14741 YHKA opas: HiMa ops

Laitoksen esittely

Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksella (avautuu uuteen välilehteen) on mahdollista opiskella seuraavia pääaineita:

  • Suomen historia
  • Yleinen historia
  • Maantiede
  • Yhteiskuntamaantiede
  • Ympäristöpolitiikka

Laitoksella on kolme maisteriohjelmaa (linkit avautuvat uuteen välilehteen):

Laitoksen tutkimuksen painopistealueita ovat rajat ja reuna-alueet, ympäristö ja kestävä kehitys sekä hyvinvointi, mitkä näkyvät myös kaikissa oppiaineissa.

HOPS-prosessi

Hops-prosessi kandidaattiopinnoissa

Orientaatio yliopisto-opiskeluun (1 op) + Hops-kurssi (1 op)

  • ensimmäisen lukuvuoden lukujärjestyksen laatiminen vertaistuutoreiden kanssa
  • aiemmin hankitun osaamisen kartoittaminen ja mahdolliset korvaavuudet
  • OodiHopsin laatiminen (amanuenssien ja vertaistuutoreiden avulla)
  • ohjausta ja neuvontaa amanuensseilta ja oppiainetuutoreilta
  • historian opiskelijat palauttavat hopsit amanuenssille ensimmäisen lukuvuoden jouluun mennessä. Maantiede ja ympäristöpolitiikka -hakukohteen opiskelijat palauttavat hopsit amanuenssille ensimmäisen opintovuoden kevätlukukaudella
  • kaikkien pääaineopiskelijoiden henkilökohtaiset hops-keskustelut amanuenssin kanssa ensimmäisen lukuvuoden tammi-/helmikuussa
  • jatkossa hopsin voi päivittää yhdessä amanuenssin tai oppiainetuutoreiden kanssa

Hops-prosessi maisteriopinnoissa

  • hopsin laatiminen nimetyn vastuuhenkilön kanssa kandidaatin tutkinnon valmistuessa tai viimeistään maisteriopintojen ensimmäisen syksynä aikana.
Opetusjärjestelyt

Opetusjärjestelyt

Pääaineopiskelijoille tiedotetaan ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista Yammerissa. Kamun opiskelijan käsikirjassa ja laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) on kootusti opiskeluun liittyvät ohjeet ja lomakkeet. Opintojaksojen opettajat voivat lähettää luennoille ja seminaareihin ilmoittautuneille kurssin tiedotteita ja ohjeita WebOodissa ja Moodlessa.

Historia- ja maantieteiden laitoksella edellytetään opiskelussa tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Opintojaksoissa noudatetaan ns. edeltävät (aikaisemmat) opinnot -sääntöä. Toisin sanoen opintojaksolle osallistumisen perusvaatimuksena on, että opintojaksokuvaukseen merkityt aikaisemmat opinnot on suoritettu. Kukin opintojakso suoritetaan yhdellä kertaa, jollei opintojakson yhteydessä ole toisin todettu.

Opintojaksokuvaukset, opintojaksojen vastuuhenkilöt ja tentaattorit sekä voimassaolevat aikataulut löytyvät WebOodista (avautuu uuteen välilehteen). Mahdolliset lukuvuoden aikana tapahtuvat aikataulumuutokset päivitetään WebOodissa näkyviin aikatauluihin. Mahdollisten aikataulu- ja tilamuutosten vuoksi WebOodia on seurattava säännöllisesti. Opetusaikataulut ovat nähtävissä myös Lukari-järjestelmässä.

Opetustapahtumiin tulee ilmoittautua ennakkoon WebOodi -järjestelmässä. Valinnaisia luento- ja harjoituskursseja ei järjestetä, jos opetustapahtumaan on ilmoittautunut vähemmän kuin 10 opiskelijaa ilmoittautumisajan päättyessä. Näillä opintojaksoilla ilmoittautumisaika päättyy WebOodissa 10 vuorokautta ennen opetustapahtuman alkua.

Opintojaksot arvioidaan arvosteluasteikolla 0–5 tai hyväksytty–hylätty. Opintojaksot arvioidaan historia- ja maantieteiden laitoksen toimintakäsikirjassa esitetyillä kriteereillä, ja arvioinnissa noudatetaan tiedekunnan vahvistamia arvosteluperusteita. Opintojaksopalautetta kerätään säännöllisesti. Laitoksen hallinto tapaa ainejärjestöjen edustajat kaksi kertaa lukuvuodessa, ja tapaamisissa keskustellaan opetuksen järjestelyistä ja niiden kehittämisestä.

Pääaineen opinnot jakautuvat perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Kun opintokokonaisuuden kaikki opintojaksot on suoritettu, opiskelija hakee kokonaisuusmerkintää amanuenssilta sähköpostitse. Opiskelijan on ilmoitettava kokonaisuuteen sisällytettävät opintojaksot.

Tutkielmatyöskentely muodostaa keskeisen osan opintoja. Aineopintovaiheessa pääaineopiskelijat laativat kandidaatintutkielman ja syventävien opintojen vaiheessa pro gradu -tutkielman. Tutkielmissa opiskelijoiden tulee osoittaa perehtyneisyytensä tiedonhankintaan, metodiset valmiutensa analysoida lähdeaineistoa sekä kykynsä argumentoida tieteellisesti.

Opintojen työelämäorientaatio

Laitoksen tavoitteena on, että koulutusohjelmistamme valmistuu asiantuntijoita, joiden ammattitaidolle on tarvetta ja kysyntää valmistumisen jälkeen. Yhteistyösuhteet eri organisaatioiden, kuten koulujen, museoiden, ministeriöiden, arkistojen, yritysten, tiedotusvälineiden ja muiden yhteisöjen kanssa antavat mahdollisuuksia opiskelijoille, mutta toimivat myös tärkeänä palautekanavana tarjoamamme koulutuksen laadusta ja kysynnästä.

Työelämäorientaation tukemiseksi opintoihin sisältyy harjoittelujakso työelämässä. Ohjattu korkeakouluharjoittelu sijoittuu pääaineiden syventäviin opintoihin. Maantieteissä, ympäristöpolitiikassa ja arkisto-opinnoissa harjoittelu on pakollinen. Historian pääaineopiskelijoille harjoittelu on vapaaehtoinen mutta suositeltava. Korkeakouluharjoittelussa opiskelijat saavat käytännön kokemusta työmarkkinoille hakeutumisesta ja työelämässä toimimisesta sekä luovat kontakteja tutkinnon jälkeistä työllistymistä varten. Työharjoittelua varten voi hakea yliopiston harjoittelutukea, jota jaetaan kerran vuodessa. Haku ja päätös tulevan vuoden tuesta tehdään edeltävän vuoden loppupuolella, jolloin opiskelijalla on runsaasti aikaa etsiä harjoittelupaikkaa. Harjoittelutuen suuruus vaihtelee vuosittain. Laitoksen harjoitteluvastaava on maantieteiden ja ympäristöpolitiikan amanuenssi. Aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat harjoittelut opettajan pedagogisten opintojen yhteydessä.

Tenttijärjestelyt

Laitoksella järjestetään luentokuulusteluja, joiden kesto on yleensä kaksi tuntia, eikä niihin vaadita erikseen ilmoittautumista. Luentokursseista järjestetään kaksi tenttiä. Lisäksi lukuvuosittain järjestetään kaksi rästitenttiä. Tammikuun rästitentissä on mahdollista tenttiä syksyn ja toukokuun rästitentissä kevään luento-opetusta. Rästitentissä on mahdollista tenttiä ainoastaan laitoksen oman henkilökunnan luento-opetusta (ei vierailuluentoja, eikä harjoitus-opintojaksoja). Rästitenttiin ilmoittautuminen tapahtuu WebOodissa opintojaksokoodilla 5116666.

Historia- ja maantieteiden laitoksen kirjatentit ovat tentittävissä Exam-tenttijärjestelmän kautta Joensuun tai Kuopion kampuksilla. Sähköisissä tenteissä noudatetaan Itä-Suomen yliopiston opintojohtosääntöä sekä opintopalveluiden yleisiä sähköistä tenttiä koskevia ohjeita. Ohjeet ovat luettavissa Kamussa. Historia- ja maantieteiden laitoksen tenttejä ei ole mahdollista tehdä etätentteinä.

Aikaisempien opintojen hyväksilukeminen

Historia- ja maantieteiden laitoksella noudatetaan tiedekunnan linjauksia hyväksilukemisesta. Opintojakson korvaavuudesta päättää opintojakson vastuuopettaja. Opintojakson sisällyttämisestä päättää historia- ja maantieteiden laitoksen johtaja. Opintojen hyväksilukemisen periaatteista ja käytännöstä neuvoa antavat pääaineiden amanuenssit. Kieliopintojen hyväksilukeminen käsitellään kielikeskuksessa. Aiempien opintojen perusteella ei voida korvata kandidaatintutkielmaa, pro gradu -tutkielmaa eikä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.

Vaihto-opiskelu

Laitos osallistuu aktiivisesti kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Laitos on mukana useissa eri verkostoissa ja pystyy tarjoamaan vuosittain useita kymmeniä opiskelupaikkoja ulkomailla. Vaihto-opiskelumahdollisuuksista vastaavat yliopistonlehtori Paul Fryer sekä maantieteiden ja ympäristöpolitiikan amanuenssi Outi Väyrynen. Ulkomailla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta sovitaan alustavasti ennen vaihtoa. Learning agreement (suunnitelma vaihdossa suoritettavista opinnoista) laaditaan yhdessä pääaineen amanuenssin kanssa.

Historia (Suomen historia ja yleinen historia)

Historian oppiaineryhmä sisältää Suomen historian ja yleisen historian. Historian opinnot kouluttavat opiskelijoita arvioimaan kriittisesti tieteessä ja julkisuudessa esitettäviä käsityksiä menneisyydestä ja nykypäivästä. Historian oppiaineiden tavoitteet ovat metodisia, sisällöllisiä ja ammatillisia. Metodisiin valmiuksiin kuuluvat kyky analysoida erilaisia aineistoja sekä perehtyneisyys ajankohtaisiin metodisiin keskusteluihin. Sisällöllisiin tavoitteisiin kuuluvat historiallisten kehityslinjojen hallinta sekä historiatieteen oman oppihistorian tuntemus. Koulutuksen ammatillisena tavoitteena on valmistaa asiantuntijoita, jotka kykenevät vastaamaan nopeasti muuttuvan työelämän haasteisiin. Asiantuntijatehtävissä työskenteleviltä tavallisesti vaadittavia ominaisuuksia ovat tiedonhallinta, itsenäisten johtopäätösten teko ja selkeä argumentaatio. Historiaa pääaineena opiskelleet sijoittuvat muun muassa opetussektorille, tiedotusalalle, arkistoihin, museoihin, kirjastoon ja julkishallintoon. Oppimistavoitteet on kuvattu tarkemmin historia- ja maantieteiden laitoksen toimintakäsikirjassa ja opintojaksokuvauksissa. Oppiaineryhmä koordinoi monitieteistä Venäjä- ja rajatutkimuksen sivuainekokonaisuutta.

Historian pääaineopiskelijat suorittavat humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) ja filosofian maisterin (FM) tutkinnot. Tutkinnot suoritetaan joko aineenopettajan tai asiantuntijan suuntautumisvaihtoehdossa. Tutkinnon pääaine (Suomen tai yleinen historia) valitaan kandidaattiseminaarivaiheessa tavallisesti toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Pääaineen voi vaihtaa maisterin tutkintoon. Opiskelijat, jotka ovat suorittaneet HuK-tutkinnon pääaineenaan Suomen historia, voivat vaihtaa pääaineen maisterivaiheessa yleiseen historiaan ilman hakemusmenettelyä. Vastaavasti HuK-tutkinnon pääaineenaan yleinen historia suorittaneet opiskelijat voivat vaihtaa pääaineen maisterivaiheessa Suomen historiaan ilman hakemusmenettelyä. FM-tutkinnon pääaine määräytyy opiskelijan suorittaman maisteriseminaarin mukaan.

Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa opiskelijat suorittavat opettajan pedagogisten opintojen ohella yhteiskuntaoppi opetettavana aineena -opintokokonaisuuden (ks. tarkemmat tiedot opinto-oppaasta tai WebOodista) saadakseen historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajan pätevyyden. Halutessaan opiskelija voi hankkia historian ja yhteiskuntaopin lisäksi myös ns. kolmannen opetettavan aineen opettajan pätevyyden. Aineenopettajan opintoihin on erillinen haku. Opintoihin voi hakea useamman kerran opiskelun aikana.

Asiantuntijan suuntautumisvaihtoehdossa opiskelijat valitsevat sivuaineet suuntautumisensa mukaan. Sivuainevalinnat ovat usein tärkeitä työllistymisen kannalta, joten asiantuntijan vaihtoehdossa on järkevää koota työmarkkinoille sijoittumista edistäviä aineyhdistelmiä. Arkistoalan monipuolisiin työtehtäviin saa hyvät edellytykset Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelmassa, johon on erillinen haku keväisin. Maisteriohjelmaan voi hakea, kun kandidaatin tutkinto on suoritettu. Museoalalle aikovan kannattaa valita sivuaineekseen esimerkiksi arkeologia, kulttuurintutkimus tai perinteentutkimus. Suositeltavaa on myös museologian perusopintojen suorittaminen. Toimittajan tehtäviin hyödyllisiä sivuaineita ovat esimerkiksi mediakulttuuri ja viestintä, suomen kieli ja yhteiskuntatieteelliset aineet. Tutkimustyöstä kiinnostuneen kannattaa valita sivuaineensa omaa tutkimusteemaa tukevasti. Tällöin kyseeseen voivat tulla esimerkiksi yhteiskunta- tai kulttuuritieteelliset opinnot tai esimerkiksi teologia, psykologia, oikeustieteet tai kasvatustieteet. Asiantuntijavaihtoehdossa opiskelevia suositellaan hakeutumaan maisterivaiheen opinnoissa ohjattuun korkeakouluharjoitteluun.

Suuntautumisvaihtoehtoja ja eri ammatteihin johtavia opintopolkuja käydään tarkemmin läpi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opintojaksoilla Orientaatio yliopisto-opiskeluun, Hops ja Historian uravalinnat. Lisäksi opiskelijat voivat henkilökohtaisesti keskustella valinnoistaan amanuenssin kanssa.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja filosofian maisterin tutkinto, historia

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija

  • tunnistaa keskeisiä maailman ja Suomen historian sekä valitsemiensa erityisalueiden kehityslinjoja
  • tuntee historian tieteenalana, ymmärtää sen tutkimuksen luonteen sekä kykenee arvioimaan ja osallistumaan sitä koskevaan keskusteluun
  • tuntee ja noudattaa tutkimuksen tekemisen eettisiä periaatteita
  • hallitsee tiedonhaun menetelmät ja osaa tehdä pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen
  • osaa toimia yhteistyössä muiden kanssa
  • omaa vaaditut kieli- ja viestintätaidot
  • tuntee työmarkkinoiden rakenteet ja toimintatavat yleisesti sekä oman alan osalta

Tutkintoon sisältyvien opintojen ohjeellinen ajoittuminen on esitelty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Tutkintoon kuuluvien opintokokonaisuuksien ja niiden sisältöjen tarkempi esittely WebOodissa (avautuu uuten välilehteen) olevassa Suomen historian ja yleisen historian opinto-oppaassa.

Filosofian maisterin tutkinto

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija

  • hallitsee historian keskeisiä kehityslinjoja ja tieteenalan historiaa
  • omaa historian tai muun alan asiantuntijatehtävissä edellytettävät tiedot ja taidot
  • kykenee tekemään itsenäisesti laajan tieteellisen tutkimuksen
  • omaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen
  • osaa toimia ryhmän jäsenenä ja jakaa tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti
  • tuntee työmarkkinoiden toiminnan ja sinne sijoittumisen keskeiset periaatteet
  • ymmärtää tieteellisen asiantuntemuksensa ylläpitämisen ja kehittämisen merkityksen.

Tutkintoon sisältyvien opintojen ohjeellinen ajoittuminen on esitelty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Tutkintoon kuuluvien opintokokonaisuuksien ja niiden sisältöjen tarkempi esittely WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen) olevassa Suomen historian ja yleisen historian opinto-oppaassa.

Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelma

Asiakirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelma antaa valmiudet työskennellä monipuolisesti asiakirjahallinnan suunnittelu- ja johtotehtävissä niin asiakirjahallinnossa kuin myös kulttuurihistoriallisissa päätearkistoissa. Opiskelija saa sekä tietoa asiakirja- ja arkistoaineistojen sekä arkistoinstituutioiden roolista kulttuuriperinnön tuottajina, säilyttäjinä ja välittäjinä että valmiudet asiakirjatiedon elinkaaren jatkumon suunnitteluun ja ohjaukseen erilaisissa organisaatioissa. Keskeisiä sisältöjä lähestytään sekä akateemisen tutkimuksen että käytännön asiakirjahallinnan ammattilaisuuden kautta.

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija

  • tuntee asiakirjahallinnan tutkimus- ja teoriaperinteen perusasiat ja -kysymykset
  • osaa soveltaa asiakirjahallinnan tutkimustietoa käytännön työtehtäviin
  • hallitsee asiakirjahallinnan johto- ja suunnittelutehtävissä vaadittavat tiedot ja taidot
  • kykenee tekemään itsenäisesti laajan tieteellisen tutkimuksen ja osallistumaan sitä koskevaan keskusteluun
  • omaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen
  • tuntee asiakirjahallinnan työmarkkinat ja niiden tarjoamat mahdollisuudet

Tutkintoon kuuluvien opintojen opintopolku ja suoritusaika on esitelty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Tutkintoon kuuluvien opintokokonaisuudet ja niiden sisällöt on kerrottu asikirjahallinnan ja arkistoalan maisteriohjelman opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Maantiede ja ympäristöpolitiikka -hakukohde

Maantiede ja ympäristöpolitiikka -hakukohteen opiskelijoiden valikoituminen pääaineisiin

Maantiede- ja ympäristöpolitiikka hakukohteeseen kuuluu kolme pääainetta: Maantiede, yhteiskuntamaantiede ja ympäristöpolitiikka. Hakukohteeseen hyväksytyt valitsevat pääaineensa ja samalla tavoitetutkintonsa viimeistään kandidaattityön yhteydessä. Siihen saakka opintorekisterissä pääaineena on Maantiede ja ympäristöpolitiikka, ja tavoitetutkintona yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (YTK). Aineenopettajiksi aikovat voivat tehdä valintansa jo ensimmäisen syksyn aikana. Valittavissa olevat pääaineet (suluissa tavoitetutkinnot) ovat:

  • maantiede (LuK, FM)
  • yhteiskuntamaantiede (YTK, YTM)
  • ympäristöpolitiikka (YTK, YTM)

Jokaisella hakukohteeseen valitulla on oikeus osallistua maantieteen aineenopettajavalintaan (kiintiö on 10 opiskelijaa/vuosi). Maantieteen aineenopettajakoulutuksessa pääaineena on maantiede ja tavoitetutkintoina LuK ja FM.

Pääaineita, suuntautumisvaihtoehtoja sekä eri ammatteihin johtavia opintopolkuja käydään tarkemmin läpi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opintojaksoilla Yliopisto-opinnot käyntiin, Hops sekä Identiteetit ja työelämäkäytännöt. Lisäksi opiskelijat voivat henkilökohtaisesti keskustella valinnoistaan amanuenssin kanssa.

Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa kandidaatintutkinnon jälkeen maantieteen/yhteiskuntamaantieteen/ympäristöpolitiikan uudeksi pääaineekseen, voidaan häneltä edellyttää maantieteen/yhteiskuntamaantieteen/ympäristöpolitiikan täydentäviä opintoja, joita ei sisällytetä maisteritutkintoon. Myös opiskelijoiden, jotka vaihtavat LuK-tutkinnon jälkeen opettajan vaihtoehdosta maantieteilijän vaihtoehtoon, voidaan edellyttää täydentävän pääaineen opintojaan.

Huomioitava siirryttäessä maisteriopintoihin

Opiskelijan on suoritettava alempi korkeakoulututkinto ennen siirtymistä suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Kandidaatintutkintoon sisällytettyjä opintoja ei voi käyttää maisterin tutkintoon.

Pääaineen vaihtaminen

Hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella muutoshakemuksella. Opinto-oikeuden muutos voi edellyttää täydentäviä opintoja. Opinto-oikeuden vaihtaminen edellyttää luopumista edeltävästä opinto-oikeudesta. Opinto-oikeuden vaihtaminen ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan. ​

Opiskelija, joka on valittu suorittamaan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa maantieteen, yhteiskuntamaantieteen tai ympäristöpolitiikan pääaineessa voidaan siirtää suorittamaan maisterin tutkintoa (maisteriopintoja) seuraavin ehdoin: Opiskelijalla on aiempi yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto sekä hänellä on suoritettuna uuden pääaineen perus- ja aineopinnot (60 op, ei sis. kandidaatin tutkielmaa) huomioiden valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen.

Opiskelijalta voidaan edellyttää uuden pääaineen/ suuntautumisvaihtoehdon mukaisia täydentäviä opintoja. Esimerkiksi geoinformatiikan syventävien opintojen suuntautumisvaihtoehdossa. Opinnoista tulee neuvotella laitoksen amanuenssin kanssa. Täydentävät opinnot eivät sisälly maisterin tutkintoon. Myös opiskelijoiden, jotka vaihtavat LuK-tutkinnon jälkeen opettajan vaihtoehdosta maantieteilijän vaihtoehtoon, tai toisinpäin, voidaan edellyttää täydentävän pääaineen opintojaan.

Maisteriohjelmiin hakeminen

Enviroment, Natural Resources and Climate Change: Opiskelijat, joilla on opinto-oikeus pääaineessa ympäristöpolitiikka (YTK/YTM) voivat vaihtaa pääaineensa, tavoitetutkintonsa ja tutkintorakenteensa englanninkieliseen maisteriohjelmaan. Pääaineena on Natural Resources Governance. Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa Environmental and Climate Change Law -pääaineeseen, opiskelijalla tulee olla suoritettuna erikseen määriteltävät hakukelpoisuuden antavat oikeustieteiden opinnot. Hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella muutoshakemuksella, eikä se ole sidottu tiettyyn ajankohtaan.

Luonnontietieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri, maantiede

Maantiede

Maantieteen opiskelun tavoitteena on laaja-alainen maantieteen eri osa-alueiden tuntemus ja maantieteellisen ajattelun taito. Tarkasteltavat aiheet vaihtelevat aluepolitiikasta ympäristöongelmiin, ihmisen ja luonnon suhteista yhteiskunnan sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Maantieteen pääaineesta valmistuneet toimivat työelämässä erilaisissa suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä julkishallinnossa, järjestöissä ja yrityksissä sekä maantieteen aineenopettajina.

LuK-tutkinto

LuK-tutkinto suoritetaan joko aineenopettajan tai maantieteilijän suuntautumisvaihtoehdossa.

Opintojen ohjeellinen ajoittuminen on esitelty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä.

Opintojen sisältö on esitelty maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa.

Filosofian maisterin tutkinto

Maisteritutkintovaiheessa on mahdollista suorittaa syventävät opinnot seuraavissa pääaineissa/suuntautumisvaihtoehdoissa:

  • aineenopettaja
  • luonnon- ja ympäristömaantiede
  • geoinformatiikka (sis. geospatiaalinen analyysi)

Opintojen ohjeellinen ajoittuminen on esitelty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä.

Opintojen sisältö on esitelty maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa.

Maantieteen aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto (120 op)

Maantieteen opettajaksi opiskelevan maisteritutkintoon sisältyy 85 op maantieteen /yhteiskuntamaantieteen syventäviä opintoja sekä 35 op aineenopettajan pedagogisia opintoja TAI 35 op biologian opintoja.

Maantieteen syventävät opinnot suoritettuaan aineenopettajaksi opiskeleva osaa tuottaa maantieteellistä tietoa ja hallitsee sen soveltamisen opetuskäyttöön. Opiskelija ymmärtää aineenopettajan roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana, ja tunnistaa maantieteen luonteen osallistumiseen ja osallistamiseen kannustavana tieteenalana. Opintojen suorittamisesta ja ohjauksesta vastaa yliopistonlehtori Minna Tanskanen.

Maantieteen aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon opintojen ohjeellinen suorittamisaika on kerrottu historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Maantieteen aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon opintojen tutkintorakenne ja opintojaksokuvaukset ovat katsottavissa maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Luonnon- ja ympäristömaantieteen suuntautumisvaihtoehto (120 op)

Suuntautumisvaihtoehdon valinneet opiskelijat syventyvät opinnoissaan luonnon- ja ympäristömaantieteen käsitteisiin, teorioihin ja menetelmiin sekä soveltavat niitä tutkimusteemoihinsa. Opinnot painottuvat luonnonprosessien ja maantieteelliseen luonnon- ja ihmisympäristön vuorovaikutusten tutkimukseen. Luonnon- ja ympäristömaantieteen syventävistä opinnoista opiskelija voi valmistua myös aineenopettajan pätevyydellä.

Luonnon- ja ympäristömaantieteen opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia hakeutua tutkimuksen, hallinnon ja yritysmaailman tehtäviin, joissa vaaditaan ympäristöosaamista. Opinnot antavat pohjan opiskelijalle tehdä maantieteellistä luonnon ja ympäristön tutkimusta. Opintojen suorittamisesta sovitaan professori Alfred Colpaertin tai kanssa.

Luonnon- ja ympäristömaantieteen opintojen ohjeellinen suorittamisaika on kerrottu historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Luonnon- ja ympäristömaantieteen suuntautumisvaihtoehdon opintojen tutkintorakenne ja opintojaksokuvaukset ovat katsottavissa maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehto (120 op)

Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehto on tarjolla maantieteen (FM) ja yhteiskuntamaantieteen (YTM) pääaineopiskelijoille. Opiskelijat syventyvät opinnoissaan maantieteiden käsitteisiin ja teorioihin sekä geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin menetelmiin ja soveltavat niitä tutkimusteemoihinsa. Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehto jakautuu geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin opintoihin. Geoinformatiikan opinnot painottuvat paikkatiedon käsittelyyn, käyttöön ja analyyseihin, kun taas geospatiaalisen analyysin opinnot ovat menetelmäsuuntautuneempia ja keskittyvät aineistojen analyysiin, testaamiseen ja mallinnukseen.

Geoinformatiikan opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia hakeutua tutkimuksen, hallinnon ja yritysmaailman tehtäviin, joissa vaaditaan geoinformatiikan kentän laajaa hallintaa. Opinnot antavat pohjan opiskelijalle tehdä paikkatietoon pohjautuvaa maantieteellistä tutkimusta, jossa geoinformatiikan menetelmät ovat merkittävässä osassa. Geoinformatiikan opiskelija voi olla luonnontieteellisesti tai yhteiskuntatieteellisesti orientoitunut. Geoinformatiikan syventävistä opinnoista opiskelija voi valmistua myös aineenopettajan pätevyydellä.

Geospatiaalisen analyysin opinnot antavat valmiuksia spatiaalisen mallintamisen ja ajattelutavan oppimiseksi. Linjaa suositellaan erityisesti tutkijan uralle suuntautuville opiskelijoille ja se sopii sekä FM että YTM tutkintoa opiskeleville. Geospatiaalisen analyysin opinnot antavat valmiuksia erityisesti paikkatietoaineistojen käyttämiseen suunnittelu- ja tutkimustehtävissä maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen eri osa-alueilla, joissa korostuvat sijainnista ja spatiaalisista relaatioista esille nousevat vuorovaikutussuhteet ja tekijät. Kokonaisuus on tarkoitettu täydentämään menetelmällisiä opintoja siten, että opiskelija voi hyödyntää kursseilla saatua osaamista syventävissä opinnoissa sekä jatko-opinnoissa.

Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehdon valitsevalla opiskelijalla on oltava vähintään 20 opintopistettä kandidaattivaiheessa suoritettuja geoinformatiikan opintoja. Opintojen suorittamisesta sovitaan professori Timo Kumpulan kanssa.

Geospatiaalisen analyysin suuntautumisvaihtoehdon valitsevalla opiskelijalla on oltava vähintään 25 opintopistettä kandidaattivaiheessa suoritettuja geoinformatiikan opintoja tai muita suuntausta tukevia menetelmäopintoja. Opintojen suorittamisesta sovitaan professori Markku Tykkyläisen kanssa.

Suuntautumisvaihtoehdon valinneet opiskelijat (FM) syventyvät opinnoissaan luonnon- ja ympäristömaantieteen käsitteisiin, teorioihin ja menetelmiin sekä soveltavat niitä tutkimusteemoihinsa. Opinnot painottuvat luonnonprosessien ja maantieteelliseen luonnon- ja ihmisympäristön vuorovaikutusten tutkimukseen. Luonnon- ja ympäristömaantieteen syventävistä opinnoista opiskelija voi valmistua myös aineenopettajan pätevyydellä.

Opintojen ohjeellinen suorittamisaika on kerrottu historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Suuntautumisvaihtoehdon opintojen tutkintorakenne ja opintojaksokuvaukset ovat katsottavissa maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto ja maisterin tutkinto, yhteiskuntamaantiede

Yhteiskuntamaantiede

Yhteiskuntamaantiede voidaan nähdä yhteiskunnan rakenteisiin sekä alueellisiin järjestelmiin ja yhteiskunnallisiin ympäristökysymyksiin erikoistuneena maantieteen alana. Yhteiskuntamaantieteen opinnot suuntaavat erilaisiin alueellisiin ja kansainvälisiin tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviin.

Maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen tutkintorakenteet ja opintojaksokuvaukset ovat maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto

Yhteiskuntamaantieteen opiskelijat suorittavat kandidaattivaiheessa yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon (YTK) pääaineenaan yhteiskuntamaantiede. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta.

Osaamistavoitteet

Yhteiskuntamaantieteen aineopinnot suoritettuaan opiskelija

  • hallitsee tieteenalansa nykykeskusteluja taustoineen ja kykenee puolustamaan tulkintojaan ja analysoimaan muiden tuottamaa tekstiä
    osaa tiedonhankinnan lisäksi tiedonkäsittelyn, -tuotannon ja -esittämisen perusteet
  • osaa yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen metodologiset, menetelmälliset ja empiiriset perusasiat
  • osaa hyödyntää tieteellisen ajattelun, ryhmätyöskentelyn ja ongelmanratkaisun taitoja
  • osaa aluekehityksen ja ympäristön suunnittelun keskeiset lähestymistavat sekä tuntee niitä koskevaa tutkimusta ja käytäntöjä
  • osaa kriittisesti pohtia ajankohtaisia tapahtumia sekä niiden maantieteellisiä mittakaavoja, riippuvuuksia ja vuorovaikutussuhteita
  • pystyy soveltamaan maantieteellistä tietoa kehittämis- ja suunnittelutehtävissä
  • kykenee työskentelemään maantieteelle ominaisen näkökulmatietoisuuden avulla
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto

Yhteiskuntamaantieteessä perehdytään aluekehityksen kysymyksiin, globaaleihin maantieteellisiin prosesseihin ja ympäristöhaasteisiin sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Sen sisällä opiskelijat voivat erikoistua valinnaisten opintojen ja tutkielmansa kautta joko aluekehittämiseen tai ympäristövaikuttamiseen. Opiskelijan on myös mahdollista suunnata asiantuntemustaan kansainvälisiin kysymyksiin ja tehtäviin suorittamalla valinnaiset opintonsa ja kirjoittamalla pro gradu –tutkielmansa englannin kielellä. Suuntautumisvaihtoehdon tuottamaa asiantuntemusta vaativia työtehtäviä löytyy useimmiten alue- ja ympäristöhallinnosta, tutkimuslaitoksista sekä yrityksistä ja järjestöistä, joiden toimenkuvassa korostuvat aluekehityksen sekä ympäristö- ja yhteiskuntavastuun paikalliset, kansalliset ja globaalit haasteet. Yhteiskuntamaantieteen suuntautumisvaihtoehdon valitsevalla opiskelijalla on oltava suoritettuna Ihmismaantiede sekä Ympäristön ja maankäytön suunnittelu -opintojaksot aineopinnoissa. Suuntautumisvaihtoehdon valinnaisista opinnoista ja sitä edeltävistä opinnoista on sovittava aina yliopistonlehtori Ilkka Pyyn ja professori Jarmo Kortelaisen kanssa HOPS:n laadinnan yhteydessä.

Osaamistavoitteet:

Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

  • osaa perehtyä aluekehityksen kysymyksiin, globaaleihin maantieteellisiin prosesseihin ja ympäristöhaasteisiin sekä paikallisesta, kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta
  • osaa hyödyntää tieteellisiä käsitteitä, teorioita ja menetelmiä sekä soveltaa niitä yhteiskuntamaantieteen tutkimusteemoihinsa
  • osaa hakeutua opetuksen, tutkimuksen, hallinnon, järjestöjen tai yritysmaailman tehtäviin, joissa vaaditaan aluekehittämisen ja ympäristösuunnittelun osaamista
  • osaa tuottaa maantieteellistä tietoa ja soveltaa sitä strategisessa suunnittelussa ja kehittämistehtävissä
  • ymmärtää yhteiskuntamaantieteen asiantuntijan roolinsa yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana

Maisterin tutkinto voidaan suorittaa geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehdossa.

Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehto (120 op)

Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehto on tarjolla maantieteen (FM) ja yhteiskuntamaantieteen (YTM) pääaineopiskelijoille. Opiskelijat syventyvät opinnoissaan maantieteiden käsitteisiin ja teorioihin sekä geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin menetelmiin ja soveltavat niitä tutkimusteemoihinsa. Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehto jakautuu geoinformatiikan ja geospatiaalisen analyysin opintoihin. Geoinformatiikan opinnot painottuvat paikkatiedon käsittelyyn, käyttöön ja analyyseihin, kun taas geospatiaalisen analyysin opinnot ovat menetelmäsuuntautuneempia ja keskittyvät aineistojen analyysiin, testaamiseen ja mallinnukseen.

Geoinformatiikan opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia hakeutua tutkimuksen, hallinnon ja yritysmaailman tehtäviin, joissa vaaditaan geoinformatiikan kentän laajaa hallintaa. Opinnot antavat pohjan opiskelijalle tehdä paikkatietoon pohjautuvaa maantieteellistä tutkimusta, jossa geoinformatiikan menetelmät ovat merkittävässä osassa. Geoinformatiikan opiskelija voi olla luonnontieteellisesti tai yhteiskuntatieteellisesti orientoitunut. Geoinformatiikan syventävistä opinnoista opiskelija voi valmistua myös aineenopettajan pätevyydellä.

Geospatiaalisen analyysin opinnot antavat valmiuksia spatiaalisen mallintamisen ja ajattelutavan oppimiseksi. Linjaa suositellaan erityisesti tutkijan uralle suuntautuville opiskelijoille ja se sopii sekä FM että YTM tutkintoa opiskeleville. Geospatiaalisen analyysin opinnot antavat valmiuksia erityisesti paikkatietoaineistojen käyttämiseen suunnittelu- ja tutkimustehtävissä maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen eri osa-alueilla, joissa korostuvat sijainnista ja spatiaalisista relaatioista esille nousevat vuorovaikutussuhteet ja tekijät. Kokonaisuus on tarkoitettu täydentämään menetelmällisiä opintoja siten, että opiskelija voi hyödyntää kursseilla saatua osaamista syventävissä opinnoissa sekä jatko-opinnoissa.

Geoinformatiikan suuntautumisvaihtoehdon valitsevalla opiskelijalla on oltava vähintään 20 opintopistettä kandidaattivaiheessa suoritettuja geoinformatiikan opintoja. Opintojen suorittamisesta sovitaan professori Timo Kumpulan kanssa.

Geospatiaalisen analyysin suuntautumisvaihtoehdon valitsevalla opiskelijalla on oltava vähintään 25 opintopistettä kandidaattivaiheessa suoritettuja geoinformatiikan opintoja tai muita suuntausta tukevia menetelmäopintoja. Opintojen suorittamisesta sovitaan professori Markku Tykkyläisen kanssa.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto ja maisterin tutkinto, ympäristöpolitiikka

Ympäristöpolitiikka

Ympäristöpolitiikka tarjoaa laaja-alaista yhteiskuntatieteellistä osaamista ympäristöalan ja kestävän kehityksen tehtäviin. Tarkastelussa mm. talouden ja ympäristön suhde, ilmastopolitiikka, luonnonvarojen käytön kestävyys, yritysten yhteiskuntavastuu ja sosiaalinen kestävyys. Ympäristöpolitiikasta valmistuneet toimivat erilaisissa asiantuntija-, johtamis-, valmistelu- ja koordinointitehtävissä julkishallinnossa, yrityksissä ja järjestöissä sekä kansainvälisissä organisaatioissa.

Opintojen ohjeellinen ajoittuminen on esitetty historia- ja maantieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).

Ympäristöpolitiikan tutkintorakenteet ja opintojaksokuvaukset on kerrottu ympäristöpolitiikan opinto-oppaassa WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto

Ympäristöpolitiikan opiskelijat suorittavat kandidaattivaiheessa yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon (YTK) pääaineenaan ympäristöpolitiikka. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta.

Koulutus antaa valmiudet:

  1. tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin
  2. tunnistaa ympäristömuutosten taustalla olevia yhteiskunnallisia rakenteita ja prosesseja
  3. ratkaisujen etsimiseen käytännön ympäristökysymyksiin
  4.   ympäristöalan kehityksen seuraamiseen
  5. ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen ja jatkuvaan oppimiseen

Mikäli opiskelija suorittaa sivuaineenaan ympäristöoikeuden opintoja, saa hän valmiuksia myös

6.  oikeudellista asiantuntemusta edellyttäviin ympäristöalan tehtäviin ja tällaisten tehtävien vaatimien erityistietojen hankkimiseen
7. perusteltujen oikeudellisten ratkaisujen tekemiseen

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto

Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä.

Koulutus antaa valmiudet:

  1. yhteiskuntatieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen
  2. tunnistaa ympäristömuutosten taustalla olevia yhteiskunnallisia rakenteita ja prosesseja
  3. ratkaisujen etsimiseen eritasoisiin ympäristökysymyksiin
  4. informaation hankintaan ja hallintaan sekä uuden tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen
  5. toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä
  6. tieteelliseen jatkokoulutukseen

Osaamistavoitteet

Ympäristöpolitiikan syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija

  • osaa perehtyä itsenäisesti ympäristö-, ilmasto- ja luonnonvarapoliittisiin erityiskysymyksiin sekä ympäristöhallintaan liittyviin prosesseihin ja sopimuksiin paikalliselta maailmanlaajuiselle tasolle
  • osaa yhdistää ympäristöhaasteisiin liittyvää tietoa paikallisista, kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä ja tunnistaa tästä tiedosta ympäristökysymysten kannalta oleellisia näkökulmia
  • osaa hyödyntää tieteellisiä käsitteitä, teorioita ja menetelmiä sekä soveltaa niitä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen teemoihin
  • osaa hakeutua opetuksen, tutkimuksen, hallinnon, järjestöjen tai yritysmaailman tehtäviin, joissa vaaditaan ympäristöpoliittista osaamista sekä ympäristön ja yhteiskunnan suhteen muutoksen ymmärtämistä
  • osaa tuottaa ympäristöpoliittista tietoa, soveltaa sitä strategisessa suunnittelussa ja kehittämistehtävissä sekä laatia ympäristöpolitiikan kannalta merkityksellisiä raportteja
  • ymmärtää yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen merkityksen sekä ympäristöpolitiikan asiantuntijan roolinsa yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana
Master's Degree Programme Environment, Natural Resources and Climate Change in Environmental Policy and Law

Ympäristöpolitiikka- ja ympäristöoikeus -pääaineilla on yhteinen englanninkielinen maisteriohjelma Master's Degree Programme Environment, Natural Resources and Climate Change in Environmental Policy and Law. Maisteriohjelmaa koordinoi UEF Law School. Ympäristöpolitiikan opiskeljoiden pääaine on Natural Resources Governance.

Maisteriohjelmaan hakeminen

Opiskelijat, joilla on opinto-oikeus pääaineessa ympäristöpolitiikka (YTK/YTM) voivat vaihtaa pääaineensa, tavoitetutkintonsa ja tutkintorakenteensa englanninkieliseen maisteriohjelmaan, jossa pääaineena on Natural Resources Governance. Hakeminen tapahtuu opinto-oikeuden muutoshakemuksella. Opinto-oikeuden muutos voi edellyttää täydentäviä opintoja. Opinto-oikeuden vaihtaminen edellyttää luopumista edeltävästä opinto-oikeudesta. Opinto-oikeuden vaihtaminen ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan. ​

Environmental Policy and Law -ohjelma

The Master's Degree Programme in Environmental Policy and Law is a multidisciplinary two-year programme that combines group teaching and independent research with the objective of providing participants with professional skills in environmental law and policy. The programme consists of advanced study of law and policy in relation to the environment, climate change and natural resources.

Natural Resources Governance: The scientific background for this major is environmental policy, a discipline offering a social scientific perspective to current environmental problems and their solutions. By choosing this major, you can specialise in global and local governance issues and in policy formulation and implementation. Your target degree will be Master in Social Sciences (MSocSc).