Oikeustieteiden laitos (avautuu uuteen välilehteen) on monipuolinen juridiikan ammattilaisten kouluttaja, jonka opetus perustuu kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuun tutkimukseen.
Laitoksellamme suoritettavat oikeustieteellisen alan tutkinnot (ON/OTM) antavat virkakelpoisuuden esimerkiksi tuomarin, asianajajan ja syyttäjän tehtäviin. Yleisjuristien ohella laitokselta valmistuu tiettyyn oikeudenalaan erikoistuneita hallintotieteiden maistereita.
Opetuksessa korostuu juristille tärkeät ongelmanratkaisu-, tiedonhallinta- ja argumentointitaidot. Työelämässä keskeisiä kirjoitus- ja vuorovaikutustaitoja kehitetään pienryhmäopetuksessa. Laitoksellamme on runsaasti kansainvälisiä opiskelijoita ja kaksi englanninkielistä maisteriohjelmaa.
Oikeustieteiden laitos on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu tutkimus- ja opetusyksikkö, jonka vahvuusalueita ovat erityisesti ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeus, empiirinen oikeustutkimus, hyvinvointioikeus sekä oikeudellinen ratkaisutoiminta.
Oikeustieteiden laitoksella ohjauksen tavoitteena on tukea opintojen sujuvaa etenemistä, opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä sekä yliopistoyhteisöön kiinnittymistä. Ohjauksen tavoitteena myös vahvistaa opiskelijoiden toimijuutta sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Lähtökohtana on opiskelijan vastuu omista opinnoistaan, jota laitoksen opetus ja ohjaus tukevat. Laitoksen ohella yliopisto tarjoaa opiskelijalle lukuisia ohjauspalveluja (lisätietoa KAMUssa).
Ohjauksen tavoitteet ja niitä toteuttavat käytännöt
Asiantuntijuuden kehittyminen:
- osaamisperustainen ja argumentaatiotaitoja kehittävä opetussuunnitelma
- opintojaksokohtainen palaute ja osaamisen reflektointi (mm. itse- ja vertaisarviointi)
- opintopiirit
- opiskelutaitopajat
- opettajatuutorointi
- HOPS-ohjaus
- harjoitteluohjaus
- kv. vaihdon ohjaus
- tutkielmien ohjaus
- uraohjaus
Yliopistoyhteisöön kiinnittyminen:
- tervetulomateriaali
- orientaatio
- opiskelijatuutorointi
- opettajatuutorointi
- opintopiirit
- erityisesti opintojen alkuvaiheen opetus
Opintojen sujuva eteneminen:
- orientaatio
- opiskelijatuutorointi
- opettajatuutorointi
- opintojen seurantakyselyt
- HOPS-ohjaus
- pääaineiden opintopolut ja pääaineiden HOPS-ohjaajat
Opintojen ohjaukseen oikeustieteiden laitoksella sisältyy:
- koulutusasiantuntijan (ent. amanuenssin) neuvonta
- opiskelijatuutorointi
- opettajatuutorointi
- opiskelutaitojen ohjaus
- Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
- pääaineiden opintopolut (HTK/HTM-tutkinnot) ja HOPS-ohjaajat
- opintopiirit
- opintojaksokohtainen ohjaus ja palaute
- tutkielman ohjaus
- uraohjaus
Koulutusasiantuntijoiden opintoneuvonta
Koulutusasiantuntijat Riitta Sinkkonen, Tuula Joro ja Milla Romppanen antavat yleistä opintoneuvontaa ja ovat tukena opintojen suunnittelussa. Heihin voit olla yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää esim. henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, aiempien opintojen hyväksilukemisesta, lisäajan hakemisesta opintoihin tai valmistumisesta.
Opiskelijatuutorointi
Opiskelijatuutorit ottavat uudet opiskelijat vastaan orientaatioviikon alussa. He toimivat uusien opiskelijoiden tukena opintoyhteisöön ja opiskelijakavereihin tutustumisessa ja opintoihin kiinnittymisessä. Opiskelijatuutorit auttavat opintoihin liittyvien käytännön asioiden opettelussa sekä järjestävät tapahtumia, joissa opiskelijat pääsevät tutustumaan toisiinsa. Oikeustieteiden opiskelijatuutoreiden nimet ja yhteystiedot löytyvät uusien opiskelijoiden Smart Start -oppaista.
Tuutorikoulutukseen osallistumisesta ja tuutorina toimimisesta opiskelija saa 4 opintopistettä (muita opintoja, ei kuulu pääaineopintoihin). Tuutorointiin annetaan koulutusta, josta vastaavat koulutuspalvelut ja oikeustieteiden laitos. Tuutorit valitaan keväisin hakemusten perusteella.
Opiskelutaitojen ohjaus
Oikeustieteiden opinnoissa tarvittavat taidot kehittyvät vähitellen opintojen kuluessa, osana opintojaksojen opiskelua. Jaksojen opetukseen sisältyy myös opiskelutaitojen ohjausta. Opiskeluvalmiuksien kehittyminen ja tunnistaminen on erityisen huomion kohteena ensimmäisen lukuvuoden aikana. Opiskelijatuutorit ja opettajatuutorit tukevat oikeustieteen opiskelun käynnistymisessä.
Pääaineiden opintopolut (HTK/HTM-tutkinnot) ja HOPS-ohjaajat
HTK- ja HTM-opiskelijat valitsevat itselleen yhden pääaineen, jonka perus-, aine- ja syventävät opinnot muodostavat tutkinnon rungon. Pääainevalinnan sekä sivuaineiden valinnan tueksi laitoksella on määritelty esimerkinomaisia opintopolkuja, jotka kuvaavat opiskelijan opintovaihtoehtoja kussakin pääaineessa sekä näiden työllisyysnäkymiä. Lisäksi kussakin pääaineessa on yksi tai useampi HOPS-ohjaaja, jolta voit pyytää apua pää- ja sivuainevalintoihin esimerkiksi työllistymisen näkökulmasta. Opintopolut ja HOPS-ohjaajien tiedot löytyvät Oikeustieteiden opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Opintojaksokohtainen ohjaus ja palaute
Yksittäisten opintojaksojen opetukseen sisältyy opiskelutaitojen kehittämistä, esimerkiksi ohjausta kunkin jakson tentissä tai tehtävissä tarvittavista toimintatavoista. Opintojaksoihin sisältyy myös esimerkiksi opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia, jotka vahvistavat opiskelijan kykyä arvioida ja jäsentää oppimistaan. Oikeustieteen opiskelutaitojen kehittymiseksi on tärkeää osallistua opetukseen.
Koulutuksen johtosäännön 34 §:n mukaan opiskelijalla on lisäksi oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen ja muuten tallennettuun opintosuoritukseen.
Tutkielmien ohjaus
Tutkielmaseminaarit sisältävät ohjausta, jonka tavoitteena on tukea opiskelijaa muun muassa tutkimuskysymysten asettamisessa, tutkimusmenetelmien ja -aineiston käyttämisessä sekä tutkielmaprosessin onnistuneessa toteutuksessa. Ohjauksesta vastaa kunkin seminaarin vastuuopettaja, ja ohjauksen keinoina käytetään myös opiskelijoiden vertaisohjausta. Lisätietoa saa seminaarien vastuuopettajilta.
Uraohjaus
Uraohjaus on koko opintojen ajan kestävä prosessi. Oikeustieteiden laitoksen opintojaksojen sisällöt ja monimuotoiset suoritustavat tukevat työelämätaitojen ja -valmiuksien karttumista. Asiantuntijuuden kehittymistä ja opiskelijan omia tavoitteita arvioidaan opettajatuutorin kanssa käytävissä HOPS-keskusteluissa. Myös pääaineiden HOPS-ohjaajat ja graduohjaajat tukevat työelämätavoitteita vastaavissa opintovalinnoissa.
Yliopisto tarjoaa opiskelijoille erillisiä uraohjausopintojaksoja, ja OTM-opiskelijat voivat suorittaa yhdessä Lakimiesliiton kanssa toteutettavan opintojakson Työnhaun verkkovalmennus OTM-opiskelijoille.
Harjoittelun ja opiskelijavaihdon vastuuhenkilöt
Oikeustieteiden laitoksen harjoitteluvastaavana toimii Niina Gråsten ja kansainvälisen opiskelijavaihdon vastuuhenkilönä kv-koordinaattori Mia Kilpeläinen.
HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma on opintojen suunnittelun väline. HOPSin tarkoituksena on auttaa muodostamaan kokonaiskuva tutkinnosta ja siihen sisältyvistä opinnoista sekä niiden etenemisestä. HOPSissa hahmotellaan tutkintoon sisältyville opinnoille suoritusaikataulu ja laaditaan suunnitelma tutkinnon suorittamiseksi. Opintojen edetessä suunnitelma tarkentuu ja HOPSia päivitetään. Opiskelija voi poiketa suunnitelmistaan, mutta hänen tulee varmistaa, että suoritettavat opinnot vastaavat tutkinnon opetussuunnitelmaa. HOPSiin kuuluu myös omien lähtökohtien, tavoitteiden, urasuunnitelmien ja opiskelutaitojen pohdinta. HOPSin laatimisen lähtökohtina ovat opetussuunnitelma ja tutkintorakenne sekä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet. Jo opintojen alkuvaiheessa HOPSiin kannattaa sisällyttää myös mahdollinen kansainvälinen vaihto-opiskelu ja työharjoittelun suorittaminen. HOPSia suunnitellessaan opiskelja voi mahdollisuuksiensa mukaan ottaa huomioon myös työelämän osaamistarpeet sekä omat uratoiveensa, ja valita valinnaisista opinnoista näitä toiveita ja tarpeita tukevia opintoja.
Opiskelija laatii itse HOPSin, jonka koulutusasiantuntija/amanuenssi tarkastaa ja hyväksyy. Opiskelija voi halutessaan pyytää apua HOPSin laadintaan esimerkiksi pääaineensa HOPS-ohjaajalta. OPSiin voi mahdollisesti sisältyä virheitä, joita opettajatuutori tai koulutusasiantuntija/amanuenssi eivät huomaa. Tiedekunnan vahvistamat opetussuunnitelmat ja opiskelijan tavoitetutkintoon jo suorittamat opinnot määrittelevätt tutkinnosta puuttuvat opinnot. HOPS ei siis ole opiskelijan hakemus tutkintoon kuuluvista opinnoista eikä opettajatuutori/HOPS-koordinaattorin hyväksyntä tarkoita, että tutkinto myönnettäisiin HOPSisssa esitetyn mukaisesti.
HOPS-työskentely toteutetaan seuraavasti:
Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot
HTK-tutkinnon HOPS
Suositeltavaa on, että kaikki HTK-opiskelijat suorittavat ensimmäisenä opintovuonna Yleiset oikeusjärjestysopinnot (60 op) -kokonaisuuden, jonka kuluessa opiskelijalle muodostuu yleiskuva eri oikeudenaloista myös oppiaineina, mikä osaltaan edesauttaa HTK-tutkinnon pääaineen ja mahdollisen oikeustieteiden sivuaineen valintaa.
Opettajatuutori ja koulutusasiantuntija järjestävät HOPS-työpajoja, joissa kerrotaan opintojen rakenteesta ja opastetaan HOPSin laatimisessa. Opiskelija laatii HOPSin ja lähettää sen koulutusasiantuntijalle tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa yhden opintopisteen (5311016) rekisteriin. Jos opiskelija haluaa ohjausta esim. vapaavalintaisista opinnoista tai sivuaineista, hän voi olla yhteydessä pääaineensa HOPS-ohjaajaan ennen HOPSin lähettämistä koulutusasiantuntijalle. Vaihto-opintoihin liittyvistä asioista voi käydä keskustelemassa kv-koordinaattorin kanssa.
Tarkemmat ohjeet HOPS-prosesseista löytyvät oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
HTM-tutkinnon HOPS
Maisterin opintoihin kuuluu pakollisena opintojaksona Henkilökohtainen opintosuunnitelma (5311032, 1 op). Opiskelija laatii hyvissä ajoin ennen HTM-opintojen aloittamista suunnitelman maisterivaiheen opinnoistaan. Opiskelija voi keskustella opintovalinnoistaan esimerkiksi graduohjaajan tai pääaineen HOPS-ohjaajan kanssa. Tässä vaiheessa opiskelija saa ohjausta mm. maisterin tutkinnon sivuaineen/-aineiden valinnassa, pro gradu -tutkielmaprosessin käynnistämisessä sekä työelämävalmiuksien kehittämisessä. Koulutusasiantuntija tarkastaa ja hyväksyy HOPSin. Kun HOPS on hyväksytty, opiskelija saa yhden opintopisteen rekisteriin (5311032).
Oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinnot
ON-opiskelijoille järjestetään vuosittain HOPS-työpaja ON-tutkinnon loppuvaiheen opintojen tueksi: harjoitusseminaarien valinta, notaarin tutkielma ja seminaari, vaihto-opinnot, työharjoittelu sekä maisterin opinnot.
ON-tutkielman rakenne ja opintojen suositeltu suoritusjärjestys on kirjoitettu osaksi tätä opetussuunnitelmaa. Pepissä oleva HOPS-pohja päivitetään viimeistään kolmannen vuoden opintojen alussa (mm. harjoitusseminaarien valinta ja aikatauluttamimen sekä oikeusnotaarin tutkielma ja seminaari). Halutessaan opiskelija voi keskustella valinnoistaan HOPS-ohjaajan (notaaritutkielman oppiaine) tai opettajatuutorin kanssa. ON-tutkinnon HOPSia ei lähetetä tarkistettavaksi koulutusasiantuntijalle.
OTM-tutkinnon HOPS (syventävät opinnot, valinnaiset opinnot, harjoittelu) laaditaan hyvissä ajoin ennen maisterivaiheen opintojen aloittamista. Suunnitelmasta voi keskustella esimerkiksi graduohjaajan tai notaaritutkielman oppiaineen HOPS-ohjaajan kanssa. OTM-tutkinnon HOPS palautetaan koulutusasiantuntijalle, joka tarkastaa ja hyväksyy suunnitelman. Kun suunnitelma on hyväksytty, opiskelija saa yhden opintopisteen rekisteriin (5311032).
Tarkempi ohjeistus HOPS-prosessista annetaan oikeustieteiden laitoksen opintoyhteisössä (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Viestintä opiskelijoille
Oikeustieteiden opintoyhteisö (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) sisältää kaikki tärkeimmät oikeustieteiden opiskelua koskevat tiedot, materiaalit ja ohjeet. Opintoyhteisöstä löytyvät mm. opintojen suositellut suoritusjärjestykset ja HTK-/HTM-tutkintojen pääaineiden opintopolut. Opintoyhteisössä jaetaan myös niiden opintojaksojen luentomateriaaleja, joilla ei ole omaa verkkoalustaa (esim. eLearn-Moodle, Digicampus).
Oikeustieteiden opiskelijat -Viva Engage (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) on laitoksen ensisijainen tiedotuskanava. Siellä tiedotetaan ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista ja esim. harjoittelupaikoista.
Kamu on opiskelijan tietopankki. Sieltä löytyvät kaikille yliopiston opiskelijoille yhteiset ohjeet. Kamusta löytyvät myös linkit opintoyhteisöihin ja Viva Engageen sekä opiskelijan tärkeimmät työkalut: sähköposti, Peppi ja eLearn-Moodle.
Opintojaksoilla voi olla käytössä opintojaksokohtaisia verkkoalustoja (esim. eLearn-Moodle tai Digicampus). Nämä voivat olla avoimia tai suljettuja. Pepin opintojaksokuvauksessa tai opintojakson toteutuskuvauksella mainitaan, mikäli kurssilla käytetään verkkoalustaa ja milloin kurssialustalle pääsee sekä annetaan ohjeet kurssiavaimesta. Kurssialueella tiedotetaan kurssin aikana opetukseen ja kurssin suorittamiseen liittyvistä asioista. Kurssialueen kautta lähetetyt viestit tulevat vain niille opiskelijoille, jotka ovat kirjautuneet kurssialueelle. Opiskelijan vastuulla on seurata viestintää ja huolehtia itse viestiasetukset itselleen sopiviksi. Opiskelijan tulee pitää voimassa UEF-sähköpostiosoite, jonne verkkoalustojen viestit automaattisesti ohjautuvat. Mikäli yliopiston sähköpostia ei halua käyttää, postilaatikosta on mahdollista tehdä viestien uudelleenohjaus omaan henkilökohtaiseen sähköpostiosoitteeseen.
Yksittäisiin tentteihin, tehtävänpalautuksiin ja toteutuksiin liittyviä viestejä voidaan lisäksi lähettää Pepin viestitoiminnon kautta. Nämä viestit tavoittavat vain ne opiskelijat, jotka ovat ilmoittautuneet kyseessä olevaan tenttiin tai toteutukselle asianmukaisesti Pepin kautta.
Facebook-ryhmä UEF Oikeustieteiden opiskelijat ei ole laitoksen virallinen viestintäkanava. Se on kuitenkin hyödyllinen opiskelijoiden vertaisviestinnän kanava, ja siellä jaetaan myös tietoa yliopiston ja laitoksen käytännöistä. Oikeustieteiden opintopiirien tueksi on WhatsApp-ryhmä, jonka liittymislinkki löytyy Oikeustieteiden opintoyhteisöstä.
Opiskelijapalaute
Oikeustieteiden laitoksella kerätään ja käytetään kehittämisen tukena seuraavaa opiskelijapalautetta:
- Ainejärjestöt toteuttavat vuosittain opintokyselyn, jonka tulokset käsitellään yhdessä henkilöstön kanssa.
- Laitos kerää vuosittain opiskelijoilta palautteen HTK- ja ON-tutkintojen ensimmäisen lukuvuoden opinnoista. Palaute käsitellään yhdessä ainejärjestöjen kanssa.
- Yksittäisten opintojaksojen opettajat kokoavat opiskelijapalautetta monin tavoin, esimerkiksi opintojakson aikaisessa viestinnässä opiskelijoiden kanssa sekä erillisinä kyselyinä opetusjakson opetuksen ja arvioinnin yhteydessä.
Ainejärjestöillä on tärkeä rooli opiskelijapalautteen keräämisessä. Ainejärjestöt välittävät oikeustieteiden laitoksen johdolle opiskelijoiden opetuksesta antamaa palautetta ja opetusta koskevia toiveita. Lisäksi oikeustieteiden laitos järjestää henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteisiä keskustelutilaisuuksia sekä laitoksen johdon ja ainejärjestöjen edustajien tapaamisia, joissa palautteesta ja sen perusteella tehtävistä toimenpiteistä on mahdollista keskustella yhdessä.
Opetusjärjestelyt
Yleistä opiskelusta oikeustieteiden laitoksella
Oikeudellinen tieto ja osaaminen kumuloituvat ja vahvistuvat opintojen kuluessa asteittain. Aiemmin opittua syvennetään ja kytketään laajempiin kokonaisuuksiin opintojen edetessä. Oikeustieteellinen osaaminen on normiston tuntemisen ohella oikeudellisen ajattelun ja argumentaationhallintaa, joka ilmenee taitona soveltaa tietoa käytäntöön. Laitoksen monipuoliset opetus- ja arviointimenetelmät tukevat argumentaatio-, ongelmanratkaisutaitojen ja yleisten työelämävalmiuksien kehittymistä. Opetuksesta korostuu vuorovaikutuksellisuus sekä opiskelijoiden aktiivinen rooli ja vastuu oppimisestaan.
Oikeustieteiden opinnoissa käytetään siis monipuolisia opiskelumenetelmiä. Opintojaksojen suoritus- ja arviointitavat vaihtelevat, ja opiskelijan tulee perehtyä etukäteen huolellisesti opintojakso- ja toteutuskuvausten tietoihin kunkin opintojakson tai sen toteutuksen suoritustavasta. Lisätietoa löytyy usein opintojakson verkkoalustalta (esim. eLearn-Moodle, Digicampus).
Oikeustieteiden opinnot sisältävät muun muassa:
- itsenäistä kirjallisuuden ja säädösten opiskelua
- oppimista tukevan tiedon hankkimista luennoilla
- luennoilla ja seminaareissa tehtäviä harjoituksia ja ryhmätöitä
- itsenäisiä kirjoitustehtäviä sekä tutkielmien kirjoittamista
- osaamisen osoittamista tenteissä ja esseetehtävillä
- oikeudenkäynti- ja hallintomenettelysimulaatioita ja neuvotteluharjoituksia
- mahdollisuuden työharjoitteluun
- opiskelua pienryhmissä
Itä-Suomen ylipistossa on käytössä opiskelijarekisteri Peppi, jonka kautta opetukseen ja tentteihin on ilmoittauduttava. Oikeustieteiden laitoksella voi olla käytössä myös muita ilmoittautumiskäytäntöjä, joista tiedotetaan Pepin opintototeutuksilla, Oikeustieteiden opiskelijat -Viva Engage -kanavalla ja opintoyhteisössä. Ilmoittautuminen syyslukukauden opetukseen alkaa yleensä 8.8. ja kevätlukukauden opetukseen 1.12.
Mahdollisista opetusohjelmaan tulleista muutoksista ilmoitetaan Pepissä, Oikeustieteiden opiskelijat -viestintäkanalla Viva Engagessa sekä opintojakson verkkoalustalla. Viestintä tapahtuu opiskelijan UEF-sähköpostiin, joten opiskelijan on huolehdittava yliopiston sähköpostin seuraamisesta. Opintojaksojen vastuuhenkilöt ja tentaattorit käyvät aina ilmi Pepin opintojakso- ja toteutuskuvauksista. Ajankohtaiset opetusajankohdat löytyvät aina Pepistä, minne päivitetään myös mahdolliset muutokset.
Opetus voidaan peruuttaa, jos ilmoittautumisajan päättyessä opiskelijoiden määrä jää alle kymmenen opiskelijan. Mahdollisesta peruutuksesta tiedotetaan opintototeutukselle ilmoittautuneita opiskelijoita.
Kukin opintojakso suoritetaan yhdellä kertaa, jollei opintojakson yhteydessä ole toisin todettu. Opintojaksojen kirjallisuusmuutoksista ja kirjallisuutta täydentävistä aineistoista päivitetään tiedot Peppiin ja mahdollisesti opintojakson verkkoalustalle. Näistä tiedoista on syytä varmistua ennen tenttiin, tehtävänpalautukseen tai vastaavaan ilmoittautumista.
Opintojaksoihin liittyvät säädökset luetellaan opintojaksoittain. Säädökset muutoksineen sekä aiemmat säädökset korvaavat uudet säädökset on hallittava sellaisina kuin ne ovat kuulusteluhetkellä voimassa, jollei jonkin opintojakson osalta ole toisin ilmoitettu. Keskeisistä säädösmuutoksista informoidaan luennoilla.
Luennot
Opintojaksoista järjestetään luento-opetusta opetusohjelman mukaisesti, mutta kaikkien opintojaksojen opetusta ei voida tarjota joka lukuvuosi. Luennoille ei ole osallistumispakkoa, ellei siitä ole opintojaksokuvauksessa erikseen mainittu. Seminaarimuotoisten opintojen suorittaminen edellyttää osallistumista seminaari-istuntoihin.
Luento-opetukseen voi kuulua erilaisten harjoitustöiden, oppimispäiväkirjojen tai esseiden laatimista, joista voi saada lisäpisteitä opintojakson tenttiin tai harjoitukset tms. voivat olla pakollinen osa kurssin suorittamista. Opetusta toteutetaan sekä kampuksella että verkossa. Osa opetuksesta myös tallennetaan tai striimataan. Lisäksi opintojakson verkkoalustalla (esim. eLearn-Moodle, Digikampus) voi olla saatavilla erillisiä opetustallenteita. Näistä yksityiskohdista kerrotaan tarkemmin opintojakso- tai toteutuskuvauksissa sekä opintojakson mahdollisella verkkoalustalla. Itä-Suomen yliopistolla opintojakson vastuuopettaja harkitsee itse pedagogisin perustein kullekin jaksolle ja toteutukselle sopivat toimintatavat. Opiskelijan tulee opintoja suunnitellessaan ottaa huomioon jakson ja toteutuksen ilmoitetut toimintatavat.
Seminaarimuotoiset opintojaksot
Seminaarimuotoiset opintojaksot ovat osaamisperustaisen ja argumentaatiotaitoja kehittävän opetussuunnitelman kivijalka. Niiden avulla valmistaudutaan asiantuntijarooliin työelämässä. Seminaarien pedagoginen merkitys korostuu vuosittain niin osaamistuloksia kartoitettaessa kuin opiskelijapalautteenkin kautta.
Ilmoittautuminen seminaarimuotoisiin opintojaksoihin (pl. opinnäytetyöseminaarit) päättyy pääsääntöisesti kaksi viikkoa ennen seminaarin alkamista. Esimerkiksi mahdolliset ennakkotehtävät saattavat aikaistaa ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisajankohdat näet Pepistä, opintojakson toteutuksen tiedoista. Seminaarien ja vastaavien opintojaksojen (pl. opinnäyteseminaarit) osallistujamäärä on rajoitettu 25 opiskelijaan, ellei opintojaksokuvauksen yhteydessä ole toisin ilmoitettu. Useimmiten osallistujamäärä ilmoitetaan opintojaksokuvauksessa tai toteutuksen tiedoissa.
Seminaareihin osallistujat valitaan ensisijaisesti HTK/HTM- tai ON-/OTM-tutkinto-opiskelijoista suoritettavaan tutkintoon sisällytettävien opintojen opintopisteiden yhteismäärän perusteella.Valinnassa otetaan huomioon ilmoittautumisajankohdan päättymishetkellä rekisterissä olevat suoritukset. Oikeusnotaaritutkintoon pakollisena kuuluviin seminaareihin etusijalla ovat ON-tutkinto-opiskelijat. Syventäviin opintoihin kuuluviin seminaareihin etusijalla ovat oikeustieteen tohtoriohjelman väitöskirjatutkijat sekä gradu-/tutkielmavaiheessa olevat julkisoikeuden ja oikeustieteen tutkinto-opiskelijat. Englanninkielisiin seminaareihin etusijalla ovat oikeustieteiden laitoksen kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijat. NOMPEL-maisteriohjelmaan kuuluviin seminaareihin ovat etusijalla ko. maisteriohjelman opiskelijat. Seminaarin ulkopuolelle voidaan rajata opiskelijat, joilla opintojakso tulisi tutkintoon ylimääräisenä. Myös seminaarin jo aiemmin suorittaneita opiskelijoita voidaan hyväksyä seminaariin vain siinä tapauksessa, että ryhmässä on tilaa. Mahdolliset tästä poikkeavat valintakriteerit mainitaan opintojaksokuvauksessa tai opintototeutuksen tiedoissa.
Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa seuraavat tiedot, joita käytetään tarvittaessa seminaariin valittavien opiskelijoiden valinnassa:
- suoritettujen tutkintoon sisällytettävien opintopisteiden yhteismäärä ilmoittautumishetkellä.
- onko valittu maisterihaussa tai suunnitteleeko siirtyvänsä tekemään pelkän maisterin tutkinnon aikaisemman korkeakoulututkinnon perusteella (koskee vain HTK/HTM -opiskelijoita)
- mahdolliset muut lisätiedot
Seminaariin hyväksymisestä ilmoitetaan noin viikkoa ennen seminaarin alkua.
Seminaarimuotoiset opintojaksot suoritetaan osallistumalla seminaari-istuntoihin (mm. aloituskokous, ideapaperien esittäminen, seminaaritöiden esittäminen ja opponointi) ja laatimalla harjoitustyö omasta aiheesta. Seminaarimuotoisten opintojaksojen suorittaminen edellyttää osallistumista seminaari-istuntoihin.
Mikäli oppiaineen kandidaatintutkielma tai pro gradu -tutkielmaseminaariin ei ilmoittaudu riittävästi osanottajia, opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua toisen oppiaineen vastaavaan seminaariin.
Seminaariin ilmoittaudutaan Pepissä. Jos ensimmäiselle tapaamiskerralle osallistuminen on kuitenkin ylitsepääsemättömän syyn vuoksi mahdotonta, tulee opiskelijan olla hyvissä ajoin ennen seminaarin alkua yhteydessä seminaarin vastuuopettajaan varmistaakseen osallistumisensa.
Opintojakson vastuuopettaja päättää suoritusoikeudesta, mikäli ilmoittautumista ei ole tehty lainkaan tai edellytetyt ennakkovaatimukset eivät ole täyttyneet.
Vaihtoehtoiset suoritustavat
Opintojakson vaihtoehtoiset suoritustavat ilmenevät opintojaksokuvauksesta. Koulutuksen johtosäännön §19 mukaisesti jakson vastuuopettaja voi myöntää poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä.
Yksilölliset opintojärjestelyt toteutetaan UEF:n ohjeiden mukaisesti. Opiskelijan tulee ilmoittaa yksilöllisen opintojärjestelyn tarpeesta hyvissä ajoin (vähintään kymmenen päivää ennen tenttiä tai opetuksen alkamista) opintojakson vastuuopettajalle tai laitoksen ilmoittautumisohjeissa määritellyn mukaisesti. Suositusta yksilöllisistä opintojärjestelyistä haetaan tiedekunnasta KAMUssa olevien ohjeiden mukaisesti.
Jos opintojakso suoritetaan kahdella tai useammalla osasuorituksella, on opiskelijan tehtävä kaikki osasuoritukset opintojakson vastuuopettajan kanssa sovitussa aikataulussa. Opintosuoritukset viedään opintorekisteriin, kun opintojakso on kokonaisuudessaan suoritettu.
Hyväksytyn opintosuorituksen korottaminen
Oikeustieteiden laitoksella opiskelija saa yrittää hyväksytyn opintosuorituksen korottamista kaksi kertaa. Korotusyritykseksi katsotaan myös se, kun opiskelija saa hyväksytyn opintosuorituksen jälkeen samasta opintojaksosta hylätyn suorituksen.
Jos tenttiin tai opintojakson muuhun suoritustapaan ilmoittautunut opiskelija luopuu suorituksesta, tätä ei katsota opintojakson korotusyritykseksi. Opiskelijan tulee ilmaista luopumistahtonsa joko niin, että hän ei palauta arvioitavia vastauksia, tai selvällä luopumisilmoituksella tenttivastauksessa tai muutoin vastuuopettajalle.
Opintosuoritusten vanheneminen
Itä-Suomen yliopiston opintorekisterissä olevat oikeustieteiden opinnot eivät vanhene. Oikeustieteiden opintoja ei voi korvata yli kymmenen (10) lukuvuotta vanhoilla opintosuorituksilla, ellei erityistä syystä muuta johdu.
Opinnot valmistumisen jälkeen
Koulutuksen johtosäännön 15 §:n mukaisesti Itä-Suomen yliopistosta perus- tai jatkotutkinnosta valmistunut voi täydentää opintojaan vielä valmistumisen jälkeen alumniopiskeluoikeudella (entinen jatkuvan oppijan opinto-oikeus). Alumniopiskeluoikeuden voi aktivoida milloin tahansa tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opinto-oikeus merkitään alkavaksi tutkinnon suorittamista seuraavasta päivästä ja se päättyy aina tutkinnon suorittamislukuvuotta seuraavan kahden lukuvuoden päästä.
Alumniopiskeluoikeudella voi opiskella yliopiston opintoja vapaan sivuaineoikeuden mukaisesti tai suorittaa loppuun sivuaineopintoja, joihin on saanut sivuaineoikeuden tutkinnon suorittamisen aikana. Opetukseen osallistumisen mahdollisista rajoituksista määrätään opetussuunnitelmissa.
Oikeustieteiden laitoksella alumniopiskeluoikeus suoritettavia opintoja ei ole rajoitettu. Opiskelijan tulee kuitenkin huomioida, että opintojaksokohtaiset rajoitukset koskevat myös alumniopiskeluoikeudella opiskelevia. jos opintojaksolle ovat etusijalla tutkinto-opiskelijat, ei opintojaksoja välttämättä ole mahdollista alumniopiskeluoikeudella suorittaa. Muun laitoksen/osaston opintotarjonnasta opiskellessa tulee tarkistaa mahdolliset rajoitukset ko. yksikön opetussuunnitelmasta.
Tenttijärjestelyt
Opintojaksot, joiden suoritustapa on tentti, suoritetaan tenttimällä opintojakson kirjallisuus ja säädökset salitenttinä oikeustieteiden yleisinä tenttipäivinä, verkkoalustalla (esim. eLearn-Moodle tai Digicampus) tai sähköisenä tenttinä yliopiston tiloissa (Exam-tentti, SEB-tentti). Tenttipäivät käyvät ilmi Pepistä sekä oikeustieteiden opintoyhteisöstä löytyvästä tenttitaulukosta. Tentteihin tulee ilmoittautua viimeistään kymmenen päivää ennen tenttiä. Tentti on aina yksilösuoritus, ellei opintojakso- tai toteutuskuvauksessa ole toisin mainittu.
Salitentti
Kynällä ja paperilla tehtävät salitentit tehdään oikeustieteiden yleisinä tenttipäivinä yliopiston tiloissa tai etänä (ks. ilmoittautumisohjeet opintoyhteisöstä).
Myös joillakin opintojaksoilla käytössä oleva SEB (Safe Exam Browser) -tentti tehdään yleisinä tenttipäivinä tenttisalissa omalla kannettavalla tietokoneella. SEB-tenttiin osallistuminen edellyttää tenttiohjelman asentamista ja sen testaamista etukäteen.
Yleisiä tenttejä koskevia määräyksiä
- Oikeustieteen laitoksen yleisiä tenttejä järjestetään 1–2 kertaa kuukaudessa (pl. heinäkuu). Tentit pidetään maanantaisin klo 16–20 ja perjantaisin klo 8–12 Joensuun kampuksella.
- Etätenttiminen on mahdollista.
- Yleisiin tentteihin ilmoittaudutaan Pepissä ja Forms-lomakkeella tai lukukausittain päivitettävän ilmoittautumisohjeen mukaisesti. Ajantasaiset ohjeet löydät Oikeustieteiden opintoyhteisöstä.
- Finanssioikeuden kuulusteluissa saa olla laskin mukana.
- Myöhästyneitä tentti-ilmoittautumisia ei lähtökohtaisesti oteta vastaan. Myöhästyneiden ilmoittautumisten vastaanottamisesta, opiskelijan esittämästä erityisestä syystä, päättää kuulustelija. Kuulustelija päättää myös opintojakson suoritusoikeudesta, mikäli ilmoittautumista ei ole tehty lainkaan tai edellytetyt ennakkovaatimukset eivät ole täyttyneet.
Exam-tentti
Itä-Suomen yliopistossa on käytössä sähköinen tenttijärjestelmä Exam. Mikäli tentin suoritustapa on Exam-tentti, se käy ilmi opintojaksokuvauksesta. Exam-tentin voi tehdä opiskelijan valitsemana ajankohtana yliopiston valvotuissa tenttitiloissa. Exam-tentin voi suorittaa myös toisen Exam-yhteistyöoppilaitoksen tiloissa (tenttivierailu). Koulutuksen johtosäännössä sekä Opiskelijan käsikirjassa KAMUssa annetaan ohjeita sähköisestä tentistä ja sen käytännöistä.
Verkkotentti
Verkkotentillä tarkoitetaan opintojakson verkkoalustalla (esim. eLearn-Moodle tai Digicampus) suoritettavaa tenttiä. Verkkotentti on avoinna opintojakson verkkoalustalla erikseen ilmoitettavana ajanjaksona. Verkkotenttiin ilmoittaudutaan Pepissä, tai opintojakson tai toteutuksen tiedoissa erikseen ilmoitettavalla tavalla, yleensä viimeistään 10 päivää ennen tenttiä. Verkkotentin voi tehdä omalta tietokoneelta missä tahansa opiskelijan valitsemassa paikassa. Kunkin opintojakson verkkotentin toimintatavat ohjeistetaan jakson eLearn-Moodle- tai Digicampus-alustalla. Myös sallitut tietolähteet on määritelty näissä opintojaksokohtaisissa ohjeissa.
Etätenttiin ilmoittautuminen ja ohjeet etätenttimisestä
Etätenttimisellä tarkoitetaan yleisen tentin tekemistä muualla kuin Joensuun kampuksella. Etätenttiminen on mahdollista oikeustieteen laitoksen hyväksymissä etätenttipaikoissa. Opiskelijan on itse sovittava etätentin suorittamisesta etätenttipaikan yhteyshenkilön kanssa ennen tenttiin ilmoittautumista. Ilmoittautuminen tehdään sekä Pepissä että Forms-lomakkeella tai lukukausittain päivitettävän ilmoittautumisohjeen mukaisesti.
Opiskelija vastaa itse etätentti-ilmoittautumisen oikeellisuudesta (tenttipaikka, tenttiyhteyshenkilön sähköpostiosoite ja muut tarvittavat yhteystiedot, tenttipaikkaan ilmoittaminen). Etätentteihin ei vastaanoteta myöhästyneitä ilmoittautumisia. Esteen sattuessa ilmoittautumisen voi perua itse ennen tenttiä. Oikeustieteiden laitos toimittaa tenttikysymykset etätenttipaikkaan sähköpostin liitetiedostona. Opiskelijan on syytä tarkistaa tenttipaikasta tenttiä edeltävänä päivänä, että kysymykset ovat saapuneet perille. Opiskelija vastaa mahdollisesta valvonta- yms. kustannuksista. Itä-Suomen yliopisto ei peri erikseen maksua etätenttijöiltä. Tentti voidaan hylätä, mikäli valvonta ei vastaa laitoksen ohjeistusta.
Tarkentavat etätenttiohjeet löytyvät Oikeustieteiden opintoyhteisöstä.
Tenttipaikka ja -tilaisuus:
- Opiskelija huolehtii itse tenttipaikan ja valvonnan järjestämisestä sekä vastaa mahdollisista kustannuksista.
- Etätenttiminen on mahdollista oikeustieteen laitoksen hyväksymissä etätenttipaikoissa. Tenttiminen ei ole mahdollista omalla työpaikalla eikä kirjastossa.
- Ulkomailla tenttiminen on mahdollista vain erityisen painavista syistä. Jos aikomuksena on suorittaa tentti ulkomailla, opiskelijan on otettava yhteyttä oikeustieteiden laitokseen kuukautta ennen tenttipäivää tenttipaikan sopivuuden varmistamiseksi.
- Tenttien tulee olla samoina päivinä ja samaan kellonaikaan kuin Joensuussa.
- Perjantain tentin tulee alkaa klo 8.00 ja päättyä klo 12.00 (tentti kestää neljä tuntia)
- Maanantain tentin tulee alkaa klo 16.00 ja päättyä klo 20.00 (tentti kestää neljä tuntia)
- Perjantain tentistä saa poistua aikaisintaan klo 8.30 ja maanantain tentistä klo 16.30. Tämän jälkeen myöhästyneitä tenttijöitä ei enää vastaanoteta.
- Tenttikysymykset ja omat muistiinpanot tulee palauttaa tenttivastausten kanssa.
- Tentin tulee olla koko ajan valvottu. Tentin valvoja ei saa olla esteellinen valvomaan tenttiä. Valvoja on esteellinen, mikäli tenttijänä on hänelle läheinen henkilö.
- Tenttivastauspaperina käytetään tenttipaikan leimalla varustettua paperia.
- Opiskelijalla saa olla mukana vain kirjoitusvälineet. Finanssioikeuden tenteissä saa olla mukana laskin.
Käsitteet
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoittaa eri menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana hänen opintojaan. Osaamisen tunnistaminen tarkoittaa osaamisen arviointia eri muodoissaan. Osaamisen tunnustaminen tarkoittaa menettelyjä, joilla toisaalla hankitun osaamisen perusteella opiskelijalle kirjataan opintosuoritus tai hyväksiluku.
Hyväksilukeminen tarkoittaa opiskelijan toisaalla suoritettujen opintojen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa. Hyväksilukeminen edellyttää, että hyväksiluettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle tai sen osille asetettuja osaamistavoitteita.
Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen ja sisällyttäminen. Korvaamisella tarkoitetaan opetussuunnitelman mukaisen opintojakson tai sen osan suorituksen myöntämistä opiskelijan toisaalla tehtyjen opintojen tai muun osaamisen perusteella. Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden hyväksymistä tutkintoon sellaisenaan.
Oikeustieteiden laitoksella noudatetaan yliopiston ja tiedekunnan linjauksia osaamisen tunnustamisesta. Tarkennuksena oikeustieteiden laitoksella noudatetaan pääsääntöisesti seuraavia linjauksia.
Yleiset edellytykset
Osaamisen tunnustamisen kriteerit:
- Hyväksilukemista arvioitaessa ratkaisevat opintojakson osaamistavoitteet, ei opintopisteiden määrä. Hyväksilukua arvioitaessa keskiössä on korvattava opintosuoritus. Opiskelijan muualla tai aiemmin hankkima osaaminen suhteutetaan suoritettavan tutkinnon, opintokokonaisuuden tai opintojakson osaamistavoitteisiin. Jos osaaminen vastaa osaamistavoitteita, osaaminen voidaan hyväksilukea.
- Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on varmistettava, että tutkinnon tuottama ammatillinen pätevyys ei vaarannu.
- Opiskelijalla on velvollisuus todistaa osaamisensa esimerkiksi opintotodistuksilla, näyttökokeessa, haastattelussa tai osaamisportfoliolla. Opiskelijalta voidaan vaatia lisäsuoritus siinä tapauksessa, että olennaisia opintojakson osaamistavoitteita jäisi muuten saavuttamatta.
Kuka voi hakea hyväksilukemista?
- Oikeustieteiden laitoksella hyväksilukemista voivat hakea Itä-Suomen yliopistoon läsnä oleviksi opiskelijoiksi tai sen avoimeen yliopistoon opiskelijoiksi ilmoittautuneet opiskelijat.
- Hyväksilukua ei voi hakea laajemmalti kuin mitä opiskeluoikeus on. Avoimen yliopiston opiskelijat voivat hakea korvaavuuksia vain siihen opintokokonaisuuteen tai opintojaksoon, mihin heillä on opiskeluoikeus.
- Sisällyttämistä voivat hakea vain tutkinto-opiskelijat.
- Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella (esim. työkokemus) ei voi saada hyväksilukuja oikeustieteiden opintojaksoihin, -kokonaisuuksiin tai tutkintoihin.
- Alumniopiskeluoikeudella opiskeltaviin opintoihin ei voi pääsääntöisesti sisällyttää opintoja. Korvaaminen voi olla poikkeustapauksissa mahdollista; tämä riippuu opintojen sisällöstä.
Mitä opintoja voidaan hyväksilukea?
- Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa suoritettuja opetussuunnitelman mukaisia opintoja voidaan hyväksilukea sekä korvaamalla että sisällyttämällä. Opintojakson vastuuopettaja arvioi suoritettujen opintojen hyväksilukemisen osaamistavoitteiden ja opintojen tason perusteella.
- Ammattikorkeakoulusta voidaan hyväksilukea kieli- ja viestintäopintoja sekä oikeustieteiden tai lähialan opintoja. Tutkintovaatimuksiin kuuluvien kieliopintojen hyväksiluvusta vastaa Kielikeskus.
- Opinnäytteitä ja kypsyysnäytteitä ei voi hyväksilukea.
- Opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot: Opinnot ja harjoittelujaksot, jotka opiskelijat ovat suorittaneet hyväksytysti ulkomailla opintosuunnitelman mukaisesti, hyväksiluetaan kuuluviksi heidän tutkintoihinsa. Jokaisen opiskelijan tulee tehdä vaihtojakson opintosuunnitelma (Learning Agreement) etukäteen.
Kuinka paljon samaan tutkintoon voidaan hyväksilukea?
- Enintään 50 % korkeakoulututkintoon sisältyvistä opinnoista voidaan hyväksilukea.
- Edellistä sääntöä ei sovelleta seuraavassa tilanteessa: Oikeusnotaarin tutkintoa suorittava opiskelija voi hyväksilukea tutkintoonsa pakollisena kuuluvia oikeustieteen opintoja ilman rajoitusta, jos hän on suorittanut ko. tutkinnon rakenteen mukaisia opintoja aiemmassa tutkinnossa Itä-Suomen yliopistossa.
- Siirto-opiskelijan siirron perusteena olevat aiemmat opinnot hyväksytään osaksi tutkintoa kuitenkin mahdollisimman täysimääräisesti tutkintorakenteen ja tutkinnon osaamistavoitteiden sen mahdollistaessa. Sama koskee avoimen yliopiston väyläopintoja.
- Opiskelija, joka siirtyy suorittamaan pelkkää HTM-tutkintoa ei voi hyväksilukea tutkintoon pakollisena kuuluvia opintojaksoja rajoituksetta. Jos opiskelijan HTM-tutkinnon pääaineen perus- ja aineopintoja kuuluu aiempaan tutkintoon, HTM-tutkinnon sisältö määritellään opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.
Arviointi:
- Toisessa kotimaisessa yliopistossa suoritetuista hyväksiluetuista opinnoista tehdään hyväksilukupäätös samalla arvosanalla, joka opiskelijalle on annettu opinnot hyväksyneessä yliopistossa. Mikäli aiemman opintojakson arvosana vastaa UEF:in arvosteluasteikkoa, arvosana kirjataan sellaisenaan korvaavuus- tai sisällyttämispäätökseen.
- Jos hyväksiluku perustuu kahteen tai useampaan numeerisesti arvioituun opintosuoritukseen, arvosana määritetään aiempien jaksojen opintopistemäärällä painotetun keskiarvon mukaan. Jos aiemmista suorituksista osa on arvioitu hyväksytty/hylätty-asteikolla, arvosanaksi kirjataan hyväksytty, ellei hyväksytty/hyväksytty-asteikolla arvioitu suoritetusta hyväksiluettavan jakson tavoitteiden näkökulmasta selvästi pienempää osaa kuin aiempi numeerisesti arvioitu suoritus.
- Muussa tapauksessa korvattavat tai sisällytettävä opinnot arvostellaan hyväksyttyinä.
Korvaaminen
Millä opinnoilla voi korvata oikeustieteiden laitoksen opintoja?
- Myös aiemmin suoritettuihin tutkintoihin sisältyvillä opinnoilla voidaan korvata tutkintovaatimuksiin kuuluvia opintojaksoja.
- Opintojaksojen korvaaminen muualla kuin kotimaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla edellyttää osaamistavoitteiden täyttymisen lisäksi, että muualla suoritetut opinnot vastaavat sisällöltään ja tasoltaan tiedekunnan hyväksymän opetussuunnitelman vaatimuksia. Toisen asteen opinnoilla ei voi korvata opintoja.
Korvaavuuden kriteerit
- Arvioinnissa ratkaisevat opintosuunnitelmaan sisällytetyt osaamistavoitteet, lähtökohtana ei ole ainoastaan opintopisteiden määrä. Enintään yhden opintopisteen vajaus korvattavan opintosuorituksen ja muualla tai aiemmin suoritetun opintosuorituksen välillä on hyväksyttävä, mikäli opintosuoritusten osaamistavoitteet vastaavat toisiaan. Tällöin opiskelijalta ei edellytetä lisäsuorituksia, vaan korvaavuus merkitään opintosuoritusrekisteriin korvattavan opintojakson tai -kokonaisuuden opintopistemäärän mukaisesti.
- Korvaavuus merkitään opintosuoritusrekisteriin korvattavan opintojakson tai -kokonaisuuden opintopistemäärän mukaisesti.
- Jos korvaavan opintosuorituksen osaamistavoitteet ovat suppeammat kuin korvattavan opintojakson, opiskelijalle voidaan myöntää opintojakson tenttiin hyvityspisteitä, hänet vapautetaan jostain tentin/opintojakson osa-alueesta tai hänelle määritellään täydentävä tehtävä. Hyvityspisteitä myönnettäessä niiden määrä on yleensä 50 % siitä pistemäärästä, joka oikeuttaisi tentin läpimenoon, jos opiskelijan aiempi suoritus vastaa noin puolta korvattavasta opintojaksosta. Jos osaamisen tunnustamisen menettelyssä todetaan, että suoritusta tulee täydentää, täydennys pitää tehdä kuluvan lukuvuoden
aikana tai erikseen opintojakson vastuuopettajan antamana määräaikana.
Korvaamisen rajoitukset:
- Hyväksilukua ei tehdä, mikäli opiskelija on jo suorittanut opintojakson, johon hän hakee korvaavuutta tai muulla tavoin hankitun osaamisen tunnustamista.
- Oikeustieteiden opintoja ei voi korvata yli kymmenen (10) lukuvuotta vanhoilla opintosuorituksilla, ellei erityisestä syystä muuta johdu. Esimerkiksi haettaessa opintojen korvaavuutta tai yksittäisen opintojakson sisällyttämistä lukuvuonna 2025-2026, tarkastellaan lukuvuonna 2015-2016 tai sen jälkeen suoritettuja opintoja.
- Toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla ei voi korvata syventäviä opintoja. Sääntöä ei sovelleta, jos opiskelija suorittaa sekä HTM- että OTM-tutkinnon. HTM-tutkinnon osana suoritetut teoria- ja menetelmäopinnot hyväksiluetaan OTM-tutkinnon teoria ja menetelmäopinnoiksi ja vastaavasti OTM-tutkinnon osana suoritetut teoria- ja menetelmäopinnot hyväksiluetaan HTM-tutkinnon teoria- ja menetelmäopinnoiksi.
Sisällyttäminen
Opiskelijan on selvitettävä mahdolliset korvaavuudet ennen kuin hakee sisällyttämistä.
Sisällyttäminen on mahdollista kahdella tavalla:
- sisällyttäminen suoritettavaan opintokokonaisuuteen tai
- sisällyttäminen osaksi tutkintoa (yliopistossa ei ole tarjolla vastaavia opintoja).
Mitä opintoja vois sisällyttää oikeustieteiden laitoksen opintokokonaisuuteen tai tutkintoon?
- Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa suoritettuja, vahvistetun opetussuunnitelman mukaisia opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon. Oikeustieteiden laitos arvioi suoritettujen opintojen sisällyttämisen osaamistavoitteiden ja opintojen tason perusteella.
- Toisen asteen opintoja ja täydennyskoulutuksen opintoja ei voi sisällyttää.
- Opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot voidaan edellä mainituin kriteerein joko korvata tai sisällyttää suoritettavaan tutkintoon.
Sisällyttämisen rajoitukset:
- Tutkintoon voidaan sisällyttää toisaalla tai aiemmin tehtyjä yksittäisiä opintojaksoja siinä määrin kuin tutkinnon rakenne sallii.
- Opintokokonaisuudet voidaan kuitenkin sisällyttää kokonaisuudessaan, vaikka tutkinnon laajuus ylittyisikin.
- Opintoja ei sisällytetä, jos opiskelijan opintoihin Itä-Suomen yliopistossa sisältyy jo sisällöltään vastaavat opinnot.
- Kandidaatin tutkintoon sisältyviä opintoja ei voida sisällyttää maisterin tutkintoon ja päinvastoin.
Menettely
Korvaavuutta haetaan siitä oppiaineesta, minkä opintojaksoja halutaan korvata. Kieliopintojen korvaamisesta päättää Kielikeskus.
Hyväksilukua (sekä korvaavuutta että sisällyttämistä) haetaan Pepissä joko HOPSin Hyväksilukuhakemukset-välilehden tai Opintoni-ylävalikon kautta. Hakemukseen on liitettävä vaaditut liitteet (esim. virallinen opintosuoritusote opinnoista, joilla hyväksilukua haetaan, aiemmin tai muualla suoritetun opinnon opintojaksokuvaus sellaisena kuin se on suoritusaikana ollut). Hakemuksesta annetaan kirjallinen päätös. Päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea siihen muutosta muutoksenhakumenettelyllä.
Lisätietoja menettelystä Kamussa.
Yleiset ohjeet opintojen arvioinnista
Opintosuoritusten arviointi perustuu opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamiseen. Opintojaksot arvioidaan pääsääntöisesti asteikoilla 0-5. Asteikkoa hyväksytty-hylätty voidaan käyttää, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää. Hyväksiluetut (sisällytetyt ja korvatut) arvioidaan pääsääntöisesti numeerisesti. Opintojaksokuvauksessa osoitetaan, mitkä opintosuorituksen osat vaikuttavat arviointiin, arvioidaanko ne numeerisesti vai asteikolla hyväksytty/hylätty sekä mitkä niiden mahdolliset painoarvot kokonaisarvioinnissa ovat.
Opintojakson vastuuopettaja vastaa arvioinnista. Opintojaksoon voi sisältyä myös itse- ja vertaisarviointia, jotka kehittävät opintojakson sisällöllisten osaamistavoitteiden ohella opiskelijoiden kykyä arvioida osaamistaan.
Opintojaksoilla voi olla laadullisia arviointikriteerejä, joilla kuvataan eri arvosanoja vastaavia opintosuorituksen ominaisuuksia ja muita arviointiin vaikuttavia seikkoja. Silloin kun tällaista laadullista jaksokohtaista kriteeristöä ei ole, opintojakson tentin tai vastaavien suoritusten kokonaispistemäärä muunnetaan arvosanaksi asteikolla 0–5 seuraavan suuntaa antavan taulukon mukaisesti:
arvosana 1 = noin 50–57 % enimmäispistemäärästä
arvosana 2 = noin 58–64 % enimmäispistemäärästä
arvosana 3 = noin 65–71 % enimmäispistemäärästä
arvosana 4 = noin 72–79 % enimmäispistemäärästä
arvosana 5 = noin 80–100 % enimmäispistemäärästä
HTK- ja ON-tutkielmien arviointi
Kandidaatin- ja notaaritutkielmat arvioidaan alla olevan taulukon kriteereillä. Tutkielman kokonaisarvosana ei määräydy yksittäisten arvioitavien seikkojen keskiarvon mukaan.
1 / välttävä
Tutkimussuunnitelma: Tutkimusongelma perustellaan niukasti. Tutkimusongelman, lähdeaineiston ja menetelmien kuvaus on niukka.
Tutkimusongelma ja aiheen rajaus: Tutkimusongelma on epätäsmällinen, rajaukseltaan osin epäonnistunut ja/tai merkityksetön.
Lähdeaineisto: Lähdeaineisto on niukka ja hajanainen.
Metodin hallinta: Metodi vastaa tutkimusongelmaa heikosti, tai metodia noudatetaan horjuvasti.
Argumentaation laatu: Tutkielman sisältö ei kaikilta osin vastaa tutkimuskysymystä. Väitteiden perustelu on niukkaa ja paikoin epäjohdonmukaista. Lähdeviittauksissa ja lähdekritiikissä voi olla puutteita.
Kieli ja muotoseikat: Teksti on ymmärrettävää asiakieltä ja vastaa pääosin kirjoitusohjetta.
Osallistuminen seminaarityöskentelyyn: Opiskelija on osallistunut seminaariin ja tehnyt opettajan osoittamat tehtävät.
3 / hyvä
Tutkimussuunnitelma: Tutkimusongelma liitetään melko selkeästi aiempaan tutkimustietoon. Tutkimusongelma, lähdeaineisto ja menetelmät vastaavat toisiaan.
Tutkimusongelma ja aiheen rajaus: Tutkimusongelman asettelu ja rajaus on melko täsmällinen, ja sille on esitetty perusteluja.
Lähdeaineisto: Lähdeaineisto on melko kattava, laadukas ja osoittaa opiskelijan kykyä arvioida lähteiden merkitystä oman tutkimusongelman kannalta.
Metodin hallinta: Metodi vastaa tutkimusongelmaa, ja tutkielman sisältö noudattaa pääosin valittua metodia.
Argumentaation laatu: Tutkielmassa vastataan esitettyyn tutkimuskysymykseen. Valtaosin väitteet perustellaan viitaten lähteisiin.
Kieli ja muotoseikat: Teksti on melko sujuvaa ja rakenne pääosin selkeä. Ulkoasussa voi olla yksittäisiä virheitä.
Osallistuminen seminaarityöskentelyyn: Opiskelija on osallistunut seminaariin ja pyrkinyt selvästi panostamaan tehtäviin ja tapaamisiin.
5 / erinomainen
Tutkimussuunnitelma: Tutkimusongelma perustellaan vakuuttavasti. Tutkimusongelma, lähdeaineisto ja menetelmät vastaavat toisiaan ja ne kuvataan täsmällisesti.
Tutkimusongelma ja aiheen rajaus: Tutkimusongelman asettelu ja rajaus on täsmällinen, relevantti ja hyvin perusteltu.
Lähdeaineisto: Lähdeaineisto on kattava, laadukas ja hyvin perusteltu.
Metodin hallinta: Metodi vastaa tutkimusongelmaa erinomaisesti, ja teksti osoittaa metodin hyvää hallintaa.
Argumentaation laatu: Väitteet perustellaan kauttaaltaan vakuuttavasti ja itsenäisesti. Lähteiden käyttö on taitavaa ja osoittaa kykyä lähdekritiikkiin.
Kieli ja muotoseikat: Teksti on sujuvaa, rakenne johdonmukainen ja ulkoasu lähes virheetön.
Osallistuminen seminaarityöskentelyyn: Opiskelija on osallistunut seminaariin sitoutuneesti ja hänen panoksensa tehtäviin ja tapaamisiin on erinomainen.
Pro gradu- ja OTM-tutkielmien arviointi
Pro gradu- ja OTM-tutkielmat arvostellaan asteikolla 0-5. Hyväksyttävissä oleva tutkielma sisältää pääasiassa oleellisia asioita jokseenkin loogisessa järjestyksessä. Siinä voi olla paljon puutteita, mutta se vastaa kuitenkin välttävästi opinnäytetyölle asetettuja vaatimuksia useilla arvioinnin osa-alueilla. Tutkielma hylätään, jos se on kauttaaltaan hajanainen ja epälooginen eikä muodosta kokonaisuutta. Tarkemmin tutkielman arviointi perustuu alla oleviin kriteereihin. Tutkielman kokonaisarvosana ei määräydy yksittäisten arvioitavien seikkojen keskiarvon mukaan.
1 / välttävä
Tutkimustehtävä: Tutkimustehtävä on kuvattu, mutta se on tavanomainen ja rajausten puutteen vuoksi jäsentymätön. Määrittelyssä on huomattavaa epäjohdonmukaisuutta.
Teoriaosa / metodiosa / aineisto: Tutkielmalla on suppea teoreettinen/metodinen viitekehys, ja työn lähtökohdat jäävät epämääräisiksi. Vähän kirjallisuutta, mahdollisesti vain kotimaisia lähteitä. Lähdekritiikki puuttuu, aineiston muokkaamattomuus aiheuttaa esteitä analyysin teolle. Ongelmia analyysin ja teorian/metodien kohtaamisessa.
Tutkimustulokset: Kirjoittaja kuvailee tutkimuksensa tulokset, mutta ne ovat kyseenalaiset, yksinkertaiset tai puutteelliset. Ongelmia tutkimustehtävän täyttymisessä.
Yleisarvostelu: Työssä sisältää pääasiassa oleellisia asioita. Siinä on kuitenkin huomattavia epäjohdonmukaisuuksia, työ on rakenteellisesti perustelematon ja teksti kankeaa. Kieli, muotoseikat ja ulkoasu ovat viimeistelemättömiä, viitteiden käytössä on puutteita. Kokonaisvaikutelma on keskeneräinen tai sen yhteys aiheeseen ohut.
Työprosessi: Osallistuminen seminaarityöskentelyyn vähäistä. Kehittävä työote, kuten palautteen vastaanottaminen ja hyödyntäminen, on heikkoa.
2 / tyydyttävä
Tutkimustehtävä: Tutkimustehtävä on jokseenkin tavanomainen, ongelmien määrittely suhteellisen selkeä, mutta tarkastelukulma on tavanomainen.
Teoriaosa / metodiosa / aineisto: Teoreettinen/metodinen viitekehys on hieman jäsentymätön ja suppea. Käsitteet, hypoteesit ja olettamukset on osittain selkeästi määritelty. Suhteellisen vähän relevanttia kirjallisuutta. Aito kriittinen ote jää puuttumaan. Lähteiden, aineiston ja tutkimustehtävän yhteensopivuudessa on ongelmia. Lähteiden/aineiston käsittely osittain yksipuolista.
Tutkimustulokset: Tutkimukselle asetetut kysymykset jäävät osin vastaamatta ja tulkinnalliset mahdollisuudet osittain hyödyntämättä. Johtopäätökset ovat jokseenkin yksinkertaiset.
Yleisarvostelu: Teksti on suhteellisen toimivaa, tyyli joskus vaikeaselkoista. Työssä on epäjohdonmukaisuuksia, rakenne ei aina perusteltu ja omaehtoinen panos on ollut suhteellisen vähäinen. Työn yleisvaikutelma on kuvaileva. Viitteiden käytössä epäselvyyksiä.
Työprosessi: Työprosessissa, kuten palautteen hyödyntämisessä, on ollut vaikeuksia. Osallistuminen seminaarityöskentelyyn vaihteleva.
3 / hyvä
Tutkimustehtävä: Tutkimustehtävä on suhteellisen kiinnostava ja tuore. Määrittely on toimiva ja rajaus tarkoituksenmukainen.
Teoriaosa / metodiosa / aineisto: Hyvä teorioiden/metodien tuntemus, keskeinen käsitteistö ymmärretty, olettamukset ja hypoteesit linjassa tutkimustehtävän määrittelyn kanssa. Lähdeaineisto on jokseenkin kattava ja lähteitä on käytetty asiallisesti. Aineisto on jokseenkin edustava. Yhteys analyysin ja teorian välillä.
Tutkimustulokset: Argumentaatio, tulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat hyvää tasoa. Tutkimuskysymyksiin vastataan pääasiassa teoreettista/metodista viitekehystä hyödyntäen.
Yleisarvostelu: Teksti on jokseenkin sujuvaa, tyyli suhteellisen helppolukuista ja kieli jokseenkin virheetöntä. Rakenne on selkeä ja työn ulkoasu siisti. Työ osoittaa hyvää tutkielmanteon tekniikan hallintaa.
Työprosessi: Työprosessi jokseenkin sujuva. Asiallinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn.
4 / kiitettävä
Tutkimustehtävä: Tutkimustehtävä on kiinnostava ja tuore, aiheen rajaus on perusteltu, tehtävän määrittely on täsmällinen ja tarkastelukulma tarkoituksenmukainen.
Teoriaosa / metodiosa / aineisto: Vakuuttava teoreettinen/metodinen osaaminen: työn teoreettinen/metodinen lähtökohta on toimiva, käsitteiden käyttö on osaavaa ja työ sisältää hyvin argumentoitua pohdintaa. Lähteiden käyttö on vakuuttavaa, kokonaiskuva on hyvä, aineisto on kattava ja tarkoituksenmukainen, sen käsittely on täsmällistä, ja yhteys teoriaan on selkeä.
Tutkimustulokset: Argumentaatio on vakuuttavaa, ja tutkimuksen tavoitteet täyttyvät. Johtopäätökset ovat selkeitä ja luovasti perusteltuja ja osoittavat hyvää kokonaisuuden hallintaa. Teoreettinen/metodinen tausta ja oman tutkimuksen osuus painottuvat hyvin.
Yleisarvostelu: Teksti on sujuvaa, tyylillisesti asiallista, kieli pääasiassa virheetöntä, rakenne on selkeä ja johdonmukainen, ulkoasu viimeistelty. Tieteellinen ilmaisu on hyvin artikuloitua ja vaikuttavaa tasoa. Tutkielma osoittaa luovaa ajattelua ja kykyä ymmärtävään omaan pohdintaan.
Työprosessi: Sujuva työprosessi ja/tai selvä kehitys asiantuntijana prosessin aikana. Aktiivinen osallistuminen ja hyvä panos seminaarityöskentelyyn
5 / erinomainen
Tutkimustehtävä: Tutkimustehtävä on haastava ja innovatiivinen, aiheen rajaus tarkoituksenmukainen, tehtävän määrittely on täsmällinen ja hyvin perusteltu. Tarkastelukulma on tuore.
Teoriaosa / metodiosa / aineisto: Vahva teorioiden/metodien tuntemus: työn teoreettinen/metodinen lähtökohta on perusteltu, käsitteiden ymmärrys on syvällistä, lähteitä on käytetty kriittisesti. Käsittely on kattavaa: työssä on selkeä ja analyyttinen ote. Aineisto on kattava ja tarkoituksenmukainen, sen käsittely on huolellista ja systemaattista, ja sillä on selkeä yhteys teoreettiseen viitekehykseen.
Tutkimustulokset: Argumentaatio on kauttaaltaan vakuuttavaa ja tulokset laadukkaita. Tutkimuksen tavoitteet täyttyvät. Johtopäätökset osoittavat innovatiivisuutta ja asiantuntijuutta.
Yleisarvostelu: Teksti on sujuvaa ja tyylillisesti erinomaista; rakenne on selkeä ja johdonmukainen ja ulkoasu on lähes virheetön. Tutkielma osoittaa kypsää ja luovaa ajattelua, analyyttistä otetta - aitoa tutkijuutta. Tutkielma on käsittelyltään uusia näkökulmia avaava.
Työprosessi: Määrätietoinen työprosessi ja/tai huomattava kehitys asiantuntijana prosessin aikana. Aktiivinen osallistuminen ja erinomainen panos seminaarityöskentelyyn. Opiskelija kykenee itsenäiseen tutkimuksen tekoon.
Opintokokonaisuudet
Opintokokonaisuuksien merkitsemistä opiskelijarekisteriin haetaan koulutusasiantuntijoilta sähköpostitse. Opiskelijan on ilmoitettava kokonaisuuteen sisällytettävät vapaavalintaiset opinnot.
Opintokokonaisuuksien arviointiasteikko on 0-5 tai HYV/HYL. Perus- ja aineopintokokonaisuuksien suoritukset arvioidaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona (kaikista opintokokonaisuuteen kuuluvista opintojaksoista kerrotaan opintojakson opintopistemäärä arvosanalla; saadut tulot lasketaan yhteen; saatu summa jaetaan opintokokonaisuuden yhteisopintopistemäärällä) seuraavasti:
keskiarvo
1,00–1,49 = 1/5 (välttävä)
1,50–2,49 = 2/5 (tyydyttävä)
2,50–3,49 = 3/5 (hyvä)
3,50–4,49 = 4/5 (kiitettävä)
4,50–5,00 = 5/5 (erinomainen)
Opintokokonaisuuden arvioinnissa ei huomioida arvosanalla HYV suoritettuja opintoja. Jos yli puolet (50 %) opintokokonaisuuteen sisältyvistä opintojaksoista on suoritettu arvosanalla HYV, opintokokonaisuus arvioidaan hyväksytty – hylätty. Perus- ja aineopintokokonaisuus arvioidaan oikeusnotaarin tutkinnossa hyväksytty – hylätty. Syventävien opintojen opintokokonaisuus arvioidaan oikeustieteissä hyväksytty – hylätty.
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan linjauksen mukaisesti hyväksytty – hylätty -asteikolla arvioitavissa opintojaksoissa hyväksyn taso rinnastuu arvosanaan 1 asteikolla 0–5 ellei opintojakson kuvauksessa ole toisin ilmoitettu.
Opiskelija voi oikeustieteiden laitoksen opinnoissaan vastata tenteissä tai laatia kirjalliset työt koulutuksen johtosäännössä määritellyllä kielellä. Oikeustieteiden laitoksella oikeusnotaari- ja kandidaatin tutkielmat sekä syventävien opintojen tutkielmat ja pro gradu -tutkielmat voidaan kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Opintojohtosäännöstä poikkeavat määräykset on annettu opintojaksokuvauksen yhteydessä. Vaikka opintojakson suorituskieli on suomi, voi opintojakson oppimateriaaleissa olla myös englanninkielistä materiaalia.
Kansainvälisissä tutkinto-ohjelmissa ja vaihto-opiskelijatarjontaan kootuilla opintojaksoilla opetuskielenä on englanti. Tiedot opetuskielestä ja mahdollisista suorituskielistä löytyvät opintojaksokuvauksista.
Oikeustieteiden laitoksella suoritettaviin suomenkielisiin perustutkintoihin voi sisällyttää yhteensä 13 op käytännön työharjoittelua. Laitoksella voi suorittaa kaksi työelämäopintojaksoa:
- Harjoittelu juristin tehtävissä 8 op (5311007) ja
- Perehtyminen oikeudellisiin tehtäviin 5 op (5311006).
Oikeustieteiden laitoksella harjoittelun suorittaminen on vapaaehtoista.
Perehtyminen oikeudellisiin tehtäviin -opintojakson suorittamisen edellytyksenä on vähintään kuukauden mittainen työskentely tehtävissä, joissa tarvitaan oikeudellisen tiedon soveltamista, sekä harjoittelun raportointi ja oppimistehtävien tekeminen. Harjoitteluna voidaan huomioida myös työelämässä mukana olevien opiskelijoiden sellainen työkokemus, jossa joutuu soveltamaan oikeudellista tietämystä. Perehtyminen oikeudellisiin tehtäviin -opintojakson voi suorittaa myös aikaisemman työkokemuksen perusteella.
Harjoittelu juristin tehtävissä -opintojakson suorittamisen edellytyksenä on vähintään kahden kuukauden pituinen työskentely tehtävissä, joihin sisältyy oikeudellisten ongelmien ratkaisua ja oikeuslähteiden hyödyntämistä, sekä reflektoivien tehtävien tekeminen ja harjoitteluraportin kirjoittaminen. Harjoitteluna voidaan huomioida myös työelämässä mukana olevien opiskelijoiden sellainen työkokemus, jossa tehtäviin sisältyy oikeudellisten ongelmien ratkaisua ja oikeuslähteiden hyödyntämistä. Harjoittelupaikoiksi soveltuvat sellaiset tehtävät, joihin voisi valmistuttuaan siirtyä tieteenalansa asiantuntijana. Harjoittelu juristin tehtävissä -opintojakson suorittamiseen voi saada yliopiston myöntämää harjoittelutukea.
Molempien harjoittelujaksojen suorittamisesta tulee sopia etukäteen laitoksen harjoitteluvastaavan kanssa. Lisätietoa löytyy Oikeustieteiden opintoyhteisöstä sekä opintojaksokuvauksista.
Oikeustieteiden opiskelijoilla on erinomaiset mahdollisuudet kansainvälistyä esimerkiksi hakeutumalla opiskelijavaihtoon tarjolla olevien useiden vaihto-ohjelmien kautta. Lisäksi opiskelijat voivat hakeutua kansainväliseen harjoitteluun ulkomaille, parantaa sekä kielitaitoaan, sanavarastoaan että tietämystään eri oikeudenaloista oikeustieteiden opetussuunnitelmaan kuuluvien lukuisten englanninkielisten opintojaksojen kautta sekä toimia kv-tuutorina Itä-Suomen yliopistoon saapuville kansainvälisille vaihto-opiskelijoille. Kansainvälistymiseen on siis monia mahdollisuuksia! Oikeustieteiden laitoksen Erasmus-vaihtosopimukset eri yliopistojen kanssa löytyvät Kamusta. Oikeustieteiden laitos kuuluu myös Nordplus Law Network:iin, joka mahdollistaa opiskelijavaihdon Pohjoismaihin ja Baltian maihin.
Neuvonta kansainvälisissä asioissa
Oikeustieteiden laitos Kv-koordinaattori Mia Kilpeläinen lawstudies(at)uef.fi Aurora II, huone 2076, puh. 050 442 2631
Suomenkielinen perustutkintokoulutus
Oikeustieteiden laitoksella suoritettavat oikeustieteellisen alan tutkinnot (ON/OTM) antavat virkakelpoisuuden esimerkiksi tuomarin, asianajajan ja syyttäjän tehtäviin. Yleisjuristien ohella laitokselta valmistuu tiettyyn oikeudenalaan erikoistuneita hallintotieteiden kandidaatteja ja maistereita (HTM).
Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto, opintosuunta julkishallinto, 180 op
Hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon voi suorittaa myös Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen ja Vaasan yliopiston Johtamisen akateemisen yksikön kanssa opetusyhteistyönä toteutettavassa koulutusohjelmassa. Julkishallinnon HTK-tutkinto on moduulipohjainen. Se on tarkoitettu ensisijaisesti jo työelämässä oleville, jotka haluavat täydentää tai päivittää osaamistaan tai suunnata uudelle uralle. Opiskelija voi suorittaa yhden opintojakson, moduulin/moduuleja tai opiskelija voi suorittaa kaikki HTK-tutkintoon vaadittavat opinnot ja hakea sen jälkeen tutkinto-opiskelijan opiskeluoikeutta Itä-Suomen yliopistosta tai Vaasan yliopistosta saadakseen tutkinnon.
Opinnot järjestetään Itä-Suomen yliopiston ja Vaasan yliopiston avoimena yliopisto-opetuksena. Opiskelija maksaa avoimen yliopiston järjestämistä opinnoista opintojaksokohtaisesti. Hinnoittelu perustuu valtioneuvoston asetukseen (VNA 1436/2014). Avoin yliopisto perii opiskeluoikeudesta maksun ko. korkeakoulun maksupäätöksen mukaisesti. Koulutusohjelmasta kerrotaan tarkemmin sen omassa opinto-oppaassa.
Kansainväliset maisteriohjelmat
Oikeustieteiden laitoksella on kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa: Environment, Natural Resources & Climate Change: Master's Degree Programme in Environmental Policy and Law (MICL, MSocSc) sekä Joint Nordic Master Programme in Environmental Law (NOMPEL, MICL/OTM).
Environmental Policy and Law -maisteriohjelman opetussuunnitelma on esitelty maisteriohjelman internet-sivuilla (avautuu uuteen välilehteen) Environmental Policy and Law -maisteriohjelmassa on kaksi pääainevaihtehtoa:
- Natural Resources Governance, tavoitetutkinto Master's Degree in Social Sciences (MSocSc) tai
- Environmental and Climate Change Law, tavoitetutkinto Master of International and Comparative Law (MICL) tai OTM (jos opiskelija on suorittanut ON-tutkinnon). Perustutkinto-opiskelijat voivat siirtyä opiskelemaan maisteriohjelmaan alla kuvatun menettelyn mukaisesti, jos
- Opiskelijalla on opiskeluoikeus suorittaa hallintotieteiden maisterin (HTM) tai oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM) JA
- Opiskelija on suorittanut HTK-tutkinnon (julkisoikeus) tai ON-tutkinnon TAI
- Opiskelijalla on suoritettuna alempi korkeakoulututkinto ja hän on suorittanut Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaiset 60 opintopisteen laajuiset Yleiset oikeusjärjestysopinnot tai niitä vastaavat opinnot
Hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella hakemuksella. Opiskeluoikeuden vaihtaminen ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan. Opiskeluoikeuden vaihtaminen edellyttää luopumista aiemmasta opiskeluoikeudesta. Opiskelijat, joilla on OTM-opiskeluoikeus, hakevat siirtoa kansainväliseen maisteriohjelmaan, jossa voivat edelleen suorittaa opintonsa OTM-tavoitetutkinnolla, kuitenkin kv-maisteriohjelman tutkintorakenteen mukaisesti. Kansainvälisessä maisteriohjelmassa opiskelu tapahtuu englannin kielellä.
Opiskelijan, joka suunnittelee maisteriohjelmaan hakeutumista, on syytä huomioida, että maisteriohjelmaan kuuluvia pakollisia opintojaksoja ei kannata kiinnittää HTK-/ON-tutkintoon, sillä maisterin tutkintoon ei voida sisällyttää samoja opintoja kuin HTK-/ON-tutkintoon.
Joint Nordic Master Programme in Environmental Law on UEF:n sekä Uppsalan ja Tromssan yliopistojen yhteistyössä toteuttama kaksivuotinen maisteriohjelma, jota koordinoi Uppsalan yliopisto. Ohjelman nettisivut sekä opetussuunnitelma löytyvät Uppsalan yliopiston sivuilta (avautuu uuteen välilehteen).
Kaksivuotisen ohjelman aikana opiskelijat opiskelevat kolmessa Pohjoismaassa: opinnot aloitetaan Uppsalan yliopistossa Ruotsissa, minkä jälkeen opiskelijat siirtyvät Itä-Suomen yliopistoon. Viimeisen opintokokonaisuuden opiskelijat suorittavat Tromssan yliopistossa Norjassa. Opiskelijat saavat kolmen yliopiston myöntämän yhteistutkinnon, jonka sisällöllisinä ympäristöoikeudellisina painopistealoina ovat luonnonvara-, ilmasto- ja energiaoikeus.
Itä-Suomen yliopiston myöntämä tutkinto on Master of International and Comparative Law (MICL). Mikäli opiskelija on suorittanut ON-tutkinnon, voidaan hänelle myöntää oikeustieteen maisterin tutkinto.
Perustutkinto-opiskelijat voivat HTK- tai ON-tutkinnon suoritettuaan hakea maisteriohjelman opiskelijaksi. Hakeminen tapahtuu Uppsalan yliopiston kautta (avautuu uuteen välilehteen).
Opetussuunnitelmat
Oikeustieteiden laitoksen suomenkielisten tutkintojen opetussuunnitelmat ovat Pepin (avautuu uuteen välilehteen) oppaissa sekä englanninkielisten maisteriohjelmien opetussuunnitelmat ovat Pepin (avautuu uuteen välilehteen) oppaissa.
Julkisoikeuden tutkinto-ohjelma tarjoaa yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta, joka johtaa hallintotieteiden kandidaatin (HTK) ja hallintotieteiden maisterin (HTM) -tutkintoihin.
Koulutusta on suunnattu pääaineittain osaamisalueille, joiden työmarkkinoilla on kysyntää erikoistuneista juridiikan asiantuntijoista. Tutkinnot perustuvat pääainemalliin eli opiskelijat syventyvät valitsemaansa oikeudenalaan perinteisiä oikeustieteellisiä tutkintoja laajemmin.
Valmistuneet työllistyvät erinomaisesti ja sijoittuvat työmarkkinoilla moninaisiin oikeudellista osaamista vaativiin asiantuntijatehtäviin. Esimerkiksi ympäristöoikeutta pääaineena opiskellut voi työllistyä vaikkapa kunnan ympäristöpäälliköksi.
HTK- ja HTM-tutkinnoilla on seuraavat läpäisevät johtoteemat:
- oikeudellinen ajattelu ja argumentaatio
- yleiset opit
- perus- ja ihmisoikeudet
- oikeudellinen kansainvälistyminen ja eurooppalaistuminen
- oikeuden rooli yhteiskunnassa
Koulutuksen osaamistavoitteet
HTK-tutkinnon suoritettuaan opiskelija:
- tuntee oikeusjärjestyksen ja hallitsee syvemmin tietyn oikeudenalan perusteet
- hahmottaa oikeuden yhteiskunnallisen roolin
- hankkii ja käyttää oikeudellista tietoa
- tunnistaa, jäsentää ja ratkaisee oikeudellisia ongelmia
- argumentoi sekä viestii sujuvasti kirjallisesti ja suullisesti
- tuntee oikeustieteen perusteet ja hyvän tieteellisen käytännön
- toimii tuloksellisesti itsenäisesti ja ryhmässä
- tuntee moniammatillisen, kansainvälisen ja digitaalisen toimintaympäristön vaatimukset
- tunnistaa osaamisensa tason ja kehityskohteita
HTM-tutkinnon suoritettuaan opiskelija:
- osaa toimia tietyn oikeudenalan vahvaa asiantuntemusta vaativissa tehtävissä
- tuntee oikeusjärjestyksen ja hallitsee syvemmin tietyn oikeudenalan sisällöt
- tuntee oikeussääntelyn synty- ja soveltamisprosessit ja merkityksen yhteiskunnassa
- hankkii ja käyttää oikeudellista tietoa asiantuntevasti
- tunnistaa, jäsentää ja ratkaisee perustellusti oikeudellisia ongelmia
- argumentoi sekä viestii vakuuttavasti kirjallisesti ja suullisesti
- tuntee oikeustieteen teorianmuodostuksen ja keskeiset tutkimusmenetelmät
- kykenee hyvän tieteellisen käytännön mukaiseen tutkimustyöhö
- toteuttaa asiantuntijatehtäviä tuloksellisesti itsenäisesti ja ryhmässä
- toimii ammattietiikan mukaisesti moniammatillisessa, kansainvälisessä ja digitaalisessa toimintaympäristössä
- tunnistaa osaamisensa tason sekä haluaa ja osaa kehittää sitä edelleen
HTK- JA HTM-tutkintojen rakenteet, pääaineet ja opintojaksot
Opiskelijat valitaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan julkisoikeuden opiskelijaksi. Opiskelijan tulee valita pääaineensa opintojen edetessä (toisen opintovuoden syksyllä) ja ilmoittaa valitsemansa pääaine opiskelijarekisteriin asiointipalvelusta löytyvällä verkkolomakkeella. Hallintotieteiden kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat voivat halutessaan muuttaa pääainettaan. HOPS laaditaan Pepissä valitusta pääaineesta. Tutkinto suoritetaan valitun pääaineen vaatimusten mukaisesti.
Opiskelijat suorittavat hallintotieteiden kandidaatin ja -maisterin tutkinnon pääaineena eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, hyvinvointioikeus, lainsäädäntötutkimus, rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, siviilioikeus tai ympäristöoikeus.
Maisterin tutkinto suoritetaan pääsääntöisesti samassa pääaineessa kuin kandidaatin tutkinto on suoritettu. Jos hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon on sisältynyt pääaineen perus- ja aineopintojen lisäksi sivuaineen perus- ja aineopinnot (yhteensä 60 op) toisesta oikeustieteiden pääaineesta, voi maisterin tutkinnon suorittaa joko kandidaatin tutkinnon pääaineesta tai sivuaineena olleesta oppiaineesta.
Esimerkki. Opiskelija on suorittanut hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineena finanssioikeus ja laajana sivuaineena (perus- ja aineopinnot yhteensä 60 op) hallinto-oikeus. Opiskelija voi suorittaa maisterin tutkinnon pääaineenaan joko finanssioikeus tai hallinto-oikeus. Hallintotieteiden maisteriksi valmistuminen ensin finanssioikeudesta ja sitten hallinto-oikeudesta ei ole mahdollista. Maisterin tutkintoon ei voida sisällyttää samoja opintoja kuin kandidaatin tutkintoon.
Tutkintojen rakenteet on kerrottu Pepissä (avautuu uuteen välilehteen) olevissa oppaissa.
Oikeustieteellisen alan tutkinnot (oikeusnotaari ja oikeustieteen maisteri) tuottavat kelpoisuuden tuomarin tehtäviin ja vastaaviin muihin yleisjuristitutkintoa edellyttäviin ammatteihin (esimerkiksi syyttäjä ja asianajaja). Yleisjuristitutkinnot (ON/OTM) ovat laaja-alaisia yleistutkintoja, joissa perehdytään kattavasti ja monipuolisesti kaikkiin keskeisiin oikeudenaloihin.
Oikeustieteen tutkinnoissa perehdytään kattavasti keskeisiin oikeudenaloihin sekä oikeudelliseen argumentaatioon ja ongelmanratkaisuun. Koulutus perustuu ajantasaiseen, korkeatasoiseen tutkimukseen sekä tietoon työelämätarpeista.
Koulutus kehittää myös työelämässä keskeisiä viestintä- ja vuorovaikutustaitoja.
Tutkinnoissa ei ole pääaineita eikä sivuaineita.
ON- ja OTM-tutkintojen rakenteet
Oikeusnotaarin (ON) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kaksi vuotta.
Osaamistavoitteet
ON-tutkinnon suoritettuaan opiskelija:
- hallitsee Suomen ja Euroopan unionin oikeuden sekä kansainvälisen oikeuden perusteet
- hahmottaa oikeuden yhteiskunnallisen roolin
- hankkii ja käyttää oikeudellista tietoa
- tunnistaa, jäsentää ja ratkaisee oikeudellisia ongelmia
- argumentoi sekä viestii sujuvasti kirjallisesti ja suullisesti
- tuntee oikeustieteen perusteet ja hyvän tieteellisen käytännön
- toimii tuloksellisesti itsenäisesti ja ryhmässä
- tuntee moniammatillisen, kansainvälisen ja digitaalisen toimintaympäristön vaatimukset
- tunnistaa osaamisensa tason ja kehityskohteita
OTM-tutkinnon suoritettuaan opiskelija:
- osaa toimia vahvaa laaja-alaista oikeudellista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä
- hallitsee Suomen ja Euroopan unionin oikeuden sekä kansainvälisen oikeuden
- tuntee oikeussääntelyn synty- ja soveltamisprosessit ja merkityksen yhteiskunnassa
- hankkii ja käyttää oikeudellista tietoa asiantuntevasti
- tunnistaa, jäsentää ja ratkaisee perustellusti oikeudellisia ongelmia
- argumentoi sekä viestii vakuuttavasti kirjallisesti ja suullisesti
- tuntee oikeustieteen teorianmuodostuksen ja keskeiset tutkimusmenetelmät
- kykenee hyvän tieteellisen käytännön mukaiseen tutkimustyöhön
- toteuttaa asiantuntijatehtäviä tuloksellisesti itsenäisesti ja ryhmässä
- toimii ammattietiikan mukaisesti moniammatillisessa, kansainvälisessä ja digitaalisessa toimintaympäristössä
- tunnistaa osaamisensa tason sekä haluaa ja osaa kehittää sitä edelleen
ON- ja OTM-tutkinnolla on seuraavat läpäisevät johtoteemat:
- oikeudellinen ajattelu ja argumentaatio
- yleiset opit
- perus- ja ihmisoikeudet
- oikeuden kansainvälistyminen ja eurooppalaistuminen
- oikeuden rooli yhteiskunnassa
Tutkintojen tarkemmat sisällöt Oikeustiede, (ON/OTM) -opinto-oppaassa Pepissä (avautuu uuteen välilehteen).
Legio Ostiensis ry eli Legio (avautuu uuteen välilehteen) on Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa oikeustieteiden laitoksella juridiikan erikoisaloille suuntautuvaa yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta opiskelevien ainejärjestö. Legio tarjoaa jäsenilleen huvia ja hyötyä tapahtumien, etujen ja edunvalvonnan muodossa. Legion jäseniksi voivat liittyä HTK/HTM-opintoja opiskelevat sekä HTM-jatkotutkinto-opiskelijat ja kansainvälisissä maisteriohjelmissa opiskelevat.
Judica ry (avautuu uuteen välilehteen) on oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin tutkintoa Itä-Suomen yliopistossa suorittavien opiskelijoiden ainejärjestö. Yhdistys on Juristiliiton ja ISYY:n jäsenyhdistys. Vuonna 2013 perustettu Judica ry huolehtii jäsentensä eduista niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Kotipaikkamme on Joensuussa.
Judica järjestää jäsenilleen sekä vapaa-ajanviettoon että opintoihin ja työllistymisen edistämiseen liittyviä tapahtumia. Yhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus. Lisäksi yhdistykseen kuuluu toimihenkilöitä ja toimikuntia.