Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos (STJ-laitos) tarjoaa laadukasta kandidaatti-, maisteri- ja tohtorikoulutusta taloustieteen, sosiaali- ja terveyshallintotieteen, sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja terveystaloustieteen pääaineissa. STJ-laitoksella on mahdollista suorittaa yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (YTK), terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (TtM, YTM) sekä tieteellisenä jatkotutkintona joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden lisensiaatin (TtL, YTL) tai filosofian, terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden tohtorin (FT, TtT, YTT) tutkinto. Taloustieteen kandidaattiopiskelijat suorittavat yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon. Terveystaloustieteen opiskelijat suorittavat terveystieteiden maisterin tutkinnon, sosiaali- ja terveyshallintotieteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriohjelman opiskelijat voivat suorittaa joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon.
STJ-laitoksen tarjoamia sivuaineita ovat:
- Asiakas- ja potilasturvallisuuden opintokokonaisuus 20 op
- Lääketaloustieteen perusopinnot 25 op
- Monialainen sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaminen –opintokokonaisuus, 25–30 op
- Taloustieteen perusopinnot 25 op
- Terveystaloustieteen perusopinnot 26 op
- Seuraavat kokonaisuudet ovat tarjolla myös avoimessa yliopistossa: Asiakas- ja potilasturvallisuuden opintokokonaisuus, Monialainen sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaminen –opintokokonaisuus, 25–30 op ja Terveystaloustieteen perusopinnot
Lisäksi STJ-laitos koordinoi Moniammatilliset sote-opinnot -opintokokonaisuutta (avautuu uuteen välilehteen), joka yhdistää Itä-Suomen yliopistossa eri sosiaali- ja terveysalojen tutkintoja opiskelevat.
Tutkimuksessa keskeisiä teemoja ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaminen, organisointi, talous, tiedonhallinta sekä vaikuttavuus. Toimintaamme ohjaavina periaatteina ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, monitieteisyys ja kansainvälisyys. Vuonna 1979 perustettu STJ-laitos toimii Kuopion kampuksella.
STJ-laitoksen verkkosivuilla (avautuu uuteen välilehteen) voit tutustua tarkemmin laitokseen.
STJ-laitoksella ohjauksen tavoitteena on tukea opintojen sujuvaa ja tavoitteellista etenemistä, opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä sekä yliopistoyhteisöön kiinnittymistä.
Laitoksella opintoneuvontaa ja ohjausta antavat pääainekohtaiset HOPS-opettajat ja koulutusasiantuntija Heli Kemppainen.
Sivuaineopiskelijoille yleistä opintoneuvontaa antaa koulutusasiantuntija Heli Kemppainen ja avoimen yliopiston opintoneuvonnasta vastaavat avoimen yliopiston jatkuvan oppimisen asiantuntijat ja opintoasiansihteeri. Opintojaksokohtaista neuvontaa antaa opintojakson vastuuopettaja.Lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijalle lukuisia ohjauspalveluja (lisätietoa KAMUssa).
Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opiskelijan tärkein työväline, jonka jokainen opiskelija laatii opintojensa alussa. HOPS:lla tarkoitetaan koko opiskelun ajan kestävää tavoitteellista, vuorovaikutteista ja opiskelijalähtöistä ohjausprosessia. HOPS ohjaa pohtimaan omia vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita sekä uratavoitteita. STJ-laitoksella halutaan tukea opiskelijoita opintojen tavoitteellisessa suorittamisessa ja HOPS-ohjauksen määrä ja laatu mitoitetaan kunkin opiskelijan henkilökohtaisiin tarpeisiin. HOPS on myös paras työkalu opintojen etenemisen seuraamiseen. Opetussuunnitelman muuttuessa opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintoa uuden opetussuunnitelman mukaisesti.
HOPS:n teossa avustavat HOPS-ohjaajat, joina toimivat lukuvuonna 2025–2026:
- Taloustieteen kandidaattiohjelma: yliopistonlehtori Sami Remes
- Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelma: yliopistonlehtori Nina Lunkka
- Terveystaloustiede: yliopistonlehtori Mervi Rantsi
- Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta: yliopistonlehtori Ville Kivivirta
- Kaikkien koulutusten osalta v. 2022 ja tätä ennen aloittaneet opiskelijat: koulutusasiantuntija Heli Kemppainen
Taloustieteen kandidaattiohjelman tutkintorakenteeseen kuuluu 65 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot. Opinnot voivat koostua kahden tieteenalan perusopinnoista ja vapaavalintaisista opinnoista tai perusopinnoista ja aineopinnoista. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen ja terveystaloustieteen maisteriohjelmien tutkintorakenteeseen kuuluu vapaavalintaiset opinnot. Opiskelija voi halutessaan suorittaa valinnaisiksi opinnoiksi myös sivuainekokonaisuuden.
Vapaavalintaiset opinnot ja sivuaineopinnot tukevat opiskelijan tavoitetutkintoa ja opintojen avulla opiskelija voi suunnata osaamistaan haluamallaan tavalla. Sivuaineopinnoista ja vapaavalintaisista opinnoista keskustellaan HOPS:n yhteydessä. Muissa yliopistoissa suoritettujen valinnaisten opintojen tai sivuainekokonaisuuksien sisällyttämistä tutkintoon haetaan Peppi-järjestelmän kautta; HOPS-ohjaaja hyväksyy sisällytettävät opinnot tutkintoon.
Maisteriohjelman opiskelijan voidaan edellyttää suorittavan täydentäviä opintoja. Mahdolliset täydentävät opinnot sovitaan HOPS-keskustelussa. Opiskelija laatii HOPS:n Peppi -järjestelmään HOPS-keskustelussa sovitun mukaisesti.
Kun kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot ovat suoritusrekisterissä, opiskelija pyytää opintojaksojen koostamista kokonaisuuksiksi. Itä-Suomen yliopiston muilla laitoksilla tai avoimessa yliopistossa suoritettujen sivuaineopintojen koostamista pyydetään ao. laitokselta ennen todistushakemuksen jättämistä. Sähköinen todistushakemus täytetään asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Tarkistettu ja hyväksytty HOPS on paras työkalu todistushakemuksen täyttämiseen.
Laitoksen koulutusasiantuntija Heli Kemppainen antaa yleistä opintoneuvontaa ja neuvoo käytännön opiskeluasioissa (opetuksen ja tenttien aikataulut, ilmoittautuminen, hyväksilukuhakemukset, harjoittelutuki, yksilölliset opintojärjestelyt, tutkinnon hakeminen ym.).
STJ-laitos viestii ajankohtaisista asioista ja toiminnastaan Viva Engage STJ/opiskelijat -ryhmässä. Laitoksen virallinen viestintä tapahtuu ryhmän kautta, joten ryhmän viestit kannattaa käydä tilaamassa heti opintojen alussa Viva Engagesta. Kullakin pääaineella on myös oma Viva Engage-ryhmä, mihin on hyvä liittyä oman pääaineen osalta.
Nämä ovat:
STJ / Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan opiskelijat
STJ terveystaloustieteen opiskelijat
Stj sotehallinto
STJ/Taloustieteen opiskelijat
Laitoksella on myös omat Facebook- (UEF Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) ja LinkedIn (Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos (UEF) –tilit joita käytetään epäviralliseen ja vapaamuotoiseen viestintään sekä erilaisista alaan liittyvistä tapahtumista tiedottamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan LinkedIn-tili on nimeltään UEF/ Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta (TIHA) (avautuu uuteen välilehteen). Terveystaloustieteen tutkimusryhmän LinkedIn-tili on nimeltään UEF Health Economics Research Group | UEF Terveystaloustieteen tutkimusryhmä (avautuu uuteen välilehteen).
Kannattaa seurata!
Lisäksi huomioitavaa on, että UEF käyttää viestinnässään vain yliopiston sähköpostiosoitetta.
Lisätietoja opiskelusta, ohjauksesta ja toimintakäytännöistä löytyy laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuten välilehteen, vaatii kirjautumisen).
HOPS-keskusteluissa sovitaan aiemmin suoritettujen opintojen korvaavuuksista ja muualla suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon. Korvaaminen tarkoittaa tutkintorakenteessa pakollisena olevan opintojakson korvaamista aiemmin suoritetulla opintojaksolla. Sisällyttäminen puolestaan tarkoittaa aiemmin suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden sisällyttämistä tutkintoon sellaisenaan. Tämä koskee vapaasti valittavia opintoja. STJ-laitoksella noudatetaan tiedekunnan linjauksia osaamisen tunnistamisesta (OT).
Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa suoritetuista opinnoista ei tarvitse tehdä hyväksilukuhakemusta Pepissä. Koulutusasiantuntija pystyy kopiomaan/siirtämään avoimen yliopiston suoritukset tutkinto-opiskeluoikeudelle, kun HOPS-ohjaaja on ne tarkastanut.
Aiempien opintojen perusteella hyväksytään korvaavia opintoja syventäviin opintoihin korkeintaan 20 opintopisteen verran (voimassa 1.8.2022 alkaen). Yli kymmenen vuotta vanhoilla opintosuorituksilla ei voi korvata STJ-laitoksen tarjoamia opintojaksoja.
Saman Itä-Suomen yliopiston opintojakson voi sisällyttää useampaan opintokokonaisuuteen laitosten tai oppiaineiden opetussuunnitelmien mukaisesti vain, jos kyseessä on opintokokonaisuuksiin kuuluva pakollinen opintojakso, jonka asemesta ei voi suorittaa muita opintoja. Tällaisen pakollisen opintojakson sisällyttämistä useaan opintokokonaisuuteen pyydetään koulutusasiantuntijalta (tiedekunnan ohje).
1.8.2019 ja tämän jälkeen opintonsa aloittavia koskee opintojen vanhenemissääntö. Kandidaatin tai maisterin tutkintoon voidaan sisällyttää enintään 10 vuotta vanhoja opintosuorituksia koskien sisältyvyyksiä ja hyväksilukuja.
Opintotietojärjestelmä Peppi
Pepistä ja Pepin opinto-oppaasta löytyvät tutkintorakenne, opintojaksojen kuvaukset (mm. suoritustavat) ja voimassa olevat aikataulut. Myös mahdolliset lukuvuoden aikana tapahtuvat aikataulumuutokset päivitetään Pepissä näkyviin aikatauluihin, joten Peppiä ja Pepin opinto-opasta on tarpeen seurata säännöllisesti.
Opintojaksoille ja kuulusteluihin ilmoittautuminen
Opiskelija ilmoittautuu opintojaksoille Peppi-järjestelmän HOPS:n kautta. Pääsääntöisesti opintojaksoille ja kuulusteluihin ilmoittaudutaan viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kuulustelua tai opintojakson alkamista Pepissä. Myöhästyneitä opintojakso- ja tentti-ilmoittautumisia ei oteta vastaan!
STJ-laitoksen opintojaksoja on mahdollista tenttiä vain tiettyinä tenttipäivinä. Yleisiä tenttipäiviä, joissa voisi tenttiä mitä tahansa opintojaksoa, ei ole.
Jos et pääse osallistumaan opintojaksolle, jolle olet ilmoittautunut, poista ilmoittautumisesi mahdollisimman pian. Mikäli ilmoittautuminen on ehtinyt sulkeutua, pyydä ilmoittautumisen perumista koulutusasiantuntijalta tai opintojakson vastuuopettajalta. Kirjaudu opintojakson eLearn Moodleen/DigiCampukseen heti opintojakson alussa.
Itä-Suomen yliopistolla on käytössä Exam-tenttijärjestelmä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Voit suorittaa Exam-tentin oman aikataulusi mukaan opettajan määrittelemänä ajanjaksona. Tenttijärjestelmässä olevat tentit on mahdollista suorittaa Joensuun ja Kuopion kampuksilla EXAM-tiloissa tai toisen korkeakoulun Exam-tilassa tenttivierailuna (avautuu uuteen välilehteen).
Exam-tenttiin ilmoittaudutaan ensin Pepissä toteutukselle, johon EXAM-tentti liittyy. (Tentti ei näy EXAM-palvelussa, jos toteutusilmoittautuminen Pepissä ei ole kunnossa.) Varaa tämän jälkeen tenttiaika ja tenttitila UEF:n EXAM-tenttipalvelusta (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen). Jos et pääsekään tenttiin, muista perua varaus. Lisätietoa Kamussa.
Osallistumiseen ja läsnäolovelvoitteeseen vaikuttavat opintojaksoilla käytettävät opetusmenetelmät ja toteutustavat. Ensimmäiselle opetuskerralle on osallistuttava, jotta opintojaksoon liittyvät käytännön asiat tulevat selviksi (läsnäolot/poissaolot, suoritukset, tentit). Säännöllinen luennoille osallistuminen on suositeltavaa, jotta opinnot etenevät sujuvasti. Seminaari-, harjoitus- ja suurryhmäopetuksessa (ml. työpajat) on läsnäolovelvoite. Pääsääntöisesti läsnäolovelvollisuus on 80 %, mutta opintojaksolle määritellyt tehtävät on suoritettava hyväksytysti. Poissaolon peruste ei ole esim. työasiat, luottamustoimet tai lomamatkat. Jos jollakin opintojaksolla on tästä poikkeava läsnäolovelvollisuus, se on kirjattu opetussuunnitelmaan. Opintojaksokuvauksista löytyvät kullakin opintojaksolla käytettävät opetusmenetelmät ja toteutustavat (esim. luento (L), seminaari (S)).
Opetuksen muotoja
- Etäopetus-termiä käytetään, kun opetus on lukujärjestykseen/Peppiin ajoitettua opetusta, johon opiskelija osallistuu tiettynä aikana verkon välityksellä.
- Harjoitukset: harjoitellaan käytännössä luennoilla tai itseopiskeluna opittua asiaa. Harjoituksissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa.
- Hybridiopetus on opetustapahtuma, jossa opiskelija voi valita, osallistuuko opetukseen kampuksella vai etäopetuksena. Opetus on aikataulutettua ja sille on osoitettu tilat lukujärjestyksessä.
- Luento: Ensimmäisellä luentokerralla esitellään opintojakson tavoitteet, sisältö, oppimistehtävät aikatauluineen, arvosteluperusteet ja läsnä-olovaatimukset sekä sovitaan monia käytännön asioita. Säännöllinen luennoille osallistuminen on suositeltavaa.
- Lähiopetus: on lukujärjestykseen/Peppiin ajoitettua opetusta, johon opiskelijat osallistuvat Kuopion kampuksella. Lähiopetuksessa läsnäolovelvollisuus on usein vähintään 80 %.
- Monimuoto-opetus/monityyppiopetus liittyy koko opintojakson toteutukseen. Opintojakson sisällä voi olla erilaisia toteutuksia, kuten lähiopetusta kampuksella, etäopetusta verkossa jne.
- Seminaari: osanottajat esittävät vuorollaan seminaarityönsä (esitelmä, tutkielma, referaatti tms.), osallistuvat töitä koskevaan keskusteluun ja toimivat opponentteina. Seminaareissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa,
usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista, eikä seminaareja voi useinkaan korvata muilla suoritustavoilla. - Webinaari: Etäopetuksena totutettava seminaari, jossa vastaava läsnäolovelvollisuus, kuin seminaarissa.
- Suurryhmä: Vuorovaikutteista opetusta, jossa yhdistyvät luennointi, vuorovaikutus ja esim. ryhmissä tapahtuva työskentely. Suurryhmätyöskentely edellyttää aktiivista osallistumista työskentelyyn. Suurryhmäopetuksen läsnäolovelvollisuus on usein vähintään 80 %.
- Verkko-opetus on opetusta, joka tapahtuu verkkovälitteisesti ajasta ja paikasta riippumatta (ei aikatauluteta lukujärjestykseen).
Opintojaksokuvauksissa kuvataan arviointimenettely, ja tarkennettu arviointikäytäntö ja -kriteerit käydään läpi opintojakson ensimmäisellä opetuskerralla. Opintosuorituksia arvioidaan useilla eri tavoilla. Opintojakson arviointi on ilmoitettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua opintojakson päättävästä suorituksesta yliopiston opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Poikkeuksena ovat maisterin tutkintoon kuuluvat opinnäytteet, joiden tarkastusaika on koulutuksen johtosäännön mukaisesti neljä viikkoa.
- Exam-tenttitiloissa suoritettavien tenttien tulosten ilmoittamisen määräaika lasketaan sen kuukauden 15. päivästä lukien, jona suoritus on tehty:
Ennen kuukauden 15. päivää tehtyjen tenttisuoritusten tulosten julkistamisen määräaika lasketaan saman kuukauden 15. päivästä lukien ja - 15. päivä ja sen jälkeen tehtyjen tenttisuoritusten tulosten julkistamisen määräaika lasketaan seuraavan kuukauden 1. päivästä lukien.
Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, joina opetusta ei koulutuksesta vastaavan vararehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä aikaväliä 15.6.–15.8.
Opintosuoritukset tai niiden osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa (Koulutuksen johtosääntö 33 §). Viivästyneen palautuksen peruste ei ole työasiat, luottamustoimet tai lomamatkat. STJ-laitoksella on linjattu, että opiskelija voi yhden kerran täydentää hylättyä/määräajassa palautettua opintosuoritusta tai sen osaa (esim. oppimistehtävä).
Opintojakson arvosanan korottaminen ja uusiminen tapahtuu uusimalla koko opintojakso tai opintojakson osasuoritus. Korottaminen ja uusiminen tapahtuu opetussuunnitelman tai opintojakson alkaessa opintojakson vastuuopettajan kirjallisesti määräämällä tavoin. Arvosteltua ja hyväksyttyä opinnäytettä ei voi uusia tai korottaa. (Koulutuksen johtosääntö 33§.) Hyväksytysti suoritetun opintojakson voi suorittaa yhden kerran uudelleen. Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus.
Opiskelija voi STJ-laitoksen tarjoamissa opinnoissa vastata kuulusteluissa ja laatia kirjalliset työt koulutuksenjohtosäännössä määritellyllä kielellä. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja. (KJS 26 §.) Koulutusjohtosäännöstä poikkeavat määräykset on annettu opintojaksokuvausten yhteydessä. Vaikka opintojakson suorituskieli on suomi, voi opintojakson oppimateriaaleissa olla myös englanninkielistä aineistoa.
Opiskelija- ja opettajavaihdossa hyödynnetään laitoksen kansainvälisiä yhteistyösopimuksia (lähinnä Erasmus+ ja Nordplus). Vaihtoon lähtevän opiskelijan tulee sopia learning agreementin sisällöstä yhdessä HOPS-ohjaajansa kanssa. Ajantasaista tietoa kansainvälisestä opiskelijavaihdosta, vaihto-ohjelmista, vaihtopaikoista, työharjoittelusta, hakuajoista ja ajankohtaisista tapahtumista löytyy yliopiston kansainvälisten opiskelijapalveluiden sivuilta Kamussa ja Viva Engage-ryhmästä Kansainvälistymismahdollisuuksia opiskelijoille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja terveystaloustieteen opiskelijoilla maisteriopintojen syventäviin opintoihin sisältyy 5 op laajuinen harjoittelu; sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelman opiskelijat ja taloustieteen kandiopiskelijat voivat sisällyttää tutkintoon 5 op laajuisen vapaavalintaisiin opintoihin sisältyvän harjoittelun. Tutkintoon sisältyvä harjoittelu voi olla joko käytäntö- tai tutkimuspainotteinen. Oleellista on, että harjoittelu tukee tutkinnon tavoitteita ja opiskelijan urasuunnitelmien toteutumista. Harjoittelun tulee soveltua opiskelijan tutkintoon ja pääaineeseen. Harjoittelun soveltuvuus katsotaan yhdessä HOPS-ohjaajan kanssa. Lisätietoa harjoittelusta Kamussa.
Opiskelijoita kannustetaan hankkimaan harjoittelupaikka itsenäisesti. Opiskelijat voivat tutustua yliopistolle lähetettyihin harjoittelupaikkatarjouksiin Itä-Suomen yliopiston työnhakuportaalissa.
Harjoitteluun voi hakea laitoksen myöntämää harjoittelutukea. Harjoittelun tulee olla kestoltaan vähintään 2 kk ja enintään 6 kk kokoaikaista työtä tai vastaava aika osa-aikatyötä. Suomessa suoritettavissa harjoitteluissa tuki maksetaan työnantajalle. Harjoittelutuki myönnetään, kun opiskelija on löytänyt harjoittelupaikan, harjoittelu vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja työnantaja sitä vaatii. Harjoittelutuen edellytyksenä on, että työnantaja ottaa harjoittelijan määräaikaiseen palvelussuhteeseen harjoittelun ajaksi. Harjoittelun ehdoista sovitaan työnantajan ja yksikön välisellä harjoittelijakohtaisella harjoittelusopimuksella, jossa määritellään opiskelijan saama harjoittelutuki sekä harjoitteluajan palkka. Maksettavan palkan tulee olla vähintään Kelan vuosittain vahvistama minimipalkka (työssäoloehto). Lisäksi työnantajan tulee sitoutua järjestelmään opiskelijalle harjoittelun aikaista ohjausta työpaikalla. Opiskelija voi saada harjoittelutuen vain kerran opintojensa aikana.
Taloustieteen kandidaattitutkinto (Bachelor’s Program in Economics) koostuu seuraavista kokonaisuuksista: taloustieteen perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (50 op), yleisopinnot (20 op), kieli- ja viestintäopinnot (12 op), vapaasti valittavat opinnot (0–10 op) sekä sivuaineopinnot (65 op). Opinnot on suunniteltu antamaan opiskelijalle laaja-alainen taloustieteellinen perusta sekä monipuoliset työkalut akateemiseen ja ammatilliseen kehittymiseen.
Koulutuksessa yhdistetään taloustieteen teoreettiset ja metodologiset lähestymistavat vastaamaan nyky-yhteiskunnan monimutkaisiin haasteisiin. Ohjelman keskiössä ovat talouden toiminnan tarkastelu mikro- ja makrotasolla sekä valmiuksien kehittäminen talouspolitiikan ja taloudellisten ilmiöiden analysointiin. Keskeisiä painopisteitä ovat ympäristön kestävyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hyvinvointi, jotka ovat vahvasti integroituna ohjelman sisältöön. Opiskelija oppii hyödyntämään taloustieteen työkaluja esimerkiksi julkisen vallan päätösten vaikutusten arvioinnissa, yksityisen sektorin päätöksenteossa sekä taloussuhdanteiden ja talouskasvun analyysissa.
Koulutuksen tavoitteena on, että valmistunut opiskelija ymmärtää taloustieteen keskeiset käsitteet ja periaatteet sekä osaa soveltaa keskeisiä tutkimusmenetelmiä taloustieteellisten kysymysten tarkasteluun. Lisäksi ohjelma kehittää opiskelijoiden kykyä tarkastella yhteiskunnallisia ja taloudellisia ilmiöitä taloustieteen näkökulmasta sekä soveltaa opittua tietoa monimutkaisiin käytännön ongelmiin. Kielten ja viestinnän opinnot tukevat opiskelijan taitoa viestiä taloustieteellisistä aiheista eri yleisöille sujuvasti ja vakuuttavasti.
Taloustieteen kandidaattitutkinto tarjoaa erinomaiset valmiudet monipuolisiin asiantuntijatehtäviin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot mahdollistavat osaamisen suuntaamisen opiskelijan omien uratavoitteiden mukaisesti, huomioiden samalla työelämän tarpeet ja jatko-opintomahdollisuudet. Opiskelijoita kannustetaan kehittämään työelämävalmiuksiaan harjoittelun kautta.
Koulutus antaa erinomaiset edellytykset jatkaa opintoja maisteritasolla. Sivuaineopinnoilla opiskelija voi suuntautua jatkamaan opintoja terveystaloustieteen tai kauppatieteen maisteriohjelmissa (rahoitus, sustainability leadership tai digital marketing and analytics) Itä-Suomen yliopistossa. Koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden myös taloustieteen tai muihin soveltuviin maisteriohjelmiin Suomessa tai ulkomailla.
Lisätiedot
Taloustieteen HOPS-ohjaajana ja tutoropettajana toimii Sami Remes ([email protected]).
Maisteritutkinto koostuu sosiaali- ja terveyshallintotieteen syventävistä opinnoista (95 op) ja vapaasti valittavista opinnoista (25 op). Sosiaali- ja terveyshallintotieteessä sovelletaan organisaatio- ja hallintotieteiden teoreettisia ja metodologisia lähtökohtia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä.
Koulutuksen sisältö koostuu kolmesta kokonaisuudesta: vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaminen ja kehittäminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimus. Näitä tarkastellaan sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelijat voivat suunnata osaamistaan omien uratavoitteidensa ja kiinnostuksensa mukaisesti.
Maisteritutkinnon suorittanut hallitsee sosiaali- ja terveyshallintotieteen keskeiset tietosisällöt ja osaa hyödyntää ja kriittisesti arvioida tutkimustiedon roolia ja merkitystä oman alansa vaativissa asiantuntija-, johtamis- ja kehittämistehtävissä sosiaali- ja terveydenhuollon monialaisissa toimintaympäristöissä. Lisäksi hän tuntee sosiaali- ja terveyshallintotieteessä käytettäviä tutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa näitä niin tutkimuksen tekemisessä kuin käytännön kehittämistyössä. Maisteritutkinnon suorittanut hallitsee tieteellisen viestinnän perusteet.
Opinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden sosiaali- tai terveyshallintotieteen pääaineessa ja valmiuden jatkuvaan oppimiseen.
Maisteritutkinnon suorittaneet työllistyvät sosiaali- ja terveydenhuollon johtamis-, esihenkilö-, kehittämis- ja asiantuntijatehtäviin.
Lisätiedot
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen HOPS-ohjaajana toimii Nina Lunkka (nina.lunkka(at)uef.fi) sekä Heli Kemppainen (heli.kemppainen(at)uef.fi) opintonsa ennen 2023 aloittaneilla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriohjelman (Master’s Degree Programme in Health and Human Services Informatics) opetuksessa korostuu sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja johtamisen näkökulma sekä niihin liittyvän arvioinnin, kehittämisen ja hyödyntämisen menetelmällisten valmiuksien vahvistaminen.
Maisteriohjelman pakollisena sivuaineena suoritetaan tietojenkäsittelytieteen tai tietojärjestelmätieteen perusopinnot (25 op). Jos ne on jo suoritettu aiempaan tutkintoon, tilalla voi suorittaa Asiakas- ja potilasturvallisuuden, Data-analytiikan, Datatieteen, Tekoälyn tai vastaavat perusopinnot.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriohjelman opiskelijat suorittavat joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon. Tutkinto (120 op) sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan syventäviä opintoja 95 op ja pakollisen sivuaineen 25 op sekä näiden lisäksi mahdollisia täydentäviä opintoja maksimissaan 60 op. Maisteritutkinnon suoritettuaan opiskelija on jatko-opintokelpoinen Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmaan Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan pääaineessa.
Maisteritutkinnon tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija osaa analysoida ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan keskeisiä tietosisältöjä ja -rakenteita sekä tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen menetelmiä; analysoida ja edelleen kehittää tieteellisen tiedon haku-, luku- ja kirjoitustaitojaan, kriittistä ja analyyttistä ajatteluaan sekä omaa tiedonhallinnan ja sen tutkimuksen tietoperustaa; suunnitella ja johtaa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan prosesseja työssään asiantuntija- ja kehittäjätehtävissä monialaisissa ja -tieteellisissä toimintaympäristöissä.
Tavoitteena on opiskelijalähtöisten oppimisprosessien ohjaaminen ja tukeminen, jossa otetaan huomioon työn ohella opiskelevien opiskelijoiden tarpeet mahdollisuuksien mukaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan HOPS-ohjaajana ja tutoropettajana toimii Ville Kivivirta ([email protected]) sekä opintonsa ennen 2023 aloittaneilla koulutusasiantuntija Heli Kemppainen ([email protected])
Tarkemmat tiedot tutkinnosta ja sen sisällöstä ovat Pepissä (avautuu uuteen välilehteen).
Terveystaloustieteen (Health Economics) maisteritutkinto koostuu terveystaloustieteen syventävistä opinnoista (85 op), muista maisterin tutkintoon kuuluvista opinnoista (13 op) ja vapaasti valittavista opinnoista (22 op). Maisteriohjelman opetuksessa painottuvat sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän taloudellinen organisointi, tehokkuus terveyden ja hyvinvoinnin tuottamisessa sekä oikeudenmukaisuus terveyden, sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön ja kustannusten jakaumassa. Terveystaloustieteen opiskelija perehtyy talousteorian soveltamiseen terveyteen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden talouteen, taloudellisen arvioinnin menetelmiin ja terveystaloustieteelliseen tutkimukseen.
Maisteriohjelman tavoitteena on, että opiskelija omaksuu oman pääaineen keskeisen tietosisällön ja tiedontuottamisen menetelmät sekä osaa arvioida ja soveltaa näitä kriittisesti. Opintojen aikana opiskelija vahventaa tiedonhakutaitoa, tieteellistä lukutaitoa, kriittistä ja analyyttistä ajattelua ja argumentointia sekä saa valmiuksia tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa. Lisäksi opiskelija kehittää vuorovaikutustaitoja terveystaloustieteen asiantuntijana työskentelyyn monialaisissa ja –tieteellisissä toimintaympäristöissä.
Opinnot koostuvat suurimmaksi osaksi terveystaloustieteen oman pääaineen opinnoista. Vapaasti valittavilla opinnoilla tai sivuaineella opiskelijat voivat suunnata osaamistaan omien uratavoitteidensa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Sivuaineella tarkoitetaan yhden oppiaineen kokonaisuutta, esimerkiksi sivuaineen perus- tai aineopinnot. Sivuainevaihtoehtoja on runsaasti, ja niistä keskustellaan oman oppiainetutorin kanssa HOPS-ohjauksessa. Itä-Suomen yliopisto (UEF) tukee taloudellisesti opiskelijoiden sivuaineopintoja UEF:n jatkuvan oppimisen keskuksessa. Tuki on haettavana kaksi kertaa vuodessa ja sitä myönnetään määrärahojen puitteissa ja vain sellaisten sivuaineiden opiskeluun, joista ei järjestetä opetusta Itä-Suomen yliopistossa.
Maisteriohjelman suorittaminen päätoimisena opiskelijana kestää noin 2 vuotta. Opiskelija suorittaa tutkintonsa aloitusvuoden mukaisella tutkintorakenteella. Opinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden terveystaloustieteen pääaineessa ja valmiuden jatkuvaan oppimiseen.
Maisteritutkinnon suorittaneet työllistyvät eri sektoreille asiantuntijatehtäviin. Suuri osa valmistuneista työllistyy eri tutkimuslaitoksiin, lääketeollisuuteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijatehtäviin.
Terveystaloustieteen oppiainetuutorina ja HOPS-ohjaajana toimii yliopistonlehtori Mervi Rantsi, [email protected], puh. +35846 920 2963, sekä opintonsa ennen 2023 aloittaneilla koulutusasiantuntija Heli Kemppainen ([email protected])
Tarkemmat tiedot tutkinnosta ja sen sisällöstä ovat Pepissä (avautuu uuteen välilehteen).
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen, sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja terveystaloustieteen opiskelijoiden ainejärjestö on TERHO ry (avautuu uuten välilehteen). TERHO ry:n tehtävänä on valvoa opiskelijoiden etuja opiskeluun liittyvissä asioissa, järjestää tapahtumia sekä liikunta-aktiviteetteja. TERHO ry löytyy myös Facebookista!
Taloustieteen kandidaattiohjelman opiskelijoita kannustetaan järjestäytymään, esimerkiksi perustamalla uusi ainejärjestö, ja valvomaan opiskelujoiden etuja mm. opiskeluun liittyvissä asioissa.
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriopiskelijat voivat suorittaa joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon. Tavoitetutkinnon muuttaminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella Itä-Suomen yliopiston asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen), kohdasta pääaineen valinta. Tavoitetutkinnon muuttaminen tulisi tehdä viimeistään siinä vaiheessa, kun gradu jätetään tarkastukseen.
Ristiinopiskelu on yksi korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön muoto. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella on ristiinopiskelusopimus Jyväskylän yliopiston terveystieteiden tiedekunnan liikunta- ja terveystieteiden opintoihin. Sopimuksen mukaiset opinnot ovat opiskelijoille maksuttomia ja opinnot voi sisällyttää maisterin tutkinnon valinnaisiksi opinnoiksi. Opintoihin ilmoittautumisesta tiedotetaan tarkemmin STJ/Opiskelijat Viva Engage -ryhmässä.
Tarjolla ovat seuraavat opintojaksot:
- Liikuntapsykologian perusteet (5 op)
- Psyykkinen valmennus 1 (5 op)
- Väestön liikuntakäyttäytyminen ja suomalaisen liikuntakulttuurin muotoutuminen (5 op)
- Liikunta, terveys ja hyvinvointi elämänkulussa (5 op)
- Liikunta- ja terveyskäyttäytymisen edistäminen (5 op)
- Kehosta mitattava hyvinvointitieto (2 op)
- Kuormitusfysiologia I 4 op
- Kuormitusfysiologia II 3 op
- Urheilijan ravitsemus 3 op