Rehtorin kelpoisuus
(Asetus 986/1998, 2 §)
Rehtorilta vaaditaan
- ylempi korkeakoulututkinto
- asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus
- riittävä työkokemus opettajan tehtävissä
- Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.
Kasvatus- ja koulutusalan johtamisen opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta.
Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa
(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, muutosasetus 1168/2010, 13 §)
Ammatilliseen koulutukseen sisältyvien ammatillisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö,
- joka on suorittanut koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän kannalta soveltuvan korkeakoulututkinnon;
- joka on suorittanut vähintään 60 op laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;
- jolla on vähintään kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä; sekä
- jolla on pätevyys- tai lupakirja taikka oikeus harjoittaa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos alan tehtävissä toimiminen edellyttää pätevyys- tai lupakirjaa taikka laillistamista.
Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai, jollei sellaista ole, soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, opettajan pedagogiset opinnot sekä vähintään viiden vuoden pituinen käytännön työkokemus korkeakoulututkintoa vastaavissa sosiaali- ja terveysalan tehtävissä.
Muut erityissäännökset löytyvät tarkemmin lainsäädännöstä.
Aikuisopettajan pedagogiset opinnot ovat tarjolla niille Itä-Suomen yliopiston perustutkinto-opiskelijoille, joiden pääaine antaa mahdollisuuden opettaa ensisijaisesti muualla kuin perusopetuksessa, eli pääaineen opinnot suuntautuvat lukion, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen tehtäviin.
Opintoihin voivat hakea farmasian (opinto-oikeus sekä farmaseutti- että proviisoriopintoihin), kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksen, kauppatieteen, kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman, lääketieteen, metsätieteen, oikeustieteen, psykologian, ravitsemustieteen, sosiaali- ja terveysjohtamisen alan koulutusten, terveyden edistämisen sekä yhteiskuntatieteellisten alojen koulutusten perustutkinto-opiskelijat.
Aikuisopettajan pedagogisiin opintoihin on erillinen haku. Lisätietoja opinnoista on Pepin opinto-oppaassa.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa ja valmentavaa koulutusta antavien opettajien kelpoisuus
(Asetus 1168/2010, 13b §)
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus.
Vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on 16 §:ssä säädetty erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus.
Yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa
(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 14 §)
Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellista ja ammattitaitoa täydentävää äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matemaattis-luonnontieteellisten opintojen, humanistis-yhteiskunnallisten opintojen, liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka
- on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, jossa vähintään 120 op laajuiset tai niitä vastaavat opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 60 op laajuiset tai niitä vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa tai joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvassa koulutusohjelmassa; sekä
- on suorittanut vähintään 60 op laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
Taito- ja taideaineita, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja sekä matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin kuuluvia tieto- ja viestintätekniikan opintoja opettamaan on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon.
Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa
(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, muutosasetus 1168/2010, 16 §, muutosasetus 431/2018, 16 §)
Erityisopetusta ammatillisessa koulutuksessa on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään 60 opintopisteen (35ov) laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004, 19 §) mukaiset erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot.
Yhteisten tutkinnon osien opetuksen yhteydessä annettavaa erityistä tukea tai vaativaa erityistä tukea on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot.
Muokattu 4.3.2025: lisätty muutosasetus 431/2018.
Opinto-ohjaajan kelpoisuus ammatillisissa oppilaitoksissa
(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 15 §)
Opinto-ohjausta ammatillisissa oppilaitoksissa on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään 60 op laajuiset opinto-ohjaajan opinnot tai peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajan / oppilaanohjaajan kelpoisuus.
Ammattikorkeakoulujen opettajan kelpoisuus
(Asetus 1129/2014, 17 §, 18 §)
Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Erityisestä syystä yliopettajan toimeen voidaan 1 momentin estämättä ottaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos henkilö on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan.
Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.
Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan 1–3 momentissa säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot.
Opettajan pedagogiset opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta.
Terveystieteiden opettajankoulutus
Terveystieteiden tiedekunnassa on terveystieteiden maisterin tutkinto (hoitotieteen pääaine) koulutussuuntauksena terveystieteiden opettajankoulutus, joka antaa kelpoisuuden toimia sosiaali- ja terveysalan opettajana ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa.
Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon terveystieteiden opettajankoulutuksessa sisältyy opettajan pedagogiset opinnot, joiden laajuus on 60 op (A794/2004). Terveystieteiden kandidaatin tutkinnossa pedagogisia opintoja on 25 op ja ne toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan ja avoimen yliopiston kanssa.
Terveystieteiden maisterintutkinnossa hoitotieteen didaktisia ja pedagogisia opintoja on 35 op, jotka toteutetaan terveystieteiden tiedekunnan hoitotieteen laitoksen omina opintoina. Valmistuvat terveystieteiden opettajat sijoittuvat sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksiin opettajiksi, johtajiksi, mutta myös koulutus-, suunnittelu-, ja hallintotehtäviin.
Vapaan sivistystyön opettajan kelpoisuus
(Asetus 986/1998, muutosasetus 865/2005, 18 §)
Vapaan sivistystyön opettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on
- soveltuva korkeakoulututkinto sekä
- vähintään 60 op laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
Opettajan pedagogiset opinnot sivuaineena järjestää filosofinen tiedekunta.