Ravitsemustieteen pakolliset opinnot koostuvat pääaineopinnoista, yleisopinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista sekä sivuaineopinnoista. Näiden lisäksi opintoihin kuuluu vapaasti valittavia opintoja ja käytännön harjoittelut ja opintojaksot.
Yleisopintoja ovat tieteellisen tutkimuksen ja tiedonhankinnan perusteet, joiden tavoitteena on perehdyttää opiskelija yliopisto-opiskeluun ja ohjata hänet osaksi tieteellistä yhteisöä.
Kieli- ja viestintäopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija viestinnän perusteisiin ja kehittää hänen kielitaitoaan.
Ravitsemustieteen perus- ja aineopintoja kandidaatin tutkinnossa ovat elintarviketieteen perusopinnot sekä lääketieteen ja ravitsemustieteen aineopinnot. Kandidaatin tutkinnon aineopintoihin kuuluu kandidaatin tutkielma.
Ravitsemustieteen pääaineopintoihin kuuluvat syventävät opinnot ravitsemustieteestä mukaan lukien pro gradu -tutkielma.
Sivuaineopinnot voivat sisältää mm. lääketieteen, luonnontieteiden ja käyttäytymistieteiden opintoja (kts. tarkemmin tutkintorakenteen taulukot).
Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa opiskelijan valitsemia ura- ja tutkintotavoitteiden mukaisia yliopisto-opintoja.
Harjoittelut ja opintojaksot perusterveydenhuollossa ja sairaalassa. Terveystieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu vähintään neljän viikon harjoittelu soveltuvassa paikassa, esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, tutkimusryhmissä tai ruokapalveluissa. Maisteriopintoihin kuuluu lisäksi muille kuin ravitsemusterapiamoduulien opiskelijoille kaksi 6-8 viikon pituista harjoittelua soveltuvassa paikassa. Ravitsemusterapeutin laillistamiseen tähtäävillä opiskelijoilla on maisterivaiheessa 9 ja 12 opintopisteen ravitsemusterapiajaksot perusterveydenhuollossa ja sairaalassa.