Kandidaatin tutkielmat arvostellaan asteikolla 0–5 tai hyväksytty–hylätty.
Pro gradu -tutkielmat arvostellaan asteikolla 0-5.
Pro gradu -tutkielman tavoite on kehittää tutkimuksen perusvalmiuksia, joita ovat kyky
- itsenäiseen tiedonhankintaan,
- olemassa olevan tiedon analysointiin ja kriittiseen arviointiin
- tutkimustyön suunnitteluun ja toteuttamiseen
- itsenäisen tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen.
Tutkielman ohjeellinen laajuus voi vaihdella tieteenaloittain, mutta on yleensä n. 60–100 sivua. Opinnäytetyö kirjoitetaan laitoksen opetussuunnitelmassa määritellyllä kielellä. Muun kielen käyttämisestä päättää koulutuksen johtosäännön 26 §:n mukaisesti opintosuorituksesta vastaavan yksikön koulutuksesta vastaava johtaja. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa päätöksen muun kielen käyttämisestä tekee tutkielman ohjaaja (dekaanin delegointipäätös 17.5.2011).
Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on osoittaa opiskelijan
- kykyä rajata ja käsitellä valittua tutkimusongelmaa
- valmiutta tieteelliseen ajattelutapaan
- työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa
- perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen
- kykyä tieteelliseen viestintään,
- valmiutta työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.
Lisäksi tieteenalat voivat asettaa alakohtaisia tavoitteita.
Pro gradu -tutkielma laaditaan lähtökohtaisesti yksilötyönä. Pro gradu -tutkielman laatiminen kahden tai useamman opiskelijan ryhmätyönä on mahdollista oppiaineen niin salliessa. Jos pro gradu -tutkielma on laadittu yhteistyönä, kunkin opiskelijan osuus arvostellaan erikseen. Pro gradu -tutkielma voidaan erittäin perustellusta syystä tehdä myös artikkelimuotoisena, jolloin laitos tai ohjaava professori antaa asiasta tarkemmat ohjeet. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa syventävien opintojen opinnäytettä ei hyväksytä kahden eri pääaineen tutkielmana (kaksoisgradu).
Opiskelijan on laadittava pro gradu-tutkielmasta tiivistelmä. Tiivistelmän pituus on 1 sivu ja se liitetään pro gradu-tutkielmaan kansilehden ja sisällysluettelon väliin. Tiivistelmä laaditaan suomen lisäksi sillä kielellä, millä pro gradu -tutkielma on laadittu. Pro gradu -tutkielman tiivistelmä kirjoitetaan myös englanniksi, jos laitoksen opetussuunnitelmassa ei ole toisin ohjeistettu. Laitokset antavat tarkemmat ohjeet tiivistelmän laatimisesta.
Sivuaineen syventävien opintojen tutkielma
Sivuaineen syventävien opintojen tutkielman vaatimukset ovat samat kuin pro gradu -tutkielman, sillä myös sivuaineen syventävien opintojen tulee tuottaa aineen jatkokoulutuskelpoisuus.
Viitteelliset arvosanakriteerit on päivitetty ja hyväksytty yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 26.8.2024.
Tutkielman kriteerit ovat:
- tutkielman lähtökohta, rajaus ja tutkimuskysymykset (aihe, johdatus tutkimukseen, taustoitus, tutkimusongelma ja –tutkimuskysymykset - niiden selkeys, vaativuus, oivaltavuus, perustelut ja rajaus),
- teoria ja käsitteet (yhteys tutkimustehtävään, teoreettisen viitekehyksen hallinta, käsitteiden hallinta ja käyttö, lähteet – riittävyys, relevanttius, lähdekritiikki),
- tutkimusmenetelmät ja aineisto (metodologiset valinnat, aineiston laatu, menetelmien käyttö ja hallinta),
- tulokset ja päätelmät (tulosten esittäminen ja tulkinta, päätelmät ja pohdinta, kontribuutio),
- tutkimuksen luotettavuus ja tutkimuseettinen tarkastelu (tutkimusetiikan käytäntöjen ja ohjeistuksen tunteminen ja noudattaminen) sekä
- tieteellinen kirjoittaminen (rakenteen johdonmukaisuus ja tasapaino, tyyli, kieliasu, ulkoasu ja viimeistely).
Lisäksi arvioijat voivat kiinnittää sanallisessa arvioinnissa huomiota mm. tutkielmaprosessiin esim. työskentelyn itsenäisyyden tai geneeristen taitojen näkökulmasta.
Eri tieteenalojen ja laitosten määrittelemät kriteerit ovat ensisijaisia suhteessa alla esitettyihin viitteellisiin pro gradu -tutkielmien arvosanakriteereihin (arvosana 5, arvosana 4, arvosana 3, arvosana 2, arvosana 1). Laitosten ja tieteenalojen määrittelemät kriteerit on esitetty laitosten opetussuunnitelmissa. Oikeustieteiden laitoksella sekä kauppatieteiden laitoksella on omat pro gradu -tutkielmien arvosanakriteerit.
Tutkielman lähtökohta, rajaus ja tutkimuskysymykset
(aihe, johdatus tutkimukseen, taustoitus, tutkimusongelma ja –tutkimuskysymykset - niiden selkeys, vaativuus, oivaltavuus, perustelut ja rajaus)
Tutkielman lähtökohta on aidosti oivaltava ja uutta tavoitteleva sekä tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä. Tutkimusasetelma, -ongelma ja -kysymykset on rajattu, perusteltu ja esitetty erinomaisesti.
Teoria ja käsitteet
(yhteys tutkimustehtävään, teoreettisen viitekehyksen hallinta, käsitteiden hallinta ja käyttö, lähteet – riittävyys, relevanttius, lähdekritiikki)
Tutkimuksella on ansiokkaasti ja oivaltavasti ilmaistu johdonmukainen teoreettinen viitekehys. Käsitteiden hallinta on erinomaista, ja niitä sovelletaan ansiokkaasti. Lähteiden käyttö osoittaa tieteenalan syvällistä tuntemusta, ja tekijä hallitsee lähdekritiikin.
Tutkimusmenetelmät ja aineisto
(metodologiset valinnat, aineiston laatu, menetelmien käyttö ja hallinta)
Aineisto sopii erinomaisesti tutkimustehtävään. Metodologia- ja tutkimusmenetelmäosaaminen on erinomaista, ja valittuja menetelmiä on sovellettu innovatiivisesti. Aineisto on analysoitu erittäin systemaattisesti ja taitavasti.
Tulokset ja päätelmät
(tulosten esittäminen ja tulkinta, päätelmät ja pohdinta, kontribuutio)
Tulokset on esitetty erinomaisesti ja ne vastaavat tutkimuskysymyksiin. Tutkielmassa on kypsää pohdintaa, analyysia ja argumentointia sisältävää löydösten tarkastelua suhteessa teoriaan ja aiempaan tutkimustietoon.
Tutkimuksen luotettavuus ja tutkimuseettinen tarkastelu
(tutkimusetiikan käytäntöjen ja ohjeistuksen tunteminen ja noudattaminen)
Tarkastelu on perusteellista, oivaltavaa, kriittistä ja osoittaa erinomaista tutkimuksen luotettavuuden ja tutkimusetiikan periaatteiden tuntemusta ja soveltamiskykyä.
Tieteellinen kirjoittaminen
(rakenteen johdonmukaisuus ja tasapaino, tyyli, kieliasu, ulkoasu ja viimeistely)
Tutkielmassa on tieteellisen kirjoittamisen ja tekstin sujuvuuden näkökulmasta looginen ja erinomaisesti jäsennelty rakenne. Tutkielma on tyylillisesti ja kielellisesti korkeatasoinen tieteellinen kokonaisuus. Sen ulkoasu ja viittaustekninen toteutus ovat erinomaisella tasolla.
Tutkielman lähtökohta, rajaus ja tutkimuskysymykset
(aihe, johdatus tutkimukseen, taustoitus, tutkimusongelma ja –tutkimuskysymykset - niiden selkeys, vaativuus, oivaltavuus, perustelut ja rajaus)
Tutkielman lähtökohta on selkeän tavoitteellinen sekä tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeä. Tutkimusasetelma, -ongelma ja -kysymykset on rajattu, perusteltu ja esitetty kiitettävästi.
Teoria ja käsitteet
(yhteys tutkimustehtävään, teoreettisen viitekehyksen hallinta, käsitteiden hallinta ja käyttö, lähteet – riittävyys, relevanttius, lähdekritiikki)
Valittujen käsitteiden ja teorian esittely ja hyödyntäminen on taitavaa ja tavoitteellista. Lähteiden käyttö osoittaa kiitettävää perehtyneisyyttä tutkittavaan aiheeseen ja kykyä kriittiseen tarkasteluun.
Tutkimusmenetelmät ja aineisto
(metodologiset valinnat, aineiston laatu, menetelmien käyttö ja hallinta)
Aineisto sopii hyvin tutkimustehtävään. Metodologia- ja tutkimusmenetelmäosaaminen on kiitettävällä tasolla, ja valittuja menetelmiä on sovellettu perustellusti. Aineiston analysointi on osaavaa.
Tulokset ja päätelmät
(tulosten esittäminen ja tulkinta, päätelmät ja pohdinta, kontribuutio
Tulosten esittäminen on havainnollista ja kiitettävää. Tulokset vastaavat loogisesti tutkimuskysymyksiin ja suhde teoriaan on ilmeinen. Tutkielma sisältää systemaattista, laaja-alaista ja analyyttistä omien löydösten tarkastelua ja teoretisointia suhteessa aikaisempaan tutkimustietoon.
Tutkimuksen luotettavuus ja tutkimuseettinen tarkastelu
(tutkimusetiikan käytäntöjen ja ohjeistuksen tunteminen ja noudattaminen)
Tarkastelu on perusteellista ja kriittistä. Tutkimuksen luotettavuuden ja tutkimusetiikan periaatteiden tuntemus ja soveltaminen on kiitettävää.
Tieteellinen kirjoittaminen
(rakenteen johdonmukaisuus ja tasapaino, tyyli, kieliasu, ulkoasu ja viimeistely)
Tutkielma on kielellisesti ja terminologisesti moitteeton. Siinä on ehjä, loogisesti hyvin etenevä rakenne, ja se on ulkoasultaan virheetön. Tekstin viittaustekninen toteutus ovat kiitettävällä tasolla.
Tutkielman lähtökohta, rajaus ja tutkimuskysymykset
(aihe, johdatus tutkimukseen, taustoitus, tutkimusongelma ja –tutkimuskysymykset - niiden selkeys, vaativuus, oivaltavuus, perustelut ja rajaus)
Tutkielman lähtökohta on relevantti, mutta tavanomainen ja se on kytketty aikaisempaan tutkimukseen. Tutkimusasetelma, -ongelma ja -kysymykset on rajattu, perusteltu ja esitetty hyvin.
Teoria ja käsitteet
(yhteys tutkimustehtävään, teoreettisen viitekehyksen hallinta, käsitteiden hallinta ja käyttö, lähteet – riittävyys, relevanttius, lähdekritiikki)
Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa kuvataan asiallisesti ilmentäen riittävää keskeisen kirjallisuuden tuntemusta. Lähteet ovat hyvin valittuja, ja niiden määrä on riittävä. Kriittinen ote on osin puutteellinen.
Tutkimusmenetelmät ja aineisto
(metodologiset valinnat, aineiston laatu, menetelmien käyttö ja hallinta)
Aineisto on riittävä ja tarkoituksenmukainen. Metodologia- ja tutkimusmenetelmäosaaminen on asianmukaista, ja valittuja menetelmiä on sovellettu virheettömästi. Aineiston analysointi on hyvällä tasolla.
Tulokset ja päätelmät
(tulosten esittäminen ja tulkinta, päätelmät ja pohdinta, kontribuutio)
Tulokset on esitetty selkeästi, ja ne vastaavat tutkimuskysymyksiin. Aiemman tutkimuksen, teorian ja omien tulosten välinen vuoropuhelu on hyvätasoista.
Tutkimuksen luotettavuus ja tutkimuseettinen tarkastelu
(tutkimusetiikan käytäntöjen ja ohjeistuksen tunteminen ja noudattaminen)
Tarkastelu on asianmukaista ja kattavaa. Tutkimuksen luotettavuuden ja tutkimusetiikan periaatteiden tuntemus ja soveltaminen hyvää.
Tieteellinen kirjoittaminen
(rakenteen johdonmukaisuus ja tasapaino, tyyli, kieliasu, ulkoasu ja viimeistely)
Tutkielma on kielellisesti ja terminologisesti lähes moitteeton. Siinä on looginen rakenne, ja se on ulkoasultaan lähes virheetön. Viittaustekninen toteutus ovat hyvällä tasolla.
Tutkielman lähtökohta, rajaus ja tutkimuskysymykset
(aihe, johdatus tutkimukseen, taustoitus, tutkimusongelma ja –tutkimuskysymykset - niiden selkeys, vaativuus, oivaltavuus, perustelut ja rajaus)
Tutkielman lähtökohta on tavanomainen. Kytkentää aiempaan tutkimukseen on, mutta niukahkosti. Tutkielman tavoitteet jäävät osin epämääräisiksi, ja tutkimusongelman ja -kysymysten rajauksessa, perusteluissa ja esittämisessä on puutteita.
Teoria ja käsitteet
(yhteys tutkimustehtävään, teoreettisen viitekehyksen hallinta, käsitteiden hallinta ja käyttö, lähteet – riittävyys, relevanttius, lähdekritiikki)
Teoreettinen lähestymistapa liittyy väljästi tutkimustehtävään. Käsitteiden käyttö ei kuitenkaan ole selkeää tai tutkimuskysymysten kanssa linjassa. Lähteitä on kohtuullisesti, ja niiden käyttö on asiallista, mutta kriittinen ote puuttuu.
Tutkimusmenetelmät ja aineisto
(metodologiset valinnat, aineiston laatu, menetelmien käyttö ja hallinta)
Aineisto mahdollistaa tutkimustehtäviin vastaamisen, mutta sen laadussa tai määrässä on puutteita. Tutkimusmenetelmävalinta on sopiva, mutta tutkimusmenetelmän käyttö jossain määrin horjuvaa tai sisältää puutteita. Tutkielmalla ei ole selkeää metodologista näkökulmaa. Aineiston analysointi on pintapuolista ja osin puutteellista.
Tulokset ja päätelmät
(tulosten esittäminen ja tulkinta, päätelmät ja pohdinta, kontribuutio)
Tulosten esittäminen on kaavamaista ja yhteys tutkimuskysymyksiin jää vaatimattomaksi. Tulosten tulkinnassa on nähtävissä yhteys teoreettisiin lähtökohtiin ja aiempaan tutkimukseen, mutta suppeahkosti.
Tutkimuksen luotettavuus ja tutkimuseettinen tarkastelu
(tutkimusetiikan käytäntöjen ja ohjeistuksen tunteminen ja noudattaminen)
Tarkastelu on pinnallista ja osittaista. Tutkimuksen luotettavuuden ja tutkimusetiikan periaatteiden tuntemus ja soveltaminen tyydyttävää.
Tieteellinen kirjoittaminen
(rakenteen johdonmukaisuus ja tasapaino, tyyli, kieliasu, ulkoasu ja viimeistely)
Tutkielmassa on joitakin kielellisiä ongelmia tai virheitä. Sen rakenne on kohtalaisen jäsentynyt ja ulkoasu on pääosin kunnossa. Viittaustekniikassa on jossain määrin puutteita tai epäsystematiikkaa.
Tutkielman lähtökohta, rajaus ja tutkimuskysymykset
(aihe, johdatus tutkimukseen, taustoitus, tutkimusongelma ja –tutkimuskysymykset - niiden selkeys, vaativuus, oivaltavuus, perustelut ja rajaus)
Tutkielman lähtökohta on suppea tai jäsentymätön. Sen esittely ja valintojen perustelut jäävät puutteellisiksi. Tutkimuksen tarkoitus on epäselvä. Tutkimusasetelma, -ongelma ja -kysymykset on rajattu, perusteltu ja esitetty puutteellisesti.
Teoria ja käsitteet
(yhteys tutkimustehtävään, teoreettisen viitekehyksen hallinta, käsitteiden hallinta ja käyttö, lähteet – riittävyys, relevanttius, lähdekritiikki)
Teoreettinen lähestymistapa on heikosti käsitteellistetty tai perusteettomasti valittu suhteessa tutkimustehtävän rajaukseen. Lähteitä on vähän, lähdekriittisyyttä ei ole havaittavissa, työssä on käytetty toisen käden lähteitä tai lähteisiin liittyy muita heikkouksia.
Tutkimusmenetelmät ja aineisto
(metodologiset valinnat, aineiston laatu, menetelmien käyttö ja hallinta)
Tutkimusaineisto on vaatimaton, hajanainen tai epäedustava suhteessa tutkimuksen tavoitteisiin ja tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksessa ei käytetä varsinaista systemaattista tutkimusmenetelmää tai tutkimusmenetelmien valinta ja käyttö on puutteellista tai epäjohdonmukaista.
Tulokset ja päätelmät
(tulosten esittäminen ja tulkinta, päätelmät ja pohdinta, kontribuutio)
Tutkimustulosten esittäminen on toteavaa, pinnallista ja suppeaa, eikä tutkimuskysymyksiin täysin vastata. Yhteyttä teoriaan ja aiempaan tutkimustietoon ei juuri ole.
Tutkimuksen luotettavuus ja tutkimuseettinen tarkastelu
(tutkimusetiikan käytäntöjen ja ohjeistuksen tunteminen ja noudattaminen)
Tarkastelu on puutteellista. Tutkimuksen luotettavuuden ja tutkimusetiikan periaatteiden tuntemus ja soveltaminen välttävää.
Tieteellinen kirjoittaminen
(rakenteen johdonmukaisuus ja tasapaino, tyyli, kieliasu, ulkoasu ja viimeistely)
Tutkielma on kielellisesti viimeistelemätön ja sen rakenne on paikoin epälooginen. Viittaustekniikassa on puutteita. Tutkimuskokonaisuuden hallinta on puutteellista.