Opintojohtosääntö pääosin kumottu 31.12.2023

1.8.2022

I Yleistä

1 § Opintojohtosäännön soveltamisala

Yliopistolain (558/2009) 14 §:n nojalla yliopiston hallitus on 21.6.2022 hyväksynyt tämän opintojohtosäännön, jota sovelletaan yliopiston toiminnassa sen lisäksi, mitä laeissa ja asetuksissa on säädetty sekä Itä-Suomen yliopiston johtosäännössä määrätty.

Tätä opintojohtosääntöä sovelletaan Itä-Suomen yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin erikoistumisopintoihin, muihin erillisiin opintoihin sekä avoimena yliopisto-opetuksena ja täydennyskoulutuksena järjestettäviin opintoihin. Opintojohtosääntöä sovelletaan soveltuvin osin myös valintakokeisiin. Tässä opintojohtosäännössä tiedekunnalla tarkoitetaan yliopiston tiedekuntia ja soveltuvin osin kielikeskusta, kirjastoa ja Jatkuvan oppimisen keskusta.

Rehtori päättää alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä jatkotutkintoja koskevista yleisistä linjauksista tiedekuntia kuultuaan. Tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja sekä koulutuksen sisältöjä koskevat tarkemmat määräykset annetaan tiedekunnan opetussuunnitelmissa. Erillis- ja palvelulaitos antaa koulutuksensa osalta tarkemmat määräykset.

Tämä opintojohtosääntö on yliopistolain 41 §:ssä tarkoitettu yliopiston tutkintosääntö.

2 § Määritelmät

Tässä opintojohtosäännössä tarkoitetaan

1. opiskelijalla henkilöä, jolla yliopiston opintoihin opiskeluoikeus tai opinto-oikeus,
2. opiskeluoikeudella tutkinnonsuoritusoikeutta ja opinto-oikeudella muuta oikeutta opiskella,
3. tutkinto-ohjelmalla koulutusohjelmaa, oppiainepohjaisesti järjestettävää koulutusta ja muuta koulutuskokonaisuutta, josta tiedekunta myöntää alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai jatkotutkinnon
4. tiedekunnan opetussuunnitelmalla (johtosääntö 9 §) tiedekunnan ja sen laitosten/osastojen opetustehtävän kuvausta, jossa määritellään muun muassa mitä tutkintoihin johtavia koulutuksia tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkinnot suoritetaan
5. tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmalla kokonaisuutta, joka sisältää tutkintorakenteen, tutkintovaatimukset sekä tutkinnon ja sen osien osaamistavoitteet, sisällöt, arviointimenetelmät ja opetusmuodot
6. opetusohjelmalla lukuvuoden tai pidemmän ajanjakson aikana toteutettavaa opetusta
7. opintosuorituksella opiskelijan valmiiksi saamaa opintojaksoa, jonka laajuus määritetään opintopisteinä. Opintosuorituksen muoto voi olla tentti, harjoitustyö, essee, oppimispäiväkirja, näyttökoe tai muu opetussuunnitelmassa määrätty suoritustapa sekä näiden yhdistelmä.  Opintosuorituksella voidaan tarkoittaa myös hyväksiluettua tai muuta opetussuunnitelman edellyttämää osaamisen osoittamista (esim. kypsyysnäyte, lisensiaatintutkimus tai väitöskirja).
8. oppiaineella opetettavaa kokonaisuutta, joka sisältyy jonkin tiedekunnan opetussuunnitelmiin

II Tutkinto-, erikoistumis- ja muu koulutus

3 § Yliopiston koulutusvastuut

Koulutusvastuista säädetään yliopistolain 7 §:n mukaan valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksilla. Kun yliopiston hallitus on kuullut tiedekuntia, se päättää koulutusvastuita koskevista muutosesityksistä ministeriötä varten.  Rehtori päättää yliopistolle asetuksilla säädetyn koulutusvastuun jakautumisesta tiedekunnille.

4 § Tutkinto-ohjelman perustaminen ja lakkauttaminen

Johtosäännön 9 §:n mukaan tiedekuntaneuvosto päättää koulutusvastuun puitteissa pääaineen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Yliopistolain 7b §:ssä säädetään koulutuksen lakkauttamisesta ja siihen liittyvästä koulutuksen siirrosta.

Mikäli tutkinto-ohjelma lakkautetaan, tiedekunnan tulee järjestää siihen opiskeluoikeuden saaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun huomioiden tutkintojen suorittamiselle säädetyt tavoiteajat sekä mahdollisuus saada lisäaikaa tutkinnon suorittamiselle. Mikäli muun oppiaineen opetus lopetetaan, tiedekunnan tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille sivuaineopiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekuntaneuvosto päättää molemmissa tapauksissa siirtymäkauden järjestelyistä.

Niissä tutkintorakenteiden tai oppiaineiden siirtymäkauden muutoksissa, jotka vaikuttavat avoimeen yliopisto-opetukseen tai yliopistolain 9 §:n mukaiseen tilauskoulutukseen, järjestetään muutosvaiheessa avoimen yliopiston tai tilauskoulutuksen opiskelijoille opiskelumahdollisuus voimassa olevan opetussuunnitelman ja siirtymämääräysten mukaisesti.

5 § Lukuvuosimaksut ja apurahajärjestelmä

Yliopistolain 10 §:ssä säädetään lukuvuosimaksujen perimisestä. Yliopiston hallitus päättää lukuvuosimaksujen tason. Rehtori päättää yliopiston apurahajärjestelmästä, siihen liittyvistä linjauksista, ohjelmakohtaisesti lukuvuosimaksujen suuruudesta sekä apurahojen myöntämisestä.

6 § Erikoistumiskoulutusten ja tilauskoulutusten järjestäminen

Erikoistumiskoulutuksista säädetään yliopistolain 7c §:ssä ja tilauskoulutuksesta 9§:ssä. Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnassa järjestettävästä erikoistumiskoulutuksesta ja tilauskoulutuksesta, koulutusten opetussuunnitelmista, valintaperusteista sekä niihin valittavien opiskelijoiden määrästä. Dekaani ottaa opiskelijat koulutuksiin.

7 § Opetusyhteistyö

Yliopistolain 7a §:n mukaan yliopisto voi toteuttaa koulutusvastuunsa mukaista opetusta itse, yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sitä toiselta korkeakoululta. Opetusyhteistyötä voidaan tehdä kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Opetusyhteistyöstä (mukaan lukien yhteistutkinto-ohjelmat) sovitaan erillisissä korkeakoulujen välisissä sopimuksissa.  Opetusyhteistyönä toteutettavassa opetuksessa opiskelija on opetusta antavan korkeakoulun hallintovallan alainen.

8 § Avoin yliopisto-opetus ja täydennyskoulutus

Yliopistossa järjestetään tiedekuntien opetussuunnitelmien mukaista tutkinnon osien opetusta avoimena yliopisto-opetuksena. Yliopistossa järjestetään myös täydennyskoulutusta. Avoimesta yliopisto-opetuksesta ja täydennyskoulutuksesta voidaan periä maksuja säännösten niin salliessa.

9 § Summer School

Yliopistossa toimii Summer School, jonka tehtävänä on edistää yliopiston kansainvälistymistä, kansainvälistä liikkuvuutta ja tutkinto-opiskelijoiden kesäopintoja. Summer Schoolin opetustarjonta on englanninkielistä ja se muodostuu opetusta antavien yksiköiden opetuksesta. Summer Schoolin toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka tehtävänä on koota opetusta antavien yksiköiden kanssa yhteistyössä Summer Schoolin opetustarjonta sekä linjata yleisesti Summer Schoolin toimintaa. Opetuksesta perittävistä maksuista ja opiskelijoiden ottamisesta päättää rehtori.

Opiskelu- ja opinto-oikeudet

10 § Opiskeluoikeus ja opinto-oikeus

Opiskelijalla tulee olla opintosuorituksen edellyttämä opiskelu- tai opinto-oikeus.

11 § Tutkinto-ohjelman ja tiedekunnan vaihtaminen

Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan.

12 § Erilliset opinto-oikeudet tiedekunnissa ja kielikeskuksessa

Tiedekunnat ja kielikeskus voivat perustellusta syystä myöntää erillisiä opinto-oikeuksia yksikkönsä antamaan opetukseen. Opinto-oikeus kohdistuu tiettyihin opintoihin ja on voimassa rajoitetun ajan. Erillisistä opinto-oikeuksista voidaan periä maksuja säännösten niin salliessa.

Erillisen opinto-oikeuden Summer Schoolia lukuunottamatta myöntää tiedekunnan dekaani tai kielikeskuksen johtaja. Tiedekuntaneuvosto vahvistaa erillisiä opinto-oikeuksia koskevat valintaperusteet lukuun ottamatta tapauksia, joissa opinto-oikeus perustuu opetusyhteistyötä tai opetuksen järjestämistä koskevaan sopimukseen, sopimukseen opiskelijavaihdosta tai kyse on suoritetun tutkinnon täydentämisestä tiedekuntaneuvoston linjaamien periaatteiden mukaisesti.  Kielikeskukseen opintoihin myönnettävät erilliset opinto-oikeudet perustuvat sopimukseen opetusyhteistyöstä.

Opintojohtosäännön määräyksiä sovelletaan erillisillä opinto-oikeuksilla opiskeleviin soveltuvin osin.

Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskelu- tai opinto-oikeus.

13 § Opettajan pedagogiset opinnot

Filosofinen tiedekunta järjestää opettajan kelpoisuuden tuottavat pedagogiset opinnot, päättää näiden opiskelijoiden valinnan perusteista ja myöntää opinto-oikeudet.

Terveystieteiden tiedekunta järjestää terveystieteiden opettajankoulutuksen hoitotieteen pääaineopiskelijoille. Opetuksen järjestävän tiedekunnan dekaani päättää opiskelupaikkojen jakautumisesta muita tiedekuntia kuultuaan.

14 § Sivuaineopinto-oikeudet

Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opinto-oikeus lukuun ottamatta aloja, joissa opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. Sivuaineopetusta voi olla koulutusalojen välisenä yhteistyönä sekä erikseen tietyille pääaineille soveltuvina sivuainekokonaisuuksina.

15 § Opiskeluoikeuden rajaaminen

Opiskelijalla voi kerrallaan olla voimassa vain yksi samaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtava opiskeluoikeus samassa pääaineessa tai samantasoiseen tieteelliseen tai ammatilliseen jatkotutkintoon johtava opiskeluoikeus Itä-Suomen yliopistossa.

Uutta opiskeluoikeutta ei myönnetä vastaavan sisältöisenä sellaisen edellä mainitun saman koulutusalan tai vastaavan oppiaineen tutkinnon tai koulutuksen suorittamiseen, jonka asianomainen hakija on jo suorittanut, ellei tiedekunnan valintaperusteista muuta seuraa.

16 § Opiskeluoikeuden päättyminen

Tutkinnon suoritusoikeus päättyy, kun tutkinto, jonka suorittamiseksi oikeus on myönnetty, on suoritettu. Opiskelijalla, joka on suorittanut Itä-Suomen yliopistossa jatkotutkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon tai sellaisen alemman tutkinnon, jonka suorittaneella ei ole oikeutta suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa, on oikeus maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (jatkuvan oppijan opinto-oikeus).

17 § Opiskeluoikeudesta luopuminen ja opiskeluoikeuden menettäminen

Opiskelija voi luopua opiskeluoikeudesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti yliopistolle. Tällöin opiskeluoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituspäivänä. Opiskeluoikeutta ei tällöin voida palauttaa.

Yliopistolain 43 §:n mukaan opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, mikäli hän on opiskelupaikan vastaanotettuaan laiminlyönyt ilmoittautumisen yliopistoon tai lukuvuosittaisen ilmoittautumisen, hän ei ole suorittanut tutkintoa yliopistolaissa säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa, tai hänelle ei ole myönnetty lisäaikaa.

Opiskelija voi hakea tutkinnon suorittamiseksi lisäaikaa yliopistolain 42 §:n mukaisesti. Lisäaikahakemukseen tulee liittää päivitetty opintosuunnitelma ja selvitys viivästymiseen johtaneista syistä.

Mikäli ilmoittautumisen laiminlyönnin vuoksi opiskeluoikeutensa menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava opintopalveluista oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Päätös opiskeluoikeuden palauttamisesta voidaan tehdä ilman, että opiskelija osallistuu uudelleen opiskelijavalintaan. Jos opiskelijan edellisestä ilmoittautumisesta on kulunut vuosi tai pidempi aika, opintopalvelut kuulee tiedekuntaa ennen opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskelijalta edellytetään päivitettyä opintosuunnitelmaa.

III Opetus ja opinnot

18 § Opetukseen ja opintoihin liittyvien määräysten soveltaminen

Seuraavia määräyksiä sovelletaan tämän opintojohtosäännön mukaisiin opiskelu- ja opinto-oikeuksiin.

19 § Opiskelijan ilmoittautuminen

Rehtori määrää opiskelijaksi hyväksytyn ilmoittautumisesta yliopistoon ja lukuvuosittain tehtävästä läsnä- ja poissaoloilmoittautumisesta.

Opetuksen järjestäminen ja opintojen suunnittelu

20 § Opetussuunnitelmat ja opetusohjelma

Tiedekunnan opetussuunnitelmassa määritellään mitä tutkintoja tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkintoja voidaan suorittaa. Tiedekunnan opetussuunnitelma sisältää tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat ja kaikille tutkinto-ohjelmille yhteiset määräykset.

Jokaisesta tutkinto-ohjelmasta laaditaan opetussuunnitelma, jota arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Kehittämisessä hyödynnetään opetuksesta, opinnoista, ohjauksesta ja tutkinnoista kerättyä palautetta ja tilastotietoja.

Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi:

1. koulutuksen tehtävä,
2. koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet,
3. tutkintorakenne (ml. opintojaksot ja niiden laajuudet), tutkintovaatimukset sekä tutkinnon ja sen osien osaamistavoitteet, sisällöt, arviointimenetelmät ja opetusmuodot,
4. tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen nimet suomeksi ja englanniksi,
5. opintojaksokuvaukset suomeksi ja englanniksi,
6. suunnitelma pää- ja sivuaineopiskelijoiden ohjauksesta ja ohjauksen järjestämisestä
7. opintoja ja tutkintoja koskevat määräykset kuten opintojen hyväksilukuperusteet, opintojen vanhenemista, opintosuoritusten suorituskertojen määrää ja etätenttejä koskevat määräykset
8. mahdolliset siirtymämääräykset.

Rehtori antaa vuosittain lokakuun loppuun mennessä opetussuunnitelmia ja opetusohjelmia koskevan ohjeistuksen, joka sisältää yhteiset opintoja koskevat linjaukset ja määräykset. Rehtori vahvistaa tiedekuntien yhteisen opetuksen opetussuunnitelmat seuraavaa lukuvuotta varten helmikuun loppuun mennessä.

Tiedekuntaneuvostot vahvistavat opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat tiedekuntien seuraavan lukuvuoden opetusta varten rehtorin vuosittain vahvistaman aikataulun mukaisesti. Opetussuunnitelma tai sen osat voidaan vahvistaa useammaksi lukuvuodeksi kerrallaan

Jatkuvan oppimisen keskus vahvistaa avoimen yliopiston toimeenpanosuunnitelman seuraavaa lukuvuotta varten tiedekuntien päätösten pohjalta. Suunnitelmaan sisällytetään kaikki avoin yliopisto-opetus, jota yliopisto järjestää itse tai yhdessä yhteistyöoppilaitosten kanssa.

Edellä määrättyä noudatetaan soveltuvin osin myös muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

21 § Opetuksen järjestäminen

Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. Opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. Opiskelijalle voidaan myöntää hakemuksesta opintoja koskevia yksilöllisiä järjestelyitä.

Yliopiston lukuvuosi jakautuu neljään opetusperiodiin. Opetusta voidaan antaa myös kesäaikana.

Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen opiskelu- tai opinto-oikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Tiedekunnat ja opetusta antavat yksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä.

22 § Opintojaksot

Yliopiston järjestämä opetus toteutetaan opintojaksoina. Täydennyskoulutuksen opetussuunnitelmat toteutetaan tarkoituksenmukaisina opetussuunnitelmarakenteina.

Koulutusta järjestävät yksiköt määrittelevät opintojen (yksittäiset opintosuoritukset ja opinnäytteet) suorittamisen tavat opetussuunnitelmissaan. Opiskelijat voivat suorittaa opintoja yksin tai ryhmissä erilaisilla kirjallisilla ja suullisilla suoritustavoilla, mm. luento- ja aineistotentteinä, esseinä, seminaaritöinä, harjoitus- ja laboratoriotyöskentelynä, verkko-opetuksena, työharjoitteluna sekä näiden erilaisilla yhdistelmillä.

Opintojakson on oltava vähintään yhden opintopisteen laajuinen, mistä poikkeuksena on kypsyysnäyte. Opintojakso voi koostua pienemmistä osasuorituksista.  Opintojaksolla tulee olla kirjattuna osaamistavoitteet ja nimetty vastuuhenkilö. Opintojaksokuvauksessa tulee ilmoittaa, millä kielellä opetus annetaan. Jos opetuskieli on muu kuin suomi, opintojaksokuvauksessa ilmoitetaan, millä kielellä opiskelija voi suorittaa tentin tai muun opintojaksoon liittyvän suorituksen. Opintojakson laajuus ilmoitetaan opintopisteinä lukuun ottamatta kypsyysnäytettä, väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta.

23 § Opintoihin sisältyvä harjoittelu

Tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja. Opintoihin sisältyvän harjoittelun voi tehdä opetussuunnitelman mukaisesti kotimaassa tai ulkomailla.

Yliopistossa voi olla kirjoilla myös harjoittelua suorittavia Itä-Suomen yliopiston kansainvälisten yhteistyöyliopistojen opiskelijoita.

24 § Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan ohjaus

Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa.  Tiedekuntaneuvosto päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet sekä ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, hyväksymisestä ja päivittämisestä. Ohjauksen periaatteet voivat olla osa opetussuunnitelmaa tai yliopistotasoista ohjauksen kokonaissuunnitelmaa, jonka rehtori hyväksyy.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman mukaisesti siten, että se vastaa tutkinnon laajuutta.

25  Jatkotutkintoa suorittavan opiskelijan ohjaus

Jatko-opiskelijan tulee saada ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen liittyviin opintoihin. Jatko-opiskelijalle nimetään vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja.

26 § Tieteellinen jatkotutkintokoulutus

Yliopistossa toimii tohtorikoulu, jonka tehtävänä on järjestää tohtoriohjelmien opiskelijoille valmiustaito-opintoja ja valmistella tohtoriohjelmille yhteisiä toimintaperiaatteita. Tieteellinen jatkotutkintokoulutus järjestetään tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelmat voivat olla tiedekunnan omia ohjelmia, tiedekuntien yhteisiä, kansallisia tai kansainvälisiä tohtoriohjelmia. Tohtoriohjelmalla on johtaja ja johtoryhmä. Tohtoriohjelman tehtävänä on huolehtia alansa tutkijakoulutuksen järjestämisestä yliopistossa ja vastata siitä, että jokaisella jatko-opiskelijalla on nimetty ohjauksesta vastaava pääohjaaja.

Tohtoriohjelman johtoryhmä

1.  vastaa tieteen- ja tutkimusalan opintojen järjestämisestä ja kehittää alansa tutkijakoulutusta
2. valmistelee tiedekuntaneuvostolle tohtoriohjelman valintaperusteet ja opetussuunnitelmat
3. arvioi tohtoriohjelmaan tulleet hakemukset ja tekee tiedekunnalle esityksen valittavista hakijoista

Opintojen etenemisen seuranta

27 § Opintojen etenemisen seuranta

Alempaa korkeakoulututkintoa, ja ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa suorittavan opiskelijan opintojen etenemistä seurataan etukäteen päätetyissä vaiheissa tai opintojen eri vaiheissa.  Rehtori linjaa, miten opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan.

Opetuksen ja opiskelun kieli

28 § Opetus- ja tutkintokieli

Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Tiedekuntaneuvosto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä tutkintokielenä opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä huomioon ottaen suomenkielisen koulutusvastuun toteutumisen. Muussa tapauksessa opiskelijan tulee pystyä suorittamaan tutkintoon johtavat opinnot pääosin suomen kielellä.

29 § Opintosuorituksen kieli

Mikäli opintosuorituksen tarkoitus ei muuta vaadi, opiskelijalla on oikeus käyttää sekä kirjallisissa että suullisissa suorituksissa suomen kieltä tai opetussuunnitelman mukaista muuta kieltä.

Opinnäytetyö kirjoitetaan opetussuunnitelmassa määritellyllä kielellä.  Oikeudesta käyttää muuta kuin opetussuunnitelman mukaista kieltä päättää opintosuorituksesta vastaavan yksikön johtaja.

IV Osaamisen arviointi ja arvosteluasteikot

30 § Opintosuoritusten säilyttäminen

Opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Sähköisessä tenttijärjestelmässä  (esim. EXAM) opintosuoritukset säilytetään kahdeksan kuukauden ajan suorituspäivämäärästä lukien. Opintoihin liittyvät dokumentit säilytetään yliopiston asiakirjahallintaa koskevien määräysten mukaisesti.

31 § Suoritusmahdollisuudet

Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opetussuunnitelmissa voidaan rajoittaa opintosuorituksen suoritus- ja korotuskertojen määrää.

Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla.

32 § Tentit ja niiden järjestäminen

Tenttien ajankohdista ja kestosta päätetään opetussuunnitelmissa.

Opetukseen liittyvä kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen päättymisestä.  Kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen.

Mikäli tentin ajankohtaa joudutaan pakottavista syistä siirtämään, tulee siirto tehdä myöhempään ajankohtaan, ja siitä on tiedotettava kaikille tenttiin ilmoittautuneille, mikäli mahdollista, kaksi viikkoa ennen tenttiä.

Tenttitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan kolmekymmentä (30) minuuttia tentin alkamisesta, minkä jälkeen tenttiin ei oteta myöhästyneitä.  Tenttitilaisuuteen saa tuoda vain tentin suorittamiseksi tarvittavat välineet ja tarvikkeet.  Sähköisestä tentistä opiskelija saa poistua tentin suoritettuaan.

Sähköisessä tentissä on reaaliaikainen ja tallentava kameravalvonta. Sähköisen tentin suorittavalla opiskelijalla on velvollisuus tulla kutsusta todistamaan henkilöllisyytensä hänelle ilmoitetulla tavalla.

Opiskelijan on pyydettävä hänelle myönnettyjen yksilöllisten järjestelyiden toteuttamista viimeistään 10 päivää ennen opetusta / opintosuoritusta.

Tenttiin osallistuvan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Tentissä pidetään luetteloa tenttiin osallistuneista. Sähköiseen tenttiin osallistuneen opiskelijan henkilöllisyys voidaan todentaa yhdistelemällä kulunvalvonnan, kameravalvonnan ja tenttijärjestelmän tietoja.

Tiedekunnat antavat tarkempia määräyksiä etätenttien järjestämisestä opetussuunnitelmissaan.

Opetussuunnitelman mukaiseen tenttiin tulee ilmoittautua kymmenen (10) päivää ennen tenttipäivää. Opetussuunnitelmassa voidaan antaa poikkeavia ja tarkentavia määräyksiä opiskelijan etu huomioiden. Sähköiseen tenttiin ilmoittaudutaan sähköisen tentin järjestelmässä ja sen mahdollistamissa aikarajoissa.

33 § Opintosuoritusten arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty – hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää.  Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa.

Hyväksytyt lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat voidaan myös arvioida seitsenportaisella asteikolla: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur tai asteikolla hyväksytty ja kiittäen hyväksytty.

Toisen kotimaisen kielen taidon arvioida arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä; sen mukaan, mitä laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) sekä valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) määrätään.

34 § Opintosuorituksen arviointi

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa.

Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta esitä.  Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus.

35 § Opintosuorituksen tulosten julkistaminen

Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Opetussuunnitelmassa opintojaksolle määritelty vastuuopettaja voi erityisestä syystä pidentää tulosten julkistamisaikaa yhdellä (1) viikolla. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.

Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtaja voi pidentää tulosten julkistamiseen liittyvää määräaikaa edelleen erityisen painaviin syihin perustuen. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.

Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa.

Sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen.

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen ja muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla on oikeus saada jäljennös vastauksistaan tai vastaavista suoritteistaan maksutta.

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. – 15.8. välistä aikaa.

Mikäli opintosuorituksen arvioinnissa on ollut useita opettajia ja arviointi on tapahtunut yhteistyönä, on arvosteluun osallistuneiden opettajien nimet ilmoitettava.

36 § Syventävien opintojen opinnäytteen tarkastaminen ja arviointi

Syventävien opintojen opinnäytteen voi suorittaa itsenäisesti, parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin. Työn muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa.

Syventävien opintojen opinnäyte voidaan hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoisgradu). Edellytyksistä päättää tiedekuntaneuvosto osana opetussuunnitelmaa.

Syventävien opintojen opinnäytteet ovat julkisia opinnäytteitä ja ne julkaistaan opiskelijan luvalla kirjaston sähköisessä julkaisujärjestelmässä.

Syventävien opintojen opinnäytteelle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee pääsääntöisesti olla ohjaaja. Jos ohjaaja on esteellinen hallintolain 28 §:n mukaisesti, yksikön johtaja määrää hänen tilalleen toisen tarkastajan.

Tarkastajat tulee määrätä, kun opiskelija on jättänyt opinnäytteen lopullisen version tarkastukseen. Syventävien opintojen opinnäytteen tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa opinnäytteestä ja pro gradu -tutkielman osalta myös ehdotus sen arvosanaksi kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty.

Opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen ennen päätöstä opinnäytetyön arvioinnista. Arvosanaehdotuksen ja vastineen antamisen välille on opiskelijalle varattava riittävästi aikaa tutustua arvostelun perusteisiin. Päätös annetaan opiskelijalle tiedoksi sähköisesti.

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää. Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä.

37 § Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan tarkastaminen ja arvostelu

Lisensiaatintutkimuksen tarkastamiseksi tiedekunnan dekaani määrää kaksi tarkastajaa.

Väitöskirjatutkimuksen esitarkastusta varten tiedekunnan dekaani määrää kaksi esitarkastajaa.

Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien ja väitöskirjatutkimuksen esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun opinnäyte on lähetetty tarkastajille. Tarvittaessa dekaani voi myöntää lisäaikaa.

Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja ovat julkisia opinnäytteitä. Väitöskirja on asetettava yliopiston kirjastoon julkisesti nähtäväksi sähköisenä tai paperisena versiona viimeistään kymmenen (10) päivää ennen väitöstilaisuutta.

Väitöskirjatutkimus tarkastetaan julkisessa tarkastustilaisuudessa. Tiedekunnan dekaani määrää tilaisuuteen vähintään yhden vastaväittäjän, jonka tulee olla Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen henkilö, jolla on vähintään dosentin pätevyys tai vastaava tieteellinen pätevyys. Tiedekunnan dekaani määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen, joka edustaa yliopistoa.

Julkisen tarkastuksen jälkeen vastaväittäjän tai vastaväittäjien on annettava kahden (2) viikon kuluessa kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta. Väitöstilaisuudessa esitetty huomautus on toimitettava kirjallisesti tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.  Tiedekunnat voivat antaa tarkentavia ohjeita muista annettavista lausunnoista.

Vastaväittäjä tai kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu tiedekuntaneuvoston jäsen voi esittää väitöskirjan hylkäämistä koskevan kirjallisen vaatimuksen perusteluineen.

Lisensiaatintutkimuksille ja väitöskirjoille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää. Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä.

38 § Opinnäytteen arviointiprosessin keskeyttäminen

Kun opiskelija saa ilmoituksen tarkastajien lausunnosta ja arvosanaehdotuksesta, hänen on mahdollista keskeyttää opinnäytteen (pl. kandidaatin tutkielma) arvosteluprosessi. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti. Tällöin prosessi raukeaa.

Opiskelija voi keskeyttää opinnäytteen arvioinnin kerran.

Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi edellyttäen, että se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Arvioinnin uudelleen kirjoitetun osuuden laajuudesta antaa opinnäytteen vastuullinen ohjaaja.

Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös.

39 § Opintosuoritusten ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukeminen

Yliopistossa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksi lukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja että muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksi lukeminen edellyttää, että hyväksi luettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle ja sen osille asetettuja osaamistavoitteita.

V Laatu ja laadunhallinta

40 § Vastuut koulutuksen laadunhallinnassa

Yliopisto vastaa koulutuksen kokonaislaadusta ja sen resursseista.  Tiedekunta vastaa myöntämiensä tutkintojen laadusta sekä siitä, että sovitut tulokset saavutetaan ja tiedekunnan koulutukseen saamat resurssit kohdennetaan ja priorisoidaan

tarkoituksenmukaisesti. Koulutusta järjestävät yksiköt vastaavat kukin antamansa koulutuksen laadusta.  Opetusta järjestävä yksikkö ja sen johtaja vastaavat yksikön opetuksen ja opintosuoritusten laadusta.

Oppiaineen vastuuhenkilö vastaa oppiaineen opetuksen laadusta ja erityisesti opetuksen koordinoinnista ja kehittämisestä.  Opettaja vastaa opetustilanteen laadusta, opetusmenetelmien kehittämisestä ja oppimisen arvioinnista.  Opiskelija vastaa oppimisesta ja opintojensa etenemisestä.

41 § Koulutuksen johtaminen ja asiantuntijaelimet

Rehtori vastaa opetuksen ja ohjauksen kehittämisestä ja arvioinnista. Kehittämisen ja arvioinnin tueksi rehtori voi perustaa toimikuntia.

Koulutusta johdetaan yliopistotasolla, tiedekunnissa, laitoksilla ja osastoissa sekä muissa opetusta antavissa yksiköissä.  Yliopistossa on rehtorin asettama opetus- ja ohjausneuvosto, jonka tehtävänä on valmistella ja seurata erityisesti yliopiston opetukseen liittyviä strategisia linjauksia, käsitellä yliopiston opintoja ja opetusta koskevia yhteisiä linjauksia sekä edistää ja seurata opetuksen, ohjauksen ja oppimisen laatua.  Tiedekunnassa ja erillis- ja palvelulaitoksessa on yksi tai useampi dekaanin tai johtajan asettama toimikunta, jonka tehtävänä on valmistella tiedekunnan opetukseen ja ohjaukseen liittyviä asioita. Tiedekunnan koulutuksen kehittämisen toimikuntaa johtaa koulutuksesta vastaava dekaani. Opetus- ja ohjausneuvostossa ja toimikunnissa tulee olla opiskelijaedustus.

42 § Koulutuksen arviointi

Yliopiston koulutusta arvioidaan määrävuosin. Rehtori päättää arvioinnin toteuttamisesta.

VI Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja eettiset periaatteet

43 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja rikostaustaotteen pyytäminen

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta säädetään yliopistolain 43 a §:ssä sekä siihen liittyvästä tiedonsaannista 43 b §:ssä ja opiskeluoikeuden palauttamisesta 43 c §:ssä. Yliopistoista annetussa valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 2 §:ssä määrätään ne tutkinnot, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevia pykäliä sovelletaan.

Rehtori antaa erillisen menettelytapaohjeen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja rikostaustaotteen pyytämisestä.

44 § Opiskelun ja opetuksen eettiset ohjeet

Yliopiston tutkimuseettinen toimikunta vahvistaa Opiskelun ja opetuksen eettiset ohjeet. Tiedekuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että opetuksen, opiskelun ja tutkimuksen eettiset periaatteet tunnetaan.

Vilppi opinnoissa

45 § Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa

Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen.  Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta.  Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. Sähköisessä tentissä (esim. EXAM) vilpillinen toiminta tarkistetaan videotallenteelta. Jos valvoja keskeyttää opiskelijan kuulustelun häiritsemisen tai vilppiepäilyn vuoksi, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn ja sen, myöntääkö vai kiistääkö opiskelija häiriön tai vilpin.

Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai tenttitilaisuuden häiritsemisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.  Jos opiskelijan vilpillinen menettely on näytetty toteen, on rikkomuksesta ilmoitettava kirjallisesti dekaanille tai opetuksesta vastaavan yksikön johtajalle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtaja, voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten.

VII Todistukset ja opintosuoritusten rekisteröinti

46 § Tutkinnoista annettavat todistukset

Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta sähköisen tutkintotodistuksen. Opiskelijalla on oikeus lisäksi pyynnöstä saada paperinen tutkintotodistus. tutkintotodistusten liitteenä myönnetään kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden asemasta koulutusjärjestelmässä.

47 § Opintosuoritusten rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä.

48 § Opintosuoritustietojen oikaiseminen

Rekisterinpitäjän oma-aloitteiseen opintosuoritustietojen korjaamiseen sovelletaan henkilötietolain (523/1999) 29 §:n säännöksiä. Opiskelija tulee pyytää arvioinnin suorittanutta yksikköä oikaisemaan opintosuoritusotteessa havaitsemansa virhe tai puute. Pyyntö virheen oikaisemiseksi tehdään kirjallisesti. Pyyntö on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua muutoksenhakulautakunnalta.

VIII Oikaisumenettelyt

49 § Tutkinnonsuoritusoikeuden menettämistä koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 2 momentin mukaan opiskelija voi hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.  Oikaisua on pyydettävä yliopiston muutoksenhakulautakunnalta.  Muutoksenhakulautakunnan antamaan päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.  Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

50 § Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.

Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.  Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla.

51 § Muutoksenhaku hyväksilukemispäätöksestä

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, mikäli hän on tyytymätön päätökseen, joka on tehty muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksymisestä osaksi tutkintoa tai opintosuoritusta. Oikaisua pyydetään päätöksen tehneeltä taholta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saa hakea muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

52 § Muutoksenhaku pääaine- tai suuntautumisvaihtoehtovalinnasta

Hakukohteen sisällä opintojen aikana tehdystä pääaine- tai suuntautumisvaihtoehtovalintapäätöksestä voi tyytymätön opiskelija hakea siihen oikaisua muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen julkistamisesta.

53 § Muutoksenhaku yliopiston päätökseen, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista

Päätökseen, joka koskee yliopistolain 43a §:ssä tarkoitetun opiskeluoikeuden peruuttamista, haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista.

54 § Valitusoikeus

Yliopistolain 84 §:n mukaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta. Muutoksenhakulautakunnan opintosuorituksen arviointia ja hyväksilukemista koskevaan, oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

IX Voimaantulo

55 § Voimaantulomääräykset

Tämä opintojohtosääntö tulee voimaan 1.8.2022. Tällä opintojohtosäännöllä kumotaan 1.1.2021 hallituksen hyväksymä tutkintosääntö.