokuvauksen yhteydessä.
Kukin opintojakso suoritetaan yhdellä kertaa, jollei opintojakson yhteydessä ole toisin todettu. Opintojaksojen suoritusjärjestyksestä on annettu suosituksia opintojaksokuvausten sekä oppiaine-esittelyn yhteydessä.
Opintojaksojen kirjallisuusmuutoksista ja kirjallisuutta täydentävästä aineistosta ilmoitetaan Oikeustieteiden opiskelijat -Yammerissa. Muutokset päivitetään myös WebOodiin opintojaksotietoihin. Näistä tiedoista on syytä varmistua ennen kuulusteluun ilmoittautumista.
Opintojaksoihin liittyvät säädökset luetellaan opintojaksoittain. Säädökset muutoksineen sekä säädökset korvaavat uudet säädökset on hallittava sellaisina kuin ne ovat kuulusteluhetkellä voimassa, jollei jonkin opintojakson osalta ole toisin ilmoitettu. Keskeisistä säädösmuutoksista informoidaan luennoilla.
Korotuskertojen määrä
Opiskelija saa yrittää hyväksytyn opintosuorituksen korottamista kaksi kertaa. Korotusyritykseksi katsotaan myös se, kun opiskelija saa hyväksytyn suorituksen jälkeen samasta opintojaksosta hylätyn suorituksen. Jos tenttiin tai opintojakson muuhun suoritustapaan ilmoittautunut opiskelija luopuu suorituksesta, tätä ei katsota opintojakson korotusyritykseksi. Opiskelijan tulee ilmaista luopumistahtonsa joko niin, että hän ei palauta arvioitavia vastauksia, tai selvällä luopumisilmoituksella tenttivastauksessa taikka muutoin vastuuopettajalle. Tämä määräys tulee voimaan 1.8.2021. Määräystä sovellettaessa otetaan huomioon myös opiskelijan ennen 1.8.2021 tekemät opintojaksosuoritukset.
Vaihtoehtoiset suoritustavat
Mahdollisesta esseesuorituksesta, oppimispäiväkirjasta tai muusta vaihtoehtoisesta suoritustavasta on mainittu opintojaksokuvauksen yhteydessä WebOodissa. Muiden opintojaksojen osalta vaihtoehtoinen suoritustapa on opintojakson vastuuhenkilön harkittavissa. Vaihtoehtoisesta suoritustavasta ja/tai esseen kirjoittamisesta on aina sovittava ennakolta opintojakson vastuuhenkilön kanssa. Yleisiin oikeusjärjestysopintoihin kuuluviin opintojaksoihin ja ON-tutkinnon pakollisiin opintojaksoihin hyväksytään vaihtoehtoinen suoritustapa vain poikkeuksellisesti ja erityisestä syystä.
Jos opintojakso suoritetaan kahdella tai useammalla osasuorituksella, on opiskelijan pyrittävä suorittamaan kaikki osasuoritukset opintojakson vastuuopettajan kanssa sovitussa aikataulussa. Opintosuoritukset viedään opintorekisteriin, kun opintojakso on kokonaisuudessaan suoritettu.
Opintosuoritusten vanheneminen
Itä-Suomen yliopiston opintosuoritusrekisterissä olevat oikeustieteiden opinnot eivät vanhene. Oikeustieteiden opintoja ei voi korvata yli kymmenen (10) lukuvuotta vanhoilla opintosuorituksilla, ellei erityisestä syystä muuta johdu.
Kuulusteluja koskevia määräyksiä
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta on antanut opinto-oppaan loppupuolella määräyksiä kuulusteluista (kuulustelupäivät, ilmoittautuminen, etätentit, muut määräykset). Lisäksi määräyksiä on annettu tutkintosäännössä.
Oikeustieteiden laitoksella noudatetaan em. määräysten lisäksi seuraavia tarkempia periaatteita:
- Tenttiin ilmoittauduttaessa lisätieto-kentässä ilmoitetaan mm. tehdyt osasuoritukset (luennot, esseet, oppimispäiväkirjat) ja saadut lisäpisteet (jos tiedossa) sekä opintojakson suorittamiseksi sovittu kirjallisuus (esim. syventävä jakso).
- Finanssioikeuden kuulusteluissa saa olla laskin mukana.
- Lähtökohtaisesti myöhästyneitä tentti-ilmoittautumisia ei oteta vastaan. Myöhästyneiden ilmoittautumisten vastaanottamisesta, opiskelijan esittämästä erityisestä syystä, päättää kuulustelija. Etätentteihin ei vastaanoteta myöhästyneitä ilmoittautumisia.
Sähköinen tentti
Itä-Suomen yliopistossa on käytössä sähköinen tenttijärjestelmä Exam. Mikäli tentin suoritustapa on Exam-tentti, se käy ilmi opintojaksokuvauksesta. Exam-tentin voi tehdä opiskelijan valitsemana ajankohtana yliopiston valvotuissa tenttitiloissa. Exam-tentin voi suorittaa myös toisen Exam-yhteistyöoppilaitoksen tiloissa (tenttivierailu). Opintojohtosäännössä sekä Opiskelijan käsikirja Kamussa annetaan ohjeita sähköisestä tentistä ja sen käytännöistä. Oikeustieteiden laitoksella noudatetaan em. mainittujen määräysten ja ohjeiden lisäksi seuraavaa periaatetta:
Mikäli oikeustieteiden laitoksen tarjoaman kurssin ainoa suoritusmuoto on Exam-tentti, mutta asuinkunnasta johtuen opiskelijalla ei ole kohtuullisin keinoin mahdollisuutta suorittaa tenttiä missään Exam-yhteistyöoppilaitoksen tenttitilassa, voi opiskelija pyytää mahdollisuutta tehdä Exam-tenttiä vastaavan tentin laitoksen yleisinä tenttipäivinä. Pyyntö perusteluineen tehdään kurssin vastuuopettajalle. Tentissä noudatetaan tällöin laitoksen etätenttimistä koskevia ohjeita. Opiskelija vastaa tällaisesta tentistä mahdollisesti syntyvistä lisäkustannuksista.
Etätenttiin ilmoittautuminen ja ohjeet etätenttimisestä
Etätenttiminen on mahdollista oikeustieteen laitoksen hyväksymissä etätenttipaikoissa. Opiskelijan on itse sovittava etätentin suorittamisesta etätenttipaikan yhteyshenkilön kanssa ennen tenttiin ilmoittautumista Weboodissa. Opiskelija vastaa itse etätentti-ilmoittautumisen oikeellisuudesta (valvojan oikea yhteystieto, tenttipaikkaan ilmoittaminen). Etätentteihin ei vastaanoteta myöhästyneitä ilmoittautumisia. Esteen sattuessa ilmoittautumisen voi peruuttaa itse neljä päivää ennen tenttiä.
Etätenttiin ilmoittauduttaessa Weboodissa etätenttitietoja koskevassa kohdassa ilmoitetaan tentin suorituspaikka, yhteyshenkilö ja yhteyshenkilön yhteystiedot. Oikeustieteiden laitos toimittaa tenttikysymykset etätenttipaikkaan sähköpostin liitetiedostona. Mallisuoritus: Tentin suorituspaikka Mutkanperän yliopisto, Mutkatieteen tiedekunta, yhteyshenkilö Paavo Pesusieni, paavo.pesusieni@mutka.fi, GSM 050-9999999. Mainitut tiedot on ilmoitettava täydellisinä. HUOM! Opiskelijan on syytä tarkistaa tenttipaikasta tenttiä edeltävänä päivänä, että kysymykset ovat saapuneet perille. Opiskelija vastaa mahdollisista valvonta- yms. kustannuksista. Itä-Suomen yliopisto ei peri erikseen maksua etätenttijöiltä. Tentti voidaan hylätä, mikäli valvonta ei vastaa laitoksen antamaa ohjeistusta.
Tarkentavat etätenttiohjeet löydät Oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Tenttipaikka ja -tilaisuus:
- Opiskelija huolehtii itse tenttipaikan ja valvonnan järjestämisestä sekä vastaa mahdollisista kustannuksista.
- Etätenttiminen on mahdollista oikeustieteen laitoksen hyväksymissä etätenttipaikoissa. Tenttiminen ei ole mahdollista omalla työpaikalla eikä kirjastossa.
- Tenttien tulee olla samoina päivinä kuin Joensuussa.
- Perjantaina olevan tentin tulee alkaa klo 8.00 ja päättyä viimeistään klo 12.00 (tentti kestää neljä tuntia).
- Maanantaina olevan tentin tulee alkaa klo 16.00 ja päättyä viimeistään klo 20.00 (tentti kestää neljä tuntia).
- Tentistä saa poistua 30 minuutin jälkeen tentin aloittamisesta.
- Tenttikysymykset tulee palauttaa vastauspapereiden kanssa.
- Tentin tulee olla koko tentin ajan valvottu. Tentin valvoja ei saa olla esteellinen valvomaan tenttiä. Valvoja on esteellinen, mikäli tenttijänä on hänelle läheinen henkilö.
- Tenttivastauspaperina käytetään tenttipaikan leimalla varustettua paperia.
- Opiskelijoille saa olla mukana vain kirjoitusvälineet; finanssioikeuden tenteissä saa olla mukana laskin.
Käsitteet ja yleiset kriteerit
Oikeustieteiden laitoksella noudatetaan tiedekunnan linjauksia hyväksilukemisista. Tarkennuksena tiedekunnan linjauksiin oikeustieteiden laitoksella noudatetaan pääsääntöisesti seuraavia linjauksia:
Oikeustieteiden opintoja ei voi korvata yli kymmenen (10) lukuvuotta vanhoilla opintosuorituksilla, ellei erityisestä syystä muuta johdu. Esimerkiksi haettaessa opintojen korvaavuutta tai yksittäisten opintojaksojen sisällyttämistä lukuvuonna 2020–2021, tarkastellaan vain lukuvuonna 2010–2011 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja.
Hyväksiluetut opinnot (korvatut ja sisällytetyt) arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Hyväksiluettujen suoritusten arvosanaa (HYV) ei huomioida opintokokonaisuuden arvolausetta määriteltäessä.
Jos opintojakso on suoritettu Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti ja arvosteltu yliopistossa käytössä olevan arvosteluasteikon mukaisesti, voidaan hyväksiluettujen opintojaksojen arvosana kirjata opintosuoritusrekisteriin.
Korvaaminen
Opintojen korvaamista toisessa yliopistossa suoritetuilla opinnoilla voivat hakea tutkinto-opiskelijat ja avoimen yliopiston opiskelijat. Korvaavuuksia voi hakea toisessa yliopistossa tai avoimessa yliopistossa (ehtona, että opinnot ovat jonkun yliopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisia) tai yliopistossa suoritetuilla opinnoilla. Ammattikorkeakoulussa ja täydennyskoulutuksena suoritetuilla opinnoilla ei pääsääntöisesti voi korvata yliopistotasoisia opintoja. Korvaavuuden myöntäminen perustuu opetuksen ja opiskeltavan materiaalin samantasoisuuteen ja samankaltaisuuteen (laajuus ja sisältö).
Avoimen yliopiston opiskelijat voivat hakea korvaavuuksia vain siihen oppiaineeseen tai opintokokonaisuuteen, mihin heillä on opinto-oikeus. Tutkintoon kuuluvia pakollisia kieliopintoja korvataan ainoastaan tutkinto-opiskelijoille. Korvaavuutta haetaan siitä oppiaineesta, minkä opintojaksoja halutaan korvata. Opiskelijan on selvitettävä mahdolliset korvaavuudet ennen kuin hakee opintojen sisällyttämistä.
Aiempaan yliopistotutkintoon sisältyvällä opintokokonaisuudella voi saada korvattua vastaavan opintokokonaisuuden Itä-Suomen yliopistossa. Edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa ko. oppiaineesta seuraavan laajemman opintokokonaisuuden (perusopinnot > aineopinnot > syventävät opinnot). Esimerkiksi aiempaan tutkintoon kuuluvat ympäristöoikeuden aineopinnot voidaan hyväksyä HTK-tutkintoon vain siinä tapauksessa, että opiskelija tekee ympäristöoikeuden syventävät opinnot HTM-tutkintoon.
Aiempaan tutkintoon sisältyvillä opinnoilla voidaan korvata enintään puolet oikeusnotaarin tutkintoon kuuluvista oikeustieteellisistä opinnoista. Lisäksi voidaan korvata kieli- ja viestintäopintoja. Kieli- ja viestintäopintojen korvaamisesta päättää Kielikeskus. Opinnäytetöitä ei voi korvata aiempien opintosuoritusten perusteella.
Toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla ei voi korvata syventäviä opintoja. Sääntöä ei sovelleta, jos opiskelija suorittaa sekä HTM- että OTM-tutkinnon. HTM-tutkinnon osana suoritetut teoria- ja menetelmäopinnot hyväksiluetaan OTM-tutkinnon teoria- ja menetelmäopinnoiksi ja vastaavasti OTM-tutkinnon osana suoritetut teoria- ja menetelmäopinnot hyväksiluetaan HTM-tutkinnon teoria- ja menetelmäopinnoiksi. Syventävää jaksoa ei korvata.
Jos korvaava opintojakso on laajuudeltaan tai sisällöltään suppeampi kuin korvattavaksi haettava opintojakso, voi kysymykseen tulla osittainen korvaavuus. Tällöin opiskelijalle myönnetään ko. opintojakson kuulusteluun hyvityspisteitä tai vapautetaan jostain kuulustelun/opintojakson osa-alueesta tai opiskelijalle määritellään täydentävä tehtävä. Hyvityspisteet myönnetään yleensä siten, että opiskelija saa hyvityspisteitä 50 % siitä pistemäärästä, joka oikeuttaisi kuulustelun läpimenoon kun opiskelijan aiempi suoritus on noin puolet korvattavasta opintojaksosta. Opiskelijan on ilmoitettava saamistaan hyvityspisteistä tai muusta korvaavuudesta opintojakson kuulusteluun ilmoittautuessaan WebOodissa (lisätieto-kenttä). Hyvityspisteiden vanhenemisesta ilmoitetaan opintojen korvaavuuspäätöksessä.
Avoimessa yliopistossa ja kansainvälisessä vaihdossa suoritetuilla yksittäisillä opintojaksoilla ja opintokokonaisuuksilla voi hakea korvaavuutta edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti.
Kieliopintojen korvaamisesta päättää Kielikeskus. Lisätietoja saa amanuensseilta.
Sisällyttäminen
Sisällyttäminen osaksi suoritettavaa tutkintoa on mahdollista silloin, kun vastaavia opintoja ei yliopistossa ole tarjolla (ts. korvaavuuden hakeminen ei ole mahdollista).
Yksittäisten opintojaksojen sisällyttäminen on mahdollista, jos opiskelija ei ole sisällyttänyt tutkintoon enimmäismäärää opintokokonaisuuksia.
Opintoja ei sisällytetä, jos hakijan opintoihin Itä-Suomen yliopistossa jo sisältyy sisällöltään vastaavat opinnot.
Sisällyttäminen on mahdollista kahdella tavalla:
- sisällyttäminen suoritettavaan opintokokonaisuuteen tai
- sisällyttäminen osaksi tutkintoa (yliopistossa ei ole tarjolla vastaavia opintoja).
Sisällyttämistä suoritettavaan opintokokonaisuuteen voivat hakea avoimen yliopiston opiskelijat, kansainvälisessä vaihdossa olleet opiskelijat ja tutkinto-opiskelijat. Sisällyttämistä osaksi tutkintoa voivat hakea vain tutkinto-opiskelijat.
Sisällyttämistä voi hakea avoimessa yliopistossa suoritetuilla opinnoilla (ehtona, että opinnot ovat jonkun yliopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisia) tai yliopistossa suoritetuilla opinnoilla. Ammattikorkeakoulussa suoritettuja yksittäisiä opintojaksoja voidaan sisällyttää yliopistossa suoritettavaan opintokokonaisuuteen vain, jos sisällytettävä opintojakso on sisällöltään, laajuudeltaan ja tasoltaan sopiva opintokokonaisuuden osaksi.
Avoimessa yliopistossa suoritettu opintokokonaisuus voidaan sisällyttää sellaisenaan suoritettavaan tutkintoon. Aiempaan tutkintoon kuuluvia opintokokonaisuuksia ei voi sisällyttää uuteen tai myöhempään tutkintoon (vrt. korvaaminen). Kandidaatin tutkintoon sisältyviä opintoja ei voida sisällyttää maisterin tutkintoon tai päinvastoin. Ks. poikkeuksista tarkemmin opinto-oppaan lopusta, tiedekunnan yhteisestä osuudesta.
Yksittäisiä opintojaksoja (joilla ei voi hakea korvaavuutta eikä niitä voida sisällyttää osaksi jotain opintokokonaisuutta) voidaan sisällyttää tutkintoon, jos 1) ne on suoritettu avoimessa yliopistossa tai yliopistossa, eivätkä ne sisälly toiseen tutkintoon ja 2) ne eivät ole yli 10 vuotta vanhoja suorituksia (oikeustieteiden opinnot).
Täydennyskoulutuksena suoritettuja opintoja ei voi sisällyttää tutkintoon. Poikkeuksena täydennyskoulutuksen opinnot, jotka voidaan osoittaa olevan yliopistotasoisia. Kansainvälisessä vaihdossa tai JOO-opintoina suoritetut opinnot voidaan edellä mainituin kriteerein joko korvata tai sisällyttää suoritettavaan tutkintoon.
Hyväksilukemisen hakeminen, käsittely ja ratkaiseminen
Opintojen hyväksilukemista haetaan ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella, joka on saatavissa oikeustieteiden laitoksen www-sivuilta. Kieliopintojen korvaavuutta haetaan kielikeskuksesta.
Ilman riittäviä selvityksiä saapunutta hakemusta ei sisällöllisesti voida ratkaista.
Opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää oikeustieteiden laitoksen johtaja. Yksittäisen oikeustieteen tai filosofian opintojakson tai -kokonaisuuden korvaamisesta päättää ao. vastuuopettaja.
Muutoksenhausta määrätään tutkintosäännössä.
HTK-/HTM-tutkintoa varten suoritettujen opintojen vastaavuus ON-/OTM-tutkinnon opintoihin, kun opinnot eivät sisälly tutkintoon
HTK-/HTM-tutkintoa varten suoritettujen opintojaksojen vastaavuus ON- ja OTM-tutkintoihin kuuluvien opintojaksojen kanssa arvioidaan tapauskohtaisesti. Vastaavuuksista päätetään HOPS-työskentelyn yhteydessä.
Opintosuoritusrekisterissä olevat opinnot eivät vanhene.
Opintosuoritusrekisterissä olevat kandidaatin tutkielmat ja pro gradu -tutkielmat, jotka eivät sisälly toiseen tutkintoon, voidaan sisällyttää ON-/OTM-tutkintoon.
Opintojaksot arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai asteikolla 0–5. Hyväksiluetut (sisällytetyt ja korvatut) opintojaksot arvostellaan arvosanalla hyväksytty. Lisätietoihin merkitään alkuperäinen arvosana.
Oikeustieteiden opintojaksojen arvostelukriteerit poikkeavat yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan käyttämistä arvostelukriteereistä. Oikeustieteissä opintosuorituksen hyväksyminen edellyttää, että opiskelija hallitsee 50 % opintojaksokuvauksessa asetetusta tavoitteesta (vaaditusta tietoaineistosta tai vastaavasta). Kun opintosuoritus arvostellaan asteikolla 0–5, arvosanoittain vaadittavat %-määrät enimmäispistemäärästä ovat seuraavat:
arvosana 1 = noin 50–57 % enimmäispistemäärästä
arvosana 2 = noin 58–64 % enimmäispistemäärästä
arvosana 3 = noin 65–71 % enimmäispistemäärästä
arvosana 4 = noin 75–79 % enimmäispistemäärästä
arvosana 5 = noin 80–100 % enimmäispistemäärästä
Opintokokonaisuuksien merkitsemistä opiskelijarekisteriin haetaan amanuenssilta (oikeustieteiden laitoksen toimisto) joko sähköpostitse tai käymällä toimistossa. Opiskelijan on ilmoitettava kokonaisuuteen sisällytettävät vapaavalintaiset opinnot.
Opintokokonaisuuksien arvosteluasteikko on 0-5 tai HYV/HYL. Perus- ja aineopintokokonaisuuksien suoritukset arvostellaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona (kaikista opintokokonaisuuteen kuuluvista opintojaksoista kerrotaan opintojakson op-määrä arvosanalla; saadut tulot lasketaan yhteen; saatu summa jaetaan opintokokonaisuuden yhteisopintopistemäärällä) seuraavasti:
keskiarvo
1,00–1,49 = 1/5 (välttävä)
1,50–2,49 = 2/5 (tyydyttävä)
2,50–3,49 = 3/5 (hyvä)
3,50–4,49 = 4/5 (kiitettävä)
4,50–5,00 = 5/5 (erinomainen)
Opintokokonaisuuden arvostelussa ei huomioida arvosanalla HYV suoritettuja opintoja. Perus- ja aineopintokokonaisuus arvostellaan oikeusnotaarin tutkinnossa hyväksytty – hylätty. Syventävien opintojen opintokokonaisuus arvostellaan oikeustieteissä hyväksytty – hylätty.
Pysyväismääräys koskien harjoittelun suorittamista
Harjoittelu (5311007, 8 op). HTK-, HTM tai OTM-tutkinnon valinnaisiin opintoihin tai minkä tahansa julkisoikeuden pääaineen aineopintokokonaisuuteen (60 op) on mahdollista sisällyttää 19 op:n säännön mukaisesti vapaaehtoinen harjoittelu. Harjoitteluna voidaan ottaa huomioon vähintään kahden (2) kuukauden mittainen työskentely sellaisissa tehtävissä, joissa tarvitaan oikeudellisen tiedon soveltamista. Lisäksi harjoitteluna voidaan huomioida jo työelämässä mukana olevien opiskelijoiden sellainen työkokemus, jossa on joutunut soveltamaan oikeudellista tietämystä. Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää käytännön työkokemuksen lisäksi harjoitteluraportin laatimista. Harjoitteluraportin aihe on sovittava laitoksen harjoittelusta vastaavan kanssa ennen harjoitteluraportin laatimista.
Harjoitteluraportille asetettuja vaatimuksia
Harjoitteluraportin tulee olla laajuudeltaan 10–15 sivua. Harjoitteluraportti laaditaan esseen muotoon. Raportissa tulee esitellä lyhyesti (1–2 sivua) organisaatio, jossa työskentelee sekä oma asema ja työtehtävät organisaatiossa, esitellä ja ratkaista jokin työssä esiintynyt oikeudellinen ongelma. Oikeudellisen ongelman ratkaisussa on käytettävä tarvittavia oikeuslähteitä ja dokumentoitava teksti asianmukaisesti tarvittaessa alaviittein. Raportti laaditaan tekstinkäsittelyllä normaaliasetteluin ja raportin alkuun liitetään kansilehti, sisällysluettelo ja mahdolliset lähde- ja lyhenneluettelot. Ks. kirjallisen työn laatimisesta tarkemmin Ohjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan, joka on laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Harjoitteluraportti toimitetaan laitoksen harjoitteluvastaavalle. Raportti tulee palauttaa puolen vuoden kuluessa harjoittelun päättymisestä. Raportti arvostellaan hyväksytty/hylätty.
Oikeustieteiden opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet kansainvälistyä esimerkiksi hakeutumalla opiskelijavaihtoon tarjolla olevien useiden vaihto-ohjelmien kautta. Lisäksi opiskelijat voivat hakeutua kansainväliseen harjoitteluun ulkomaille, parantaa sekä kielitaitoaan, sanavarastoaan että tietämystään eri oikeudenaloista oikeustieteiden opetussuunnitelmaan kuuluvien lukuisten englanninkielisten opintojaksojen kautta sekä toimia kv-tuutorina Itä-Suomen yliopistoon saapuville kansainvälisille vaihto-opiskelijoille. Kansainvälistymiseen on siis monia mahdollisuuksia! Oikeustieteiden laitoksen Erasmus-vaihtosopimukset eri yliopistojen kanssa löytyvät www-sivuiltamme. Oikeustieteiden laitos kuuluu myös Nordplus Law Network:iin, joka mahdollistaa opiskelijavaihdon Pohjoismaihin ja Baltian maihin.
Neuvonta kansainvälisissä asioissa
Oikeustieteiden laitos
Kv-koordinaattori Mia Kilpeläinen
lawstudies@uef.fi
Aurora II, huone 2076, puh. 050 4422631
Opiskelijat valitaan Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan julkisoikeuden opiskelijaksi. Opiskelijan tulee valita pääaineensa opintojen edetessä (toisen opintovuoden syksyllä) ja ilmoittaa valitsemansa pääaine opiskelijarekisteriin oikeustieteiden opintoyhteisöstä lomakkeella. Hallintotieteiden kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat voivat halutessaan muuttaa pääainettaan. Ilmoitus muutoksesta toimitetaan erillisellä lomakkeella (ks. oikeustieteiden laitoksen www-sivut, avautuu uuteen välilehteen) opintopalveluihin. HOPS laaditaan WebOodissa valitusta pääaineesta. Tutkinto suoritetaan valitun pääaineen vaatimusten mukaisesti.
Opiskelijat suorittavat hallintotieteiden kandidaatin ja -maisterin tutkinnon pääaineena eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, lainsäädäntötutkimus, rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, siviilioikeus tai ympäristöoikeus. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kaksi vuotta.
Pelkästään maisterin tutkintoa suorittamaan valittujen opiskelijoiden (erillisvalinta) maisterin tutkintorakenteeseen sisältyy aina pääaineen syventävät opinnot (60 op), mutta muut 60 op:een laajuiset opinnot määritellään opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa ottaen huomioon opiskelijan aiemmat opinnot (dekaanin päätös 9.12.2009).
HTK-tutkinto (180 op)
Pääaineet: eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, lainsäädäntötutkimus, rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, siviilioikeus tai ympäristöoikeus. Sivuaineena voi lisäksi suorittaa valtiosääntöoikeuden perusopinnot (25 op).
- Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet oikeudellista asiantuntemusta edellyttäviin työtehtäviin,
- perusteltujen oikeudellisten ratkaisujen tekemiseen,
- oikeudellisen ja muun informaation hankintaan ja hallintaan ja
- oikeudelliseen ja muuhun viestintään.
HTK-tutkinnon opintopolku ja tutkintorakenne on esitelty oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
HTM-tutkinto (120 op)
Pääaineet: eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, lainsäädäntötutkimus, rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, siviilioikeus tai ympäristöoikeus.
Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet
- oikeudellista asiantuntemusta edellyttäviin erityistehtäviin ja tällaisten tehtävien vaatimien erityistietojen hankkimiseen;
- hyvin perusteltujen oikeudellisten ratkaisujen tekemiseen;
- oikeudellisen ja muun informaation hankintaan ja hallintaan sekä uuden tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen;
- oikeudelliseen ja muuhun viestintään;
- tieteelliseen ajatteluun ja oikeustieteen menetelmien käyttöön sekä
- tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen.
Maisterin tutkinto suoritetaan pääsääntöisesti samassa pääaineessa kuin kandidaatin tutkinto on suoritettu. Jos hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon on sisältynyt pääaineen perus- ja aineopintojen lisäksi sivuaineen perus- ja aineopinnot (yhteensä 60 op) toisesta oikeustieteiden pääaineesta, voi maisterin tutkinnon suorittaa joko kandidaatin tutkinnon pääaineesta tai sivuaineena olleesta oppiaineesta.
Esimerkki. Opiskelija on suorittanut hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineena finanssioikeus ja laajana sivuaineena (perus- ja aineopinnot yhteensä 60 op) hallinto-oikeus. Opiskelija voi suorittaa maisterin tutkinnon pääaineenaan joko finanssioikeus tai hallinto-oikeus. Hallintotieteiden maisteriksi valmistuminen ensin finanssioikeudesta ja sitten hallinto-oikeudesta ei ole mahdollista.
Maisterin tutkintoon ei voida sisällyttää samoja opintoja kuin kandidaatin tutkintoon.
HTM-tutkinnon opintopolku ja tutkintorakenne on esitelty oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Eurooppaoikeuden opetuksen tavoitteena on antaa yleiskuva integraation historiasta ja monipuoliset perustiedot Euroopan unionin päätöksenteosta sekä keskeisistä aineellisoikeudellisista aloista, etenkin sisämarkkina- ja kilpailuoikeudesta. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää EU:n päätöksenteon oikeudellisia ja poliittisia ulottuvuuksia, osaa analysoida, vertailla ja arvioida erityyppisiä EU-oikeudellisesti relevantteja aineistoja (perussopimukset, sekundäärilainsäädäntö, oikeuskäytäntö, toimielinten väliset sopimukset, soft law -aineisto) ja osaa perustella oikeudellisia tulkintaratkaisuja eurooppaoikeudellisin argumentein.
Eurooppaoikeuden opintojaksot suositellaan suoritettavaksi opinto-oppaassa esitetyssä järjestyksessä. Jaksojen sisältö on suunniteltu siten, että kukin jakso rakentuu edellisissä jaksoissa opiskeltujen asioiden hallinnalle. Esimerkiksi kaikille pääaineopiskelijoille olisi suotavaa osallistua aivan aluksi Eurooppaoikeuden perusteet -kurssille, jossa annetaan yleiskuva eurooppaoikeuden sisällöstä. Oppiaineen opetusmenetelmissä painottuvat luennot, seminaarit ja kirjatentit. Opetusta on tarjolla sekä suomeksi että englanniksi.
Tarkemmat tiedot eurooppaoikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöstä WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.
Finanssioikeuden opintojen tavoitteena on antaa kokonaiskuva finanssioikeudesta oikeudenalana. Opinnot antavat hyvät valmiudet myös muiden kuin vero-oikeudellisten päätösten tekemiseen.
Finanssioikeuden opinnot aloitetaan vero-oikeuden perusteet -opintojaksolla, minkä jälkeen toisena opiskeluvuotena suoritetaan henkilöverotuksen perusteet, elinkeinoverotuksen perusteet, arvonlisäverotuksen perusteet ja perintö- ja lahjaverotus.
Elinkeinoverotuksen erityiskysymyksiä koskeva opintojakso on syytä suorittaa vasta elinkeinoverotuksen perusteiden opintojakson jälkeen, samoin arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä koskeva opintojakso arvonlisäverotuksen perusteiden jälkeen. Verotusmenettelyn ja veroprosessin opintojakso on tarkoituksenmukaista suorittaa vasta vero-oikeuden perusteiden jälkeen. Maa- ja metsätalousverotuksen perusteet on perusteltua suorittaa vasta henkilöverotuksen perusteiden ja elinkeinoverotuksen perusteiden jälkeen. Opintojen myöhempään vaiheeseen kannattaa jättää kansainvälinen verotus, finanssihallinto-oikeus ja aivan aineopintojen loppupuolelle vero-oikeuden oikeustapausharjoitukset. Siviilioikeuden tarjontaan kuuluva yhtiöoikeus (5 op) on tärkeä erityisesti liikeverotuksen kannalta. Laskentatoimen perusteet on finanssioikeuden tarjonnassa (tuottajana kauppatieteiden laitos), ja opintojakson hallinnalla on hyvin suurta merkitystä erityisesti liikeverotuksessa, mutta myös finanssihallinto-oikeuden opinnoissa.
Opintojen suorittamisjärjestys perustuu siihen, että myöhempi opintojakso perustuu edellisissä jaksoissa opitun varaan.
Itä-Suomen yliopistossa on tarjolla erittäin laaja valikoima finanssioikeuden aineopintoja. Finanssioikeuden opinnot valmentavat opiskelijoita toimimaan paitsi verohallinnon monipuolisissa ja haasteellisissa tehtävissä myös vero-oikeuden asiantuntijatehtävissä tilintarkastusyhteisöissä ja muissa yrityksissä ja yhteisöissä.
Sivuaineet
Finanssioikeuden opiskelijoille suositeltavia sivuaineita ovat hallinto-oikeus, siviilioikeus, lainsäädäntötutkimus sekä liiketaloustiede, erityisesti kirjanpitoon ja laskentatoimeen liittyvät opintojaksot.
Kaikissa finanssioikeuden opintojaksojen kuulusteluissa saa olla laskin mukana.
Tarkemmat tiedot finanssioikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.
Hallinto-oikeuden perus- ja aineopinnot (25 + 35 op) voi koota useilla eri tavoilla. Jäljempänä esitetty kuvaus hallinto-oikeuden perusopinnoista on suositus: vain yleishallinto-oikeuden opintojakso on pakollinen osa hallinto-oikeuden perusopintoja (25 op). Kandidaatin tutkielma (10 op) on taas pakollinen osa aineopintoja. Hallinto-oikeuden perus- ja aineopintoihin (yht. 60 op) voi myös sisällyttää edellä tässä oppaassa esitetyn mukaisesti 19 opintopisteen verran muita kuin hallinto-oikeuden opintojaksoja. Suositeltavia yksittäisiä opintojaksoja ovat esimerkiksi sopimusoikeuden, työoikeuden, eurooppaoikeuden ja valtiosääntöoikeuden opintojaksot.
Sivuaineet
Hallinto-oikeutta pääaineena opiskeleville sopivia sivuaineita ovat – henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta riippuen – muut oikeustieteiden oppiaineet (esimerkiksi finanssioikeuden, eurooppaoikeuden, valtiosääntöoikeuden, ympäristöoikeuden sekä siviilioikeuden perusopinnot). Hallinto-oikeutta tukevia sivuaineita löytyy myös yliopiston muiden oppiaineiden opetustarjonnasta (esimerkiksi johtaminen ja psykologia).
Hallinto-oikeuden pääaineopiskelijan on tarkoituksenmukaista suorittaa hallinto-oikeuden perus- ja aineopinnot pääosin toisen lukuvuoden aikana. Oikeustapauskurssi ja kandidaatin seminaari kannattaa sijoittaa aineopintojen loppuvaiheeseen. Kandidaatin seminaari on pakollinen osa aineopintoja ja oikeustapauskurssin suorittamista suositellaan vahvasti. Opintojaksokuvausten (ks. WebOodi) yhteydessä on suosituksia opintojaksojen suoritusjärjestyksestä.
Tarkemmat tiedot hallinto-oikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.
Lainsäädäntötutkimus antaa erityisiä valmiuksia sellaisiin oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin, joihin muut yksiköt eivät riittävästi valmenna. Ensinnäkin oppiaine antaa käyttökelpoisia työvälineitä asiantuntijoille, jotka toimivat oikeudellisen sääntelyn suunnitteluun (yhteiskuntasuunnitteluun) liittyvissä päätöksentekotehtävissä. Toiseksi oppiaine antaa erinomaisia valmiuksia säädösvalmisteluun liittyvien tehtävien hoitamisessa, esimerkiksi lainvalmistelijoina, asiantuntijoina, etujärjestöjen edustajina, lausunnonantajina, kommentoijina jne. Kolmanneksi oppiaine valmentaa yritysten toiminnan suunnitteluun (yritysoikeussuunnitteluun) liittyviin asiantuntijatehtäviin. Tällöin opiskelija työllistyy yritysten lisäksi erilaisiin etujärjestöihin ja tutkimuslaitoksiin, joissa asiantuntijan tehtäviin kuuluu arvioida sääntelyn vaikutuksia.
Oppiaineen tarjoamien erityistaitojen lisäksi opiskelija voi sivuaineopintojensa kautta hankkia itselleen myös vahvan oikeudellisen asiantuntijuuden, mikä mahdollistaa työllistymisen aivan samoihin työtehtäviin kuin muut oikeustieteen opiskelijat.
Lainsäädäntötutkimuksen pääaineopiskelijan on tarkoituksenmukaista suorittaa yleiset oikeusjärjestysopinnot ensimmäisenä lukuvuotena. Kandidaatin tutkielmaan kuuluva seminaari kannattaa sijoittaa aineopintojen loppuvaiheeseen.
HTK-tutkintoon kuuluvat lainsäädäntötutkimuksen pääaineopinnot ovat laajuudeltaan vähintään 60 op. Aineopintoihin sisältyvät opintojaksot voivat sisältyä myös muiden oppiaineiden aine- ja muihin opintoihin. Tällöin on huomattava, että opintojakson suoritus voi sisältyä vain yhteen oppiaineeseen tai aineopintosuoritukseen.
Tarkemmat tiedot laisääntötutkimuksen opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.
Ensimmäisellä opintojaksolla (rikos- ja prosessioikeuden perusteet) annetaan jokseenkin kattava yleiskuva rikosoikeuden, rikosprosessin, siviiliprosessin ja maksukyvyttömyysoikeuden perusteista. Peruskurssia seuraavat jaksot rakennetaan peruskurssilla opitun pohjalle.
Rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen opintojaksot kannattaa suorittaa opinto-oppaan esittämässä järjestyksessä, koska jaksojen sisältö on suunniteltu siten, että seuraava jakso rakentuu edellisissä jaksoissa opitun varaan. Tietyillä opintojaksoilla on tarkemmat edellytykset, jotka käyvät ilmi opintojaksokuvauksesta.
Sivuaineet
Soveltuvia sivuaineita rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen opiskelijoille ovat esimerkiksi hallinto-oikeus, valtiosääntöoikeus, siviilioikeus, sosiologia sekä tilastotiede. Rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen rinnalla – esimerkiksi HTM-tutkinnon vapaavalintaisena sivuaineena – on mahdollista suorittaa myös laaja oikeuspsykologian perusopinnot (25 op) -opintokokonaisuus. Oikeustieteiden opiskelijan on suoritettava ennen oikeuspsykologian perusteet -opintokokonaisuuden aloittamista terveyden ja mielen-terveyden psykologian perusteet (5 op) psykologian oppiaineen tarjonnasta. Psykologian perusopinnot on hyvä tutkinnon vapaavalintainen sivuaine.
Tarkemmat tiedot rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoiden opinto-oppaassa.
Siviilioikeuden opintojaksojen kirjo on laaja. Perusopintojen tarkoituksena on antaa opiskelijalle perustiedot siviilioikeuden keskeisistä osa-alueista ja luoda hyvä pohja aineopintojen opiskelulle. Siviilioikeuden opiskelu alkaa yksityisoikeuden perusteet opintojaksolla, jolla opittujen perusteiden varaan myöhempi opiskelu rakentuu. Jaksolla on keskeinen asema koko siviilioikeuden opintokokonaisuuden kannalta. Seuraavana opintojaksona on syytä suorittaa sopimusoikeus, koska suurella osalla myöhemmistä opintojaksoista tarvitaan perustietoja sopimusoikeudesta.
Opiskelija saa muodostaa aineopintokokonaisuutensa vapaasti siviilioikeuden opintojaksotarjonnasta omien intressiensä mukaisesti. Yksittäisten opintojaksojen yhteydessä on mainittu suositeltavista edeltävistä opinnoista (ks. opintojaksokuvaus WebOodissa).
Siviilioikeus antaa vankan oikeudellisen pohjan yritystoiminnan piiriin sijoittuville, asianajajille sekä tuomioistuinten, järjestöjen ja julkisyhteisöjen palvelukseen sijoittuville. Opiskelija voi suuntautua eri urapoluille sekä pääaineen sisällä tekemiensä kurssivalintojen että sivuainevalintojen perusteella hyödyntämällä sekä oikeustieteen laitoksen että koko yliopiston tarjoamia sivuainevaihtoehtoja. Siviilioikeus on keskeinen osaamisen alue yritystoiminnassa, tuomioistuinten toiminnassa ja asianajossa. Pankki- ja vakuutussektorille voi suuntautua yhdistämällä siviilioikeuteen vero-oikeudellisia ja kauppatieteellisiä opintoja. Yritysten tai julkisyhteisöjen henkilöstöhallinnon tehtäviin suuntautuva voi opiskella siviilioikeuden pääaineopintojen – erityisesti työoikeuteen keskittyvien kurssien lisäksi – muun muassa johtamista ja sosiologiaa. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten palvelukseen aikova opiskelija voi painottaa pääaineen opintoja kansainväliseen kauppaoikeuteen ja opiskella sivuaineina esimerkiksi kauppatieteitä, yhteiskuntapolitiikkaa ja kieliä. Siviilioikeuden pääaineopiskelija voi pätevöityä esimerkiksi valtion tai kuntien hankintoihin liittyviin tehtäviin valitsemalla sivuaineikseen hallinto-oikeutta, sosiaalioikeutta, kauppatieteen opintoja ja sosiaalipolitiikkaa.
Tarkemmat tiedot siviilioikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.
Ympäristöoikeuden opintojen tavoitteena on antaa kokonaiskuva ympäristöoikeudesta oikeudenalana. Opinnot antavat hyvät valmiudet ympäristöllisten ja muiden oikeudellisten päätösten tekemiseen. Ympäristöoikeuden opinnot aloitetaan opintojaksolla Ympäristöoikeuden perusteet. Ympäristöoikeuden perusopintokokonaisuuteen (25 op) kuuluvat opintojaksot on määritelty, joten kokonaisuusmerkinnän saaminen edellyttää juuri näiden opintojaksojen suorittamista. Perusopintojen jälkeen osaamista on mahdollista syventää aineopinnoissa. Ympäristöoikeuden opetuksessa painottuu oikeudellisen kirjoittamisen ja vakuuttavan argumentaation harjoitteleminen. Suositeltavaa olisi, että ennen kandidaatintutkielman laatimista olisi tehty vähintään 2–3 esseetä tai muuta kirjallista opintojen osasuoritusta (esim. oppimispäiväkirjaa). Osasuoritusten hyväksilukemismenettely vaihtelee opintojaksoittain.
Ympäristöoikeuden pääaineopiskelijoiden suositellaan suorittavan Itä-Suomen yliopiston monitieteisiä ympäristöopintoja ainakin perusopintojen (25 op) laajuisesti. Lisäksi erityisesti hallinto-oikeus, eurooppaoikeus ja ympäristöpolitiikka ovat suositeltavia sivuaineita ympäristöoikeuden opiskelijoille.
Ympäristöoikeudesta valmistuneet ovat sijoittuneet vaativiin asiantuntijatehtäviin yrityksiin, ministeriöihin, ELY-keskuksiin, kuntiin sekä tutkimuslaitoksiin. Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat mm. ympäristölakimies, ympäristöpäällikkö ja ympäristöasiantuntija. Jos opiskelija valitsee sivuaineeksi eurooppaoikeuden ja/tai suorittaa kansainväliseen ympäristöoikeuteen keskittyviä kursseja, tämä antaa valmiuksia ylikansallisiin ympäristöoikeudellisiin työtehtäviin. Tällaisia tehtäviä löytyy paitsi Suomesta myös kansainvälisistä yrityksistä, kansainvälisistä järjestöistä ja kansalaisjärjestöistä. Kansallisiin ympäristöhallinnon ja yksityissektorin tehtäviin suuntautuville opiskelijoille hyötyä on erityisesti hallinto- ja siviilioikeuden sivuainekokonaisuuksista.
Tarkemmat tiedot ympäristöoikeuden opintokokonaisuuksista ja niiden sisällöistä WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa julkisoikeuden opinto-oppaassa.
ON- ja OTM-tutkintojen rakenteet
Oikeusnotaarin (ON) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kaksi vuotta.
Oikeustieteellisen alan tutkinnot (oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri) tuottavat kelpoisuuden tuomarin tehtäviin ja vastaaviin muihin yleisjuristitutkintoa edellyttäviin ammatteihin (esimerkiksi syyttäjä ja asianajaja). Yleisjuristitutkinnot (ON/OTM) ovat laaja-alaisia yleistutkintoja, joissa perehdytään kattavasti ja monipuolisesti kaikkiin keskeisiin oikeudenaloihin.
Koulutuksen yleiset osaamistavoitteet
ON- ja OTM-tutkinnot suorittaneella henkilöllä on oikeudellisissa työtehtävissä tarvittavat ongelmanratkaisu-, tiedonhallinta- ja argumentointitaidot. ON- ja OTM-tutkinnot suorittanut:
- on virkakelpoinen tuomarin tehtäviin
- osaa hankkia ja jäsentää oikeudellista tietoa ja arvioida sitä kriittisesti
- osaa hahmottaa oikeudellisia ongelmia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja
- tuntee Suomen ja Euroopan unionin oikeuden pääpiirteet ja ymmärtää kansainvälisen sääntelyn merkityksen Suomen oikeusjärjestelmälle
- tuntee oikeudellisen sääntelyn syntyprosessit ja sääntelyn merkityksen yhteiskunnassa
- osaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti selkeällä ja vakuuttavalla tavalla sekä puolustaa omaa näkemystään muille asiantuntijoille
- pystyy käyttämään oikeudellista asiantuntemustaan kansainvälisissä ja moniammatillisissa toimintaympäristöissä
- tuntee oikeustieteen teorianmuodostuksen ja keskeiset tutkimusmenetelmät
- omaa edellytykset tieteelliseen tutkimustyöhön ja uuden oikeudellisen tiedon tuottamiseen
Oikeustieteellisen koulutuksen Joensuun malli: johtoteema-ajattelu
Itä-Suomen yliopistosta valmistuvien oikeusnotaarien ja oikeustieteen maistereiden tiedollinen laaja-alaisuus ja työelämävalmiudet otetaan tutkintojen rakenteessa ja oikeustieteiden opetuksessa huomioon seuraavalla kolmella eri tavalla.
- Opintopolun läpäisevät opetuksen johtoteemat. Opetuksessa painotetaan eri oikeudenaloille yhteisten teemojen eli johtoteemojen käsittelyä – mahdollisimman monen oikeuden alan mahdollisimman yksityiskohtaisen käsittelyn sijaan. Opintopolun läpäiseviä johtoteemoja ovat: a) yleiset opit, b) perus- ja ihmisoikeudet, c) oikeuden kansainvälistyminen ja eurooppalaistuminen sekä d) oikeuslähteet ja oikeudellinen argumentaatio. Nämä teemat toistuvat erilaisin painotuksin läpi opintopolun, mikä auttaa opiskelijaa hahmottamaan eri oikeudenalojen välisiä yhteyksiä ja erityispiirteitä.
- Opitun tiedon kumuloituminen ja vahvistuminen. Tutkintorakenne ja opintojen suoritusjärjestystä koskeva suositus rakentuvat ajatukselle opetettavan tiedon kumuloitumisesta ja asteittaisesta vahvistumisesta läpi koko opintopolun. Sekä oikeudenalojen perusteiden opintojaksoilla että myöhemmissä opinnoissa kerrataan aiemmin muilla opintojaksoilla opittua ja kytketään uusi tieto jo opittuihin asiakokonaisuuksiin. Esimerkiksi rikos- ja prosessioikeuden perusteiden opintojaksolla opittua syvennetään sekä siviiliprosessioikeuden että rikosoikeuden opintojaksoilla, ja yksityisoikeuden perusteet -kurssilla opetettu kertautuu ja täydentyy muun muassa sopimusoikeuden, vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeuden sekä kiinteistöoikeuden opetuksessa. Tiedon kumuloitumiseen kiinnitetään huomiota myös oppiaineiden välillä. Esimerkiksi hallintoprosessioikeus-opintojaksolla palataan aiemmin muun muassa vero-oikeuden ja ympäristöoikeuden opetuksessa käsiteltyihin teemoihin.
- Oikeudellisen ajattelun ja työelämävalmiuksien oppiminen. Oikeustieteellinen asiantuntemus ei ole pelkästään eri oikeudenalojen normistojen tuntemista vaan ennen kaikkea kykyä ajatella oikeudellisesti ja soveltaa osaamistaan käytäntöön, myös oikeudenalarajat ylittäen. Opetuksessa käytetään läpi koko opintopolun opetusmenetelmiä, jotka tukevat oikeudellisten argumentaatio- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. Opetuksessa korostuu vuorovaikutuksellisuus sekä opiskelijoiden aktiivinen rooli ja vastuu oppimisestaan. ON-tutkinnon aikana opiskelija osallistuu vähintään kuudelle seminaarimuotoiselle opintojaksolle ja laatii vähintään kahdeksan kirjallista työtä. Myös luentomuotoisessa opetuksessa käytetään aktivoivia opetusmenetelmiä, esimerkiksi harjoitustehtäviä. Käytettävät opetusmenetelmät tukevat myös juristeille keskeisten yleisten työelämävalmiuksien kuten viestintä-, yhteistyö- ja organisointitaitojen oppimista. Opetuksen työelämäkytkentä varmistetaan hyödyntämällä työelämässä olevien vierailuluentoja. Oikeudenalarajat ylittäviä ongelmalähtöisiä opintojaksoja sisältyy myös pakollisiin opintoihin (esimerkiksi kiinteistöoikeus). Oikeudellisen ajattelun oppiminen linkittyy erityisesti neljänteen opintopolun läpäisevään opetuksen johtoteemaan eli oikeuslähteisiin ja oikeudelliseen argumentaatioon.
ON-rakenne (180 op) ja opintopolku on esitelty oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
OTM-tutkinnon rakenne (120 op) ja opintopolku on esitelty oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Tutkintojen tarkemmat sisällöt Oikeustiede, (ON/OTM) -opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).
Kansainväliset maisteriohjelmat
Oikeustieteiden laitoksella on kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa: Environment, Natural Resources & Climate Change: Master's Degree Programme in Environmental Policy and Law (MICL, MSocSc) sekä Joint Nordic Master Programme in Environmental Law (NOMPEL, MICL/OTM).
Environmental Policy and Law -maisteriohjelman opetussuunnitelma on esitelty maisteriohjelman internet-sivuilla (avautuu uuteen välilehteen).
Environmental Policy and Law -maisteriohjelmassa on kaksi pääainevaihtehtoa:
- Natural Resources Governance, tavoitetutkinto Master's Degree in Social Sciences (MSocSc) tai
- Environmental and Climate Change Law, tavoitetutkinto Master of International and Comparative Law (MICL) tai OTM (jos opiskelija on suorittanut ON-tutkinnon).
Perustutkinto-opiskelijat voivat siirtyä opiskelemaan maisteriohjelmaan alla kuvatun menettelyn mukaisesti, jos
1. Opiskelijalla on opinto-oikeus suorittaa hallintotieteiden maisterin (HTM) tai oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM)
JA
2. Opiskelija on suorittanut HTK-tutkinnon (julkisoikeus) tai ON-tutkinnon
TAI
3. Opiskelijalla on suoritettuna alempi korkeakoulututkinto ja hän on suorittanut Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaiset 60 opintopisteen laajuiset Yleiset oikeusjärjestysopinnot tai niitä vastaavat opinnot.
Hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella, dekaanille osoitetulla hakemuksella. Opinto-oikeuden vaihtaminen ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan. Opinto-oikeuden vaihtaminen edellyttää luopumista aiemmasta HTM-opinto-oikeudesta. Opiskelijat, joilla on OTM-opinto-oikeus, hakevat siirtoa kansainväliseen maisteriohjelmaan, jossa voivat edelleen suorittaa opintonsa OTM-tavoitetutkinnolla, kuitenkin kv-maisteriohjelman tutkintorakenteen mukaisesti. Kansainvälisessä maisteriohjelmassa opiskelu tapahtuu englannin kielellä.
Opiskelijan, joka suunnittelee maisteriohjelmaan hakeutumista, on syytä huomioida, että maisteriohjelmaan kuuluvia pakollisia opintojaksoja ei kannata kiinnittää HTK-/ON-tutkintoon, sillä maisterin tutkintoon ei voida sisällyttää samoja opintoja kuin HTK-/ON-tutkintoon.
Joint Nordic Master Programme in Environmental Law (NOMPEL) on UEF:n sekä Uppsalan ja Tromssan yliopistojen yhteistyössä toteuttama kaksivuotinen maisteriohjelma, jota koordinoi Uppsalan yliopisto. Ohjelman nettisivut sekä opetussuunnitelma löytyvät Uppsalan yliopiston sivuilta (avautuu uuteen välilehteen).
Kaksivuotisen ohjelman aikana opiskelijat opiskelevat kolmessa Pohjoismaassa: opinnot aloitetaan Uppsalan yliopistossa Ruotsissa, minkä jälkeen opiskelijat siirtyvät Itä-Suomen yliopistoon. Viimeisen opintokokonaisuuden opiskelijat suorittavat Tromssan yliopistossa Norjassa. Opiskelijat saavat kolmen yliopiston myöntämän yhteistutkinnon, jonka sisällöllisinä ympäristöoikeudellisina painopistealoina ovat luonnonvara-, ilmasto- ja energiaoikeus.
Itä-Suomen yliopiston myöntämä tutkinto on Master of International and Comparative Law (MICL). Mikäli opiskelija on suorittanut ON-tutkinnon, voidaan hänelle myöntää oikeustieteen maisterin tutkinto.
Perustutkinto-opiskelijat voivat HTK- tai ON-tutkinnon suoritettuaan hakea maisteriohjelman opiskelijaksi. Hakeminen tapahtuu Uppsalan yliopiston kautta, lisätietoja Uppsalan yliopiston sivuilla (avautuu uuteen välilehteen).