Tutkielman lähtökohta, rajaus ja tutkimuskysymykset
(aihe, johdatus tutkimukseen, taustoitus, tutkimusongelma ja –tutkimuskysymykset - niiden selkeys, vaativuus, oivaltavuus, perustelut ja rajaus)
Tutkielman lähtökohta on relevantti, mutta tavanomainen ja se on kytketty aikaisempaan tutkimukseen. Tutkimusasetelma, -ongelma ja -kysymykset on rajattu, perusteltu ja esitetty hyvin.
Teoria ja käsitteet
(yhteys tutkimustehtävään, teoreettisen viitekehyksen hallinta, käsitteiden hallinta ja käyttö, lähteet – riittävyys, relevanttius, lähdekritiikki)
Valitut käsitteet ja teoreettinen lähestymistapa kuvataan asiallisesti ilmentäen riittävää keskeisen kirjallisuuden tuntemusta. Lähteet ovat hyvin valittuja, ja niiden määrä on riittävä. Kriittinen ote on osin puutteellinen.
Tutkimusmenetelmät ja aineisto
(metodologiset valinnat, aineiston laatu, menetelmien käyttö ja hallinta)
Aineisto on riittävä ja tarkoituksenmukainen. Metodologia- ja tutkimusmenetelmäosaaminen on asianmukaista, ja valittuja menetelmiä on sovellettu virheettömästi. Aineiston analysointi on hyvällä tasolla.
Tulokset ja päätelmät
(tulosten esittäminen ja tulkinta, päätelmät ja pohdinta, kontribuutio)
Tulokset on esitetty selkeästi, ja ne vastaavat tutkimuskysymyksiin. Aiemman tutkimuksen, teorian ja omien tulosten välinen vuoropuhelu on hyvätasoista.
Tutkimuksen luotettavuus ja tutkimuseettinen tarkastelu
(tutkimusetiikan käytäntöjen ja ohjeistuksen tunteminen ja noudattaminen)
Tarkastelu on asianmukaista ja kattavaa. Tutkimuksen luotettavuuden ja tutkimusetiikan periaatteiden tuntemus ja soveltaminen hyvää.
Tieteellinen kirjoittaminen
(rakenteen johdonmukaisuus ja tasapaino, tyyli, kieliasu, ulkoasu ja viimeistely)
Tutkielma on kielellisesti ja terminologisesti lähes moitteeton. Siinä on looginen rakenne, ja se on ulkoasultaan lähes virheetön. Viittaustekninen toteutus ovat hyvällä tasolla.