Koulutuksen johtosääntö 1.1.2024

Yliopistolain (558/2009) 14 §:n nojalla yliopiston hallitus on 12.12.2023 hyväksynyt tämän koulutuksen johtosäännön, jota sovelletaan yliopiston toiminnassa sen lisäksi, mitä laeissa ja asetuksissa on säädetty sekä Itä-Suomen yliopiston johtosäännössä määrätty.

I Yleistä

1 § Koulutuksen johtosäännön soveltamisala

Tätä koulutuksen johtosääntöä sovelletaan Itä-Suomen yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin muihin koulutuksiin mukaan lukien yhteistutkinnot. Koulutuksen johtosääntöä sovelletaan soveltuvin osin myös valintakokeisiin.

Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä jatkotutkintoja koskevista yleisistä linjauksista tiedekuntia kuultuaan. Tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja sekä koulutuksen sisältöjä koskevat tarkemmat määräykset annetaan tiedekunnan opetussuunnitelmissa. Tiedekunta voi antaa myös koulutukseen liittyviä pysyväismääräyksiä. Palvelulaitokset antavat koulutuksensa osalta tarkemmat määräykset.

Tämä koulutuksen johtosääntö on yliopistolain 41 §:ssä tarkoitettu yliopiston tutkintosääntö.

2 § Määritelmät

Tässä koulutuksen johtosäännössä tarkoitetaan

1. opiskelijalla henkilöä, jolla on yliopiston opintoihin opiskeluoikeus,
2. opiskeluoikeudella tutkinnonsuoritusoikeutta ja muuta oikeutta opiskella,
3. tutkinto-ohjelmalla koulutusohjelmaa, oppiainepohjaisesti järjestettävää koulutusta ja muuta koulutuskokonaisuutta, josta tiedekunta myöntää alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon (perustutkinnon) tai jatkotutkinnon,
4. tiedekunnan opetussuunnitelmalla (johtosääntö 9 §) tiedekunnan ja sen laitosten ja osastojen opetustehtävän kuvausta, jossa määrätään muun muassa, mitä tutkintoihin johtavia koulutuksia tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkinnot suoritetaan,
5. tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmalla kokonaisuutta, joka sisältää tutkintorakenteen sekä tutkinnon ja sen osien osaamistavoitteet, sisällöt, suoritustavat ja arviointimenetelmät koulutuksesta vastaavan vararehtorin erikseen määrällä tavoin (opetussuunnitelmaan sisältyy myös erikseen vahvistettava opetusohjelma),
6. opetusohjelmalla lukuvuoden tai pidemmän ajanjakson aikana toteutettavaa opetustarjontaa,
7. oppiaineella opetettavaa kokonaisuutta, joka sisältyy jonkin tiedekunnan opetussuunnitelmaan,
8. vastuuopettajalla opetusohjelmassa tehtävään määrättyä opettajaa ja
9. opintosuorituksella opiskelijan valmiiksi saamaa opintojaksoa, jonka laajuus määritetään opintopisteinä. Opintosuorituksen muoto voi olla mm. tentti, oppimistehtävä, essee, seminaarityöskentely ja -työ, luento-, harjoitus- ja laboratoriotyöskentely, työharjoittelu sekä näiden erilaiset yhdistelmät tai muu opetussuunnitelmassa määrätty suoritustapa sekä näiden yhdistelmä. Opintosuoritus voi koostua osasuorituksista. Opintosuorituksella voidaan tarkoittaa myös hyväksiluettua tai muuta opetussuunnitelman edellyttämää osaamisen osoittamista (esim. kypsyysnäytettä, lisensiaatintutkielma tai väitöskirjaa).

II Koulutuksen johtaminen ja laatutyö

3 § Koulutuksen johtaminen

Koulutuksesta vastaava vararehtori vastaa opetuksen ja ohjauksen kehittämisestä ja arvioinnista. Kehittämisen ja arvioinnin tueksi koulutuksesta vastaava vararehtori voi perustaa toimikuntia.
Yliopistossa on rehtorin asettama koulutuksen johtoryhmä, jonka tehtävänä on valmistella ja seurata erityisesti yliopiston opetukseen liittyviä strategisia linjauksia, käsitellä yliopiston opintoja ja opetusta koskevia yhteisiä linjauksia sekä edistää ja seurata opetuksen, ohjauksen ja oppimisen laatua.

Tiedekunnassa on koulutuksessa vastaava dekaani sekä jatkotutkintokoulutuksesta vastaava dekaani. Tehtäviä voi hoitaa yksi tai useampi henkilö. Tiedekunnassa ja palvelulaitoksessa on yksi tai useampi dekaanin tai johtajan asettama toimikunta, jonka tehtävänä on valmistella tiedekunnan opetukseen ja ohjaukseen liittyviä asioita. Tiedekunnan koulutuksen kehittämisen toimikuntaa johtaa koulutuksesta vastaava dekaani.

Tiedekuntaneuvostot vahvistavat osaston ja laitoksen koulutuksesta vastaavan johtajan esityksestä valintaperusteet sekä opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat tiedekuntien seuraavan lukuvuoden opetusta varten koulutuksesta vastaavan vararehtorin vuosittain vahvistaman aikataulun mukaisesti.

Osastossa ja laitoksessa on koulutuksesta vastaava johtaja sekä jatkotutkintokoulutuksesta vastaava johtaja. Tehtäviä voi hoitaa yksi tai useampi henkilö. Osastossa ja laitoksessa päätetään siitä, miten suomenkielisen ja muunkielisen koulutuksen koordinointi ja kehittäminen järjestetään.

Koulutuksen johtoryhmässä ja toimikunnissa tulee olla opiskelijaedustus.
Tohtoriohjelmalla on johtaja ja johtoryhmä. Tohtoriohjelman johtoryhmän erityisenä tehtävänä on vastata tieteen- ja tutkimusalan opintojen järjestämisestä ja kehittää alansa tutkijakoulutusta, valmistella tiedekuntaneuvostolle tohtoriohjelman valintaperusteet ja opetussuunnitelmat sekä vastata tohtoriohjelmaan tulleiden hakemusten arvioinnista. Tohtoriohjelman johtaja esittää jatko-opiskelijaksi valittavan ja hänen ohjaajansa dekaanille.

4 § Vastuut koulutuksen laadunhallinnassa

Yliopisto vastaa koulutuksen kokonaislaadusta ja sen resursseista. Tiedekunta vastaa myöntämiensä tutkintojen laadusta sekä siitä, että sovitut tulokset saavutetaan ja tiedekunnan koulutukseen saamat resurssit kohdennetaan ja priorisoidaan tarkoituksenmukaisesti. Laitosten ja osastojen johtajat vastaavat yksikön opetuksen laadusta.

Vastuuopettajan tehtävänä on huolehtia opintojakson materiaalin ja opintosuoritusten tehtävänantojen laadusta opetussuunnitelmassa määrättyjen osaamistavoitteiden varmistamiseksi sekä vastata oppimisen arvioinnista. Opettaja vastaa opetustilanteen laadusta ja opetusmenetelmien kehittämisestä. Opiskelija vastaa oppimisesta, opintosuoritustensa laadusta ja opintojensa etenemisestä.

5 § Koulutuksen arviointi

Yliopiston koulutusta arvioidaan määrävuosin. Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää arvioinnin toteuttamisesta.

III Tutkintokoulutus ja muu koulutus

6 § Tutkinto-ohjelman perustaminen ja lakkauttaminen

Yliopiston hallitus päättää tiedekuntia kuultuaan koulutusvastuita koskevista muutosesityksistä ministeriötä varten.

Tiedekuntaneuvosto päättää koulutusvastuun puitteissa pääaineen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Yliopistolain 7 b §:ssä säädetään koulutuksen lakkauttamisesta ja siihen liittyvästä koulutuksen siirrosta. Mikäli tutkinto-ohjelma lakkautetaan, tiedekunnan tulee järjestää siihen opiskeluoikeuden saaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun huomioiden tutkintojen suorittamiselle säädetyt tavoiteajat sekä mahdollisuus saada lisäaikaa tutkinnon suorittamiselle. Mikäli muun oppiaineen opetus lopetetaan, tiedekunnan tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille sivuaineopiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekuntaneuvosto päättää molemmissa tapauksissa siirtymäkauden järjestelyistä. Lakkautettuun koulutukseen liittyvä opiskeluoikeus päättyy siirtymäkauden päätyttyä.

Niissä tutkintorakenteiden tai oppiaineiden siirtymäkauden muutoksissa, jotka vaikuttavat avoimeen yliopisto-opetukseen tai yliopistolain 9 §:n mukaiseen tilauskoulutukseen, järjestetään muutosvaiheessa avoimen yliopiston tai tilauskoulutuksen opiskelijoille opiskelumahdollisuus voimassa olevan opetussuunnitelman ja siirtymämääräysten mukaisesti.

7 § Lukuvuosimaksut ja apurahajärjestelmä

Yliopistolain 10 §:ssä säädetään lukuvuosimaksujen perimisestä. Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää yliopiston apurahajärjestelmästä ja siihen liittyvistä linjauksista, ohjelmakohtaisesti lukuvuosimaksujen suuruudesta sekä apurahojen myöntämisestä.

8 § Opetusyhteistyö

Yliopistolain 7 a §:n mukaan yliopisto voi toteuttaa koulutusvastuunsa mukaista opetusta itse tai yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sitä toiselta korkeakoululta. Opetusyhteistyöstä sovitaan erillisissä korkeakoulujen välisissä sopimuksissa.

9 § Tutkintoon johtamaton koulutus ja tilauskoulutus

Yliopistolain 7 c §:ssä säädetään erikoistumiskoulutuksesta ja 9 §:ssä tilauskoulutuksesta. Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnassa järjestettävästä erikoistumiskoulutuksesta ja tilauskoulutuksesta, koulutusten opetussuunnitelmista, valintaperusteista sekä niihin valittavien opiskelijoiden määrästä. Dekaani ottaa opiskelijat koulutuksiin.

Yliopistossa järjestetään tiedekuntien opetussuunnitelmien mukaista tutkinnon osien opetusta avoimena yliopisto-opetuksena. Yliopistossa järjestetään myös täydennyskoulutusta. Avoimesta yliopisto-opetuksesta ja täydennyskoulutuksesta voidaan periä maksuja säännösten (VNA yliopiston toiminnasta perittävistä maksuista 1082/2009) niin salliessa.

Yliopistossa järjestetään erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta sekä yleislääketieteen erityiskoulutusta, jotka ovat yliopiston tutkintoon johtamatonta ammatillista jatkokoulutusta.

Yliopistossa järjestetään erillisiä opintoja.

IV Opiskeluoikeudet

10 § Opiskeluoikeudet

Opiskelijalla tulee olla opintosuorituksen edellyttämä opiskelu-oikeus. Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus.
Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, mikäli ilmenee, että hakija on opiskeluoikeutta hakiessaan antanut virheellisiä tai puutteellisia tietoja, joilla on voinut olla vaikutusta valinnan tulokseen.

Erikoistumiskoulutukseen, avoimeen yliopisto-opetukseen, täydennyskoulutukseen, erillisiin opintoihin, tilauskoulutukseen ja opetusyhteistyöhön liittyvät opiskeluoikeudet ovat sisällöllisesti ja ajallisesti rajattuja.
Täydennyskoulutuksen osallistujat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Tarvittaessa voidaan järjestää valinta. Siinä tapauksessa opetusta järjestävän tiedekunnan dekaani päättää valinnasta ja tiedekuntaneuvosto valinnasta noudatettavista perusteista.

Avoimena yliopisto-opetuksena annettavaan opetukseen voidaan määrätä opetussuunnitelmassa valintakriteereitä. Tällöin opintokokonaisuuteen valinnasta päättää jatkuvan oppimisen keskuksen johtaja laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaavan johtajan lausunnon perusteella. Muutoin avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuvat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Opetusyhteistyönä toteutettavassa opetuksessa opiskelija on opetusta antavan korkeakoulun hallintovallan alainen. Kun opiskeluoikeus perustuu kansalliseen opetusyhteistyötä tai opetuksen järjestämistä koskevaan sopimukseen, opiskeluoikeudesta ei tehdä päätöstä, vaan opiskeluoikeus rekisteröidään korkeakoulujen välisen opetusyhteistyösopimuksen perusteella.

Tiedekunta ja kielikeskus voi perustellusta syystä myöntää erillisiä opiskeluoikeuksia yksikkönsä antamaan opetukseen. Opiskeluoikeus kohdistuu tiettyihin opintoihin ja on voimassa rajoitetun ajan. Erillisistä opiskeluoikeuksista voidaan periä maksuja säännösten niin salliessa.

Erillisen opiskeluoikeuden Summer Schoolia lukuun ottamatta myöntää tiedekunnan dekaani tai kielikeskuksen johtaja. Summer School -opetuksesta perittävistä maksuista ja opiskelijoiden ottamisesta päättää koulutuksesta vastaava vararehtori. Tiedekuntaneuvosto vahvistaa erillisiä opinto-oikeuksia koskevat valintaperusteet lukuun ottamatta tilanteita, joihin ei sisälly yliopistolain mukaista opiskelijavalintaa. Koulutuksen johtosäännön määräyksiä sovelletaan erillisillä opiskeluoikeuksilla opiskeleviin soveltuvin osin.

11 § Tutkinto-ohjelman ja tiedekunnan vaihtaminen

Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tiedekunnassa, sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan.

12 § Opettajan pedagogiset opinnot

Filosofinen tiedekunta järjestää opettajan kelpoisuuden tuottavat pedagogiset opinnot, päättää näiden opiskelijoiden valinnan perusteista (ml. oppiainekohtaiset aloituspaikat) ja myöntää opiskeluoikeudet.

Terveystieteiden tiedekunta järjestää terveystieteiden opettajankoulutuksen hoitotieteen pääaineopiskelijoille.

13 § Sivuaineopiskeluoikeudet

Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opiskeluoikeus lukuun ottamatta aloja, joiden opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopiskeluoikeutta. Sivuaineiden opiskeluoikeuden mahdolliset rajoitukset määrätään opetussuunnitelmassa.

14 § Opiskeluoikeuden rajaaminen

Opiskelijalla voi kerrallaan olla voimassa vain yksi samaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtava opiskeluoikeus samassa pääaineessa tai vastaavassa pääaineessa tai samantasoiseen tieteelliseen tai ammatilliseen jatkotutkintoon johtava opiskeluoikeus Itä-Suomen yliopistossa.

Uutta opiskeluoikeutta ei myönnetä vastaavan sisältöisenä sellaisen edellä mainitun saman koulutusalan tai vastaavan oppiaineen tutkinnon tai koulutuksen suorittamiseen, jonka asianomainen hakija on jo kansallisessa korkeakoulujärjestelmässä suorittanut, ellei tiedekunnan valintaperusteista muuta seuraa.

15 § Opiskeluoikeuden päättyminen, opiskeluoikeudesta luopuminen ja opiskelupaikan menettäminen

Opiskelija menettää yliopistolain 38 §:n mukaan opiskelupaikkansa, ellei hän yliopiston ilmoittamalla tavalla ota opiskelupaikkaa vastaan.

Tutkinnon suoritusoikeus päättyy, kun tutkinto, jonka suorittamiseksi oikeus on myönnetty, on suoritettu.

Opiskelijalla, joka on suorittanut Itä-Suomen yliopistossa jatkotutkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon tai sellaisen alemman tutkinnon, jonka suorittaneella ei ole oikeutta suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa, on oikeus maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (alumniopiskeluoikeus). Alumniopiskeluoikeudella voi opiskella maksuttomia Itä-Suomen yliopiston järjestämiä opintoja vapaan sivuaineoikeuden mukaisesti, tai suorittaa loppuun sivuaineopintoja, joihin on saanut sivuaineoikeuden tutkinnon suorittamisen aikana, tai suorittaa muita vapaasti tarjolla olevia opintoja.

Opiskelija voi luopua opiskeluoikeudesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti yliopistolle. Tällöin opiskeluoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituspäivänä.

Tämän määräyksen mukaisissa tilanteissa opiskeluoikeutta ei voi palauttaa.

16 § Opiskeluoikeuden menettäminen

Yliopistolain 43 §:n mukaan opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, mikäli hän on opiskelupaikan vastaanotettuaan laiminlyönyt tämän koulutuksen johtosäännön 21 §:n mukaisen ilmoittautumisen yliopistoon tai lukuvuosittaisen ilmoittautumisen. Perustutkinto-opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, jos hän ei ole suorittanut tutkintoa yliopistolaissa säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa taikka hänelle ei ole myönnetty lisäaikaa tutkinnon suorittamiseen. Opiskelija voi hakea tutkinnon suorittamiseksi lisäaikaa yliopistolain 42 §:n mukaisesti. Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää tarkemmista opiskeluoikeuden jatkamista koskevista linjauksista.

Mikäli opiskeluoikeutensa menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava Koulutuspalveluista oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Jos opiskelijan edellisestä ilmoittautumisesta on kulunut vuosi tai pidempi aika, Koulutuspalvelut kuulee tiedekuntaa ennen opiskeluoikeuden palauttamista. Mikäli opiskeluoikeutta ei palauteta, päättää dekaani asiasta. Opiskeluoikeutta ei palauteta, jos opiskelija on suorittanut vastaavan tutkinnon toisessa yliopistossa.

Siirto-opiskelija, joka ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, menettää samalla siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa. Siirtohaun kautta menetettyä opiskeluoikeutta ei voi palauttaa.

17 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja rikostaustaotteen pyytäminen

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta säädetään yliopistolain 43 a §:ssä sekä siihen liittyvästä tiedonsaannista 43 b §:ssä ja opiskeluoikeuden palauttamisesta 43 c §:ssä. Yliopistoista annetussa valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 2 §:ssä määrätään ne tutkinnot, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevia pykäliä sovelletaan.

Koulutuksesta vastaava vararehtori antaa erillisen menettelytapaohjeen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja rikostaustaotteen pyytämisestä.

V Opetuksen järjestäminen ja opintojen suunnittelu

18 § Opetussuunnitelmat ja opetusohjelma

Tiedekunnan opetussuunnitelmassa määrätään, mitä tutkintoja tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkintoja voidaan suorittaa. Tiedekunnan opetussuunnitelma sisältää tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat ja kaikille tutkinto-ohjelmille yhteiset määräykset. Opiskelijan ja opettajan on noudatettava opetussuunnitelmaa.

Jokaisesta tutkinto-ohjelmasta laaditaan opetussuunnitelma, joka on osaamisperustainen opetuksen, opintojen suunnittelun ja ohjauksen väline. Tiedekunta ja laitos tai osasto kehittävät ja arvioivat opetussuunnitelmaa säännöllisesti. Kehittämisessä hyödynnetään opetuksesta, opinnoista, ohjauksesta ja tutkinnoista kerättyä palautetta ja tilastotietoja.

Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi seuraavat:

1. koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet,
2. tutkintorakenne (ml. opintojaksot ja niiden laajuudet), tutkinnon ja sen osien osaamistavoitteet, sisällöt, suoritustavat ja arviointimenetelmät,
3. tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen nimet suomeksi ja englanniksi,
4. opintojaksokuvaukset opintojakson opetuskielellä,
5. suunnitelma pää- ja sivuaineopiskelijoiden ohjauksesta ja ohjauksen järjestämisestä
6. opintoja ja tutkintoja koskevat määräykset, kuten opintojen hyväksilukuperusteet, opintojen vanhenemista, opintosuoritusten suoritus- ja uusintakertojen määrää ja tenttien järjestämistä koskevat määräykset sekä mahdolliset siirtymämääräykset.

Tiedekuntaneuvostot vahvistavat opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat koulutuksesta vastaavan vararehtorin vahvistaman aikataulun mukaisesti. Opetussuunnitelma tai sen osat voidaan vahvistaa useaksi lukuvuodeksi kerrallaan. Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää tiedekuntia kuultuaan opetussuunnitelmakausista ja niiden yhteisistä ohjeista.

Koulutuksesta vastaava vararehtori antaa vuosittain lokakuun loppuun mennessä tarkentavan opetussuunnitelmia ja opetusohjelmia koskevan ohjeistuksen, joka sisältää yhteiset opintoja koskevat linjaukset ja määräykset. Koulutuksesta vastaava vararehtori vahvistaa tiedekuntien yhteisen opetuksen opetussuunnitelmat seuraavaa lukuvuotta varten helmikuun loppuun mennessä.

Jatkuvan oppimisen keskus vahvistaa avoimen yliopiston toimeenpanosuunnitelman seuraavaa lukuvuotta varten tiedekuntien päätösten pohjalta. Suunnitelmaan sisällytetään kaikki avoin yliopisto-opetus, jota yliopisto järjestää itse tai yhdessä yhteistyöoppilaitosten kanssa.

Edellä määrättyä noudatetaan soveltuvin osin myös muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

19 § Opetuksen järjestäminen ja opintojaksot

Tiedekunta järjestää opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. Opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä.

Yliopiston lukuvuosi jakautuu neljään opetusperiodiin. Opetusta voidaan antaa myös kesäaikana. Opetus toteutetaan opintojaksoina. Täydennyskoulutuksen opetussuunnitelmat toteutetaan tarkoituksenmukaisina opetussuunnitelmarakenteina.

Opintojakson laajuus ilmoitetaan opintopisteinä lukuun ottamatta kypsyysnäytettä, väitöskirjaa ja lisensiaatintutkielmaa. Opintojakson on oltava vähintään yhden opintopisteen laajuinen, mistä poikkeuksena on kypsyysnäyte. Opintojakso voi koostua pienemmistä osasuorituksista. Opintojaksolla tulee olla kirjattuna osaamistavoitteet ja nimetty vastuuopettaja. Opintojaksokuvauksessa tulee ilmoittaa, millä kielellä opetus annetaan. Jos opetuskieli on muu kuin suomi, opintojaksokuvauksessa ilmoitetaan, millä kielellä opiskelija voi suorittaa tentin tai muun opintojaksoon liittyvän suorituksen.

20 § Opetuksen julkisuus

Opetus on julkista. Opetuksen järjestäjä voi rajoittaa julkisuutta vain perustellusta syystä ja poikkeustapauksissa, kuten harjoitteluissa tai tilanteissa, joissa julkisuus vaarantaa osaamistavoitteiden saavuttamisen. Opetuksen järjestäminen etäopetuksena voi rajoittaa julkisuuden toteutumista. Julkisuutta voidaan rajoittaa myös liiketoiminnallisin perustein järjestetyssä koulutuksessa.

21 § Opiskelijan ilmoittautuminen

Koulutuksesta vastaava vararehtori määrää opiskelijaksi hyväksytyn ilmoittautumisesta yliopistoon ja lukuvuosittain tehtävästä läsnä- ja poissaoloilmoittautumisesta.

22 § Opintoihin sisältyvä harjoittelu

Tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus kotimaassa tai ulkomailla suoritettavaan harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja.

23 § Ohjaus

Korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Tiedekuntaneuvosto päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet sekä ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, hyväksymisestä ja päivittämisestä. Ohjauksen periaatteet voivat olla osa opetussuunnitelmaa tai yliopistotasoista ohjauksen kokonaissuunnitelmaa, jonka koulutuksesta vastaava vararehtori hyväksyy.
Opiskelija laatii tutkintoon johtavien opintojen suorittamisesta henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja päivittää sitä tarvittaessa. Opintosuunnitelman tulee vastata tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmaa.

Jatko-opiskelijan tulee saada ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen liittyviin opintoihin. Jatko-opiskelijalle nimetään vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja ja joista yhden tulee kuulua yliopiston henkilökuntaan.

Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa suorittavan opiskelijan opintojen etenemistä seurataan.

Yliopisto edistää huippu-urheilevien opiskelijoiden kaksoisuraa.

24 § Tieteellinen jatkotutkintokoulutus

Yliopistossa toimii tohtorikoulu, jonka tehtävänä on järjestää tohtoriohjelmien opiskelijoille valmiustaito-opintoja ja valmistella tohtoriohjelmille yhteisiä toimintaperiaatteita. Tieteellinen jatkotutkintokoulutus järjestetään tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelmat voivat olla tiedekunnan omia ohjelmia, tiedekuntien yhteisiä, kansallisia tai kansainvälisiä tohtoriohjelmia.

25 § Yksilölliset järjestelyt opinnoissa

Opiskelija voi saada opintojen suorittamistapoihin yksilöllisiä järjestelyitä esimerkiksi terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Myös opetussuunnitelmassa ilmoitetusta poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet.

Opiskelijan on pyydettävä hänelle myönnettyjen opetuksen järjestämiseen liittyvien yksilöllisten järjestelyiden toteuttamista viimeistään 10 päivää ennen opintosuoritusta.

26 § Tutkinto- ja opetuskieli

Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Tiedekuntaneuvosto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä tutkintokielenä opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä huomioon ottaen suomenkielisen koulutusvastuun toteutumisen. Tutkinto-ohjelman pakollisen osuuden opetuksesta pääosa tulee järjestää tutkintokielellä. Suomenkielisessä ohjelmassa opiskelijalla on oikeus käyttää sekä kirjallisissa että suullisissa suorituksissa suomen kieltä tai opetussuunnitelman mukaista muuta kieltä.

Opintojakson opetuskieli on se kieli, jolla enin osa opetuksesta järjestetään.
Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja. Lisensiaatintutkielman ja väitöskirjan kieli on suomi, englanti tai muu jatkotutkintokoulutuksesta vastaavan dekaanin hyväksymä kieli.

27 § Eettinen ja vastuullinen opiskelu

Opettajan ja opiskelijan tulee toimia eettisesti ja noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä. Tiedekuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että opetuksen, opiskelun ja tutkimuksen eettiset periaatteet tunnetaan.

28 § Opintovilppi ja häiriökäyttäytyminen

Häiriökäyttäytymisellä tarkoitetaan esimerkiksi tilanteita, jossa opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo yliopiston järjestystä. Yliopiston järjestyksen rikkomisena pidetään tilannetta, jossa opiskelija esimerkiksi kiusaa tai syrjii toista opiskelijaa tai henkilökuntaan kuuluvaa.

Vilppiä on tahallinen, piittaamattomuudessa tai harhauttamistarkoituksessa tehty epärehellinen teko tai keino, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta. Opintosuoritus ja valintakoevastaus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt vilppiin tai rikkomukseen.

Opettaja tai valvoja voi välittömästi määrätä opiskelijan poistumaan tilaisuudesta, jos opiskelijaan kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai opiskelija häiritsee tilaisuutta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti tai vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä. Tämä koskee myös valintakoetta. Opiskelijan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Opiskelijaan voidaan häiriökäyttäytymis- ja opintovilppitilanteissa kohdentaa yliopistolain 45 §:n mukaisia kurinpitotoimia, joita ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai häiriökäyttäytymisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Vilppiä voidaan selvittää esimerkiksi plagiaatintunnistusjärjestelmällä ja videovalvonnalla. Dekaani päättää vilpistä seuraavista jatkotoimenpiteistä. Dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten.

Koulutuksesta vastaava vararehtori antaa ohjeet ja määräykset vilpin ja häiriökäyttäytymisen käsittelemiseksi.

VI Opintosuoritukset ja osaamisen arviointi

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan alkaen 1.8.2025 Itä-Suomen yliopiston tiedekuntien tiedekuntaneuvoston päätöksillä. Lukuvuonna 2024–2025 sovelletaan vastaavia muilta osin kumotun opintojohtosäännön määräyksiä (opintojohtosäännön määräykset 30–39 §)

29 § Opintosuoritusten säilyttäminen

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 30 §)

Opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Koulutukseen ja opintoihin liittyvät dokumentit säilytetään yliopiston asiakirjahallintaa koskevien määräysten mukaisesti huomioiden henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö ja yliopiston ohjeistus.

30 § Opintosuoritukset ja suoritusmahdollisuudet

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 31 §)

Opiskelijat voivat tehdä opintosuorituksia yksin, parityönä tai ryhmissä kirjallisesti, suullisesti tai muilla tavoin opetussuunnitelmassa tai opettajan määräämällä tavoin. Jos opetussuunnitelmassa ei ole päätetty opintojakson tai opintosuorituksen suorittamisesta etänä, tapahtuu opetus kampusalueella. Opintojakson suorittamiseen liittyvästä läsnäolovelvollisuudesta määrätään opetussuunnitelmassa.

Suorittaakseen opintojaksoa opiskelijan tulee olla ilmoittautunut opintojaksolle. Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Opetussuunnitelmassa ja laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaavan johtajan määräyksessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä.

Opetukseen liittyvät kirjalliset tai muut arvioitavat oppimistehtävät on palautettava opintojakson päättyessä tai opettajan erikseen ilmoittamana ajankohtana. Opiskelijalle on varattava kohtuullinen aika valmistautua opintosuoritukseen ja tehdä opintosuoritus.

Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksytyn ja uusia hylätyn opintosuorituksen arvosanaa vähintään kerran. Opetussuunnitelmassa voidaan tämä huomioiden rajoittaa opintojaksosta saadun arvosanan korottamiskertojen sekä uusimiskertojen määrää. Opintojakson arvosanan korottaminen ja uusiminen tapahtuu uusimalla koko opintojakso tai opintojakson osasuoritus. Korottaminen ja uusiminen tapahtuu opetussuunnitelman tai opintojakson alkaessa opintojakson vastuuopettajan kirjallisesti määräämällä tavoin. Arvosteltua ja hyväksyttyä opinnäytettä ei voi uusia tai korottaa.

Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti tai opintosuorituksen ajankohtaa joudutaan pakottavasta syystä muuttamaan tai peruuntumiseen vaikuttavat molemmat mainitut, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla.

Opintojakson suorittamiseen liittyvä sähköinen viestintä toteutetaan opetusohjelmassa määrätyllä tavalla tai opintojakson alkaessa opettajan kirjallisesti ilmoittamalla tavoin. Opiskelijan ja opettajan välinen kahdenkeskinen sähköinen viestintä toteutetaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. Sähköinen viestintä toteutetaan julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) säännösten sekä yliopiston antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

31 § Tentit ja niiden järjestäminen

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 32 §)

Tenttien ajankohdista, kestosta ja tenttimuodosta päätetään opetussuunnitelmissa. Opetukseen liittyvä tenttitilaisuus on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen alkamisesta. Tenttitilaisuuteen ilmoittautumisesta ja tentistä poistumisesta määrätään opetussuunnitelmassa tai opintojakson oppimisympäristössä opintojakson vastuuopettajan kirjallisesti ennen opintojakson alkua ilmoittamalla tavalla.

Tenttiä voidaan valvoa reaaliaikaisesti tai tallentavalla valvonnalla huomioiden opiskelijoiden yksityisyyden suoja. Tentissä saa käyttää vain tentin suorittamiseen tarvittavia välineitä.

Tenttiä suorittavista opiskelijoista pidetään luetteloa. Opiskelijan osallistuminen ja henkilöllisyys voidaan tarvittaessa todentaa yhdistelemällä kulunvalvonnan, kameravalvonnan ja tenttijärjestelmän tietoja. Tenttiin osallistuvan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä.

Mikäli tentin ajankohtaa joudutaan pakottavista syistä siirtämään, tulee siirto tehdä myöhempään ajankohtaan ja siitä on tiedotettava kaikille tenttiin ilmoittautuneille. Mikäli mahdollista, siirtämisestä tulee ilmoittaa kaksi viikkoa ennen tenttiä.

32 § Opintosuoritusten arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 33 §)

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0–5. Arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty – hylätty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määrätään opetussuunnitelmassa.

Hyväksytyt lisensiaatintutkielmat ja väitöskirjat arvioidaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty ja hylätty.

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa hylätty, tyydyttävä tai hyvä sen mukaan, mitä laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) sekä valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) määrätään.

33 § Opintojakson arviointi

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 34 §)

Opintosuorituksen arvioinnista vastaa vastuuopettaja. Mikäli opintojaksosta on useita toteutuksia, arvioinnista vastaa se opettaja, joka on vastannut toteutuksesta.

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Jokaiselle opintojaksolle tulee olla asetettu osaamistavoitteet. Osaamisen arviointi kohdistuu opetussuunnitelmassa määritettyihin osaamistavoitteisiin, ja arviointi annetaan opetussuunnitelmassa opintojaksolle annetulla arviointiasteikolla. Opiskelija osoittaa oppimistaan opintosuorituksilla. Opintosuorituksen tekemiseen annettu aika tulee suhteuttaa vaaditun suorituksen tasoon ja laajuuteen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa.

Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus.

34 § Opintosuorituksen tulosten tiedottaminen ja rekisteröinti

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 35 §)

Opintojakson arviointi on ilmoitettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua opintojakson päättävästä suorituksesta yliopiston opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Opintojakson vastuuopettaja voi erityisestä syystä pidentää määräaikaa yhden (1) viikon. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi. Dekaani tai opetuksesta vastaavan laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja voi pidentää tulosten ilmoittamiseen liittyvää määräaikaa edelleen erityisen painaviin syihin perustuen. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.

Exam-tiloissa suoritettavien tenttien tulosten ilmoittamisen määräaika lasketaan sen kuukauden 15. päivästä lukien, jona suoritus on tehty ennen 15:ttä päivää. 15. päivä ja sen jälkeen tehtyjen tenttisuoritusten tulosten ilmoittamisen määräaika lasketaan seuraavan kuukauden 1. päivästä lukien.
Opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Opintojakson arvosanajakauma ja hylättyjen lukumäärä ovat nähtävissä sähköisellä alustalla. Opiskelija saa ilmoituksen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen.

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen ja muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla on oikeus saada jäljennös opintosuorituksistaan maksutta.

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, joina opetusta ei koulutuksesta vastaavan vararehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä aikaväliä 15.6.–15.8.

35 § Opinnäytteen tarkastaminen ja arviointi

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 36 §)

Syventävien opintojen opinnäytetyön muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Syventävien opintojen opinnäytetyö suoritetaan itsenäisesti. Opinnäytetyö voidaan suorittaa parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin, jos opetussuunnitelma mahdollistaa tämän. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus siten, että se on arvioitavissa. Syventävien opintojen opinnäyte voidaan hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoisgradu). Edellytyksistä päättää tiedekuntaneuvosto osana opetussuunnitelmaa.

Syventävien opintojen opinnäytteelle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee pääsääntöisesti olla ohjaaja. Tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa opinnäytteestä ja ehdotus sen arvosanaksi kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty. Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, joina opetusta ei koulutuksesta vastaavan rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6.–15.8. välistä aikaa. Syventävien opintojen opinnäytetyön tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen ennen päätöstä opinnäytetyön arvioinnista. Päätös annetaan opiskelijalle tiedoksi sähköisesti.

Syventävien opintojen opinnäytteet ovat julkisia opinnäytteitä, ja ne julkaistaan opiskelijan luvalla kirjaston sähköisessä julkaisujärjestelmässä.

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää. Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä, sisällöstä ja hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta

36 § Lisensiaatintutkielman ja väitöskirjan tarkastaminen ja arvostelu

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 37 §)

Lisensiaatintutkielman tarkastamiseksi tiedekunnan dekaani määrää kaksi tarkastajaa. Väitöskirjatutkimuksen esitarkastusta varten tiedekunnan dekaani määrää kaksi esitarkastajaa. Lisensiaatintutkielman tarkastajien ja väitöskirjatutkimuksen esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun opinnäyte on lähetetty tarkastajille. Tarvittaessa dekaani voi myöntää lisäaikaa.

Lisensiaatintutkielma ja väitöskirja ovat julkisia opinnäytteitä. Väitöskirja asetetaan viimeistään seitsemän (7) päivää ennen väitöstilaisuutta julkisesti nähtäväksi yliopiston verkkoon sähköisenä versiona tai yliopiston kirjastoon painettuna versiona, mikäli väitöskirjasta ei ole sähköistä versiota.

Väitöskirjatutkimus tarkastetaan julkisessa tarkastustilaisuudessa. Tiedekunnan dekaani määrää tilaisuuteen vähintään yhden vastaväittäjän, jonka tulee olla Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen henkilö, jolla on vähintään dosentin pätevyys tai vastaava tieteellinen pätevyys. Tiedekunnan dekaani määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen, joka edustaa yliopistoa.

Julkisen tarkastuksen jälkeen vastaväittäjän tai vastaväittäjien on annettava kahden (2) viikon kuluessa kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta. Väitöstilaisuudessa esitetty huomautus on toimitettava kirjallisesti tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Tiedekunta voi antaa tarkentavia ohjeita muista annettavista lausunnoista.

Vastaväittäjä tai kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu tiedekuntaneuvoston jäsen voi esittää väitöskirjan hylkäämistä koskevan kirjallisen vaatimuksen perusteluineen.

Lisensiaatintutkielmille ja väitöskirjoille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää. Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä, sisällöstä ja hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta.

37 § Opinnäytteen arviointiprosessin keskeyttäminen

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 38 §)

Kun opiskelija saa ilmoituksen tarkastajien lausunnosta ja arvosanaehdotuksesta, hänen on mahdollista keskeyttää opinnäytteen (lukuun ottamatta kandidaatin tutkielma) arviointiprosessi kerran. Jatko-opiskelija voi keskeyttää arviointiprosessin kerran. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti.

Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi kirjoitettuaan opinnäytteensä uudelleen huomioiden syventävien opintojen opinnäytetyön vastuullisen ohjaajan, Lisensiaatintutkielman tarkastajan tai väitöskirjan esitarkastajan esittämät sisällölliset ja muodolliset huomiot. Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös.

38 § Opintosuoritusten ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukeminen

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 39 §)

Yliopistossa suoritettaviin opintoihin ja tutkintoon voidaan hyväksilukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja että muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksilukeminen edellyttää, että hyväksiluettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle ja sen osille asetettuja osaamistavoitteita.

VII Todistukset ja opintosuoritusten rekisteröinti

39 § Todistukset

Opiskelijan suoritettua henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaiset opinnot hänen tulee jättää yliopiston ohjeiden mukaisesti hakemus tutkinnon myöntämiseksi. Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta sähköisen tutkintotodistuksen ja opiskelijan pyynnöstä paperisen kopion tutkintotodistuksesta. Tutkintotodistusten liitteenä myönnetään kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden asemasta koulutusjärjestelmässä.

Yliopisto voi antaa myös muita todistuksia, kuten kelpoisuustodistuksia.

40 § Opintosuoritusten rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai opintosuorituksen tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (lukuun ottamatta kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä.

41 § Virheellisten opintosuoritustietojen korjaaminen

Rekisteröidyllä on oikeus vaatia, että rekisterinpitäjä korjaa ilman aiheetonta viivytystä virheelliset opintosuoritustietomerkinnät opintorekisteristä (EU:n yleinen tietosuoja-asetus, EU 2016/679 artikla 16). Opiskelijan tulee vaatia havaitsemansa virheellisen rekisterimerkinnän korjaamista välittömästi kirjallisesti arvioinnin suorittaneelta yksiköltä.

VIII Oikaisumenettelyt

42 § Opiskelijaksi ottamista sekä pääaine- tai suuntautumisvaihtoehtovalintaa koskeva oikaisumenettely

Opiskelijaksi hakenut henkilö saa vaatia oikaisua tiedekunnan dekaanilta opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen neljäntoista (14) päivän kuluessa tulosten julkistamisesta.

Hakukohteen sisällä opintojen aikana tehdystä pääaine- tai suuntautumisvaihtoehtovalintapäätöksestä tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua tiedekunnan dekaanilta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

43 § Tutkinnonsuoritusoikeuden menettämistä koskeva oikaisumenettely

Opiskelija voi pyytää yliopiston muutoksenhakulautakunnalta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan antamaan päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

44 § Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, Lisensiaatintutkielman ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua opintojakson arvostelusta vastanneelta henkilöltä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jona opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opintosuorituksen arvioinnilla tarkoitetaan opintojakson kokonaisarviointia.

Mikäli opettaja ei ole oikaisupyynnön esittämisen ajankohtana tavoitettavissa, tulee opettajalle tarkoitettu oikaisupyyntö jättää yliopiston kirjaamoon.

Vastuuopettajan tulee vastata oikaisupyyntöön neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä. Mikäli opettaja ei oikaise arviointia opiskelijan pyytämällä tavoin, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelija voi vaatia tähän päätökseen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, Lisensiaatintutkielman ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla.

45 § Hyväksilukemispäätöstä koskeva oikaisumenettely

Opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, mikäli hän on tyytymätön päätökseen, joka on tehty muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksymisestä osaksi tutkintoa tai opintosuoritusta. Oikaisua pyydetään päätöksen tehneeltä taholta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saa pyytää oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

46 § Muutoksenhaku opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaan päätökseen

Päätökseen, joka koskee yliopistolain 43 a §:ssä tarkoitetun opiskeluoikeuden peruuttamista, haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista.

47 § Valitus hallinto-oikeuteen

Muuhun kuin tässä luvussa määrättyyn yliopiston hallintoasiassa antamaan päätökseen sekä oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Muutoksenhakulautakunnan opintosuorituksen arviointia ja hyväksilukemista koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

IX Voimaantulo

47 § Voimaantulomääräykset

Tämä koulutuksen johtosääntö tulee voimaan 1.1.2024. Sen lukuja I, II, III, IV, V, VII, VIII sovelletaan 1.1.2024 alkaen kuitenkin siten, että 14 §:ää ja 15 §:ää sovelletaan 1.8.2024 alkaen ja 18 §:ää ja 26 §:ää sovelletaan viimeistään 1.8.2025 alkaen. Lukua VI sovelletaan viimeistään 1.8.2025 alkaen. Koulutuksesta vastaavan vararehtorin tehtäviä koskevia kohtia sovelletaan 1.1.2025 alkaen.

Tällä koulutuksen johtosäännöllä kumotaan 21.6.2022 hallituksen hyväksymä tutkintosääntö.