Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella (avautuu uuteen välilehteen) voi opiskella pääaineena sosiaali- ja terveyshallintotiedettä, sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa ja terveystaloustiedettä.
Laitoksella on mahdollista suorittaa joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (TtM, YTM) sekä tieteellisenä jatkotutkintona joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden lisensiaatin (TtL, YTL) tai filosofian, terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden tohtorin (FT, TtT, YTT) tutkinto. Terveystaloustieteen opiskelijat suorittavat terveystieteiden maisterin tutkinnon, sosiaali- ja terveyshallintotieteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriohjelman opiskelijat voivat suorittaa joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon.
Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opiskelijan tärkein työväline, jonka jokainen opiskelija laatii opintojensa alussa. HOPS:lla tarkoitetaan koko opiskelun ajan kestävää tavoitteellista, vuorovaikutteista ja opiskelijalähtöistä ohjausprosessia. HOPS ohjaa pohtimaan omia vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita sekä uratavoitteita. Ohjauksen määrä ja laatu ovat suhteessa kunkin opiskelijan henkilökohtaisiin tarpeisiin. HOPS-prosessin merkitys korostuu erityisesti työn ohessa opiskelevilla. HOPS on myös paras työkalu opintojen etenemisen seuraamiseen. Opiskelija suorittaa opintonsa aloitusvuoden mukaisella tutkintorakenteella.
HOPS:n teossa avustavat HOPS-ohjaajat, joina toimivat lukuvuonna 2023–2024:
- Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelma: yliopistonlehtori Nina Lunkka
- Terveystaloustiede: yliopisto-opettaja Mervi Rantsi
- Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta: yliopistonlehtori Ville Kivivirta
- Kaikkien koulutusten osalta v. 2021 ja tätä ennen aloittaneet opiskelijat: amanuenssi Heli Kemppainen
Laitoksen amanuenssi Heli Kemppainen antaa yleistä opintoneuvontaa ja neuvoo käytännön opiskeluasioissa (opetuksen ja tenttien aikataulut, ilmoittautuminen, ahot-hakemukset, harjoittelutuki, tutkinnon hakeminen ym.).
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen ja terveystaloustieteen maisteriohjelmien tutkintorakenteisiin kuuluu vapaavalintaiset opinnot. Vapaavalintaiset opinnot tukevat opiskelijan tavoitetutkintoa ja valinnaisten opintojen avulla opiskelija voi suunnata osaamistaan haluamallaan tavalla. Vapaavalintaisista opinnoista keskustellaan HOPS:n yhteydessä. Opiskelija voi halutessaan suorittaa valinnaisiksi opinnoiksi myös sivuainekokonaisuuden. Muissa yliopistoissa suoritettujen valinnaisten opintojen tai sivuainekokonaisuuksien sisällyttämistä tutkintoon haetaan asiointipalvelun kautta; HOPS-ohjaaja hyväksyy sisällytettävät opinnot tutkintoon.
Opiskelijan voidaan edellyttää suorittavan täydentäviä opintoja enintään 60 op. Mahdolliset täydentävät opinnot sovitaan HOPS-keskustelussa. Opiskelija laatii HOPSin Peppi -järjestelmään HOPS-keskustelussa sovitun mukaisesti. Lisäksi täydentävät opinnot kirjataan Peppiin opiskeluoikeuden lisätietoihin.
Kun kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot ovat suoritusrekisterissä, tarkista, että opintokokonaisuuksista on merkintä, myös syventävistä opinnoista. Itä-Suomen yliopiston muilla laitoksilla tai avoimessa yliopistossa suoritettujen sivuaineopintojen koostamista pyydetään ao. laitokselta ennen todistushakemuksen jättämistä. Sähköinen todistushakemus täytetään ”asiointipalvelussa”. Tarkistettu ja hyväksytty HOPS on paras työkalu todistushakemuksen täyttämiseen.
HOPS-keskusteluissa sovitaan aiemmin suoritettujen opintojen korvaavuuksista ja muualla suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon. Korvaaminen tarkoittaa tutkintorakenteessa pakollisena olevan opintojakson korvaamista aiemmin suoritetulla opintojaksolla. Sisällyttäminen puolestaan tarkoittaa aiemmin suoritetun opintojakson tai opintokokonaisuuden sisällyttämistä tutkintoon sellaisenaan. Tämä koskee vapaasti valittavia opintoja. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella noudatetaan tiedekunnan linjauksia osaamisen tunnistamisesta (OT). Aiempien opintojen perusteella hyväksytään korvaavia opintoja syventäviin opintoihin korkeintaan 20 opintopisteen verran (voimassa 1.8.2022 alkaen). Yli kymmenen vuotta vanhoilla opintosuorituksilla ei voi korvata STJ-laitoksen tarjoamia opintojaksoja.
Alemman ja ylemmän ammattikorkeakoulun opintoja ei lähtökohtaisesti hyväksytä sisällytettäväksi osaksi maisterin tutkintoa. Poikkeuksena tästä ovat maisterin tutkinnon opinto-oikeuden aikana saadun ristiinopiskeluoikeuden kautta nimetyt erilliset opintojaksot, mikäli ne soveltuvat ja vahvistavat opiskelijan maisteritutkintoa. Jokainen ratkaisu katsotaan erikseen tapauskohtaisesti HOPS-ohjaajan kanssa.
Saman Itä-Suomen yliopiston opintojakson voi sisällyttää opintokokonaisuuteen laitosten tai oppiaineiden opetussuunnitelmien mukaisesti, jos kyseessä on opintokokonaisuuksiin kuuluva pakollinen opintojakso, jonka asemesta ei voi suorittaa muita opintoja eikä useasti kiinnittämistä ole opetussuunnitelmassa erikseen rajattu (tiedekunnan ohje). Sisällyttämistä kahteen kokonaisuuteen tulee hakea hyväksiluvun kautta.
Opintojen vanheneminen: 1.8.2019 ja tämän jälkeen opintonsa aloittavia koskee opintojen vanhenemissääntö. Maisterin tutkintoon voidaan sisällyttää enintään 10 vuotta vanhoja opintosuorituksia koskien sisältyvyyksiä ja hyväksilukuja.
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriopiskelijat voivat suorittaa joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon. Tavoitetutkinnon muuttaminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen) Itä-Suomen yliopiston asiointipalvelussa (avautuu uuteen välilehteen, vaatii kirjautumisen), kohdasta pääaineen valinta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja terveystaloustieteen opiskelijoilla maisteriopintojen syventäviin opintoihin sisältyy 5 op laajuinen harjoittelu; sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisterinohjelman opiskelijat voivat sisällyttää tutkintoon 5 op laajuisen valinnaisten opintojen harjoittelun. Tutkintoon sisältyvä harjoittelu voi olla joko käytäntö- tai tutkimuspainotteinen. Oleellista on, että harjoittelu tukee tutkinnon tavoitteita ja opiskelijan urasuunnitelmien toteutumista. Harjoittelun tulee soveltua opiskelijan tutkintoon ja pääaineeseen. Harjoittelun soveltuvuus katsotaan yhdessä HOPS-ohjaajan kanssa. Lisätietoa harjoittelusta Kamussa.
Opiskelijoita kannustetaan hankkimaan harjoittelupaikka itsenäisesti. Opiskelijat voivat tutustua yliopistolle lähetettyihin harjoittelupaikkatarjouksiin Itä-Suomen yliopiston työnhakuportaalissa.
Harjoitteluun voi hakea laitoksen myöntämää harjoittelutukea. Suomessa suoritettavissa harjoitteluissa tuki maksetaan työnantajalle. Harjoittelutuki myönnetään, kun opiskelija on löytänyt harjoittelupaikan, harjoittelu vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja työnantaja sitä vaatii. Harjoittelutuen edellytyksenä on, että työnantaja ottaa harjoittelijan määräaikaiseen palvelussuhteeseen harjoittelun ajaksi. Maksettavan palkan tulee olla vähintään KELA:n vuosittain vahvistama minimipalkka (työssäoloehto). Lisäksi työnantajan tulee sitoutua järjestelmään opiskelijalle harjoittelun aikaista ohjausta työpaikalla. Opiskelija voi saada harjoittelutuen vain kerran opintojensa aikana.
Kansainvälisyys on olennainen osa sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen opetusta. Kansainvälisyyttä pyritään edistämään sekä kotikansainvälistymisenä että opiskelija- ja opettajavaihtona. Kotikansainvälistyminen opetuksessa tarkoittaa sitä, että laitoksen kaikissa oppiaineissa käytetään englanninkielistä oppimateriaalia ja osa opinnoista on yhteisiä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Kotikansainvälistymistä on myös ulkomaalaisten opettajien antama opetus sekä kansainvälisten tutkijaryhmien toimintaan osallistuminen ja opinnäytetöiden esittely.
Opiskelija- ja opettajavaihdossa hyödynnetään laitoksen kansainvälisiä yhteistyösopimuksia (lähinnä Erasmus+ ja Nordplus). Vaihtoon lähtevän opiskelijan tulee sopia learning agreementin sisällöstä yhdessä HOPS-ohjaajansa kanssa. Ajantasaista tietoa kansainvälisestä opiskelijavaihdosta, vaihto-ohjelmista, vaihtopaikoista, työharjoittelusta, hakuajoista ja ajankohtaisista tapahtumista löytyy yliopiston kansainvälisten opiskelijapalveluiden sivuilta Kamussa.
Opintotietojärjestelmä Peppi
Pepistä löytyvät tutkintorakenne, opintojaksojen kuvaukset (mm. suoritustavat) ja voimassa olevat aikataulut. Myös mahdolliset lukuvuoden aikana tapahtuvat aikataulumuutokset päivitetään Pepissä näkyviin aikatauluihin, joten Peppiä on tarpeen seurata säännöllisesti. Opiskelija tallentaa henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa (HOPS) Peppiin ja ilmoittautuu opintojaksoille HOPS:n kautta.
Opintojaksoille ja kuulusteluihin ilmoittautuminen
Pääsääntöisesti opintojaksoille ja kuulusteluihin ilmoittaudutaan viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kuulustelua tai opintojakson alkamista Pepissä. Myöhästyneitä opintojakso- ja tentti-ilmoittautumisia ei oteta vastaan!
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen opintojaksoja on mahdollista tenttiä vain tiettyinä tenttipäivinä. Yleisiä tenttipäiviä, joissa voisi tenttiä mitä tahansa opintojaksoa, ei ole.
Jos et pääse osallistumaan opintojaksolle, jolle olet ilmoittautunut, poista ilmoittautumisesi mahdollisimman pian. Mikäli ilmoittautuminen on ehtinyt sulkeutua, pyydä ilmoittautumisen perumista amanuenssilta tai opintojakson vastuuopettajalta. Kirjaudu opintojakson Moodleen heti opintojakson alussa, mikäli opintojaksolla on Moodle-ympäristö käytössä.
Läsnäolovelvollisuus
Osallistumiseen ja läsnäolovelvoitteeseen vaikuttavat opintojaksoilla käytettävät opetusmenetelmät ja toteutustavat. Ensimmäiselle opetuskerralle on osallistuttava, jotta opintojaksoon liittyvät käytännön asiat tulevat selviksi (läsnäolot/poissaolot, suoritukset, tentit). Säännöllinen luennoille osallistuminen on suositeltavaa, jotta opinnot etenevät sujuvasti. Seminaari-, harjoitus- ja suurryhmäopetuksessa (ml. työpajat) on läsnäolovelvoite. Pääsääntöisesti läsnäolovelvollisuus on 80 %, mutta opintojaksolle määritellyt tehtävät on suoritettava hyväksytysti. Poissaolon peruste ei ole esim. työasiat, luottamustoimet tai lomamatkat. Jos jollakin opintojaksolla on tästä poikkeava läsnäolovelvollisuus, se on kirjattu opetussuunnitelmaan. Opintojaksokuvauksista löytyvät kullakin opintojaksolla käytettävät opetusmenetelmät ja toteutustavat (esim. luento (L), seminaari (S)).
Opetuksen muotoja
- Etäopetus -termiä käytetään, kun opetus on lukujärjestykseen/ Peppiin ajoitettua opetusta, johon opiskelijan tulee osallistua tiettynä aikana verkon välityksellä.
- Harjoitukset: harjoitellaan käytännössä luennoilla tai itseopiskeluna opittua asiaa. Harjoituksissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa.
- Hybridiopetus on opetustapahtuma, jossa opiskelija voi valita osallistuuko opetukseen kampuksella vai etäopetuksena. Opetus on aikataulutettua ja tiloitettuna lukujärjestykseen.
- Luento: Ensimmäisellä luentokerralla esitellään opintojakson tavoitteet, sisältö, oppimistehtävät aikatauluineen, arvosteluperusteet ja läsnä-olovaatimukset sekä sovitaan monia käytännön asioita. Säännöllinen luennoille osallistuminen on suositeltavaa.
- Monimuoto-opetuksesta puhutaan, kun puhutaan koko opintojakson toteutuksesta. Opintojakson sisällä voi olla erilaisia toteutuksia kuten hybridiopetusta, kontaktiopetusta kampuksella jne…
- Seminaari: osanottajat esittävät vuorollaan seminaarityönsä (esitelmä, tutkielma, referaatti tms.), osallistuvat töitä koskevaan keskusteluun ja toimivat opponentteina. Seminaareissa edellytetään säännöllistä läsnäoloa, usein vähintään 80 % kontaktiopetustunneista, eikä seminaareja voi useinkaan korvata muilla suoritustavoilla
- Webinaari: Etäopetuksena totutettava seminaari, jossa vastaava läsnäolovelvollisuus, kun seminaarissa.
- Suurryhmä: Vuorovaikutteista opetusta, jossa yhdistyvät luennointi, vuorovaikutus ja esim. ryhmissä tapahtuva työskentely. Suurryhmätyöskentely edellyttää aktiivista osallistumista työskentelyyn
- Verkko-opetus on opetusta, joka tapahtuu verkkovälitteisesti ajasta ja paikasta riippumatta (ei aikatauluteta lukujärjestykseen).
Opintosuoritusten arviointi
Opintojaksokuvauksissa kuvataan arviointimenettely ja tarkennettu arviointikäytäntö ja -kriteerit käydään läpi opintojakson ensimmäisellä kerralla. Opintosuorituksia arvioidaan useilla eri tavoilla. Opintosuoritukset arvioidaan kolmen viikon kuluessa tentistä tai opintojakson päättymisestä. Poikkeuksena ovat maisterin tutkintoon kuuluvat opinnäytteet, joiden tarkastusaika on opintojohtosäännön mukaisesti neljä viikkoa.
Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa (Opintojohtosääntö 34 §). Viivästyneen palautuksen peruste ei ole työasiat, luottamustoimet tai lomamatkat. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella on linjattu, että opiskelija voi yhden kerran täydentää hylättyä/määräajassa palautettua opintosuoritusta tai sen osaa (esim. oppimistehtävä).
Hyväksytysti suoritetun opintojakson voi suorittaa yhden kerran uudelleen.
Laitos viestii ajankohtaisista asioista ja toiminnastaan Viva Engagen (ent. Yammerin) STJ/opiskelijat -ryhmässä. Laitoksen virallinen viestintä tapahtuu ryhmän kautta, joten ryhmän viestit kannattaa käydä tilaamassa heti opintojen alussa Yammerista. Kullakin pääaineella on myös oma Viva Engage -ryhmä, mihin on hyvä liittyä oman pääaineen osalta.
Nämä ovat:
STJ / Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan opiskelijat
STJ terveystaloustieteen opiskelijat
STJ Sotehallinnon opiskelijat
Laitoksella on myös omat Facebook- (UEF Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) ja Twitter-sivustot (UEF Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos @uef_stj), joita käytetään epäviralliseen ja vapaamuotoiseen viestintään sekä erilaisista alaan liittyvistä tapahtumista tiedottamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan Twitter-tili on nimeltään @tiha_uef. Kannattaa seurata!
Lisäksi huomioitavaa on, että UEF käyttää viestinnässään vain yliopiston sähköpostiosoitetta.
Lisätietoja opiskelusta, ohjauksesta ja toimintakäytännöistä löytyy laitoksen opintoyhteisöstä (avautuu uuten välilehteen, vaatii kirjautumisen).
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen, sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja terveystaloustieteen opiskelijoiden ainejärjestö on TERHO ry (avautuu uuten välilehteen). TERHO ry:n tehtävänä on valvoa opiskelijoiden etuja opiskeluun liittyvissä asioissa, järjestää tapahtumia sekä liikunta-aktiviteetteja. TERHO ry löytyy myös Facebookista!
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelma
Maisteritutkinto koostuu sosiaali- ja terveyshallintotieteen syventävistä opinnoista (100 op) ja vapaavalintaisista opinnoista (20 op). Sosiaali- ja terveyshallintotieteessä sovelletaan hallinto- ja yhteiskuntatieteiden teoreettisia ja metodologisia lähtökohtia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä. Koulutuksen sisältö keskittyy kolmeen kokonaisuuteen: vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut, integroiva johtaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkiminen ja kehittäminen. Näitä tarkastellaan sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelijat voivat suunnata osaamistaan työelämän kiinnostuksensa mukaisesti.
Maisteritutkinnon tavoitteena on
- omaksua sosiaali- ja terveyshallintotieteen keskeinen tietosisältö ja tiedontuottamisen menetelmät sekä arvioida ja soveltaa näitä kriittisesti
- vahvistaa tieteellistä lukutaitoa, kriittistä ja analyyttistä ajattelua sekä saada valmiuksia tietopääoman uudistamiseen
- saada valmiuksia työskennellä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä monialaisissa ja -tieteellisissä toimintaympäristöissä.
- Maisteriopintojen tavoitteena on lisäksi antaa jatko-opintokelpoisuus pääaineessa.
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen HOPS-ohjaajana toimii Nina Lunkka ([email protected]) sekä opintonsa ennen 2021 aloittaneilla amanuenssi Heli Kemppainen ([email protected])
Tarkemmat tiedot tutkinnosta ja sen sisällöstä ovat Pepissä (avautuu uuteen välilehteen).
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriohjelma
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriohjelman (Master’s Degree Programme in Health and Human Services Informatics) opetuksessa korostuu tiedonhallinnan ja johtamisen näkökulma sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan arvioinnin, kehittämisen ja hyödyntämisen menetelmällisten valmiuksien vahvistaminen. Maisteriohjelman (120 op) sivuaineena opiskellaan tietojenkäsittelytieteen tai tietojärjestelmätieteen perusopinnot, joilla varmistetaan tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn perusosaaminen. Jos opiskelija on suorittanut vaadittavat perusopinnot eikä ne kuulu mihinkään edeltävään tutkintoon, tämä voidaan ottaa sivuaineeksi.
Jos opiskelija on suorittanut nuo perusopinnot ja ne kuuluvat edeltävään tutkintoon, vaihtoehtoja minkä voi tehdä sivuaineeksi ovat:
- Asiakas- ja potilasturvallisuus, 25 op
- Data-analytiikka, 25 op
- Datatieteen, data-analytiikan, tekoälyn tai vastaavat, 25 op
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriohjelman opiskelijat voivat suorittaa joko terveystieteiden tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon. Tutkinto (120 op) sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan syventäviä opintoja 95 op ja pakollisena sivuaineena tietojenkäsittelytieteen tai tietojärjestelmätieteen perusopinnot 25 op, sekä näiden lisäksi mahdollisia täydentäviä opintoja maksimissaan 60 op. Maisteritutkinnon suoritettuaan opiskelija on jatko-opintokelpoinen Welma-tohtoriohjelman Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan pääaineessa.
Maisteritutkinnon tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija
- osaa analysoida ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan keskeistä tietosisältöä ja tiedontuottamisen menetelmiä
- analysoida ja edelleen kehittää tieteellisen tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustaitoa, kriittistä ja analyyttistä ajattelua sekä omaa tiedonhallinnan ja sen tutkimuksen tietopääomaan
- suunnitella ja johtaa oman alansa asiantuntija- ja kehittäjätehtävissä monialaisissa ja -tieteellisissä toimintaympäristöissä
Kansainvälisyys on olennainen osa opetusta ja siksi sitä pyritään edistämään sekä kotikansainvälistymisenä että opiskelija- ja opettajavaihtona. Kotikansainvälistyminen opetuksessa tarkoittaa muun muassa ulkomaalaisten opettajien antamaa opetusta, kansainvälisten opiskelijoiden kanssa yhdessä opiskelua, vieraskielisen oppimateriaalin hyödyntämistä sekä kansainvälisten tutkijaryhmien toimintaan osallistumista ja opinnäytetöiden esittelyä.
Opintojen aikana opiskelijoilta kerätään palautetta sekä toiminnan ja opetuksen kehittämiseksi, että laadun arvioimiseksi. Opetuksessa kehitetään ja sovelletaan kriittisesti uusia opetus- ja oppimismenetelmiä kulloinkin käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa kohderyhmän tarpeet huomioiden. Kehittämistyön taustalla on pyrkimys konstruktiiviseen oppimisnäkemykseen, jossa oppiminen lähtee joustavasti opiskelijan tarpeista. Tavoitteena on opiskelijalähtöisten oppimisprosessien ohjaaminen ja tukeminen, jossa otetaan huomioon työn ohella opiskelevien opiskelijoiden tarpeet mahdollisuuksien mukaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan HOPS-ohjaajana ja tutoropettajana toimii Ville Kivivirta ([email protected]) sekä opintonsa ennen 2021 aloittaneilla amanuenssi Heli Kemppainen ([email protected])
Tarkemmat tiedot tutkinnosta ja sen sisällöstä ovat Pepissä (avautuu uuteen välilehteen).
Terveystaloustieteen maisteriohjelma
Terveystaloustieteen (Health economics) maisteriohjelman opetuksessa painottuvat terveydenhuoltojärjestelmän taloudellinen organisointi, tehokkuus hyvinvoinnin tuottamisessa sekä terveyden, terveyspalvelujen käytön ja terveydenhuollon kustannusrasituksen jakauma. Terveystaloustieteen opiskelija perehtyy talousteorian soveltamiseen terveyteen ja terveydenhuoltoon, terveydenhuoltojärjestelmien toimintaan taloudellisina organisaatioina, taloudellisen arvioinnin menetelmiin ja terveystaloustieteelliseen tutkimukseen.
Terveystaloustieteen maisteriohjelman opiskelijat suorittavat terveystieteiden maisterin tutkinnon. Maisteritutkinto koostuu terveystaloustieteen syventävistä opinnoista (90 op), muista maisterin tutkintoon sisältyvistä opinnoista 7 op ja vapaavalintaisista opinnoista (23 op). Maisterin tutkinnon suorittaminen päätoimisena opiskelijana kestää noin 2 vuotta. Opiskelija suorittaa opintonsa aloitusvuoden mukaisella tutkintorakenteella.
Maisteritutkinnon tavoitteena on
- omaksua oman pääaineen keskeinen tietosisältö ja tiedontuottamisen menetelmät sekä arvioida ja soveltaa näitä kriittisesti
- vahventaa tieteellistä lukutaitoa, kriittistä ja analyyttistä ajattelua sekä saada valmiuksia tietopääoman uudistamiseen
- saada valmiuksia työskennellä alan asiantuntijana ja kehittäjänä monialaisissa ja -tieteellisissä toimintaympäristöissä
- maisteriopintojen tavoitteena on lisäksi antaa jatko-opintokelpoisuus pääaineessa
Opinnot koostuvat suurimmaksi osaksi oman pääaineen opinnoista. Sivuaineilla tai muilla vapaasti valittavilla opintojaksoilla opiskelija voi täydentää ja suunnata osaamistaan haluamallaan tavalla. Vapaasti valittavia opintoja ja sivuainevaihtoehtoja on runsaasti tarjolla, ja niistä keskustellaan oman opettajatutorin kanssa HOPS-ohjauksessa.
Kansainvälisyys on olennainen osa opetusta ja siksi sitä pyritään edistämään sekä kotikansainvälistymisenä että opiskelija- ja opettajavaihtona. Kotikansainvälistyminen opetuksessa tarkoittaa muun muassa kansainvälisten opiskelijoiden kanssa yhdessä opiskelua ja vieraskielisen oppimateriaalin hyödyntämistä. Myös laitokselle tulevien vaihto-opiskelijoiden tutorina toimiminen on yksi tapa kansainvälistyä jo kotikampuksella. Opiskelijavaihtoon lähteminen kannattaa suunnitella jo opintojen alussa, jotta ne on mahdollista sisällyttää opintosuunnitelmaan.
Terveystaloustieteen oppiainetuutorina ja HOPS-ohjaajana toimii Mervi Rantsi, [email protected], puh. +358469202963, sekä opintonsa ennen 2021 aloittaneilla amanuenssi Heli Kemppainen ([email protected])
Tarkemmat tiedot tutkinnosta ja sen sisällöstä ovat Pepissä (avautuu uuteen välilehteen).