Opinnäyte alemmassa korkeakoulututkinnossa
Farmaseutin tutkintoon kuuluu kahdeksan (8) opintopisteen laajuinen opinnäytetyö (farmaseutin tutkielma) ja luonnontieteiden ja terveystieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 6–10 opintopistettä opetussuunnitelmassa määrätyn mukaisesti.
Tutkielmaan voi sisältyä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voi suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjallisen tutkielman opiskelija tekee itsenäisesti.
Farmaseutin tutkielman tai kandidaatintutkielman tarkastaa vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.
Opinnäyte ylemmässä korkeakoulututkinnossa
Pääaineen syventäviin opintoihin kuuluu syventävä työ tai pro gradu -tutkielma, joka osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä kykyä tieteelliseen viestintään. Pro gradu -tutkielman laajuus on 30–40 opintopistettä opetussuunnitelmassa määrätyn mukaisesti. Lääketieteen ja hammaslääketieteen syventävien opintojen tutkielman laajuus on 20 tai 25 opintopistettä opetussuunnitelmassa määrätyn mukaisesti.
Tutkielmaan sisältyy yleensä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voi suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjallisen tutkielman opiskelija tekee itsenäisesti.
Tutkielman tarkastaa laitosjohtajan päätöksen mukaisesti ohjaaja yhdessä vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön kanssa. Tästä poikkeavalle menettelylle esitetään oppiaineen vastuuhenkilön vahvistama perustelu.
Terveystieteiden tiedekunnassa syventävien opintojen opinnäytetyön voi tehdä jollakin seuraavista tavoista:
- Kokeellisen, kliinisen tai muun empiirisen tutkimus- tai kehittämistyön tekeminen ja raportin kirjoittaminen tutkimus- tai kehittämistyöstä.
- Referee-käytännön mukaisessa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistava alkuperäisartikkeli, ns. artikkeliopinnäyte.
- Laaja, systemaattinen kirjallisuuskatsaus.
Artikkelimuotoisen opinnäytteen tekijän tulee pääsääntöisesti olla artikkelin jakamaton ensimmäinen kirjoittaja. Muussa tilanteessa tulee asiasta laatia yhdessä pääohjaajan kanssa kirjallinen selvitys, joka toimitetaan työn hyväksymisprosessiin liittyen muiden asiakirjojen ohessa laitosjohtajalle arvioitavaksi. Artikkeliksi tarkoitettu opinnäyte voidaan hyväksyä siinä vaiheessa, kun artikkelin käsikirjoitus on valmis lähetettäväksi tieteelliseen julkaisusarjaan.
Koulutus-/tutkinto-ohjelmat voivat antaa yksityiskohtaisempia ohjeita.
Opinnäytetyön aiheen tai idean voit saada luennoilta, alan kirjallisuudesta, tieteellisistä julkaisuista ja omien kokemusten perusteella. Oppiaineet esittelevät tutkimusaiheita esim. infotilaisuuksissa, erillisillä opintojaksoilla, tutkimusryhmien esittelytilaisuuksissa ja www-sivuillaan.
Kun löydät mielestäsi sopivan aiheen, ota yhteyttä esimerkiksi HOPS-ohjaajaan tai muuhun yhteyshenkilöön koulutus-/tutkinto-ohjelmasi käytäntöjen mukaisesti ja keskustele opinnäytteesi aiheesta ja mahdollisista ohjaajista. Opinnäytetyölle nimetään pääsääntöisesti kaksi ohjaajaa, joista vähintään toisen on oltava UEF:n henkilökuntaa. Opinnäytteen ohjaajalla tulee olla suoritettuna vähintään ylempi korkeakoulututkinto.
Kun olet löytänyt opinnäytteellesi sopivat ohjaajat, käykää keskustelua tutkimusaiheestasi (valinta, aiheen rajaus, toteutustapa), sopikaa opinnäytteen ohjauksesta ja aikataulusta sekä täyttäkää ohjaussopimus.
Ennen opinnäytteen aloittamista on tärkeää laatia tutkimussuunnitelma, joka ohjaa opinnäyteprosessin etenemistä. Selvitä myös tarvitseeko sinun hakea erillistä tutkimuslupaa opinnäytteelle.
Edellä olevat ohjeet ovat yleisluonteisia eli tarkista aina koulutus-/tutkinto-ohjelmasi käytännöt ja ohjeet sekä toimi niiden mukaisesti.
Kirjaston tarjoamat tukipalvelut opinnäytteen tekemisen tueksi:
Kirjasto järjestää Syventävät informaatiotaidot -opintojaksoa (1 op), jota suositellaan opinnäytteen tekijöille. Opintojakson voi sisällyttää valinnaisiksi opinnoiksi.
- Opintojakso sisältää mm. seuraavia teemoja: tutkimusaineistonhallinnan perusteet, tiedonhaku oman alan tietokannoista ja data-arkistoista, avoimen tieteen hyödyntäminen työelämässä, viitteidenhallintaohjelma Zoteron peruskäyttö, viittaaminen eri tyyppisiin lähteisiin, asiasanastot ja oman opinnäytteen asiasanoitus tekoälyn avulla.
- Kts. tarkemmin kurssikuvaus opinto-oppaasta ja ilmoittaudu kurssille Pepissä. (linkit avautuvat uuteen ikkunaan)
Kannattaa myös tutustua Kirjaston materiaaliin aineistonhallinnasta sekä hyödyntää mahdollisuutta henkilökohtaiseen ohjaukseen tiedonlähteiden ja tietokantojen käytöstä. Lisätietoa löydät Kirjaston verkkosivulta (linkki avautuu uuteen ikkunaan)
Kun opinnäyte on valmis, Turnitin plagiaatin tunnistus on tehty ja ohjaajasi antavat luvan tarkistusprosessin käynnistämiselle, voit käynnistää arviointiprosessin sähköisessä asiointipalvelussa (https://asiointi.uef.fi/).
Arviointiprosessi on sama kaikille Itä-Suomen yliopistossa opiskeleville. Katso arviointiprosessin vaiheet ja eri toimijoiden tehtävät Kamusta.
Terveystieteiden tiedekunnassa on käytössä yhteiset opinnäytteiden arviointikriteerit, jotka on vahvistettu osana tiedekunnan pysyväismääräyksiä 29.5.2023 (Dnro 1459/00.00.02/2023).
Hyväksyttävältä tutkielmalta edellytetään, että se osoittaa tekijällä olevan valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien käyttöön ja soveltamiseen. Tutkielmassa voi olla puutteita, mutta jokaisesta arvioitavasta osa-alueesta on saatava vähintään välttävä (1) arvosana.
Tutkielman tulee olla tutkimuseettisesti hyväksyttävä ja siinä tulee käyttää oppiaineessa annettuja kirjoitus-, viittaus- ja muoto-ohjeita.
Arviointikriteerejä käytetään soveltuvin osin arvioitaessa pro gradu –tutkielman arvosanaa. Arviointikriteerien soveltamisessa on huomioitava opinnäytteen luonne (esim. määrällinen tai laadullinen tutkimusote) ja tieteenalan erityispiirteet.
Pro gradu -tutkielmien ja syventävien opinnäytteiden arviointialueet
I Tutkielman lähtökohdat (suunnittelu)
- tavoitteiden määrittely
- tutkimuksen ja työvaiheiden suunnittelu
II Kirjallisuusosio (aiheen taustan ja lähtökohdan kuvaaminen)
- perehtyneisyys aiheeseen liittyvään aikaisempaan tutkimustietoon ja/tai muuhun kirjallisuuteen
- kirjallisuuden valinta (relevanssi, laajuus)
III Aineisto ja menetelmät
- aineiston ja mittaus- ja analyysimenetelmien valinta sekä soveltuvuus
- mittausten huolellisuus ja luotettavuus
IV Tulokset
- tulosten esittäminen
- tulosten käsitteleminen
V Pohdinta
- tulosten tarkastelu
- tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden pohdinta
- johtopäätösten teko
VI Tutkielman kieliasu, kokoonpano ja tieteellinen esitystapa
I Tutkielman lähtökohdat (suunnittelu)
- Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet, tutkimustehtävä ja –ongelmat on määritelty pintapuolisesti.
- Tutkimusongelma ei ole selkeäsi rajattu.
- Tutkimuskysymykset ovat epäselviä tai huonosti muotoiltuja ja perusteltuja.
II Kirjallisuusosio (aiheen taustan ja lähtökohdan kuvaaminen)
- Lähteitä ei ole käytetty aiheen kannalta kattavasti.
- Kirjallisuuden valinta ei täysin tue tutkimustavoitteita.
III Aineisto ja menetelmät
- Aineisto jää osin hyödyntämättä.
- Valittu tutkimusmenetelmä soveltuu tutkimuskysymyksen tarkasteluun, mutta menetelmien käyttö on puutteellista.
- Aineiston, menetelmien (aineistonkeruu-, mittaus- ja analyysimenetelmien) luotettavuuden arviointi on suppeaa.
IV Tulokset
- Tutkimustulokset vastaavat osittain esitettyyn tutkimuskysymykseen.
- Tulokset on esitetty ymmärrettävästi, joskin pinnallisesti.
- Tutkimustulosten havainnollistaminen (kuviot, taulukot, sitaatit) ei ole selkeää eikä tue hyvin saatuja tuloksia.
V Pohdinta
- Pohdinnassa on omia tuloksia tarkasteltu pinnallisesti suhteessa aikaisempaan tietoon.
- Tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden arviointi on vähäistä.
- Johtopäätökset ovat hajanaiset tai puutteelliset.
VI Tutkielman kieliasu, kokoonpano ja tieteellinen esitystapa
- Käytetty kieli ei ole täysin sujuvaa.
- Työ noudattaa osittain annettuja kirjoitus- ja ulkonäkö- sekä lähdeviittausohjeita ja on ulkoasultaan siisti.
- Tutkielman rakenne noudattaa tieteellistä esitystapaa.
Osa tutkielman arviointialueista ylittää selkeästi välttävän tason ja täyttää osin hyvän tason kriteerit.
I Tutkielman lähtökohdat (suunnittelu)
- Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite ovat selkeät ja hyvin rajatut.
- Tutkimusongelma on selkeästi rajattu.
- Tutkimuskysymykset on selkeästi määritelty ja hyvin perusteltu sekä sidottu hyvin aiempaan tutkimukseen.
- Opiskelija on osoittanut aktiivisuutta ja toiminut itsenäisesti sekä on hyödyntänyt saamaansa ohjausta.
II Kirjallisuusosio (aiheen taustan ja lähtökohdan kuvaaminen)
- Kirjallisuutta on riittävästi, se on tutkimuksen kannalta relevanttia ja sitä on hyödynnetty tarkoituksenmukaisesti.
- Valittu kirjallisuus tukee tutkimustavoitteita ja kirjallisuutta on käsitelty kriittisesti ja objektiivisesti.
III Aineisto ja menetelmät
- Aineistoa on osattu hyödyntää tarkoituksenmukaisesti.
- Tutkimusmenetelmän valinta on perusteltu ja valittu menetelmä soveltuu hyvin tutkimuskysymyksen tarkasteluun.
- Aineiston ja menetelmien (aineistonkeruu-, mittaus- ja analyysimenetelmien) luotettavuutta on arvioitu hyvin.
V Tulokset
- Tutkimustulokset ovat esitetty selkeästi ja asiallisesti sekä vastaavat esitettyyn tutkimuskysymykseen.
- Tulokset on esitetty ymmärrettävästi ja loogisesti perustuen huolelliseen aineiston käsittelyyn.
- Tutkimustulosten havainnollistaminen (taulukot, kuviot, sitaatit) on loogista ja yhdenmukaista tulosten kanssa.
V Pohdinta
- Pohdinnassa on omia tuloksia tarkasteltu hyvin suhteessa aikaisempaan tietoon.
- Tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä on arvioitu hyvin.
- Johtopäätökset ovat selkeät ja ne vastaavat tutkielmalle asetettuihin tavoitteisiin.
VI Tutkielman kieliasu, kokoonpano ja tieteellinen esitystapa
- Käytetty kieli on sujuvaa ja ymmärrettävää sekä tieteellisen esitystavan mukaista.
- Työ on kokonaisuudessaan hyvin viimeistelty ja kieliasultaan ja lähteiden käytöltään johdonmukainen.
- Tutkielman rakenne on tasapainoinen.
Osa tutkielman arviointialueista ylittää selkeästi hyvän tason ja täyttää osin erinomaisen tason kriteerit.
I Tutkielman lähtökohdat (suunnittelu)
- Tutkimuskysymyksen tieteelliset ja yhteiskunnalliset perustelut ovat kattavat ja jäsentyneet.
- Työ on innovatiivinen ja uusia näkökulmia tuottava.
- Itsenäisen suunnittelun ja työskentelyn osuus on merkittävä.
II Kirjallisuusosio (aiheen taustan ja lähtökohdan kuvaaminen)
- Käytetty lähdekirjallisuus on kattavaa ja rajattua ja edustaa tutkimuskysymyksen kannalta ajankohtaisinta tietoa.
- Kirjallisuuden käsittely on kriittistä, syvällistä ja osoittaa itsenäistä ajattelua ja näkemystä.
III Aineisto ja menetelmät
- Aineistoa on hyödynnetty erinomaisesti.
- Tutkimusmenetelmän (aineistonkeruu-, mittaus- ja analyysimenetelmien) valinta on perusteltu monipuolisesti ja kriittisen pohdinnan tuloksena ja tutkimusmenetelmä soveltuu erinomaisesti tutkimuskysymykseen vastaamiseksi.
IV Tulokset
- Tutkimustulokset vastaavat erinomaisesti esitettyyn tutkimuskysymykseen.
- Tulokset on esitetty johdonmukaisesti.
- Tutkielma tuo uutta näkökulmaa tutkimuskysymykseen.
- Tutkimustulosten havainnollistaminen (taulukot, kuviot, sitaatit) on erittäin selkeää ja täydentää tuloksia.
V Pohdinta
- Pohdinnassa tutkimuksen tuloksia arvioidaan johdonmukaisesti ja kriittisesti suhteessa aiempiin tutkimuksiin.
- Tulosten ja menetelmien luotettavuutta on arvioitu perusteellisesti.
- Johtopäätökset vastaavat erinomaisesti esitettyihin tutkimuskysymyksiin ja ne on esitetty kriittisesti ja perustellusti.
VI Tutkielman kieliasu, kokoonpano ja tieteellinen esitystapa
- Käytetty kieli on erinomaista asiatekstiä ja herättää mielenkiinnon aiheeseen.
- Lähteisiin on viitattu systemaattisesti oppiaineessa annettujen ohjeiden mukaisesti ja niiden käyttö osoittaa tieteellistä täsmällisyyttä.
- Tutkielma muodostaa jäsentyneen ja hallitun kokonaisuuden.
Lääketieteen syventävien opinnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty. Hyväksytyltä opinnäytteeltä edellytetään seuraavia:
I Tutkielman lähtökohdat (suunnittelu)
- Tutkimusongelma on selkeästi rajattu.
- Tutkimuskysymykset on määritelty ja perusteltu.
- Tutkimuksen tavoitteet on selkeästi rajattu.
II Kirjallisuusosio
- Taustakirjallisuutta on riittävästi, se on tutkimuksen kannalta relevanttia ja sitä on käsitelty tarkoituksenmukaisesti ja objektiivisesti.
III Aineisto ja menetelmät (kokeellinen osa; systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tiedonhaun kuvaus ja katsaukseen valittavien julkaisujen valinta)
- Tutkimusmenetelmän valinta on perusteltu ja valittu menetelmä soveltuu tutkimuskysymyksen tarkasteluun.
- Aineisto ja menetelmät on jokaisen työvaiheen osalta riittävästi kuvattu.
IV Tulokset
- Tutkimustulokset on esitetty selkeästi ja ne vastaavat esitettyihin tutkimuskysymyksiin.
- Tutkimustulosten havainnollistaminen (taulukoiden ja kuvioiden avulla) on selkeää.
V Pohdinta
- Pohdinnassa on omia tuloksia tarkasteltu suhteessa aikaisempaan tietoon.
- Aineiston ja menetelmien luotettavuutta on arvioitu.
- Tuloksiin perustuvat johtopäätelmät on selkeästi esitetty.
VI Tutkielman kieliasu, kokoonpano ja tieteellinen esitystapa
- Käytetty kieli on luettavaa ja tieteellisen esitystavan mukaista.
- Työ on kokonaisuudessaan hyvin viimeistelty (asettelut) ja kieliasu on hyvä.
- Lähteiden käyttö (ml. lähdeluettelo) on tieteellisen esitystavan mukaista.
Kypsyysnäyte liittyy tutkintoon kuuluvaan opinnäytetyöhön. Kypsyysnäyte laaditaan opinnäytteen aiheesta ja yleensä siinä vaiheessa, kun opinnäyte on lähtenyt tarkastukseen. Kypsyysnäytteen tarkoitus on osoittaa opiskelijan perehtyneisyys opinnäytetyön alaan sekä osoittaa äidinkielen taitoa.
Tarkista oman koulutus-/tutkinto-ohjelmasi kypsyysnäyteohjeet. Yleisiin kypsyysnäyteohjeisiin voit tutustua Kamussa.
Tutkintoon johtavassa koulutuksessa laaditut opinnäytteet (pro gradu –tutkielmat ja syventävien opintojen tutkielmat) ovat Suomen perustuslain ja julkisuuslain perusteella lähtökohtaisesti julkisia (Suomen perustuslaki 731/1999 12,2 §; Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 1 §). Opetusministeriön ohjeen mukaan yliopistojen tulee huolehtia siitä, että opinnäytteisiin ei sisällytetä salassa pidettävää aineistoa ja, että opinnäytteet ovat julkisia heti hyväksymisen jälkeen (OPM:n ohje Opinnäytteiden julkisuus 28.1.2004 Dnro 3/5000/2004).
Opinnäytetyö julkaistaan kirjastossa opiskelijan valitseman julkaisutavan mukaisesti joko avoimena tai kampuskäyttöisenä julkaisuna. Julkaisutapaa (julkisuusastetta) kysytään siinä vaiheessa, kun olet jättämässä opinnäytettäsi arviointiin.
Järjestelmässä julkisuusasteeksi valitaan toinen seuraavista:
-
- Jos opinnäytteen julkisuusasteen suhteen ei ole rajoituksia; valitse "Avoin julkaisu"
- Jos opinnäytteesi on esim. artikkelin käsikirjoitus, joka on lähetetty tai on lähdössä lehteen arvioitavaksi; valitse "Kampuskäyttöinen" (Artikkeliin tähtäävissä opinnäytteissä ”kampuskäyttöinen” julkisuusaste on turvallinen tapa toimia)
- Jos opinnäytteesi sisältää salassa pidettävää aineistoa, ole yhteydessä Kirjaston verkko- ja julkaisupalvelujen asiantuntijoihin