Tarkenna hakuasi

Koulutuksen johtosääntö 1.1.2024

Yliopistolain (558/2009) 14 §:n nojalla yliopiston hallitus on 12.12.2023 hyväksynyt tämän koulutuksen johtosäännön, jota sovelletaan yliopiston toiminnassa sen lisäksi, mitä laeissa ja asetuksissa on säädetty sekä Itä-Suomen yliopiston johtosäännössä määrätty.

I Yleistä

1 § Koulutuksen johtosäännön soveltamisala

Tätä koulutuksen johtosääntöä sovelletaan Itä-Suomen yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin muihin koulutuksiin mukaan lukien yhteistutkinnot. Koulutuksen johtosääntöä sovelletaan soveltuvin osin myös valintakokeisiin.

Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä jatkotutkintoja koskevista yleisistä linjauksista tiedekuntia kuultuaan. Tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja sekä koulutuksen sisältöjä koskevat tarkemmat määräykset annetaan tiedekunnan opetussuunnitelmissa. Tiedekunta voi antaa myös koulutukseen liittyviä pysyväismääräyksiä. Palvelulaitokset antavat koulutuksensa osalta tarkemmat määräykset.

Tämä koulutuksen johtosääntö on yliopistolain 41 §:ssä tarkoitettu yliopiston tutkintosääntö.

2 § Määritelmät

Tässä koulutuksen johtosäännössä tarkoitetaan

  1. opiskelijalla henkilöä, jolla on yliopiston opintoihin opiskeluoikeus,
  2. opiskeluoikeudella tutkinnonsuoritusoikeutta ja muuta oikeutta opiskella,
  3. tutkinto-ohjelmalla koulutusohjelmaa, oppiainepohjaisesti järjestettävää koulutusta ja muuta koulutuskokonaisuutta, josta tiedekunta myöntää alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon (perustutkinnon) tai jatkotutkinnon,
  4. tiedekunnan opetussuunnitelmalla (johtosääntö 9 §) tiedekunnan ja sen laitosten ja osastojen opetustehtävän kuvausta, jossa määrätään muun muassa, mitä tutkintoihin johtavia koulutuksia tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkinnot suoritetaan,
  5. tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmalla kokonaisuutta, joka sisältää tutkintorakenteen sekä tutkinnon ja sen osien osaamistavoitteet, sisällöt, suoritustavat ja arviointimenetelmät koulutuksesta vastaavan vararehtorin erikseen määrällä tavoin (opetussuunnitelmaan sisältyy myös erikseen vahvistettava opetusohjelma),
  6. opetusohjelmalla lukuvuoden tai pidemmän ajanjakson aikana toteutettavaa opetustarjontaa,
  7. oppiaineella opetettavaa kokonaisuutta, joka sisältyy jonkin tiedekunnan opetussuunnitelmaan,
  8. vastuuopettajalla opetusohjelmassa tehtävään määrättyä opettajaa ja
  9. opintosuorituksella opiskelijan valmiiksi saamaa opintojaksoa, jonka laajuus määritetään opintopisteinä. Opintosuorituksen muoto voi olla mm. tentti, oppimistehtävä, essee, seminaarityöskentely ja -työ, luento-, harjoitus- ja laboratoriotyöskentely, työharjoittelu sekä näiden erilaiset yhdistelmät tai muu opetussuunnitelmassa määrätty suoritustapa sekä näiden yhdistelmä. Opintosuoritus voi koostua osasuorituksista. Opintosuorituksella voidaan tarkoittaa myös hyväksiluettua tai muuta opetussuunnitelman edellyttämää osaamisen osoittamista (esim. kypsyysnäytettä, lisensiaatintutkielma tai väitöskirjaa).

II Koulutuksen johtaminen ja laatutyö

3 § Koulutuksen johtaminen

Koulutuksesta vastaava vararehtori vastaa opetuksen ja ohjauksen kehittämisestä ja arvioinnista. Kehittämisen ja arvioinnin tueksi koulutuksesta vastaava vararehtori voi perustaa toimikuntia.
Yliopistossa on rehtorin asettama koulutuksen johtoryhmä, jonka tehtävänä on valmistella ja seurata erityisesti yliopiston opetukseen liittyviä strategisia linjauksia, käsitellä yliopiston opintoja ja opetusta koskevia yhteisiä linjauksia sekä edistää ja seurata opetuksen, ohjauksen ja oppimisen laatua.

Tiedekunnassa on koulutuksessa vastaava dekaani sekä jatkotutkintokoulutuksesta vastaava dekaani. Tehtäviä voi hoitaa yksi tai useampi henkilö. Tiedekunnassa ja palvelulaitoksessa on yksi tai useampi dekaanin tai johtajan asettama toimikunta, jonka tehtävänä on valmistella tiedekunnan opetukseen ja ohjaukseen liittyviä asioita. Tiedekunnan koulutuksen kehittämisen toimikuntaa johtaa koulutuksesta vastaava dekaani.

Tiedekuntaneuvostot vahvistavat osaston ja laitoksen koulutuksesta vastaavan johtajan esityksestä valintaperusteet sekä opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat tiedekuntien seuraavan lukuvuoden opetusta varten koulutuksesta vastaavan vararehtorin vuosittain vahvistaman aikataulun mukaisesti.

Osastossa ja laitoksessa on koulutuksesta vastaava johtaja sekä jatkotutkintokoulutuksesta vastaava johtaja. Tehtäviä voi hoitaa yksi tai useampi henkilö. Osastossa ja laitoksessa päätetään siitä, miten suomenkielisen ja muunkielisen koulutuksen koordinointi ja kehittäminen järjestetään.

Koulutuksen johtoryhmässä ja toimikunnissa tulee olla opiskelijaedustus.
Tohtoriohjelmalla on johtaja ja johtoryhmä. Tohtoriohjelman johtoryhmän erityisenä tehtävänä on vastata tieteen- ja tutkimusalan opintojen järjestämisestä ja kehittää alansa tutkijakoulutusta, valmistella tiedekuntaneuvostolle tohtoriohjelman valintaperusteet ja opetussuunnitelmat sekä vastata tohtoriohjelmaan tulleiden hakemusten arvioinnista. Tohtoriohjelman johtaja esittää jatko-opiskelijaksi valittavan ja hänen ohjaajansa dekaanille.

4 § Vastuut koulutuksen laadunhallinnassa

Yliopisto vastaa koulutuksen kokonaislaadusta ja sen resursseista. Tiedekunta vastaa myöntämiensä tutkintojen laadusta sekä siitä, että sovitut tulokset saavutetaan ja tiedekunnan koulutukseen saamat resurssit kohdennetaan ja priorisoidaan tarkoituksenmukaisesti. Laitosten ja osastojen johtajat vastaavat yksikön opetuksen laadusta.

Vastuuopettajan tehtävänä on huolehtia opintojakson materiaalin ja opintosuoritusten tehtävänantojen laadusta opetussuunnitelmassa määrättyjen osaamistavoitteiden varmistamiseksi sekä vastata oppimisen arvioinnista. Opettaja vastaa opetustilanteen laadusta ja opetusmenetelmien kehittämisestä. Opiskelija vastaa oppimisesta, opintosuoritustensa laadusta ja opintojensa etenemisestä.

5 § Koulutuksen arviointi

Yliopiston koulutusta arvioidaan määrävuosin. Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää arvioinnin toteuttamisesta.

III Tutkintokoulutus ja muu koulutus

6 § Tutkinto-ohjelman perustaminen ja lakkauttaminen

Yliopiston hallitus päättää tiedekuntia kuultuaan koulutusvastuita koskevista muutosesityksistä ministeriötä varten.

Tiedekuntaneuvosto päättää koulutusvastuun puitteissa pääaineen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Yliopistolain 7 b §:ssä säädetään koulutuksen lakkauttamisesta ja siihen liittyvästä koulutuksen siirrosta. Mikäli tutkinto-ohjelma lakkautetaan, tiedekunnan tulee järjestää siihen opiskeluoikeuden saaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun huomioiden tutkintojen suorittamiselle säädetyt tavoiteajat sekä mahdollisuus saada lisäaikaa tutkinnon suorittamiselle. Mikäli muun oppiaineen opetus lopetetaan, tiedekunnan tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille sivuaineopiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekuntaneuvosto päättää molemmissa tapauksissa siirtymäkauden järjestelyistä. Lakkautettuun koulutukseen liittyvä opiskeluoikeus päättyy siirtymäkauden päätyttyä.

Niissä tutkintorakenteiden tai oppiaineiden siirtymäkauden muutoksissa, jotka vaikuttavat avoimeen yliopisto-opetukseen tai yliopistolain 9 §:n mukaiseen tilauskoulutukseen, järjestetään muutosvaiheessa avoimen yliopiston tai tilauskoulutuksen opiskelijoille opiskelumahdollisuus voimassa olevan opetussuunnitelman ja siirtymämääräysten mukaisesti.

7 § Lukuvuosimaksut ja apurahajärjestelmä

Yliopistolain 10 §:ssä säädetään lukuvuosimaksujen perimisestä. Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää yliopiston apurahajärjestelmästä ja siihen liittyvistä linjauksista, ohjelmakohtaisesti lukuvuosimaksujen suuruudesta sekä apurahojen myöntämisestä.

8 § Opetusyhteistyö

Yliopistolain 7 a §:n mukaan yliopisto voi toteuttaa koulutusvastuunsa mukaista opetusta itse tai yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sitä toiselta korkeakoululta. Opetusyhteistyöstä sovitaan erillisissä korkeakoulujen välisissä sopimuksissa.

9 § Tutkintoon johtamaton koulutus ja tilauskoulutus

Yliopistolain 7 c §:ssä säädetään erikoistumiskoulutuksesta ja 9 §:ssä tilauskoulutuksesta. Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnassa järjestettävästä erikoistumiskoulutuksesta ja tilauskoulutuksesta, koulutusten opetussuunnitelmista, valintaperusteista sekä niihin valittavien opiskelijoiden määrästä. Dekaani ottaa opiskelijat koulutuksiin.

Yliopistossa järjestetään tiedekuntien opetussuunnitelmien mukaista tutkinnon osien opetusta avoimena yliopisto-opetuksena. Yliopistossa järjestetään myös täydennyskoulutusta. Avoimesta yliopisto-opetuksesta ja täydennyskoulutuksesta voidaan periä maksuja säännösten (VNA yliopiston toiminnasta perittävistä maksuista 1082/2009) niin salliessa.

Yliopistossa järjestetään erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta sekä yleislääketieteen erityiskoulutusta, jotka ovat yliopiston tutkintoon johtamatonta ammatillista jatkokoulutusta.

Yliopistossa järjestetään erillisiä opintoja.

IV Opiskeluoikeudet

10 § Opiskeluoikeudet

Opiskelijalla tulee olla opintosuorituksen edellyttämä opiskelu-oikeus. Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskeluoikeus.
Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, mikäli ilmenee, että hakija on opiskeluoikeutta hakiessaan antanut virheellisiä tai puutteellisia tietoja, joilla on voinut olla vaikutusta valinnan tulokseen.

Erikoistumiskoulutukseen, avoimeen yliopisto-opetukseen, täydennyskoulutukseen, erillisiin opintoihin, tilauskoulutukseen ja opetusyhteistyöhön liittyvät opiskeluoikeudet ovat sisällöllisesti ja ajallisesti rajattuja.
Täydennyskoulutuksen osallistujat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Tarvittaessa voidaan järjestää valinta. Siinä tapauksessa opetusta järjestävän tiedekunnan dekaani päättää valinnasta ja tiedekuntaneuvosto valinnasta noudatettavista perusteista.

Avoimena yliopisto-opetuksena annettavaan opetukseen voidaan määrätä opetussuunnitelmassa valintakriteereitä. Tällöin opintokokonaisuuteen valinnasta päättää jatkuvan oppimisen keskuksen johtaja laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaavan johtajan lausunnon perusteella. Muutoin avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuvat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Opetusyhteistyönä toteutettavassa opetuksessa opiskelija on opetusta antavan korkeakoulun hallintovallan alainen. Kun opiskeluoikeus perustuu kansalliseen opetusyhteistyötä tai opetuksen järjestämistä koskevaan sopimukseen, opiskeluoikeudesta ei tehdä päätöstä, vaan opiskeluoikeus rekisteröidään korkeakoulujen välisen opetusyhteistyösopimuksen perusteella.

Tiedekunta ja kielikeskus voi perustellusta syystä myöntää erillisiä opiskeluoikeuksia yksikkönsä antamaan opetukseen. Opiskeluoikeus kohdistuu tiettyihin opintoihin ja on voimassa rajoitetun ajan. Erillisistä opiskeluoikeuksista voidaan periä maksuja säännösten niin salliessa.

Erillisen opiskeluoikeuden Summer Schoolia lukuun ottamatta myöntää tiedekunnan dekaani tai kielikeskuksen johtaja. Summer School -opetuksesta perittävistä maksuista ja opiskelijoiden ottamisesta päättää koulutuksesta vastaava vararehtori. Tiedekuntaneuvosto vahvistaa erillisiä opinto-oikeuksia koskevat valintaperusteet lukuun ottamatta tilanteita, joihin ei sisälly yliopistolain mukaista opiskelijavalintaa. Koulutuksen johtosäännön määräyksiä sovelletaan erillisillä opiskeluoikeuksilla opiskeleviin soveltuvin osin.

11 § Tutkinto-ohjelman ja tiedekunnan vaihtaminen

Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tiedekunnassa, sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan.

12 § Opettajan pedagogiset opinnot

Filosofinen tiedekunta järjestää opettajan kelpoisuuden tuottavat pedagogiset opinnot, päättää näiden opiskelijoiden valinnan perusteista (ml. oppiainekohtaiset aloituspaikat) ja myöntää opiskeluoikeudet.

Terveystieteiden tiedekunta järjestää terveystieteiden opettajankoulutuksen hoitotieteen pääaineopiskelijoille.

13 § Sivuaineopiskeluoikeudet

Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opiskeluoikeus lukuun ottamatta aloja, joiden opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopiskeluoikeutta. Sivuaineiden opiskeluoikeuden mahdolliset rajoitukset määrätään opetussuunnitelmassa.

14 § Opiskeluoikeuden rajaaminen

Opiskelijalla voi kerrallaan olla voimassa vain yksi samaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtava opiskeluoikeus samassa pääaineessa tai vastaavassa pääaineessa tai samantasoiseen tieteelliseen tai ammatilliseen jatkotutkintoon johtava opiskeluoikeus Itä-Suomen yliopistossa.

Uutta opiskeluoikeutta ei myönnetä vastaavan sisältöisenä sellaisen edellä mainitun saman koulutusalan tai vastaavan oppiaineen tutkinnon tai koulutuksen suorittamiseen, jonka asianomainen hakija on jo kansallisessa korkeakoulujärjestelmässä suorittanut, ellei tiedekunnan valintaperusteista muuta seuraa.

15 § Opiskeluoikeuden päättyminen, opiskeluoikeudesta luopuminen ja opiskelupaikan menettäminen

Opiskelija menettää yliopistolain 38 §:n mukaan opiskelupaikkansa, ellei hän yliopiston ilmoittamalla tavalla ota opiskelupaikkaa vastaan.

Tutkinnon suoritusoikeus päättyy, kun tutkinto, jonka suorittamiseksi oikeus on myönnetty, on suoritettu.

Opiskelijalla, joka on suorittanut Itä-Suomen yliopistossa jatkotutkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon tai sellaisen alemman tutkinnon, jonka suorittaneella ei ole oikeutta suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa, on oikeus maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (alumniopiskeluoikeus). Alumniopiskeluoikeudella voi opiskella maksuttomia Itä-Suomen yliopiston järjestämiä opintoja vapaan sivuaineoikeuden mukaisesti, tai suorittaa loppuun sivuaineopintoja, joihin on saanut sivuaineoikeuden tutkinnon suorittamisen aikana, tai suorittaa muita vapaasti tarjolla olevia opintoja.

Opiskelija voi luopua opiskeluoikeudesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti yliopistolle. Tällöin opiskeluoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituspäivänä.

Tämän määräyksen mukaisissa tilanteissa opiskeluoikeutta ei voi palauttaa.

16 § Opiskeluoikeuden menettäminen

Yliopistolain 43 §:n mukaan opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, mikäli hän on opiskelupaikan vastaanotettuaan laiminlyönyt tämän koulutuksen johtosäännön 21 §:n mukaisen ilmoittautumisen yliopistoon tai lukuvuosittaisen ilmoittautumisen. Perustutkinto-opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, jos hän ei ole suorittanut tutkintoa yliopistolaissa säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa taikka hänelle ei ole myönnetty lisäaikaa tutkinnon suorittamiseen. Opiskelija voi hakea tutkinnon suorittamiseksi lisäaikaa yliopistolain 42 §:n mukaisesti. Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää tarkemmista opiskeluoikeuden jatkamista koskevista linjauksista.

Mikäli opiskeluoikeutensa menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava Koulutuspalveluista oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Jos opiskelijan edellisestä ilmoittautumisesta on kulunut vuosi tai pidempi aika, Koulutuspalvelut kuulee tiedekuntaa ennen opiskeluoikeuden palauttamista. Mikäli opiskeluoikeutta ei palauteta, päättää dekaani asiasta. Opiskeluoikeutta ei palauteta, jos opiskelija on suorittanut vastaavan tutkinnon toisessa yliopistossa.

Siirto-opiskelija, joka ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, menettää samalla siirron perusteena olevan opiskeluoikeutensa. Siirtohaun kautta menetettyä opiskeluoikeutta ei voi palauttaa.

17 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja rikostaustaotteen pyytäminen

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta säädetään yliopistolain 43 a §:ssä sekä siihen liittyvästä tiedonsaannista 43 b §:ssä ja opiskeluoikeuden palauttamisesta 43 c §:ssä. Yliopistoista annetussa valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 2 §:ssä määrätään ne tutkinnot, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevia pykäliä sovelletaan.

Koulutuksesta vastaava vararehtori antaa erillisen menettelytapaohjeen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja rikostaustaotteen pyytämisestä.

V Opetuksen järjestäminen ja opintojen suunnittelu

18 § Opetussuunnitelmat ja opetusohjelma

Tiedekunnan opetussuunnitelmassa määrätään, mitä tutkintoja tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkintoja voidaan suorittaa. Tiedekunnan opetussuunnitelma sisältää tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat ja kaikille tutkinto-ohjelmille yhteiset määräykset. Opiskelijan ja opettajan on noudatettava opetussuunnitelmaa.

Jokaisesta tutkinto-ohjelmasta laaditaan opetussuunnitelma, joka on osaamisperustainen opetuksen, opintojen suunnittelun ja ohjauksen väline. Tiedekunta ja laitos tai osasto kehittävät ja arvioivat opetussuunnitelmaa säännöllisesti. Kehittämisessä hyödynnetään opetuksesta, opinnoista, ohjauksesta ja tutkinnoista kerättyä palautetta ja tilastotietoja.

Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi seuraavat:

  1. koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet,
  2. tutkintorakenne (ml. opintojaksot ja niiden laajuudet), tutkinnon ja sen osien osaamistavoitteet, sisällöt, suoritustavat ja arviointimenetelmät,
  3. tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen nimet suomeksi ja englanniksi,
  4. opintojaksokuvaukset opintojakson opetuskielellä,
  5. suunnitelma pää- ja sivuaineopiskelijoiden ohjauksesta ja ohjauksen järjestämisestä
  6. opintoja ja tutkintoja koskevat määräykset, kuten opintojen hyväksilukuperusteet, opintojen vanhenemista, opintosuoritusten suoritus- ja uusintakertojen määrää ja tenttien järjestämistä koskevat määräykset sekä mahdolliset siirtymämääräykset.

Tiedekuntaneuvostot vahvistavat opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat koulutuksesta vastaavan vararehtorin vahvistaman aikataulun mukaisesti. Opetussuunnitelma tai sen osat voidaan vahvistaa useaksi lukuvuodeksi kerrallaan. Koulutuksesta vastaava vararehtori päättää tiedekuntia kuultuaan opetussuunnitelmakausista ja niiden yhteisistä ohjeista.

Koulutuksesta vastaava vararehtori antaa vuosittain lokakuun loppuun mennessä tarkentavan opetussuunnitelmia ja opetusohjelmia koskevan ohjeistuksen, joka sisältää yhteiset opintoja koskevat linjaukset ja määräykset. Koulutuksesta vastaava vararehtori vahvistaa tiedekuntien yhteisen opetuksen opetussuunnitelmat seuraavaa lukuvuotta varten helmikuun loppuun mennessä.

Jatkuvan oppimisen keskus vahvistaa avoimen yliopiston toimeenpanosuunnitelman seuraavaa lukuvuotta varten tiedekuntien päätösten pohjalta. Suunnitelmaan sisällytetään kaikki avoin yliopisto-opetus, jota yliopisto järjestää itse tai yhdessä yhteistyöoppilaitosten kanssa.

Edellä määrättyä noudatetaan soveltuvin osin myös muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

19 § Opetuksen järjestäminen ja opintojaksot

Tiedekunta järjestää opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. Opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä.

Yliopiston lukuvuosi jakautuu neljään opetusperiodiin. Opetusta voidaan antaa myös kesäaikana. Opetus toteutetaan opintojaksoina. Täydennyskoulutuksen opetussuunnitelmat toteutetaan tarkoituksenmukaisina opetussuunnitelmarakenteina.

Opintojakson laajuus ilmoitetaan opintopisteinä lukuun ottamatta kypsyysnäytettä, väitöskirjaa ja lisensiaatintutkielmaa. Opintojakson on oltava vähintään yhden opintopisteen laajuinen, mistä poikkeuksena on kypsyysnäyte. Opintojakso voi koostua pienemmistä osasuorituksista. Opintojaksolla tulee olla kirjattuna osaamistavoitteet ja nimetty vastuuopettaja. Opintojaksokuvauksessa tulee ilmoittaa, millä kielellä opetus annetaan. Jos opetuskieli on muu kuin suomi, opintojaksokuvauksessa ilmoitetaan, millä kielellä opiskelija voi suorittaa tentin tai muun opintojaksoon liittyvän suorituksen.

20 § Opetuksen julkisuus

Opetus on julkista. Opetuksen järjestäjä voi rajoittaa julkisuutta vain perustellusta syystä ja poikkeustapauksissa, kuten harjoitteluissa tai tilanteissa, joissa julkisuus vaarantaa osaamistavoitteiden saavuttamisen. Opetuksen järjestäminen etäopetuksena voi rajoittaa julkisuuden toteutumista. Julkisuutta voidaan rajoittaa myös liiketoiminnallisin perustein järjestetyssä koulutuksessa.

21 § Opiskelijan ilmoittautuminen

Koulutuksesta vastaava vararehtori määrää opiskelijaksi hyväksytyn ilmoittautumisesta yliopistoon ja lukuvuosittain tehtävästä läsnä- ja poissaoloilmoittautumisesta.

22 § Opintoihin sisältyvä harjoittelu

Tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus kotimaassa tai ulkomailla suoritettavaan harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja.

23 § Ohjaus

Korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa. Tiedekuntaneuvosto päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet sekä ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, hyväksymisestä ja päivittämisestä. Ohjauksen periaatteet voivat olla osa opetussuunnitelmaa tai yliopistotasoista ohjauksen kokonaissuunnitelmaa, jonka koulutuksesta vastaava vararehtori hyväksyy.
Opiskelija laatii tutkintoon johtavien opintojen suorittamisesta henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja päivittää sitä tarvittaessa. Opintosuunnitelman tulee vastata tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmaa.

Jatko-opiskelijan tulee saada ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen liittyviin opintoihin. Jatko-opiskelijalle nimetään vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja ja joista yhden tulee kuulua yliopiston henkilökuntaan.

Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa suorittavan opiskelijan opintojen etenemistä seurataan.

Yliopisto edistää huippu-urheilevien opiskelijoiden kaksoisuraa.

24 § Tieteellinen jatkotutkintokoulutus

Yliopistossa toimii tohtorikoulu, jonka tehtävänä on järjestää tohtoriohjelmien opiskelijoille valmiustaito-opintoja ja valmistella tohtoriohjelmille yhteisiä toimintaperiaatteita. Tieteellinen jatkotutkintokoulutus järjestetään tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelmat voivat olla tiedekunnan omia ohjelmia, tiedekuntien yhteisiä, kansallisia tai kansainvälisiä tohtoriohjelmia.

25 § Yksilölliset järjestelyt opinnoissa

Opiskelija voi saada opintojen suorittamistapoihin yksilöllisiä järjestelyitä esimerkiksi terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Myös opetussuunnitelmassa ilmoitetusta poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet.

Opiskelijan on pyydettävä hänelle myönnettyjen opetuksen järjestämiseen liittyvien yksilöllisten järjestelyiden toteuttamista viimeistään 10 päivää ennen opintosuoritusta.

26 § Tutkinto- ja opetuskieli

Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Tiedekuntaneuvosto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä tutkintokielenä opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä huomioon ottaen suomenkielisen koulutusvastuun toteutumisen. Tutkinto-ohjelman pakollisen osuuden opetuksesta pääosa tulee järjestää tutkintokielellä. Suomenkielisessä ohjelmassa opiskelijalla on oikeus käyttää sekä kirjallisissa että suullisissa suorituksissa suomen kieltä tai opetussuunnitelman mukaista muuta kieltä.

Opintojakson opetuskieli on se kieli, jolla enin osa opetuksesta järjestetään.
Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö kirjoitetaan lähtökohtaisesti tutkinto-ohjelman tutkintokielellä tai opetussuunnitelmassa määrätyllä kielellä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä opinnäytetyössä päättää laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja. Lisensiaatintutkielman ja väitöskirjan kieli on suomi, englanti tai muu jatkotutkintokoulutuksesta vastaavan dekaanin hyväksymä kieli.

27 § Eettinen ja vastuullinen opiskelu

Opettajan ja opiskelijan tulee toimia eettisesti ja noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä. Tiedekuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että opetuksen, opiskelun ja tutkimuksen eettiset periaatteet tunnetaan.

28 § Opintovilppi ja häiriökäyttäytyminen

Häiriökäyttäytymisellä tarkoitetaan esimerkiksi tilanteita, jossa opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo yliopiston järjestystä. Yliopiston järjestyksen rikkomisena pidetään tilannetta, jossa opiskelija esimerkiksi kiusaa tai syrjii toista opiskelijaa tai henkilökuntaan kuuluvaa.

Vilppiä on tahallinen, piittaamattomuudessa tai harhauttamistarkoituksessa tehty epärehellinen teko tai keino, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta. Opintosuoritus ja valintakoevastaus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt vilppiin tai rikkomukseen.

Opettaja tai valvoja voi välittömästi määrätä opiskelijan poistumaan tilaisuudesta, jos opiskelijaan kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai opiskelija häiritsee tilaisuutta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti tai vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä. Tämä koskee myös valintakoetta. Opiskelijan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Opiskelijaan voidaan häiriökäyttäytymis- ja opintovilppitilanteissa kohdentaa yliopistolain 45 §:n mukaisia kurinpitotoimia, joita ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai häiriökäyttäytymisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Vilppiä voidaan selvittää esimerkiksi plagiaatintunnistusjärjestelmällä ja videovalvonnalla. Dekaani päättää vilpistä seuraavista jatkotoimenpiteistä. Dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten.

Koulutuksesta vastaava vararehtori antaa ohjeet ja määräykset vilpin ja häiriökäyttäytymisen käsittelemiseksi.

VI Opintosuoritukset ja osaamisen arviointi

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan alkaen 1.8.2025 Itä-Suomen yliopiston tiedekuntien tiedekuntaneuvoston päätöksillä. Lukuvuonna 2024–2025 sovelletaan vastaavia muilta osin kumotun opintojohtosäännön määräyksiä (opintojohtosäännön määräykset 30–39 §)

29 § Opintosuoritusten säilyttäminen

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 30 §)

Opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Koulutukseen ja opintoihin liittyvät dokumentit säilytetään yliopiston asiakirjahallintaa koskevien määräysten mukaisesti huomioiden henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö ja yliopiston ohjeistus.

30 § Opintosuoritukset ja suoritusmahdollisuudet

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 31 §)

Opiskelijat voivat tehdä opintosuorituksia yksin, parityönä tai ryhmissä kirjallisesti, suullisesti tai muilla tavoin opetussuunnitelmassa tai opettajan määräämällä tavoin. Jos opetussuunnitelmassa ei ole päätetty opintojakson tai opintosuorituksen suorittamisesta etänä, tapahtuu opetus kampusalueella. Opintojakson suorittamiseen liittyvästä läsnäolovelvollisuudesta määrätään opetussuunnitelmassa.

Suorittaakseen opintojaksoa opiskelijan tulee olla ilmoittautunut opintojaksolle. Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Opetussuunnitelmassa ja laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaavan johtajan määräyksessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä.

Opetukseen liittyvät kirjalliset tai muut arvioitavat oppimistehtävät on palautettava opintojakson päättyessä tai opettajan erikseen ilmoittamana ajankohtana. Opiskelijalle on varattava kohtuullinen aika valmistautua opintosuoritukseen ja tehdä opintosuoritus.

Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opiskelijalla on oikeus korottaa hyväksytyn ja uusia hylätyn opintosuorituksen arvosanaa vähintään kerran. Opetussuunnitelmassa voidaan tämä huomioiden rajoittaa opintojaksosta saadun arvosanan korottamiskertojen sekä uusimiskertojen määrää. Opintojakson arvosanan korottaminen ja uusiminen tapahtuu uusimalla koko opintojakso tai opintojakson osasuoritus. Korottaminen ja uusiminen tapahtuu opetussuunnitelman tai opintojakson alkaessa opintojakson vastuuopettajan kirjallisesti määräämällä tavoin. Arvosteltua ja hyväksyttyä opinnäytettä ei voi uusia tai korottaa.

Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti tai opintosuorituksen ajankohtaa joudutaan pakottavasta syystä muuttamaan tai peruuntumiseen vaikuttavat molemmat mainitut, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla.

Opintojakson suorittamiseen liittyvä sähköinen viestintä toteutetaan opetusohjelmassa määrätyllä tavalla tai opintojakson alkaessa opettajan kirjallisesti ilmoittamalla tavoin. Opiskelijan ja opettajan välinen kahdenkeskinen sähköinen viestintä toteutetaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. Sähköinen viestintä toteutetaan julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) säännösten sekä yliopiston antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

31 § Tentit ja niiden järjestäminen

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 32 §)

Tenttien ajankohdista, kestosta ja tenttimuodosta päätetään opetussuunnitelmissa. Opetukseen liittyvä tenttitilaisuus on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen alkamisesta. Tenttitilaisuuteen ilmoittautumisesta ja tentistä poistumisesta määrätään opetussuunnitelmassa tai opintojakson oppimisympäristössä opintojakson vastuuopettajan kirjallisesti ennen opintojakson alkua ilmoittamalla tavalla.

Tenttiä voidaan valvoa reaaliaikaisesti tai tallentavalla valvonnalla huomioiden opiskelijoiden yksityisyyden suoja. Tentissä saa käyttää vain tentin suorittamiseen tarvittavia välineitä.

Tenttiä suorittavista opiskelijoista pidetään luetteloa. Opiskelijan osallistuminen ja henkilöllisyys voidaan tarvittaessa todentaa yhdistelemällä kulunvalvonnan, kameravalvonnan ja tenttijärjestelmän tietoja. Tenttiin osallistuvan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä.

Mikäli tentin ajankohtaa joudutaan pakottavista syistä siirtämään, tulee siirto tehdä myöhempään ajankohtaan ja siitä on tiedotettava kaikille tenttiin ilmoittautuneille. Mikäli mahdollista, siirtämisestä tulee ilmoittaa kaksi viikkoa ennen tenttiä.

32 § Opintosuoritusten arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 33 §)

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0–5. Arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty – hylätty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määrätään opetussuunnitelmassa.

Hyväksytyt lisensiaatintutkielmat ja väitöskirjat arvioidaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty ja hylätty.

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa hylätty, tyydyttävä tai hyvä sen mukaan, mitä laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) sekä valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) määrätään.

33 § Opintojakson arviointi

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 34 §)

Opintosuorituksen arvioinnista vastaa vastuuopettaja. Mikäli opintojaksosta on useita toteutuksia, arvioinnista vastaa se opettaja, joka on vastannut toteutuksesta.

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Jokaiselle opintojaksolle tulee olla asetettu osaamistavoitteet. Osaamisen arviointi kohdistuu opetussuunnitelmassa määritettyihin osaamistavoitteisiin, ja arviointi annetaan opetussuunnitelmassa opintojaksolle annetulla arviointiasteikolla. Opiskelija osoittaa oppimistaan opintosuorituksilla. Opintosuorituksen tekemiseen annettu aika tulee suhteuttaa vaaditun suorituksen tasoon ja laajuuteen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa.

Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus.

34 § Opintosuorituksen tulosten tiedottaminen ja rekisteröinti

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 35 §)

Opintojakson arviointi on ilmoitettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua opintojakson päättävästä suorituksesta yliopiston opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Opintojakson vastuuopettaja voi erityisestä syystä pidentää määräaikaa yhden (1) viikon. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi. Dekaani tai opetuksesta vastaavan laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja voi pidentää tulosten ilmoittamiseen liittyvää määräaikaa edelleen erityisen painaviin syihin perustuen. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.

Exam-tiloissa suoritettavien tenttien tulosten ilmoittamisen määräaika lasketaan sen kuukauden 15. päivästä lukien, jona suoritus on tehty ennen 15:ttä päivää. 15. päivä ja sen jälkeen tehtyjen tenttisuoritusten tulosten ilmoittamisen määräaika lasketaan seuraavan kuukauden 1. päivästä lukien.
Opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Opintojakson arvosanajakauma ja hylättyjen lukumäärä ovat nähtävissä sähköisellä alustalla. Opiskelija saa ilmoituksen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen.

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen ja muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla on oikeus saada jäljennös opintosuorituksistaan maksutta.

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, joina opetusta ei koulutuksesta vastaavan vararehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä aikaväliä 15.6.–15.8.

35 § Opinnäytteen tarkastaminen ja arviointi

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 36 §)

Syventävien opintojen opinnäytetyön muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Syventävien opintojen opinnäytetyö suoritetaan itsenäisesti. Opinnäytetyö voidaan suorittaa parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin, jos opetussuunnitelma mahdollistaa tämän. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus siten, että se on arvioitavissa. Syventävien opintojen opinnäyte voidaan hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoisgradu). Edellytyksistä päättää tiedekuntaneuvosto osana opetussuunnitelmaa.

Syventävien opintojen opinnäytteelle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee pääsääntöisesti olla ohjaaja. Tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa opinnäytteestä ja ehdotus sen arvosanaksi kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty. Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, joina opetusta ei koulutuksesta vastaavan rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6.–15.8. välistä aikaa. Syventävien opintojen opinnäytetyön tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen ennen päätöstä opinnäytetyön arvioinnista. Päätös annetaan opiskelijalle tiedoksi sähköisesti.

Syventävien opintojen opinnäytteet ovat julkisia opinnäytteitä, ja ne julkaistaan opiskelijan luvalla kirjaston sähköisessä julkaisujärjestelmässä.

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää. Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä, sisällöstä ja hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta

36 § Lisensiaatintutkielman ja väitöskirjan tarkastaminen ja arvostelu

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 37 §)

Lisensiaatintutkielman tarkastamiseksi tiedekunnan dekaani määrää kaksi tarkastajaa. Väitöskirjatutkimuksen esitarkastusta varten tiedekunnan dekaani määrää kaksi esitarkastajaa. Lisensiaatintutkielman tarkastajien ja väitöskirjatutkimuksen esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun opinnäyte on lähetetty tarkastajille. Tarvittaessa dekaani voi myöntää lisäaikaa.

Lisensiaatintutkielma ja väitöskirja ovat julkisia opinnäytteitä. Väitöskirja asetetaan viimeistään seitsemän (7) päivää ennen väitöstilaisuutta julkisesti nähtäväksi yliopiston verkkoon sähköisenä versiona tai yliopiston kirjastoon painettuna versiona, mikäli väitöskirjasta ei ole sähköistä versiota.

Väitöskirjatutkimus tarkastetaan julkisessa tarkastustilaisuudessa. Tiedekunnan dekaani määrää tilaisuuteen vähintään yhden vastaväittäjän, jonka tulee olla Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen henkilö, jolla on vähintään dosentin pätevyys tai vastaava tieteellinen pätevyys. Tiedekunnan dekaani määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen, joka edustaa yliopistoa.

Julkisen tarkastuksen jälkeen vastaväittäjän tai vastaväittäjien on annettava kahden (2) viikon kuluessa kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta. Väitöstilaisuudessa esitetty huomautus on toimitettava kirjallisesti tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Tiedekunta voi antaa tarkentavia ohjeita muista annettavista lausunnoista.

Vastaväittäjä tai kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu tiedekuntaneuvoston jäsen voi esittää väitöskirjan hylkäämistä koskevan kirjallisen vaatimuksen perusteluineen.

Lisensiaatintutkielmille ja väitöskirjoille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää. Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä, sisällöstä ja hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta.

37 § Opinnäytteen arviointiprosessin keskeyttäminen

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 38 §)

Kun opiskelija saa ilmoituksen tarkastajien lausunnosta ja arvosanaehdotuksesta, hänen on mahdollista keskeyttää opinnäytteen (lukuun ottamatta kandidaatin tutkielma) arviointiprosessi kerran. Jatko-opiskelija voi keskeyttää arviointiprosessin kerran. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti.

Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi kirjoitettuaan opinnäytteensä uudelleen huomioiden syventävien opintojen opinnäytetyön vastuullisen ohjaajan, Lisensiaatintutkielman tarkastajan tai väitöskirjan esitarkastajan esittämät sisällölliset ja muodolliset huomiot. Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös.

38 § Opintosuoritusten ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukeminen

(Lukuvuosi 2024–2025: opintojohtosääntö 39 §)

Yliopistossa suoritettaviin opintoihin ja tutkintoon voidaan hyväksilukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja että muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksilukeminen edellyttää, että hyväksiluettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle ja sen osille asetettuja osaamistavoitteita.

VII Todistukset ja opintosuoritusten rekisteröinti

39 § Todistukset

Opiskelijan suoritettua henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaiset opinnot hänen tulee jättää yliopiston ohjeiden mukaisesti hakemus tutkinnon myöntämiseksi. Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta sähköisen tutkintotodistuksen ja opiskelijan pyynnöstä paperisen kopion tutkintotodistuksesta. Tutkintotodistusten liitteenä myönnetään kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden asemasta koulutusjärjestelmässä.

Yliopisto voi antaa myös muita todistuksia, kuten kelpoisuustodistuksia.

40 § Opintosuoritusten rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai opintosuorituksen tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (lukuun ottamatta kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä.

41 § Virheellisten opintosuoritustietojen korjaaminen

Rekisteröidyllä on oikeus vaatia, että rekisterinpitäjä korjaa ilman aiheetonta viivytystä virheelliset opintosuoritustietomerkinnät opintorekisteristä (EU:n yleinen tietosuoja-asetus, EU 2016/679 artikla 16). Opiskelijan tulee vaatia havaitsemansa virheellisen rekisterimerkinnän korjaamista välittömästi kirjallisesti arvioinnin suorittaneelta yksiköltä.

VIII Oikaisumenettelyt

42 § Opiskelijaksi ottamista sekä pääaine- tai suuntautumisvaihtoehtovalintaa koskeva oikaisumenettely

Opiskelijaksi hakenut henkilö saa vaatia oikaisua tiedekunnan dekaanilta opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen neljäntoista (14) päivän kuluessa tulosten julkistamisesta.

Hakukohteen sisällä opintojen aikana tehdystä pääaine- tai suuntautumisvaihtoehtovalintapäätöksestä tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua tiedekunnan dekaanilta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

43 § Tutkinnonsuoritusoikeuden menettämistä koskeva oikaisumenettely

Opiskelija voi pyytää yliopiston muutoksenhakulautakunnalta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan antamaan päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

44 § Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, Lisensiaatintutkielman ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua opintojakson arvostelusta vastanneelta henkilöltä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jona opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opintosuorituksen arvioinnilla tarkoitetaan opintojakson kokonaisarviointia.

Mikäli opettaja ei ole oikaisupyynnön esittämisen ajankohtana tavoitettavissa, tulee opettajalle tarkoitettu oikaisupyyntö jättää yliopiston kirjaamoon.

Vastuuopettajan tulee vastata oikaisupyyntöön neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä. Mikäli opettaja ei oikaise arviointia opiskelijan pyytämällä tavoin, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelija voi vaatia tähän päätökseen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, Lisensiaatintutkielman ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla.

45 § Hyväksilukemispäätöstä koskeva oikaisumenettely

Opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, mikäli hän on tyytymätön päätökseen, joka on tehty muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksymisestä osaksi tutkintoa tai opintosuoritusta. Oikaisua pyydetään päätöksen tehneeltä taholta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saa pyytää oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

46 § Muutoksenhaku opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaan päätökseen

Päätökseen, joka koskee yliopistolain 43 a §:ssä tarkoitetun opiskeluoikeuden peruuttamista, haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista.

47 § Valitus hallinto-oikeuteen

Muuhun kuin tässä luvussa määrättyyn yliopiston hallintoasiassa antamaan päätökseen sekä oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Muutoksenhakulautakunnan opintosuorituksen arviointia ja hyväksilukemista koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

IX Voimaantulo

47 § Voimaantulomääräykset

Tämä koulutuksen johtosääntö tulee voimaan 1.1.2024. Sen lukuja I, II, III, IV, V, VII, VIII sovelletaan 1.1.2024 alkaen kuitenkin siten, että 14 §:ää ja 15 §:ää sovelletaan 1.8.2024 alkaen ja 18 §:ää ja 26 §:ää sovelletaan viimeistään 1.8.2025 alkaen. Lukua VI sovelletaan viimeistään 1.8.2025 alkaen. Koulutuksesta vastaavan vararehtorin tehtäviä koskevia kohtia sovelletaan 1.1.2025 alkaen.

Tällä koulutuksen johtosäännöllä kumotaan 21.6.2022 hallituksen hyväksymä tutkintosääntö.

Opintojohtosääntö pääosin kumottu 31.12.2023

1.8.2022

I Yleistä

1 § Opintojohtosäännön soveltamisala

Yliopistolain (558/2009) 14 §:n nojalla yliopiston hallitus on 21.6.2022 hyväksynyt tämän opintojohtosäännön, jota sovelletaan yliopiston toiminnassa sen lisäksi, mitä laeissa ja asetuksissa on säädetty sekä Itä-Suomen yliopiston johtosäännössä määrätty.

Tätä opintojohtosääntöä sovelletaan Itä-Suomen yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin erikoistumisopintoihin, muihin erillisiin opintoihin sekä avoimena yliopisto-opetuksena ja täydennyskoulutuksena järjestettäviin opintoihin. Opintojohtosääntöä sovelletaan soveltuvin osin myös valintakokeisiin. Tässä opintojohtosäännössä tiedekunnalla tarkoitetaan yliopiston tiedekuntia ja soveltuvin osin kielikeskusta, kirjastoa ja Jatkuvan oppimisen keskusta.

Rehtori päättää alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä jatkotutkintoja koskevista yleisistä linjauksista tiedekuntia kuultuaan. Tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja sekä koulutuksen sisältöjä koskevat tarkemmat määräykset annetaan tiedekunnan opetussuunnitelmissa. Erillis- ja palvelulaitos antaa koulutuksensa osalta tarkemmat määräykset.

Tämä opintojohtosääntö on yliopistolain 41 §:ssä tarkoitettu yliopiston tutkintosääntö.

2 § Määritelmät

Tässä opintojohtosäännössä tarkoitetaan

  1. opiskelijalla henkilöä, jolla yliopiston opintoihin opiskeluoikeus tai opinto-oikeus,
  2. opiskeluoikeudella tutkinnonsuoritusoikeutta ja opinto-oikeudella muuta oikeutta opiskella,
  3. tutkinto-ohjelmalla koulutusohjelmaa, oppiainepohjaisesti järjestettävää koulutusta ja muuta koulutuskokonaisuutta, josta tiedekunta myöntää alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai jatkotutkinnon
  4. tiedekunnan opetussuunnitelmalla (johtosääntö 9 §) tiedekunnan ja sen laitosten/osastojen opetustehtävän kuvausta, jossa määritellään muun muassa mitä tutkintoihin johtavia koulutuksia tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkinnot suoritetaan
  5. tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmalla kokonaisuutta, joka sisältää tutkintorakenteen, tutkintovaatimukset sekä tutkinnon ja sen osien osaamistavoitteet, sisällöt, arviointimenetelmät ja opetusmuodot
  6. opetusohjelmalla lukuvuoden tai pidemmän ajanjakson aikana toteutettavaa opetusta
  7. opintosuorituksella opiskelijan valmiiksi saamaa opintojaksoa, jonka laajuus määritetään opintopisteinä. Opintosuorituksen muoto voi olla tentti, harjoitustyö, essee, oppimispäiväkirja, näyttökoe tai muu opetussuunnitelmassa määrätty suoritustapa sekä näiden yhdistelmä.  Opintosuorituksella voidaan tarkoittaa myös hyväksiluettua tai muuta opetussuunnitelman edellyttämää osaamisen osoittamista (esim. kypsyysnäyte, lisensiaatintutkimus tai väitöskirja).
  8. oppiaineella opetettavaa kokonaisuutta, joka sisältyy jonkin tiedekunnan opetussuunnitelmiin

II Tutkinto-, erikoistumis- ja muu koulutus

3 § Yliopiston koulutusvastuut

Koulutusvastuista säädetään yliopistolain 7 §:n mukaan valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksilla. Kun yliopiston hallitus on kuullut tiedekuntia, se päättää koulutusvastuita koskevista muutosesityksistä ministeriötä varten.  Rehtori päättää yliopistolle asetuksilla säädetyn koulutusvastuun jakautumisesta tiedekunnille.

4 § Tutkinto-ohjelman perustaminen ja lakkauttaminen

Johtosäännön 9 §:n mukaan tiedekuntaneuvosto päättää koulutusvastuun puitteissa pääaineen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Yliopistolain 7b §:ssä säädetään koulutuksen lakkauttamisesta ja siihen liittyvästä koulutuksen siirrosta.

Mikäli tutkinto-ohjelma lakkautetaan, tiedekunnan tulee järjestää siihen opiskeluoikeuden saaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun huomioiden tutkintojen suorittamiselle säädetyt tavoiteajat sekä mahdollisuus saada lisäaikaa tutkinnon suorittamiselle. Mikäli muun oppiaineen opetus lopetetaan, tiedekunnan tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille sivuaineopiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekuntaneuvosto päättää molemmissa tapauksissa siirtymäkauden järjestelyistä.

Niissä tutkintorakenteiden tai oppiaineiden siirtymäkauden muutoksissa, jotka vaikuttavat avoimeen yliopisto-opetukseen tai yliopistolain 9 §:n mukaiseen tilauskoulutukseen, järjestetään muutosvaiheessa avoimen yliopiston tai tilauskoulutuksen opiskelijoille opiskelumahdollisuus voimassa olevan opetussuunnitelman ja siirtymämääräysten mukaisesti.

5 § Lukuvuosimaksut ja apurahajärjestelmä

Yliopistolain 10 §:ssä säädetään lukuvuosimaksujen perimisestä. Yliopiston hallitus päättää lukuvuosimaksujen tason. Rehtori päättää yliopiston apurahajärjestelmästä, siihen liittyvistä linjauksista, ohjelmakohtaisesti lukuvuosimaksujen suuruudesta sekä apurahojen myöntämisestä.

6 § Erikoistumiskoulutusten ja tilauskoulutusten järjestäminen

Erikoistumiskoulutuksista säädetään yliopistolain 7c §:ssä ja tilauskoulutuksesta 9§:ssä. Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnassa järjestettävästä erikoistumiskoulutuksesta ja tilauskoulutuksesta, koulutusten opetussuunnitelmista, valintaperusteista sekä niihin valittavien opiskelijoiden määrästä. Dekaani ottaa opiskelijat koulutuksiin.

7 § Opetusyhteistyö

Yliopistolain 7a §:n mukaan yliopisto voi toteuttaa koulutusvastuunsa mukaista opetusta itse, yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sitä toiselta korkeakoululta. Opetusyhteistyötä voidaan tehdä kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Opetusyhteistyöstä (mukaan lukien yhteistutkinto-ohjelmat) sovitaan erillisissä korkeakoulujen välisissä sopimuksissa.  Opetusyhteistyönä toteutettavassa opetuksessa opiskelija on opetusta antavan korkeakoulun hallintovallan alainen.

8 § Avoin yliopisto-opetus ja täydennyskoulutus

Yliopistossa järjestetään tiedekuntien opetussuunnitelmien mukaista tutkinnon osien opetusta avoimena yliopisto-opetuksena. Yliopistossa järjestetään myös täydennyskoulutusta. Avoimesta yliopisto-opetuksesta ja täydennyskoulutuksesta voidaan periä maksuja säännösten niin salliessa.

9 § Summer School

Yliopistossa toimii Summer School, jonka tehtävänä on edistää yliopiston kansainvälistymistä, kansainvälistä liikkuvuutta ja tutkinto-opiskelijoiden kesäopintoja. Summer Schoolin opetustarjonta on englanninkielistä ja se muodostuu opetusta antavien yksiköiden opetuksesta. Summer Schoolin toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka tehtävänä on koota opetusta antavien yksiköiden kanssa yhteistyössä Summer Schoolin opetustarjonta sekä linjata yleisesti Summer Schoolin toimintaa. Opetuksesta perittävistä maksuista ja opiskelijoiden ottamisesta päättää rehtori.

Opiskelu- ja opinto-oikeudet

10 § Opiskeluoikeus ja opinto-oikeus

Opiskelijalla tulee olla opintosuorituksen edellyttämä opiskelu- tai opinto-oikeus.

11 § Tutkinto-ohjelman ja tiedekunnan vaihtaminen

Tiedekuntaneuvosto päättää osana valintaperusteita periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkinto-ohjelmaa tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekuntaan.

12 § Erilliset opinto-oikeudet tiedekunnissa ja kielikeskuksessa

Tiedekunnat ja kielikeskus voivat perustellusta syystä myöntää erillisiä opinto-oikeuksia yksikkönsä antamaan opetukseen. Opinto-oikeus kohdistuu tiettyihin opintoihin ja on voimassa rajoitetun ajan. Erillisistä opinto-oikeuksista voidaan periä maksuja säännösten niin salliessa.

Erillisen opinto-oikeuden Summer Schoolia lukuunottamatta myöntää tiedekunnan dekaani tai kielikeskuksen johtaja. Tiedekuntaneuvosto vahvistaa erillisiä opinto-oikeuksia koskevat valintaperusteet lukuun ottamatta tapauksia, joissa opinto-oikeus perustuu opetusyhteistyötä tai opetuksen järjestämistä koskevaan sopimukseen, sopimukseen opiskelijavaihdosta tai kyse on suoritetun tutkinnon täydentämisestä tiedekuntaneuvoston linjaamien periaatteiden mukaisesti.  Kielikeskukseen opintoihin myönnettävät erilliset opinto-oikeudet perustuvat sopimukseen opetusyhteistyöstä.

Opintojohtosäännön määräyksiä sovelletaan erillisillä opinto-oikeuksilla opiskeleviin soveltuvin osin.

Opintosuoritukseen saa osallistua vain yliopiston opiskelijarekisteriin läsnä olevaksi merkitty opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opiskelu- tai opinto-oikeus.

13 § Opettajan pedagogiset opinnot

Filosofinen tiedekunta järjestää opettajan kelpoisuuden tuottavat pedagogiset opinnot, päättää näiden opiskelijoiden valinnan perusteista ja myöntää opinto-oikeudet.

Terveystieteiden tiedekunta järjestää terveystieteiden opettajankoulutuksen hoitotieteen pääaineopiskelijoille. Opetuksen järjestävän tiedekunnan dekaani päättää opiskelupaikkojen jakautumisesta muita tiedekuntia kuultuaan.

14 § Sivuaineopinto-oikeudet

Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opinto-oikeus lukuun ottamatta aloja, joissa opiskelijavalinnassa käytetään soveltuvuuskoetta tai tasokoetta, tai joissa on muu perusteltu syy rajoittaa sivuaineopinto-oikeutta. Sivuaineiden opinto-oikeuden mahdolliset rajoitukset määritellään opetussuunnitelmassa. Sivuaineopetusta voi olla koulutusalojen välisenä yhteistyönä sekä erikseen tietyille pääaineille soveltuvina sivuainekokonaisuuksina.

15 § Opiskeluoikeuden rajaaminen

Opiskelijalla voi kerrallaan olla voimassa vain yksi samaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtava opiskeluoikeus samassa pääaineessa tai samantasoiseen tieteelliseen tai ammatilliseen jatkotutkintoon johtava opiskeluoikeus Itä-Suomen yliopistossa.

Uutta opiskeluoikeutta ei myönnetä vastaavan sisältöisenä sellaisen edellä mainitun saman koulutusalan tai vastaavan oppiaineen tutkinnon tai koulutuksen suorittamiseen, jonka asianomainen hakija on jo suorittanut, ellei tiedekunnan valintaperusteista muuta seuraa.

16 § Opiskeluoikeuden päättyminen

Tutkinnon suoritusoikeus päättyy, kun tutkinto, jonka suorittamiseksi oikeus on myönnetty, on suoritettu. Opiskelijalla, joka on suorittanut Itä-Suomen yliopistossa jatkotutkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon tai sellaisen alemman tutkinnon, jonka suorittaneella ei ole oikeutta suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa, on oikeus maksutta täydentää opintojaan tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kahden lukuvuoden ajan ilmoittautumalla opiskelijaksi (jatkuvan oppijan opinto-oikeus).

17 § Opiskeluoikeudesta luopuminen ja opiskeluoikeuden menettäminen

Opiskelija voi luopua opiskeluoikeudesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti yliopistolle. Tällöin opiskeluoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituspäivänä. Opiskeluoikeutta ei tällöin voida palauttaa.

Yliopistolain 43 §:n mukaan opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, mikäli hän on opiskelupaikan vastaanotettuaan laiminlyönyt ilmoittautumisen yliopistoon tai lukuvuosittaisen ilmoittautumisen, hän ei ole suorittanut tutkintoa yliopistolaissa säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa, tai hänelle ei ole myönnetty lisäaikaa.

Opiskelija voi hakea tutkinnon suorittamiseksi lisäaikaa yliopistolain 42 §:n mukaisesti. Lisäaikahakemukseen tulee liittää päivitetty opintosuunnitelma ja selvitys viivästymiseen johtaneista syistä.

Mikäli ilmoittautumisen laiminlyönnin vuoksi opiskeluoikeutensa menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava opintopalveluista oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Päätös opiskeluoikeuden palauttamisesta voidaan tehdä ilman, että opiskelija osallistuu uudelleen opiskelijavalintaan. Jos opiskelijan edellisestä ilmoittautumisesta on kulunut vuosi tai pidempi aika, opintopalvelut kuulee tiedekuntaa ennen opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskelijalta edellytetään päivitettyä opintosuunnitelmaa.

III Opetus ja opinnot

18 § Opetukseen ja opintoihin liittyvien määräysten soveltaminen

Seuraavia määräyksiä sovelletaan tämän opintojohtosäännön mukaisiin opiskelu- ja opinto-oikeuksiin.

19 § Opiskelijan ilmoittautuminen

Rehtori määrää opiskelijaksi hyväksytyn ilmoittautumisesta yliopistoon ja lukuvuosittain tehtävästä läsnä- ja poissaoloilmoittautumisesta.

Opetuksen järjestäminen ja opintojen suunnittelu

20 § Opetussuunnitelmat ja opetusohjelma

Tiedekunnan opetussuunnitelmassa määritellään mitä tutkintoja tiedekunnassa voidaan suorittaa ja millä kielillä tutkintoja voidaan suorittaa. Tiedekunnan opetussuunnitelma sisältää tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat ja kaikille tutkinto-ohjelmille yhteiset määräykset.

Jokaisesta tutkinto-ohjelmasta laaditaan opetussuunnitelma, jota arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Kehittämisessä hyödynnetään opetuksesta, opinnoista, ohjauksesta ja tutkinnoista kerättyä palautetta ja tilastotietoja.

Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi:

  1. koulutuksen tehtävä,
  2. koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet,
  3. tutkintorakenne (ml. opintojaksot ja niiden laajuudet), tutkintovaatimukset sekä tutkinnon ja sen osien osaamistavoitteet, sisällöt, arviointimenetelmät ja opetusmuodot,
  4. tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen nimet suomeksi ja englanniksi,
  5. opintojaksokuvaukset suomeksi ja englanniksi,
  6. suunnitelma pää- ja sivuaineopiskelijoiden ohjauksesta ja ohjauksen järjestämisestä
  7. opintoja ja tutkintoja koskevat määräykset kuten opintojen hyväksilukuperusteet, opintojen vanhenemista, opintosuoritusten suorituskertojen määrää ja etätenttejä koskevat määräykset
  8. mahdolliset siirtymämääräykset.

Rehtori antaa vuosittain lokakuun loppuun mennessä opetussuunnitelmia ja opetusohjelmia koskevan ohjeistuksen, joka sisältää yhteiset opintoja koskevat linjaukset ja määräykset. Rehtori vahvistaa tiedekuntien yhteisen opetuksen opetussuunnitelmat seuraavaa lukuvuotta varten helmikuun loppuun mennessä.

Tiedekuntaneuvostot vahvistavat opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat tiedekuntien seuraavan lukuvuoden opetusta varten rehtorin vuosittain vahvistaman aikataulun mukaisesti. Opetussuunnitelma tai sen osat voidaan vahvistaa useammaksi lukuvuodeksi kerrallaan

Jatkuvan oppimisen keskus vahvistaa avoimen yliopiston toimeenpanosuunnitelman seuraavaa lukuvuotta varten tiedekuntien päätösten pohjalta. Suunnitelmaan sisällytetään kaikki avoin yliopisto-opetus, jota yliopisto järjestää itse tai yhdessä yhteistyöoppilaitosten kanssa.

Edellä määrättyä noudatetaan soveltuvin osin myös muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

21 § Opetuksen järjestäminen

Tiedekunnat järjestävät opetuksen ja opintojen ohjauksen siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa, tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. Opetus järjestetään hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaisesti. Opintojakson vastuuopettaja voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen opetussuunnitelman mukaisesta suoritustavasta erityisen painavasta syystä. Myös poikkeavilla suoritustavoilla täytyy saavuttaa opintojaksolle asetetut osaamistavoitteet. Opiskelijalle voidaan myöntää hakemuksesta opintoja koskevia yksilöllisiä järjestelyitä.

Yliopiston lukuvuosi jakautuu neljään opetusperiodiin. Opetusta voidaan antaa myös kesäaikana.

Jos opetusryhmään ei voida ottaa kaikkia siihen ilmoittautuneita opiskelijoita, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Ryhmään ovat etusijalla opiskelijat, joille opintojakso on pakollinen opiskelu- tai opinto-oikeuden ja siihen liittyvän opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kaikkia näitä opiskelijoita ei sittenkään voida ottaa opetusryhmään, otetaan opiskelijat ryhmään yhdenmukaisin perustein. Tiedekunnat ja opetusta antavat yksiköt voivat antaa tarkempia määräyksiä opetusryhmiin valitsemisen perusteista ja muista ilmoittautumiskäytännöistä.

22 § Opintojaksot

Yliopiston järjestämä opetus toteutetaan opintojaksoina. Täydennyskoulutuksen opetussuunnitelmat toteutetaan tarkoituksenmukaisina opetussuunnitelmarakenteina.

Koulutusta järjestävät yksiköt määrittelevät opintojen (yksittäiset opintosuoritukset ja opinnäytteet) suorittamisen tavat opetussuunnitelmissaan. Opiskelijat voivat suorittaa opintoja yksin tai ryhmissä erilaisilla kirjallisilla ja suullisilla suoritustavoilla, mm. luento- ja aineistotentteinä, esseinä, seminaaritöinä, harjoitus- ja laboratoriotyöskentelynä, verkko-opetuksena, työharjoitteluna sekä näiden erilaisilla yhdistelmillä.

Opintojakson on oltava vähintään yhden opintopisteen laajuinen, mistä poikkeuksena on kypsyysnäyte. Opintojakso voi koostua pienemmistä osasuorituksista.  Opintojaksolla tulee olla kirjattuna osaamistavoitteet ja nimetty vastuuhenkilö. Opintojaksokuvauksessa tulee ilmoittaa, millä kielellä opetus annetaan. Jos opetuskieli on muu kuin suomi, opintojaksokuvauksessa ilmoitetaan, millä kielellä opiskelija voi suorittaa tentin tai muun opintojaksoon liittyvän suorituksen. Opintojakson laajuus ilmoitetaan opintopisteinä lukuun ottamatta kypsyysnäytettä, väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta.

23 § Opintoihin sisältyvä harjoittelu

Tiedekuntien opetussuunnitelmat on laadittava siten, että perustutkinto-opintoihin kuuluu mahdollisuus harjoitteluun joko pakollisena tai valinnaisena osana opintoja. Opintoihin sisältyvän harjoittelun voi tehdä opetussuunnitelman mukaisesti kotimaassa tai ulkomailla.

Yliopistossa voi olla kirjoilla myös harjoittelua suorittavia Itä-Suomen yliopiston kansainvälisten yhteistyöyliopistojen opiskelijoita.

24 § Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan ohjaus

Opiskelijan tulee saada ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa.  Tiedekuntaneuvosto päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet sekä ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta, hyväksymisestä ja päivittämisestä. Ohjauksen periaatteet voivat olla osa opetussuunnitelmaa tai yliopistotasoista ohjauksen kokonaissuunnitelmaa, jonka rehtori hyväksyy.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman mukaisesti siten, että se vastaa tutkinnon laajuutta.

25  Jatkotutkintoa suorittavan opiskelijan ohjaus

Jatko-opiskelijan tulee saada ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen liittyviin opintoihin. Jatko-opiskelijalle nimetään vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja.

26 § Tieteellinen jatkotutkintokoulutus

Yliopistossa toimii tohtorikoulu, jonka tehtävänä on järjestää tohtoriohjelmien opiskelijoille valmiustaito-opintoja ja valmistella tohtoriohjelmille yhteisiä toimintaperiaatteita. Tieteellinen jatkotutkintokoulutus järjestetään tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelmat voivat olla tiedekunnan omia ohjelmia, tiedekuntien yhteisiä, kansallisia tai kansainvälisiä tohtoriohjelmia. Tohtoriohjelmalla on johtaja ja johtoryhmä. Tohtoriohjelman tehtävänä on huolehtia alansa tutkijakoulutuksen järjestämisestä yliopistossa ja vastata siitä, että jokaisella jatko-opiskelijalla on nimetty ohjauksesta vastaava pääohjaaja.

Tohtoriohjelman johtoryhmä

  1.  vastaa tieteen- ja tutkimusalan opintojen järjestämisestä ja kehittää alansa tutkijakoulutusta
  2. valmistelee tiedekuntaneuvostolle tohtoriohjelman valintaperusteet ja opetussuunnitelmat
  3. arvioi tohtoriohjelmaan tulleet hakemukset ja tekee tiedekunnalle esityksen valittavista hakijoista

Opintojen etenemisen seuranta

27 § Opintojen etenemisen seuranta

Alempaa korkeakoulututkintoa, ja ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa suorittavan opiskelijan opintojen etenemistä seurataan etukäteen päätetyissä vaiheissa tai opintojen eri vaiheissa.  Rehtori linjaa, miten opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan.

Opetuksen ja opiskelun kieli

28 § Opetus- ja tutkintokieli

Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Tiedekuntaneuvosto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä tutkintokielenä opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä huomioon ottaen suomenkielisen koulutusvastuun toteutumisen. Muussa tapauksessa opiskelijan tulee pystyä suorittamaan tutkintoon johtavat opinnot pääosin suomen kielellä.

29 § Opintosuorituksen kieli

Mikäli opintosuorituksen tarkoitus ei muuta vaadi, opiskelijalla on oikeus käyttää sekä kirjallisissa että suullisissa suorituksissa suomen kieltä tai opetussuunnitelman mukaista muuta kieltä.

Opinnäytetyö kirjoitetaan opetussuunnitelmassa määritellyllä kielellä.  Oikeudesta käyttää muuta kuin opetussuunnitelman mukaista kieltä päättää opintosuorituksesta vastaavan yksikön johtaja.

IV Osaamisen arviointi ja arvosteluasteikot

30 § Opintosuoritusten säilyttäminen

Opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Sähköisessä tenttijärjestelmässä  (esim. EXAM) opintosuoritukset säilytetään kahdeksan kuukauden ajan suorituspäivämäärästä lukien. Opintoihin liittyvät dokumentit säilytetään yliopiston asiakirjahallintaa koskevien määräysten mukaisesti.

31 § Suoritusmahdollisuudet

Opiskelijalle on varattava opintosuorituksen suoritusmahdollisuuksia riittävästi huomioimalla tutkinnoille säädetyt tavoiteajat. Opetussuunnitelmissa voidaan rajoittaa opintosuorituksen suoritus- ja korotuskertojen määrää.

Jos opintojaksolle opetussuunnitelmassa määrätty suoritusmahdollisuus peruuntuu ennakoimattomasti, tulee opiskelijalle taata mahdollisuus suorittaa kyseinen opintosuoritus tarkoituksenmukaisella ja yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla.

32 § Tentit ja niiden järjestäminen

Tenttien ajankohdista ja kestosta päätetään opetussuunnitelmissa.

Opetukseen liittyvä kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuoden kuluessa opetuksen päättymisestä.  Kirjallinen tai muu vastaava tenttitilaisuus on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika uusintasuoritukseen.

Mikäli tentin ajankohtaa joudutaan pakottavista syistä siirtämään, tulee siirto tehdä myöhempään ajankohtaan, ja siitä on tiedotettava kaikille tenttiin ilmoittautuneille, mikäli mahdollista, kaksi viikkoa ennen tenttiä.

Tenttitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan kolmekymmentä (30) minuuttia tentin alkamisesta, minkä jälkeen tenttiin ei oteta myöhästyneitä.  Tenttitilaisuuteen saa tuoda vain tentin suorittamiseksi tarvittavat välineet ja tarvikkeet.  Sähköisestä tentistä opiskelija saa poistua tentin suoritettuaan.

Sähköisessä tentissä on reaaliaikainen ja tallentava kameravalvonta. Sähköisen tentin suorittavalla opiskelijalla on velvollisuus tulla kutsusta todistamaan henkilöllisyytensä hänelle ilmoitetulla tavalla.

Opiskelijan on pyydettävä hänelle myönnettyjen yksilöllisten järjestelyiden toteuttamista viimeistään 10 päivää ennen opetusta / opintosuoritusta.

Tenttiin osallistuvan on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Tentissä pidetään luetteloa tenttiin osallistuneista. Sähköiseen tenttiin osallistuneen opiskelijan henkilöllisyys voidaan todentaa yhdistelemällä kulunvalvonnan, kameravalvonnan ja tenttijärjestelmän tietoja.

Tiedekunnat antavat tarkempia määräyksiä etätenttien järjestämisestä opetussuunnitelmissaan.

Opetussuunnitelman mukaiseen tenttiin tulee ilmoittautua kymmenen (10) päivää ennen tenttipäivää. Opetussuunnitelmassa voidaan antaa poikkeavia ja tarkentavia määräyksiä opiskelijan etu huomioiden. Sähköiseen tenttiin ilmoittaudutaan sähköisen tentin järjestelmässä ja sen mahdollistamissa aikarajoissa.

33 § Opintosuoritusten arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty – hylätty, kun numeerista asteikkoa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää.  Arvosana 1 vastaa arvosanaa hyväksytty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa.

Hyväksytyt lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat voidaan myös arvioida seitsenportaisella asteikolla: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur tai asteikolla hyväksytty ja kiittäen hyväksytty.

Toisen kotimaisen kielen taidon arvioida arviointiin käytetään asteikkoa tyydyttävä tai hyvä; sen mukaan, mitä laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) sekä valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) määrätään.

34 § Opintosuorituksen arviointi

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Opintosuoritukset tai sen osat on suoritettava ja palautettava asetetussa määräajassa.

Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen tulee opintopistemäärältään laajin suoritus riippumatta arvosanasta. Mikäli opintopistemäärät ovat samoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta esitä.  Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi viimeisin suoritus.

35 § Opintosuorituksen tulosten julkistaminen

Opintosuorituksen tulos on julkistettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua suorituksesta yliopiston sähköisessä opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Opetussuunnitelmassa opintojaksolle määritelty vastuuopettaja voi erityisestä syystä pidentää tulosten julkistamisaikaa yhdellä (1) viikolla. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.

Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtaja voi pidentää tulosten julkistamiseen liittyvää määräaikaa edelleen erityisen painaviin syihin perustuen. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi.

Sähköisen tentin (esim. EXAM) osalta määräajasta annetaan tarkempia ohjeita sähköisen tentin menettelytapaohjeessa.

Sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Sähköiselle alustalle toimitetaan tieto arvosanajakaumasta ja hylättyjen lukumäärästä. Opiskelija saa ilmoituksen sähköiseen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen.

Opintosuorituksen arviointiperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan ottamalla yhteyttä opintojakson arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen ja muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opiskelijalla on oikeus saada jäljennös vastauksistaan tai vastaavista suoritteistaan maksutta.

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä 15.6. – 15.8. välistä aikaa.

Mikäli opintosuorituksen arvioinnissa on ollut useita opettajia ja arviointi on tapahtunut yhteistyönä, on arvosteluun osallistuneiden opettajien nimet ilmoitettava.

36 § Syventävien opintojen opinnäytteen tarkastaminen ja arviointi

Syventävien opintojen opinnäytteen voi suorittaa itsenäisesti, parityönä tai osallistumalla laajempaan tutkimusprojektiin. Työn muodosta päättää opinnäytteen pääohjaaja opetussuunnitelman määrittämissä rajoissa. Kahden tai useamman opiskelijan yhteisessä työssä tai tutkimusprojektissa on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa.

Syventävien opintojen opinnäyte voidaan hyväksyä kahden eri pääaineen tutkielmana (ns. kaksoisgradu). Edellytyksistä päättää tiedekuntaneuvosto osana opetussuunnitelmaa.

Syventävien opintojen opinnäytteet ovat julkisia opinnäytteitä ja ne julkaistaan opiskelijan luvalla kirjaston sähköisessä julkaisujärjestelmässä.

Syventävien opintojen opinnäytteelle määrätään kaksi tarkastajaa, joista toisen tulee pääsääntöisesti olla ohjaaja. Jos ohjaaja on esteellinen hallintolain 28 §:n mukaisesti, yksikön johtaja määrää hänen tilalleen toisen tarkastajan.

Tarkastajat tulee määrätä, kun opiskelija on jättänyt opinnäytteen lopullisen version tarkastukseen. Syventävien opintojen opinnäytteen tarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa opinnäytteestä ja pro gradu -tutkielman osalta myös ehdotus sen arvosanaksi kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastaja on määrätty.

Opiskelijalle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen ennen päätöstä opinnäytetyön arvioinnista. Arvosanaehdotuksen ja vastineen antamisen välille on opiskelijalle varattava riittävästi aikaa tutustua arvostelun perusteisiin. Päätös annetaan opiskelijalle tiedoksi sähköisesti.

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää. Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä.

37 § Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan tarkastaminen ja arvostelu

Lisensiaatintutkimuksen tarkastamiseksi tiedekunnan dekaani määrää kaksi tarkastajaa.

Väitöskirjatutkimuksen esitarkastusta varten tiedekunnan dekaani määrää kaksi esitarkastajaa.

Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien ja väitöskirjatutkimuksen esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun opinnäyte on lähetetty tarkastajille. Tarvittaessa dekaani voi myöntää lisäaikaa.

Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja ovat julkisia opinnäytteitä. Väitöskirja on asetettava yliopiston kirjastoon julkisesti nähtäväksi sähköisenä tai paperisena versiona viimeistään kymmenen (10) päivää ennen väitöstilaisuutta.

Väitöskirjatutkimus tarkastetaan julkisessa tarkastustilaisuudessa. Tiedekunnan dekaani määrää tilaisuuteen vähintään yhden vastaväittäjän, jonka tulee olla Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen henkilö, jolla on vähintään dosentin pätevyys tai vastaava tieteellinen pätevyys. Tiedekunnan dekaani määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen, joka edustaa yliopistoa.

Julkisen tarkastuksen jälkeen vastaväittäjän tai vastaväittäjien on annettava kahden (2) viikon kuluessa kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta. Väitöstilaisuudessa esitetty huomautus on toimitettava kirjallisesti tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.  Tiedekunnat voivat antaa tarkentavia ohjeita muista annettavista lausunnoista.

Vastaväittäjä tai kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu tiedekuntaneuvoston jäsen voi esittää väitöskirjan hylkäämistä koskevan kirjallisen vaatimuksen perusteluineen.

Lisensiaatintutkimuksille ja väitöskirjoille tehdään alkuperäisyyden tarkastus käyttäen yliopiston valitsemaa sähköistä plagiaatintunnistusjärjestelmää. Opiskelija vastaa opinnäytteensä alkuperäisyydestä.

38 § Opinnäytteen arviointiprosessin keskeyttäminen

Kun opiskelija saa ilmoituksen tarkastajien lausunnosta ja arvosanaehdotuksesta, hänen on mahdollista keskeyttää opinnäytteen (pl. kandidaatin tutkielma) arvosteluprosessi. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti. Tällöin prosessi raukeaa.

Opiskelija voi keskeyttää opinnäytteen arvioinnin kerran.

Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi edellyttäen, että se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Arvioinnin uudelleen kirjoitetun osuuden laajuudesta antaa opinnäytteen vastuullinen ohjaaja.

Mikäli opinnäytettä ei oteta arvioitavaksi, siitä annetaan muutoksenhakukelpoinen päätös.

39 § Opintosuoritusten ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukeminen

Yliopistossa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksi lukea sekä aiemmin suoritettuja opintoja että muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksi lukeminen edellyttää, että hyväksi luettavat opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle ja sen osille asetettuja osaamistavoitteita.

V Laatu ja laadunhallinta

40 § Vastuut koulutuksen laadunhallinnassa

Yliopisto vastaa koulutuksen kokonaislaadusta ja sen resursseista.  Tiedekunta vastaa myöntämiensä tutkintojen laadusta sekä siitä, että sovitut tulokset saavutetaan ja tiedekunnan koulutukseen saamat resurssit kohdennetaan ja priorisoidaan

tarkoituksenmukaisesti. Koulutusta järjestävät yksiköt vastaavat kukin antamansa koulutuksen laadusta.  Opetusta järjestävä yksikkö ja sen johtaja vastaavat yksikön opetuksen ja opintosuoritusten laadusta.

Oppiaineen vastuuhenkilö vastaa oppiaineen opetuksen laadusta ja erityisesti opetuksen koordinoinnista ja kehittämisestä.  Opettaja vastaa opetustilanteen laadusta, opetusmenetelmien kehittämisestä ja oppimisen arvioinnista.  Opiskelija vastaa oppimisesta ja opintojensa etenemisestä.

41 § Koulutuksen johtaminen ja asiantuntijaelimet

Rehtori vastaa opetuksen ja ohjauksen kehittämisestä ja arvioinnista. Kehittämisen ja arvioinnin tueksi rehtori voi perustaa toimikuntia.

Koulutusta johdetaan yliopistotasolla, tiedekunnissa, laitoksilla ja osastoissa sekä muissa opetusta antavissa yksiköissä.  Yliopistossa on rehtorin asettama opetus- ja ohjausneuvosto, jonka tehtävänä on valmistella ja seurata erityisesti yliopiston opetukseen liittyviä strategisia linjauksia, käsitellä yliopiston opintoja ja opetusta koskevia yhteisiä linjauksia sekä edistää ja seurata opetuksen, ohjauksen ja oppimisen laatua.  Tiedekunnassa ja erillis- ja palvelulaitoksessa on yksi tai useampi dekaanin tai johtajan asettama toimikunta, jonka tehtävänä on valmistella tiedekunnan opetukseen ja ohjaukseen liittyviä asioita. Tiedekunnan koulutuksen kehittämisen toimikuntaa johtaa koulutuksesta vastaava dekaani. Opetus- ja ohjausneuvostossa ja toimikunnissa tulee olla opiskelijaedustus.

42 § Koulutuksen arviointi

Yliopiston koulutusta arvioidaan määrävuosin. Rehtori päättää arvioinnin toteuttamisesta.

VI Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja eettiset periaatteet

43 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja rikostaustaotteen pyytäminen

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta säädetään yliopistolain 43 a §:ssä sekä siihen liittyvästä tiedonsaannista 43 b §:ssä ja opiskeluoikeuden palauttamisesta 43 c §:ssä. Yliopistoista annetussa valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 2 §:ssä määrätään ne tutkinnot, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevia pykäliä sovelletaan.

Rehtori antaa erillisen menettelytapaohjeen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja rikostaustaotteen pyytämisestä.

44 § Opiskelun ja opetuksen eettiset ohjeet

Yliopiston tutkimuseettinen toimikunta vahvistaa Opiskelun ja opetuksen eettiset ohjeet. Tiedekuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että opetuksen, opiskelun ja tutkimuksen eettiset periaatteet tunnetaan.

Vilppi opinnoissa

45 § Menettely vilppi- ja häirintätapauksissa

Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen.  Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta.  Opintosuoritus hylätään myös kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen. Sähköisessä tentissä (esim. EXAM) vilpillinen toiminta tarkistetaan videotallenteelta. Jos valvoja keskeyttää opiskelijan kuulustelun häiritsemisen tai vilppiepäilyn vuoksi, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn ja sen, myöntääkö vai kiistääkö opiskelija häiriön tai vilpin.

Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai tenttitilaisuuden häiritsemisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.  Jos opiskelijan vilpillinen menettely on näytetty toteen, on rikkomuksesta ilmoitettava kirjallisesti dekaanille tai opetuksesta vastaavan yksikön johtajalle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtaja, voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten.

VII Todistukset ja opintosuoritusten rekisteröinti

46 § Tutkinnoista annettavat todistukset

Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta sähköisen tutkintotodistuksen. Opiskelijalla on oikeus lisäksi pyynnöstä saada paperinen tutkintotodistus. tutkintotodistusten liitteenä myönnetään kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden asemasta koulutusjärjestelmässä.

47 § Opintosuoritusten rekisteröinti

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai kirjallisen työn tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (pl. kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä.

48 § Opintosuoritustietojen oikaiseminen

Rekisterinpitäjän oma-aloitteiseen opintosuoritustietojen korjaamiseen sovelletaan henkilötietolain (523/1999) 29 §:n säännöksiä. Opiskelija tulee pyytää arvioinnin suorittanutta yksikköä oikaisemaan opintosuoritusotteessa havaitsemansa virhe tai puute. Pyyntö virheen oikaisemiseksi tehdään kirjallisesti. Pyyntö on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua muutoksenhakulautakunnalta.

VIII Oikaisumenettelyt

49 § Tutkinnonsuoritusoikeuden menettämistä koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 2 momentin mukaan opiskelija voi hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.  Oikaisua on pyydettävä yliopiston muutoksenhakulautakunnalta.  Muutoksenhakulautakunnan antamaan päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.  Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

50 § Opintosuorituksen arviointia koskeva oikaisumenettely

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytteen tai muun vastaavan opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Mikäli arvioinnin suorittanut opettaja ei ole oikaisupyynnön ajankohtana tavattavissa, tulee oikaisupyyntö jättää kirjallisena yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyyntöön tulee antaa päätös neljäntoista (14) päivän kuluessa sen jättämisestä.

Mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, tulee arvioinnin suorittaneen opettajan tehdä asiassa kirjallinen päätös. Opiskelijalla on oikeus saada oikaisumenettelyn yhteydessä jäljennös suorituspapereistaan tai vastaavista maksutta.

Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.  Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja syventävien opintojen opinnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi tehdä muutoksenhakulautakunnalle oikaisupyynnön neljäntoista (14) päivän kuluessa suorituksen arvioinnin tiedoksisaannista.

Muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla.

51 § Muutoksenhaku hyväksilukemispäätöksestä

Yliopistolain 82 §:n 4 momentin mukaan opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, mikäli hän on tyytymätön päätökseen, joka on tehty muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksymisestä osaksi tutkintoa tai opintosuoritusta. Oikaisua pyydetään päätöksen tehneeltä taholta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saa hakea muutosta yliopiston muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

52 § Muutoksenhaku pääaine- tai suuntautumisvaihtoehtovalinnasta

Hakukohteen sisällä opintojen aikana tehdystä pääaine- tai suuntautumisvaihtoehtovalintapäätöksestä voi tyytymätön opiskelija hakea siihen oikaisua muutoksenhakulautakunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen julkistamisesta.

53 § Muutoksenhaku yliopiston päätökseen, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista

Päätökseen, joka koskee yliopistolain 43a §:ssä tarkoitetun opiskeluoikeuden peruuttamista, haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista.

54 § Valitusoikeus

Yliopistolain 84 §:n mukaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta. Muutoksenhakulautakunnan opintosuorituksen arviointia ja hyväksilukemista koskevaan, oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

IX Voimaantulo

55 § Voimaantulomääräykset

Tämä opintojohtosääntö tulee voimaan 1.8.2022. Tällä opintojohtosäännöllä kumotaan 1.1.2021 hallituksen hyväksymä tutkintosääntö.

Tekoälypolitiikka opiskelijoille Itä-Suomen yliopistossa

Itä-Suomen yliopistossa noudatetaan tekoälypolitiikkaa, joka on esitetty tällä sivulla tiivistetysti. Koko tekoälypolitiikka on luettavissa yliopiston intrassa. Tekoälyn käyttö ei vapauta opiskelijaa vastuusta opintosuoritustensa sisällöstä ja laadusta.
Ohjeet tiivistetysti:

  • Tekoälyä saa käyttää oppimisen tukena opintosuorituksissa, ellei opettaja tätä kiellä
  • Generatiivisen tekoälysovelluksen tai vastaavan käyttämisestä opintosuoritusten laatimisen tukena tulee aina ilmoittaa
  • Jos tekoälyä käytetään vastoin opettajan ohjeita tai tekoälyn käytöstä ei ilmoiteta, selvitetään asia yliopiston vilppiprosessissa
  • Yliopisto suosittelee käyttämään UEF-kirjautumisen kautta vohvelivalikosta löytyvää Copilot-tekoälysovellusta
  • Yliopiston ulkoisiin tekoälysovelluksiin ei saa rekisteröityä UEF-sähköpostiosoitteella.

Tekoälyn käyttö oppimisen tukena

Tekoälyä saa lähtökohtaisesti käyttää oppimisen ja opintosuoritusten laatimisen tukena. Tekoälyllä ja tekoälysovelluksella tarkoitetaan erityisesti laajoihin kielimalleihin perustuvaa generatiivista tekoälyä (niin erilliset tekoälysovellukset kuin generatiivista tekoälyä hyödyntävät muihin ohjelmistoihin integroitavat lisäosat) tai vastaavaa tekoälysovellusta. Esimerkiksi ChatGPT ja Copilot ovat tällaisia tekoälysovelluksia. Wordin oikolukuohjelma ei puolestaan ole tällainen tekoälysovellus.

Tekoälysovellusten käyttö opintosuorituksissa voidaan kieltää opintojaksokuvauksessa tai vastuuopettajan toimesta opintojakson alussa kirjallisesti mikäli on riskinä, että tekoälyn käyttö haittaa osaamistavoitteiden saavuttamista. Opettaja voi ohjeistaa tekoälyn käytöstä esimerkiksi opintojaksokuvauksessa, opintojakson oppimisympäristössä (esim. eLearn Moodle), sähköpostilla tai yksittäisen oppimistehtävän tehtävänannossa. Opettaja voi ohjeistaa esimerkiksi siitä, miten tekoälysovelluksia voidaan käyttää opintosuorituksen ideointi- tai tiedonhakuvaiheessa, kielenhuollossa, stilisoinnissa tai kielenkäännöksissä.
Jos tekoälysovellusta käytetään apuna opintosuoritukseen liittyvien tehtävien tai muiden suoritusten laatimisessa, tulee opiskelijan ilmoittaa kirjallisesti, mitä sovellusta on käytetty ja millä tavalla.

Opiskelijan tulee siten aina ilmoittaa, miten opintosuorituksessa on käytetty generatiivista tekoälysovellusta tai vastaavaa. Jos opiskelija käyttää tekoälysovellusta jollain sellaisella opintojaksolla tai sellaiseen opintosuoritukseen (esim. tentti, oppimistehtävä), jossa tekoälyn hyödyntäminen on etukäteen kielletty, opiskelijan toiminta katsotaan vilpiksi ja käsitellään samoin periaattein kuin muut vilppitapaukset. Sama koskee tilanteita, joissa opiskelija ei ilmoita tekoälyn käytöstä. Tekoälysovellusten käyttämistä voidaan selvittää mm. sähköisen plagiaatin tunnistusjärjestelmän avulla tai soveltuvin pistokokein.

Jos herää epäily tekoälyyn liittyvästä vilpistä, opettaja selvittää ensin vilpin laatua (laajuutta, tahallisuutta, toistuvuutta, suunnitelmallisuuta). Vilpin laadusta riippuen opettaja joko ohjeistaa opiskelijaa tekoälyn käytöstä tai siirtää asian kurinpitotoimien selvittämistä varten tiedekunnan dekaanille (kirjallinen huomautus, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen). Yliopiston vilppiprosessi on kuvattu kokonaisuudessaan Kamussa.

Tiedekunta, yksikkö tai erillislaitos (esimerkiksi kielikeskus) voivat tarvittaessa antaa täydentäviä linjauksia tekoälyn käytöstä omassa opetuksessaan.

Tekoälysovellukset

Yliopistolla on käytössä Microsoft Copilot Enterprise yli 18-vuotiaille opiskelijoille. Copilotilla tarkoitetaan UEF-kirjautumisen kautta (UEF Microsoft-tilille kirjautuminen) käytettävissä olevaa Copilot-palvelua, ei muuta Copilot-nimellä kulkevaa tekoälysovellusta. Copilot-palveluun pääsee vohvelivalikon kautta.

Opiskelija voi käyttää opiskelussa myös muita kuin yliopiston tarjoamia tekoälysovelluksia. Tällöin opiskelija itse vastaa toimintansa lainmukaisuuden (ml. miten annettuja tietoja palvelussa käytetään) ja sovelluksen käyttöohjeiden selvittämisestä. Näihin yliopiston ulkoisiin tekoälysovelluksiin kirjautumisessa ei saa milloinkaan käyttää käyttäjätunnuksena uef-sähköpostiosoitetta tai samaa käyttäjätunnus-salasana -yhdistelmää kuin yliopiston verkkoon kirjauduttaessa.

Opettaja voi edellyttää opiskelijalta ainoastaan opiskelijalle maksuttomien tekoälysovellusten käyttöä. Opettaja ei voi edellyttää opiskelijoilta henkilötietoja sisältävän (esim. henkilöön yhdistettävissä oleva sähköpostiosoite ja yhteystiedot) käyttäjätunnuksen luomista tekoälysovellukseen.

Tekoälyn käyttö opinnäytetöissä

Jos tekoälysovellusta käytetään apuna opinnäytetyön tekemisessä, tulee opiskelijan ilmoittaa kirjallisesti, mitä sovellusta on käyttänyt ja millä tavalla. Koko opinnäytetyötä ei saa tehdä tekoälysovelluksella.

Opinnäytetyön tulee sisältää riittävästi itsenäisen työn osuutta, jotta opinnäytetyölle asetetut osaamistavoitteet saavutetaan. Opiskelijan itsenäisen osuuden riittävyyden arviointi tapahtuu osana opinnäytetyön arviointiprosessia.

Käytettäessä tekoälyä tutkielmatyössä tulee huomioida erityisesti tekijänoikeuksia, henkilötietojen käsittelyä ja salassa pidettävää tietoa koskeva lainsäädäntö ja yliopiston ohjeistus. Opinnäytetyön laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tekoälypolitiikan tutkimusta koskevia osioita. Tekoälypolitiikka on luettavissa yliopiston intrassa.

Kypsyysnäyte tulee suorittaa siten, että tekoäly ei pysty laatimaan opiskelijan kypsyysnäytettä.
Tiedekunnat ja osastot/laitokset antavat tarkemmat ohjeet kypsyysnäytteen suorittamisesta.

Vastuu tekoälyavusteisesti laaditusta sisällöstä

Tekoälyavusteisesti laaditun materiaalin sisällöstä ja oikeellisuudesta vastaa materiaalin tuottanut tai julkaissut opiskelija tai muu henkilö. Tekoäly voi keksiä (hallusinoida) asioita. Yliopistolla ei ole vastuuta tekoälysovelluksen tuottamien aineistojen sisällöstä, luotettavuudesta tai eettisyydestä. Vastuu tekoälyn käytöstä sekä sen eettisyyden ja luotettavuuden arvioinnista on aina tekoälyn käyttäjällä. Lähtökohtaisesti tekoälytyökaluja ei tule käyttää sellaisen materiaalin laatimiseen, jonka oikeellisuutta opiskelija ei kykene itse tarkastamaan.

Tekijänoikeudet ja käyttöoikeudet

Tekoälyä ei saa nimetä tekstin tai muun tuotoksen tekijäksi. Tekoälysovelluksilla voi olla erilaisia ehtoja käyttöoikeuksien osalta. Tekoälysovelluksia käytettäessä on varmistettava, että tekoälysovelluksen ehdot sallivat aineiston käytön sillä tavoin kuin käyttäjä haluaisi.

Tekoälysovelluksella aikaansaadun teoksen (esim. kuva, teksti, video- tai äänitallenne, sävellys) tekijänoikeus ei aina kuulu tekoälysovelluksen käyttäjälle, kuten opiskelijalle. Jotta teos voisi saada tekijänoikeussuojaa, lopputuloksena syntyneessä teoksessa tulee näkyä tekijän inhimillisen työn osuus.
Tausta-aineistona käytettävän teoksen/aineiston omistajuus säilyy aina sen alkuperäisellä omistajalla / tekijällä riippumatta tekoälysovelluksen käytöstä. Annettaessa kehotteita tekoälysovellukselle tulee varmistaa, että sovellukseen ei syötetä tausta-aineistona materiaalia, johon tekoälysovelluksen käyttäjällä ei itsellään ole tekijänoikeutta tai lupaa aineiston käyttöön sen tekijänoikeuden haltijalta, ellei teos ole julkisesti ja rajoituksetta saatavilla. Tyypillisesti tämä koskee erityisesti tieteellistä tekstiä, oppimateriaaleja, kuvantamisaineistoja ja kuvia, kuten maalauksia ja valokuvia. Tekoälysovellukset voivat edellyttää, että sovelluksen omistaja saa esimerkiksi rinnakkaisen käyttöoikeuden tekoälyllä tuotettuihin tuloksiin.

Henkilötietojen käsittely tekoälysovelluksessa

Henkilötietoja ovat kaikki tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyvät tiedot. Henkilötietoja sisältäviä aineistoja ei tule viedä tekoälysovellukseen, ellei kyseessä ole tekoälysovellus, jonka käytöstä yliopisto on tehnyt henkilötietojen käsittelyn ehdot sisältävän sopimuksen sovelluksen toimittajan kanssa (esim. UEF Microsoft-tilin alla käytettävä Copilot).

Jos aineisto sisältää henkilötietoja, ei mitään aineiston analyysiä voi teettää tekoälysovelluksella ilman tietosuojan vaikutustenarviointia (PIA / DPIA), joka on tehtävä tapauskohtaisen käyttötarkoituksen mukaisena. Opiskelijat käsittelevät usein henkilötietoja opinnäytetöitä tehdessään ja heidän on tällöin tehtävä tietosuojan vaikutusten arviointi. Rekisteröityjä (esim. tutkimukseen osallistujat opiskelijat tai työnhakijat) on aina informoitava heidän henkilötietojensa käsittelemisestä tekoälyn avulla.

Salassa pidettävän tiedon käsittely

Yliopiston ulkoisiin tekoälysovelluksiin ei saa syöttää eikä niissä saa käsitellä salassa pidettävää tietoa. Copilotiin voi syöttää myös salassa pidettäviä tietoja, kun Copilotia käytetään UEF-kirjautumisen kautta (UEF Microsoft-tili). Sama koskee muita Digipalveluiden kautta keskitetysti hankittuja tekoälysovelluksia ja sovellusten lisäosia.

Salassa pidettäviä aineistoja ovat esim. tutkimussuunnitelmat ja tutkimusaineistot (esim. haastattelulitteroinnit), opiskelijoiden opintosuoritukset (kuten oppimistehtävät, esseet, tenttivastaukset ja oppimispäiväkirjat) sekä tutkimuksen tausta-aineisto. Salassa pidettävät aineistot on määritelty erityisesti julkisuuslaissa (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999, 24 §).

Kestävyys ja vastuullisuus

Tekoälyn käytössä tulee tiedostaa yliopiston kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet ja velvoitteet. Tekoälyn käyttö kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin tavallinen nettihaku. Esimerkiksi tekoälypohjainen haku voi kuluttaa jopa kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin perinteinen hakukone.

Takaisin opintoihin -ryhmä

Onko opinnoissasi ollut taukoa, ehkä pidempäänkin? Tule mukaan opintopsykologien ohjaamaan Takaisin opintoihin- vertaisryhmään, josta saat tukea opintoihin kiinni pääsemiseen. Ryhmä on suunnattu UEFin perustutkinto-opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet pääaineopintonsa aiemmin, mutta on ehkä tullut mutkia matkaan. Voimassa oleva opinto-oikeus ja ilmoittautuminen läsnäolevaksi opiskelijaksi tarvitaan. Ryhmässä opiskellaan yhdessä, etsitään Sinulle sopivia tapoja rytmittää opiskeluarkeasi ja suunnitella opintojasi sekä opitaan keinoja huolehtia omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Ryhmät toteutetaan erikseen molemmilla kampuksilla.

Ryhmä aloitetaan seuraavan kerran näillä näkymin syksyllä 2025. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet päivittyy tälle sivulle kevätlukukauden 2024 lopulla.

Lisätietoa ryhmästä saat opintopsykologeilta sähköpostilla: opintopsykologi-joensuu(at)uef.fi tai opintopsykologi-kuopio(at)uef.fi

Opintokokonaisuuksien arviointi ja lukitseminen

Tutkintoasetuksen mukaan:

  • Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä.
  • Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä.
  • Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä.

Kun opiskelija on suorittanut kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat opinnot, hän voi pyytää kokonaisuuden arviointia ja lukitsemista. Kaikki opintokokonaisuudet arvioidaan ja lukitaan kuitenkin viimeistään tutkintoa haettaessa. Kokonaisuuden arvioi tiedekunnan määräämä vastuuhenkilö. Opiskelijan pyynnöstä arvioitu ja lukittu kokonaisuus voidaan purkaa.

Avoimen yliopiston opiskelijat pyytävät opintokokonaisuuden arviointia ja lukitsemista lomakkeella.

Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opintokokonaisuudet

Opintokokonaisuudet lukitaan pääsääntöisesti siten, että perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot muodostavat itsenäiset kokonaisuudet, ja ne arvioidaan erikseen. Kokonaisuudet kiinnitetään ko. tutkintoon koko laajuudessaan. Perusopinnot ja aineopinnot voivat olla eri tutkinnoissa.
Opintokokonaisuuksien arvosteluasteikko on 0 − 5 tai hyväksytty – hylätty. Arvosanan laskentaperusteet esitetään opetussuunnitelmassa. Kokonaisuuden suorituspäiväksi kirjataan viimeksi suoritetun opintojakson päivämäärä.

Avoimessa yliopistossa suoritetut kokonaisuudet

Opintokokonaisuudet lukitaan pääsääntöisesti siten, että perusopinnot ja aineopinnot muodostavat itsenäiset kokonaisuudet, ja ne arvioidaan erikseen. Opintokokonaisuuksien arvosteluasteikko on 0 − 5 tai hyväksytty – hylätty. Arvosanan laskentaperusteet esitetään opetussuunnitelmassa. Kokonaisuuden suorituspäiväksi kirjataan viimeksi suoritetun opintojakson päivämäärä.

Lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen opintokokonaisuudet

Lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavissa opinnoissa lukitaan kaksi kokonaisuutta: 1) yleiset valmiustaito-opinnot sekä 2) tieteen ja tutkimusalan opinnot. Ne arvioidaan opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Kokonaisuuksiin kuuluvat opinnot on suositeltava tarkistaa viimeistään ennen lisensiaatin tutkimuksen arviointia tai väitöskirjan esitarkastuksen aikana.

Opintokokonaisuuden arvosanan korottaminen

Opiskelija voi korottaa arvioidun lukitun kokonaisuuden arvosanaa, mutta siihen liittyvät seuraavat rajoitukset:

  • Korottaminen on mahdollista vain sen aikaa, kun kokonaisuuden sisältö (opintojaksojen vaatimukset) on voimassa.
  • Opetussuunnitelmasta poistuneita opintojaksoja ei voi korottaa.
  • Opintokokonaisuuden arvosanaa ei voi korottaa tutkinnon suorittamisen jälkeen.
  • Muissa yliopistoissa suoritettuja opintokokonaisuuksia ei voi korottaa Itä-Suomen yliopistossa.
  • Opetussuunnitelmassa mainitaan, mikäli korottaminen ei ole lainkaan mahdollista.

Opintomoduulien sulkeminen

Tutkintoon voidaan koostaa myös opetussuunnitelmassa määriteltyjä opintomoduuleja, joista ei anneta arvosanaa. Moduuli pitää kuitenkin teknisesti lukita ja arvioida Pepissä arvosanalla hyväksytty. Moduulit eivät ole sivuainekokonaisuuksia.
Moduulin arvioi tiedekunnan määräämä vastuuhenkilö.

Opintorekisteriin, kokonaisuuksiin ja todistuksiin liittyviä linjauksia

  • Osa kokonaisuuden opinnoista on kandidaatin tutkinnossa ja osa maisterin tutkinnossa: Kokonaisuuden hajottamista kahteen tutkintoon ei suositella. Jos kuitenkin osa kokonaisuuden opinnoista on kandidaatin tutkinnossa ja osa maisterin tutkinnossa, maisterin tutkintotodistukseen kirjataan kokonaisuus, mutta pisteet lasketaan toteutuneen mukaisesti. Arvosteluun otetaan mukaan kaikki kokonaisuuden opintojaksot.
  • Osan kokonaisuuden opinnoista tutkinnoissa ja osa alumniopiskeluoikeudella: Kokonaisuuden hajottamista ei suositella. Jos kuitenkin osa kokonaisuuden opinnoista on tutkinnoissa ja osa alumniopiskeluoikeudella, kirjoitetaan erillistodistus ja lisätietoihin maininta, että osa opinnoista on sisällytetty aiemmin suoritettuihin tutkintoihin. Erillistodistukseen kirjoitetaan tarvittaessa kelpoisuuslauseke. Opintopisteet lasketaan toteutuneen mukaisesti. Arvosteluun otetaan mukaan kaikki kokonaisuuden opintojaksot.
  • Opintojakso kuuluu pakollisena kahteen opintokokonaisuuteen: Opinto suoritetaan yhteen kokonaisuuteen, ja se hyväksiluetaan toiseen, jolloin opintopisteet tuplaantuvat. Opintosuoritukset voidaan rekisteröidä ilman erillistä korvaavuushakemusta.

Opintosuoritusten arviointi, rekisteröinti ja julkistaminen

Koulutuksen johtosäännössä (2 §) määritellään, että opintosuorituksella tarkoitetaan opiskelijan valmiiksi saamaa opintojaksoa, jonka laajuus määritetään opintopisteinä.

Arviointi

Opintosuorituksen arvioinnista vastaa vastuuopettaja. Mikäli opintojaksosta on useita toteutuksia, arvioinnista vastaa se opettaja, joka on vastannut toteutuksesta. (Koulutuksen johtosääntö 33 §)

Opintosuorituksen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa vahvistettuun opintojaksokuvaukseen. Jokaiselle opintojaksolle tulee olla asetettu osaamistavoitteet. Osaamisen arviointi kohdistuu opetussuunnitelmassa määritettyihin osaamistavoitteisiin, ja arviointi annetaan opetussuunnitelmassa opintojaksolle annetulla arviointiasteikolla. (Koulutuksen johtosääntö 33 §)

Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja, opintosuoritukseksi tulee arvosanaltaan korkein suoritus. (Koulutuksen johtosääntö 33 §)

Opintosuoritusten arvioinnissa käytettävät asteikot ja arvosanat

Opintosuoritusten, myös alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteiden sekä sivuaineeseen laadittujen opinnäytteiden, arvioinnissa käytetään asteikkoa 0–5. Arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Suoritukset voidaan arvioida asteikolla hyväksytty – hylätty. Hyväksytyn suorituksen vähimmäisvaatimukset määrätään opetussuunnitelmassa. (Koulutuksen johtosääntö 32 §)

Hyväksytyt lisensiaatintutkielmat ja väitöskirjat arvioidaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty ja hylätty. (Koulutuksen johtosääntö 32 §)

Toisen kotimaisen kielen taidon arviointiin käytetään asteikkoa hylätty, tyydyttävä tai hyvä sen mukaan, mitä laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) sekä valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003) määrätään. (Koulutuksen johtosääntö 32 §)

Rekisteröinti ja julkistaminen

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään tenttitilaisuuden päivämäärä tai opintosuorituksen tarkastukseen jättämispäivämäärä. Opinnäytteiden (lukuun ottamatta kandidaatin tutkielma) suorituspäivä on arvostelupäätöksen päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. (Koulutuksen johtosääntö 40 §)

Opintojakson arviointi on ilmoitettava viimeistään kolmen (3) viikon kuluttua opintojakson päättävästä suorituksesta yliopiston opiskelija- ja opintosuoritusrekisterissä. Opintojakson vastuuopettaja voi erityisestä syystä pidentää määräaikaa yhden (1) viikon. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi. Dekaani tai opetuksesta vastaavan laitoksen tai osaston koulutuksesta vastaava johtaja voi pidentää tulosten ilmoittamiseen liittyvää määräaikaa edelleen erityisen painaviin syihin perustuen. Määräajan pidentämisestä ja pidentämisen perusteista tulee tiedottaa opetukseen ilmoittautuneita opiskelijoita välittömästi. (Koulutuksen johtosääntö 34 §)

Exam-tiloissa suoritettavien tenttien tulosten ilmoittamisen määräaika lasketaan sen kuukauden 15. päivästä lukien, jona suoritus on tehty ennen 15:ttä päivää. 15. päivä ja sen jälkeen tehtyjen tenttisuoritusten tulosten ilmoittamisen määräaika lasketaan seuraavan kuukauden 1. päivästä lukien. (Koulutuksen johtosääntö 34 §)

Opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin merkitään tieto sekä hyväksytyistä että hylätyistä suorituksista. Opintojakson arvosanajakauma ja hylättyjen lukumäärä ovat nähtävissä sähköisellä alustalla. Opiskelija saa ilmoituksen opiskelija- ja opintosuoritusrekisteriin tallennetusta opintosuorituksestaan yliopiston antamaan sähköpostiosoitteeseen. (Koulutuksen johtosääntö 34 §)

Määräaikoihin ei lueta ajanjaksoja, joina opetusta ei koulutuksesta vastaavan vararehtorin päätöksen mukaisesti anneta, eikä aikaväliä 15.6.–15.8. (Koulutuksen johtosääntö 34 §)

Kamussa on lisätietoa yliopiston sisäisestä muutoksenhausta.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus UEF:ssa

Globaalisti meillä on ratkaistavana erilaisia kestävyyshaasteita ilmastonmuutoksesta luonnonvarojen riittävyyteen. Itä-Suomen yliopistossa näihin haasteisiin pyritään etsimään ratkaisuja laaja-alaisesti tutkimuksen ja koulutuksen avulla. UEF pyrkii myös kaikissa toiminnoissaan ottamaan huomioon kestävän kehityksen ja toimimaan vastuullisesti. Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovatkin läpileikkaavia teemoja kaikessa yliopiston toiminnassa ja niiden juuret ovat yliopiston strategiassa (linkki avautuu uuteen välilehteen) asti .

Ohesta löydät lisätietoja UEF:n tarjoamasta kestävän kehityksen koulutuksesta ja yliopiston kestävyys- ja vastuullisuustoimista sekä vinkkejä siihen, kuinka voit opiskelijana toimia kampuksilla vastuullisesti.

Kestävästi kampuksilla

Itä-Suomen yliopisto on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämä vaatii monenlaisia toimenpiteitä yliopistolta. Päästöjä pyritään vähentämään yliopiston kampuksilla, ravintolapalveluissa, hankinnoissa ja matkustuksessa. Lisätietoja UEF:n hiilineutraaliustavoitteesta ja hiilijalanjäljen laskennasta sekä kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelman löydät UEFin verkkosivuilta (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Tavoitteeseen pääseminen vaatii yhteistä ponnistelua koko yliopistoyhteisöltä. Yliopisto kannustaakin koko henkilöstöä ja kaikkia opiskelijoita toimimaan kampuksilla vastuullisesti. Omaa hiilijalanjälkeä voi pienentää helposti esimerkiksi valitsemalla kampusruokalassa kasvisvaihtoehdon. Opiskelijahintainen kasvislounas on 1 € halvempi kuin liha- tai kalavaihtoehto. UEF on myös Reilun Kaupan yliopisto ja valitsemalla esimerkiksi Reilun Kaupan kahvin tai teen tuet vastuullista maataloustuotantoa.

Ruokailun ohella jätteen vähentäminen ja kierrättäminen ovat vastuullisuustekoja, joita jokainen voi tehdä. Etenkin ruokahävikin välttäminen on erityisen tärkeää. Jätteen syntymistä voi välttää myös vähentämällä tulostamista. Yliopistolta löytyy myös hyvät kierrätysmahdollisuudet. Lisätietoja kierrätyksestä löytyy yliopiston jätehuoltosuunnitelmasta.

Tehokas tapa toimia kestävästi on myös saapua yliopistolle jalan, pyörällä tai julkista liikennettä käyttäen. Kummassakin kaupungissa on hyvät pyöräilyolosuhteet. Kuopion kampukselta löytyy esimerkiksi Vilkku-kaupunkipyöriä. Itä-Suomen yliopiston kummaltakin kampukselta löytyy myös pyöränhuoltopisteet pienten ongelmien korjaamiseen. Kuopiossa huoltopiste sijaitsee katoksessa Canthian A-portaan vieressä ja Joensuussa Carelian E-sisäänkäynnin katoksessa.

Kestävän kehityksen koulutus

Itä-Suomen yliopistossa tehtävän kestävyysaiheisen tutkimuksen painopistealueet ovat erityisesti ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksessa. Painopistealueiden teemat heijastuvat myös opetustarjontaan. Kestävän kehityksen opetusta on kuitenkin tarjolla monipuolisesti myös muihin kestävyysteemoihin liittyen.

Itä-Suomen yliopistossa pyritään integroimaan kestävä kehityksen teemoja kaikessa opetuksessa niin opetusmateriaaleihin- ja menetelmiin kuin opetusaiheisiin. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija alasta riippumatta saa opintojensa aikana kattavan kokonaiskuvan kestävästä kehityksestä. Opiskelijana kannattaa tutusta, millaisia kestävyyssisältöjä oman pääaineen opetus pitää sisällään. Kestävyysosaaminen on nimittäin työelämässä tärkeää suuntaapa sitten tutkijan tai asiantuntijan uralle, sillä eri työnantajat tahtovat yhä enenevässä määrin tehdä oman osansa kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi.

Omaa kestävyysosaamista voi myös laajentaa sivuaineopintojen kautta tai käymällä yksittäisiä kestävyysaiheisia kursseja. Itä-Suomen yliopistossa on tarjolla esimerkiksi laaja-alainen ja monitieteinen Kestävän tulevaisuuden opintokokonaisuus (Youtube-video avautuu uuteen välilehteen), joka pitää sisällään kestävyysteemoihin johdattelevat kurssit Johdatus kestävän tulevaisuuden opintoihin, A ja B osa. Lisää tietoa Itä-Suomen yliopistossa tarjottavista kestävyyteen liittyvistä koulutusohjelmista ja muista opintokokonaisuuksista löydät UEFin verkkosivuilta (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Itä-Suomen yliopisto kuuluu myös yhteistyössä muiden kotimaisten yliopistojen kanssa erilaisiin kestävyysaiheista opetusta tarjoaviin verkostoihin. Tällaisia verkostoja ovat muun muassa Kestävyysopintojen verkosto (linkki avautuu uuteen välilehteen), Climate University (linkki avautuu uuteen välilehteen) ja Biodiversiteettiverkosto (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Koulutuspalveluiden opintojaksojen osaamisen tunnustamista (OT) koskevat linjaukset


Koulutuspalveluiden opintojaksojen osalta osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaavat opintojaksojen vastuuhenkilöt, mutta 1131000 Orientaatio yliopisto-opiskeluun – opintojakson hyväksilukuhakemukset käsitellään ja päätökset tehdään opinto-oikeuden myöntäneessä tiedekunnassa.

Pääsääntöisesti yli viisi (5) vuotta vanhempaa aiempaa osaamista ei hyväksilueta. Opintojakson vastuuhenkilö voi poiketa tästä, mikäli hän arvioi, että osaaminen vastaa opintojaksolle asetettuja osaamistavoitteita.

Seuraavista Koulutuspalveluiden opintojaksoista ei myönnetä hyväksilukua. Perusteluna on opintojen integroituminen osaksi yliopiston alkuohjauksen toteutusta

  • 1131010 Vertaistuutorikoulutus
  • 1131023 Toimiminen vertaistuutorina
  • 1131012 Toimiminen kansainvälisten maisteriopiskelijoiden tuutorina
  • 1131014 Toimiminen kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden vertaistuutorina
  • 1131015 Toimiminen seniorituutorina

Lisäksi 8031006 University Computing Skills- opintojaksoa ei hyväksilueta, koska opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opintojakso halutessaan näyttökokeena.

Lisätietoja: Opintojaksojen vastuuhenkilöt ja Koulutuspalveluiden OT-vastaava Tommi Haapaniemi, p. 050 464 94 89 (tommi.haapaniemi@uef.fi).

Aiempien vuosien opetussuunnitelmat (2010 – 2021)

Tälle sivulle on koottu WebOodissa julkaistut oppaat lukuvuodesta 2010 – 2011 lukuvuoteen 2020 – 2021. Oppaat sisältävät opetussuunnitelmatiedot, opintojaksokuvaukset ja tutkintorakenteet. Tiedekuntien vuosittain julkaistut opinto-oppaat Kamussa sisältävät mm. kyseisen tiedekunnan pysyväismääräykset.

Vuosien 2010 – 2021 koulutusten/oppiaineiden oppaat ovat pdf-muodossa, ja ne eivät ole saavutettavia kaikilta osin.

Lukuvuodesta 2021 – 2022 lähtien oppaat ovat Pepissä. WebOodi on kokonaan poistettu käytöstä.

Mikäli tietoa ei ole saavutettavassa muodossa vuosien 2010 – 2021 koulutusten/oppiaineiden oppaissa, tulee ottaa yhteyttä opetuksesta vastaavaan yksikköön, jolloin tieto voidaan toimittaa tarvittavilta osin saavutettavassa muodossa.

Lukuvuosi 2020 – 2021

Lukuvuosi 2019 – 2020

Lukuvuosi 2018 – 2019

Lukuvuosi 2017 – 2018

Lukuvuosi 2016 – 2017

Lukuvuosi 2015 – 2016

Lukuvuosi 2014 – 2015

Lukuvuosi 2013 – 2014

Lukuvuosi 2012 – 2013

Lukuvuosi 2011 – 2012

Lukuvuosi 2010 – 2011

Toimintamalli: opiskelijan häiriökäyttäytymisen seuraamukset

Toimintamalli: Opiskelijan häiriökäyttäytymisen seuraamukset (PDF)

Toimintamalli varhaiseen välittämiseen ja huolen puheeksiottamiseen

Uefin Eettiset ohjeet