Opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet

Itä-Suomen yliopisto on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Kaikkien yliopistossa toimivien opettajien ja opiskelijoiden oletetaan tuntevan nämä TENKin julkaisemat ohjeet (www.tenk.fi, HTK-ohje).

Yliopistoilla on velvollisuus järjestää toimintansa siten, että tieteellisessä tutkimustyössä, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa noudatetaan rehellisyyttä ja hyvää tieteellistä käytäntöä. Itä-Suomen yliopiston yliopistoyhteisöllisiä arvoja ovat tieteen, opetuksen ja oppimisen vapaus, avoimuus ja rohkeus sekä vastuullisuus ja vaikuttavuus. (Yliopistolaki 2 §.) Toiminnassaan Itä-Suomen yliopisto hyödyntää koko yliopistoyhteisön asiantuntemusta.

TENK:in mukaan hyvän tieteellisen käytännön (responsible conduct of research) keskeisiä tunnusmerkkejä ovat muun muassa rehellisyys ja avoimuus, yleinen huolellisuus ja tarkkuus tutkimuksessa, tutkimustulosten tallentamisessa, niiden esittämisessä ja arvioinnissa. Sitoutuminen hyviin tieteellisiin käytäntöihin edistää tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun korkeaa laatua ja yliopistotoiminnan luotettavuutta. Koko yliopistoyhteisön etu on, että hyvän tieteelliseen käytännön periaatteita noudatetaan. Sitoutumisen hyvään tieteelliseen käytäntöön tulee näkyä kaikessa toiminnassa.

Opettajan tulee noudattaa opetuksessa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. Opettaja tiedostaa olevansa esikuva opiskelijoille ja hyvää työilmapiiriä rakentava kumppani työtovereille. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi opettaja toimii suhteissaan opiskelijoihin ammatillisesti ja tukee omalla toiminnallaan tiedeyhteisön rehellistä, kriittistä, luovaa, avointa ja yhteisöllistä toimintatapaa.

• Hän pitää yllä omaa asiantuntemustaan.
• Hän kohtelee opiskelijoita tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.
• Hän ei vilpillisesti tai ilman asianomaisten lupaa hyödynnä opiskelijoiden työpanosta tai opintosuorituksia omassa toiminnassaan.
• Hän puuttuu yliopiston menettelyohjeen mukaisesti vilppiin kuten plagiointiin tai lunttaukseen tentissä.
• Hän ottaa osaltaan vastuun siitä, että opiskelijat saavat riittävät tiedot hyvän tieteellisen käytännön periaatteista ja niiden soveltamisesta omalla tieteenalalla.
• Opinnäytetöitä ohjaava opettaja ottaa vastuun siitä, että opiskelija tuntee TENKin julkaisemat ohjeet hyvästä tieteellisestä käytännöstä.
• Mikäli opettaja toimii epäeettisesti opiskelijaa kohtaan, opiskelija voi viedä asian tiedoksi opettajan esimiehelle. Esimiehen on ryhdyttävä toimenpiteisiin asian selvittämiseksi.
• Opetuksessa opettajan päätavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista ja oppimistavoitteiden saavuttamista.
• Hän antaa positiivista ja rakentavaa kriittistä palautetta opiskelijalle opintojen etenemisestä.
• Hän kunnioittaa opiskelijoiden näkemyksiä ja heiltä saamaansa rakentavaa palautetta.
• Hän ohjaa opiskelijaa muuttamaan työskentelytapaansa, jos tunnistaa siinä oppimistuloksia heikentäviä tai muiden opiskelijoiden toimintaa häiritseviä piirteitä.

• Opiskelijan päätavoite opiskelussa on oppiminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen.
• Hänen suorituksensa pohjautuvat aitoon osaamiseen.
• Hän on vastuussa siitä, että hän noudattaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita opiskelussa, esimerkiksi tutkielmien laatimisessa, esseiden kirjoittamisessa, tentteihin vastaamisessa ja muissa opintosuorituksissa.
• Hän tiedostaa roolinsa tiedeyhteisön vastuullisena toimijana.
• Hän tunnustaa muiden tekemän työn arvon ja toimii kaikissa tilanteissa rehellisesti.
• Hän tukee omalla toiminnallaan tiedeyhteisön eettistä, kriittistä, luovaa, avointa ja yhteisöllistä toimintatapaa.
• Hän pitää huolen, että kaikissa hänen opinnäytetöissään käy ilmi, mistä tiedot, alkuperäiset ideat ja menetelmät ovat peräisin ja että niiden alkuperään viitataan asianmukaisesti.
• Opiskelija kunnioittaa opettajien opetus- ja tutkimustyötä.
• Hän ylläpitää opetustilanteissa positiivista ilmapiiriä olemalla aktiivinen ja vastuunsa tunteva opiskelija.
• Hän antaa opetuksesta rakentavaa palautetta.
• Hän kysyy tarvittaessa oma-aloitteisesti lisätietoa oikeista menettelytavoista.
• Hän toimii opetus- ja tenttitilanteissa muiden työrauhaa häiritsemättä.
• Hän suorittaa itse ja itsenäisesti oppimistehtävänsä ja opinnäytetyönsä ellei yhteistyön käyttäminen ole nimenomaisesti sallittu.

Kiellettyä toimintaa

Lisää tietoa ja esimerkkejä TENK:in sivuilta.

Lunttaus
Tentissä ei saa käyttää muistiinpanoja ja apuvälineitä ellei tätä ole nimenomaisesti sallittu.

Esimerkki kielletystä toimintatavasta: Opiskelija etsi salitentissä tietoa kännykästään googlettamalla. Opiskelijalla oli salitentissä mukana kiellettyjä muistiinpanoja.

Esimerkki kielletystä toimintatavasta: Moodle-tentissä oli kielletty käyttämästä apuvälineitä. Opiskelija oli kuitenkin tentin aikana käyttänyt tentissä hyödyksi opintojakson oppimismateriaalia, omia muistiinpanojaan, oppikirjoja ja internet-sivuja.

Esimerkki kielletystä toiminnasta: opiskelija oli käyttänyt ruotsinkielen esseessä hyväkseen netistä löytämäänsä käännösohjelmaa, vaikka oppimistehtävä oli pitänyt tehdä oman kielitaidon puitteissa.

Kielletty yhteistyö
Opintosuorituksissa ja opinnäytetytöissä ei saa tehdä yhteistyötä tai käyttää ulkopuolista apua ellei tätä ole nimenomaisesti sallittu

Esimerkki kielletystä toiminnasta: Opiskelijat tekivät oppimistehtävät yhdessä, vaikka kyseessä oli yksilösuoritus.

Esimerkki kielletystä toiminnasta: Opiskelijoilla oli etätenttiä varten whatsup-ryhmä, josta opiskelijat kyselisivät toisiltaan neuvoa kesken tentin.

Toisen henkilön puolesta toimiminen

Esimerkki kielletystä toiminnasta: Opiskelijan äiti teki etätentin opiskelijan puolesta. Opiskelija osti opinnäytetyönsä haamukirjoittajalta.

Plagiointi

Kiellettyä on toisen henkilön tekstin hyödyntäminen omissa opinnoissa ilmoittamatta, mistä tiedot, alkuperäinen ideat ja menetelmät ovat peräisin. Toiselta opiskelijalta, internetistä tai muualta saadun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen asiaton lainaaminen on plagiointia. Opiskelijan tulee ilmoittaa käyttämänsä lähteet.

Esimerkki kielletystä toimintatavasta: Opiskelija ei ollut merkinnyt opinnäytetyöhönsä kaikkia käyttämiänsä lähteitä.

Esimerkki kielletystä toimintatavasta: Opiskelija löysi opinnäytetyötä tehdessään internetistä valmiin pro gradu -tutkielman, joka käsitteli osittain samaa aihetta kuin hänen oma opinnäytetyönsä. Opiskelija kopioi löytämänsä pro gradu -tutkielman tekstiä ja viittasi omassa opinnäytetyössään löytämässään gradussa käytettyihin lähteisiin. Hän jätti viittaamatta löytämäänsä opinnäytetyöhön.

Esimerkki kielletystä toimintavasta: Opiskelija löysi opinnäytetyötä tehdessään internetissä suomenkielisen teoksen, jossa oli käännetty suomeksi alun perin englanninkielistä teosta. Opiskelija viittasi englanninkieliseen teokseen löytämänsä suomenkielisen teoksen käännöksen kautta viittaamatta suomenkieliseen teokseen.

Esimerkki kielletystä toiminnasta: Opiskelija löysi teoksen, jonka ideaa esitteli omassa tekstissään omin sanoin ilman viittauksia alkuperäiseen tekstiin.

Esimerkki kielletystä toiminnasta: opiskelija teki oppimistehtävän leikkaamalla ja liittämällä yhteen erilaisia internetistä ja kirjallisuudesta löytämiään tekstipätkiä ilman asianmukaisia viitteitä.

Omien opintosuoritusten eteenpäin luovuttaminen
Opintosuoritusten luovuttaminen toiselle opiskelijalle vilpilliseen käyttöön on kiellettyä.

Esim. Opiskelija oli suorittanut opintojakson esseellä. Hän antoi esseensä toiselle opiskelijalle, joka palautti sen toisella opettajalle omanaan.

Itseplagiointi
Omien aiempien suoritusten uudelleen käyttäminen tai omien aiempien suoritusten osien käyttäminen uusien pohjana ilman asianmukaista lähdeviittausta on kiellettyä.

Esimerkki kielletystä toimintavasta: Opiskelija palautti yhdelle opintojaksolle jo palauttamansa oppimistehtävän uudelleen toiselle opintojaksolle.

Esimerkki kielletystä toimintatavasta: Opiskelijan opinnäytetyö sisälsi suoraan kopioituna osion opiskelijan aiemmin laatimista esseistä ilman lähdeviitteitä kyseisiin esseisiin (itseplagiointi).

Pari- ja ryhmätöissä oman osuuden tekemättä jättäminen

Opiskelijan on noudatettava hyvää opintokäytäntöä kaikissa opinnoissaan. Vilppiä on tahallinen, piittaamattomuudessa tai harhauttamistarkoituksessa tehty epärehellinen teko tai keino, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta.

Opettajan velvollisuus on puuttua välittömästi ja asianmukaisesti opiskelijan toimintaan, mikäli hän epäilee opiskelijaa opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta. Opettajan tulee selvittää, millaisesta ja miten laajasta vilpistä on kyse. Tämän opettaja toteuttaa suullisesti tai kirjallisesti tilanteen vaatimalla tavalla.

Opettajan tulee selvityksensä jälkeen tehdä jokin seuraavista toimenpiteistä:

1. siirtää havaitsemansa vilpin käsittely dekaanille tai erillis- tai palvelulaitoksen (kielikeskus, kirjasto, jatkuvan oppimisen keskus, opintopalvelut) johtajalle antamalla kirjallinen selvitys,
2. ohjattava ja neuvottava opiskelijaa asianmukaiseen toimintaan, jos opettajan arvion mukaan rikkomus on vähäinen tai se johtuu opiskelijan tietämättömyydestä, tai
3. todettava, ettei selvityksen perusteella ole syytä epäillä opiskelijaa vilpistä, päätettävä asian raukeamisesta ja ilmoitettava tästä opiskelijalle kirjallisesti tai suullisesti.

Tiedekunnan dekaani tai erillis- tai palvelulaitoksen johtaja selvittää rikkomusepäilyä ja päättää soveltuvien selvittämiskeinojen käyttämisestä. Opiskelijalle lähetetään kirjallisesti tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä epäillään ja varataan hänelle tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Ensisijaisesti opiskelijalta pyydetään kirjallinen lausunto. Tarvittaessa järjestetään kuulemistilaisuus. Lausuntopyyntö tai kutsu kuulemistilaisuuteen lähetetään tiedoksi opiskelijalle saantitodistuksella tai muuten todisteellisesti. Rikkomusepäilyssä voidaan kuulla myös muita asianosaisia. Mikäli kuuleminen tapahtuu suullisessa tilaisuudessa, on se dokumentoitava allekirjoitetulla pöytäkirjalla. Opiskelija voi ottaa kuulemistilaisuuteen mukaan haluamansa henkilön tuekseen.

Kuulemisen jälkeen dekaani tai erillis- tai palvelulaitoksen johtaja ratkaisee, onko rikkomusta tapahtunut (jos ei, asia raukeaa) ja onko kyseessä lievä tai vakava rikkomus, sekä päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Rikkomusta voidaan pitää lievänä esim. silloin, jos kyseessä on yksittäinen teko ja se johtuu huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä, ja rikkomuksesta on aiheutunut vain vähäistä vahinkoa. Dekaani antaa lievästä rikkomuksesta kirjallisen huomautuksen. Lisäksi dekaani suosittelee tarvittaessa opettajaa hylkäämään opintosuorituksen tai alentamaan arvosanaa. Opintosuorituksen hylkäämisen tai arvosanan alentamisen tekee opintojakson vastuuhenkilö. Dekaanin tai erillis- tai palvelulaitoksen johtajan antama seuraamus annetaan tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten opiskelijalle, opettajalle ja tutkinto-ohjelman laitosjohtajalle.

Opintosuorituksen hylkäämistä ja arvosanan alentamista koskeva opettajan päätös on opintojakson arvostelua koskeva päätös, josta voi hakea oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta.

Mikäli dekaani tai erillis- tai palvelulaitoksen johtaja opiskelijaa kuultuaan katsoo vakavan rikkomuksen tapahtuneen, hän ilmoittaa asiasta kirjallisesti rehtorille ja toimittaa samalla asiassa kertyneen asiakirja-aineiston rehtorille. Rikkomuksen vakavuutta arvioitaessa otetaan huomioon vilpin toistuvuus ja laajuus.

Rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen, esittää hallitukselle opiskelijan määräaikaista erottamista tai katsoa, ettei asiassa ole tapahtunut rikkomusta.

Rehtorin tai hallituksen asiassa tekemä päätös annetaan tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten opiskelijalle, opettajalle, dekaanille tai erillis- tai palvelulaitoksen johtajalle sekä opintopalveluihin.

Vakavaa rikkomusta koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Päätökseen tulee liittää valitusosoitus. Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee yliopistolain 45 §:ssä tarkoitettua opiskelijan kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Ennen arviointia havaittu syventävien opintojen opinnäytetyöhön liittyvä vilppiepäily käsitellään näiden yliopiston linjausten mukaisesti. Jos ylempään korkeakoulututkintoon sisältävässä opinnäytetyössä havaitaan hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäily sen jälkeen, kun opinnäytetyö on hyväksytty, käsitellään epäily kansallisen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisemien ohjeiden mukaisesti. Ilmoitus hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilystä yliopiston rehtorille.

Itä-Suomen yliopiston menettely vilppiepäilyssä kaavio (liite)

Yliopistolain 45 §:n mukaan opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän:

1. häiritsee opetusta;
2. käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti;
3. menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo yliopiston järjestystä;
4. kieltäytyy 43 d §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä; taikka
5. on 43 d §:Ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.

Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa yliopistosta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Yliopistolain 45 a.2 §:n mukaan opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Itä-Suomen yliopiston opintojohtosäännön 45 §:ssä säädetään menettelystä vilppi- ja häirintätapauksissa seuraavasti:

 “Opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen.  Valvoja voi välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta opiskelijan, johon kohdistuu vahva epäilys vilpistä tai joka häiritsee tilaisuutta.  Opintosuoritus hylätään myös, kun vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden jälkeen.

Sähköisessä tentissä (esim. EXAM) vilpillinen toiminta tarkistetaan videotallenteelta. Jos valvoja keskeyttää opiskelijan kuulustelun häiritsemisen tai vilppiepäilyn vuoksi, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn ja sen, myöntääkö vai kiistääkö opiskelija häiriön tai vilpin.

Opiskelijalle, jota epäillään vilpistä tai tenttitilaisuuden häiritsemisestä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.  Jos opiskelijan vilpillinen menettely on näytetty toteen, on rikkomuksesta ilmoitettava kirjallisesti dekaanille tai opetuksesta vastaavan yksikön johtajalle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Dekaani tai opetuksesta vastaavan yksikön johtaja, voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten.“

Akateemisen rehtorin päätöksen (22.12.2015) Plagiaatintunnistusjärjestelmään liittyvän prosessikuvauksen vahvistaminen mukaan:

”Asiantuntemuksensa pohjalta ohjaaja päättää, ovatko lähdeviittaukset ja lainaukset hyvän tieteellisen tavan mukaisia ja siten hyväksyttäviä. Päätös on tehtävä kahden (2) viikon kuluessa opinnäytetyön palauttamisesta (sähköinen lomake). Mikäli ne ovat kunnossa, opiskelija saa tiedon hyväksytystä alkuperäisyyden tarkistuksesta, ja prosessi päättyy. Opiskelija voi tämän jälkeen lähettää opinnäytetyön tarkastajille. Mikäli ne eivät ole kunnossa, tekee ohjaaja päätöksen löydettyjen vastaavuuksien vakavuudesta.

• Lievä: Ohjaaja antaa opiskelijalle palautetta opinnäytetyön korjaamiseksi/ viimeistelemiseksi. Opiskelija korjaa opinnäytetyötään saamansa palautteen mukaisesti. Opiskelija palauttaa korjatun opinnäytetyön uudelleen Turnitin-tehtävään. Korjatun työn voi kerran jättää uudelleen ns. esitarkastukseen/plagiaatintunnistukseen.
• Vakava: Ohjaaja käynnistää prosessin epäilystä opetus-/tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta.

Ohje koskee video- ja/tai mikrofonivalvontaa muualla kuin kampuksella suoritettavissa tenteissä tai muissa vuorovaikutteisessa verkkoyhteydessä tapahtuvan oppimisen arviointitapahtumissa. Soveltuvin osin ohjetta voidaan käyttää myös muissa vastaavantyyppisissä tilanteissa.

1. Huomioi seuraavat seikat ennen kuin päätät etävalvonnan käyttämisestä
   • Tarkista opetussuunnitelmasta, mitä opintojakson arviointitavasta on päätetty. Tenttimisen muoto on kuvattava opintojaksokuvauksessa. Jos tentin etävalvonta ei sisälly opintojaksokuvaukseen, etävalvonnan käyttäminen edellyttää muutosta opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelmamuutosten tekeminen lukuvuoden aikana on tiedekunnissa delegoitu (vara)dekaanille.
   •  Harkitse, onko etävalvotun tentin toteuttaminen tarpeellista. Voiko oppimistavoitteiden saavuttamisen ja osaamisen varmistaa tai mitata muilla tavoilla ja ilman reaaliaikaista etävalvontaa, kuten soveltamiskykyä edellyttävällä aineistokokeella? Arvioinnista voi olla hyvä käydä keskustelua myös opiskelijoiden kanssa.
     Lisätietoa osoitteesta servicedesk@uef.fi
   • Osoitteeseen voit olla yhteydessä myös etätenttimiseen liittyvissä kysymyksissä.
   • Jos päädyt käyttämään etävalvontaa, ota huomioon, että etävalvonnassa on käytettävä toteutustapaa, joka turvaa yksityisyyden suojan mahdollisimman hyvin ja jossa kerätään mahdollisimman vähän henkilötietoja. Opintojakson vastuuopettaja arvioi tilannekohtaisesti, mikä toteutustapa soveltuu mihinkin tilanteeseen edellä mainitut tavoitteet huomioon ottaen. Arviointiin saat tarvittaessa apua osoitteesta servicedesk(at)uef.fi.
2. Käytä etävalvontaan Itä-Suomen yliopiston digitaalisia palveluita: Zoom (Funet Meet) tai UEF O365 Teams.
   • Etävalvotun tentin osallistujamäärä tulee rajata enintään 100 opiskelijaan. Henkilötietojen käsittelyn turvaamiseksi suositellaan kuitenkin osallistujamäärän rajoittamista huomattavasti pienemmäksi.
3. Kotona tai muussa opiskelijan itse valitsemassa yksityisessä paikassa tapahtuva etävalvonta ei voi olla pakollinen opiskelijalle. Etävalvotulle tentille on opiskelijan pyynnöstä tarjottava vaihtoehtoinen, opiskelijoita tasavertaisesti kohteleva suoritustapa. Suunnittele valmiiksi, miten vaihtoehtoinen tapa toteutetaan, mikäli sille tulee tarve. Pandemiatilanteen salliessa suositellaan vaihtoehtoa, jossa opiskelija voi tulla suorittamaan etävalvotun tentin korkeakoulun tiloihin. Myös tentin järjestämistä muilla sähköisillä tenttijärjestelmillä kannattaa harkita.
   Vaihtoehtoisen suoritustavan on niin ikään kohdeltava opiskelijoita tasavertaisesti, eli se on pystyttävä suorittamaan kohtuullisen samanaikaisesti, esimerkiksi saman periodin loppuun mennessä.
   Ota huomioon, että riskiryhmään kuuluvalle opiskelijalle on tarjottava sellainen suoritustapa, joka ei edellytä kampukselle tulemista.
4. Anna tentin osallistujille selkeästi ja hyvissä ajoin tietoa opintojakson arvioinnista ja kerro ainakin seuraavat asiat:
   • Kerro opiskelijalle, että hänellä on oikeus pyytää vaihtoehtoista tapaa opintojakson arviointiin.
   • Kerro opiskelijoille oikeudesta keskeyttää etävalvonta esimerkiksi yllättävän, oman yksityisyyteen liittyvän tilanteen vuoksi. Tällöin opiskelija voi esimerkiksi sammuttaa kameran. Kerro opiskelijalle, että tällöin tenttisuoritus voidaan joutua hylkäämään.
   • Kuvaa etukäteen mahdollisimman ymmärrettävästi ja kirjallisesti, onko käytössä esim. videoyhteys, ääniyhteys, puhelinyhteys tai aktiviteettitietojen/lokitietojen avulla tehtävä etävalvonta.
   • Kerro, mitä opiskelijan verkkoyhteydeltä, laitteistolta ja tilanteelta/ympäristöltä vaaditaan.
   • Kehota opiskelijoita valitsemaan tentin suorituspaikka siten, että tilassa on mahdollisimman vähän henkilökohtaisia elementtejä.
   • Siinä tapauksessa, että esimerkiksi tentin toteuttamistavan vuoksi (esim. ryhmätentissä) opiskelijan pitää jakaa videokuvansa muiden opiskelijoiden kanssa, kerro selkeästi myös siitä.
   • Kerro, mitä laitteita, ohjelmistoja ja materiaaleja tai muita apu- ja tukivälineitä opiskelijan on sallittua käyttää tentin aikana.
   • Informoi opiskelijaa siitä, kuka tenttiä valvoo.
   • Suojaa valvontatapahtuma salasanalla, joka ilmoitetaan opiskelijoille UEF-sähköpostiin.
   • Informoi opiskelijoita siitä, että he voivat halutessaan käyttää sähköisen palvelun tarjoamaa ns. taustaverhoa.
5.  Tentin valvojat tulee nimetä ja heidän nimensä kertoa opiskelijoille. Pääsy etätentin valvontaan tulee rajata esimerkiksi salasanalla. Tämä voi tapahtua myös esimerkiksi Zoomissa määrittelemällä kokousta luodessa oikeuksia kokoukseen.
6. Henkilöllisyyden tarkistaminen tentin yhteydessä on sallittua etäyhteydellä. Tunnistamisen tarpeellisuus ja toteuttamistapa harkitaan tapauskohtaisesti. Lähtökohtaisesti henkilöllisyyden tunnistamista ei tallenneta.
   • Mikäli henkilöllisyyden tunnistaminen on välttämätöntä, voit tehdä sen tietoturvallisesta yhteydestä ja pääsyn rajauksesta huolehdittuasi esimerkiksi:
     • edellyttämällä opiskelijaa kirjautumaan omilla tunnuksillaan etävalvontaan mukaan
     • käyttämällä jotain muuta keinoa tunnistautumiseen kuin henkilötunnuksen käyttöä (esimerkiksi opiskelijanumero tai opiskelijakortti)
     • varmistamalla puhelinsoitolla etävideoyhteyden aikana opiskelijan henkilöllisyys
     • pyytämällä opiskelijaa näyttämään henkilökorttinsa etäyhteydessä kameralle, mutta huomaa, että henkilökorttia ei voi pyytää näyttämään koko ryhmän läsnä ollessa vaan esimerkiksi breakout rooms -toiminnolla henkilökohtaisesti ja yksilöllisesti
   • Henkilöllisyyttä ei pidä todentaa millä keinoilla hyvänsä. Älä pyydä lähettämään esimerkiksi passikopiota sähköpostissa itsellesi. Kohtele opiskelijoita henkilöllisyyden tunnistamisessa yhdenvertaisesti.
   • Tilanteissa, joissa käytetään kasvomaskia, tulee miettiä henkilöllisyyden tunnistamistavat tapauskohtaisesti.
7. Tenttivalvonnan toteuttaminen
   • Jos on tarpeellista käyttää etävalvontaa, valitse toteutustapa, joka vaarantaa vähimmin yksityisyyden suojaa ja jossa kerätään vähiten henkilötietoja. Pohdi esimerkiksi, onko tarpeen kohdistaa kameravalvontaa opiskelijaan vai riittäisikö opiskelijan näytön valvonta. Kasvokuvan, äänen ja kotiympäristön näkyminen valvonnassa kerää enemmän henkilötietoja kuin esimerkiksi vain vaikkapa ainoastaan työpöydän näkyminen valvonnan aikana ilman ääntä, tai esimerkiksi tietokoneen näyttöä jaettaessa voi olla näkyvillä yksityisiä tietoja.
   • Lähtökohtana on, että opiskelijat eivät näe toistensa videokuvaa.
   • Älä tallenna valvontaa.
   • Tenttivastaukset ovat salassa pidettäviä. Tästä syystä opiskelijat eivät saa nähdä tentin aikana toistensa tenttivastauksia.
8. Vilppiepäilyt ja muut poikkeustilanteet etävalvotussa tentissä hoidetaan tavanomaisia ohjeita soveltaen.
   • Sovella yliopiston ohjeita vilppitapausten ja poikkeustilanteiden käsittelyyn.
   • Lokitietojen tarkastaminen tai muu vilppitapausten jälkikäteinen selvittäminen etävalvontaan liittyvien tietojen avulla tehdään yliopiston ohjeiden mukaisesti noudattaen hyvän hallinnon edellyttämiä menettelytapoja.
   • Etävalvontatilanteessa, kesken tenttitilaisuutta sattuvissa poikkeustilanteissa (esim. yleinen tietoliikenteen häiriö, tenttivalvojan yhteyshäiriö, sähköisessä järjestelmässä ilmenevä toimintahäiriö, ulkopuolisten henkilöiden ilmestyminen valvontatilanteeseen) tentin valvoja ratkaisee, voidaanko etävalvottua tenttiä jatkaa poikkeustilanteen päätyttyä kuten muissakin tenteissä. Poikkeustilanteen selvityksessä voidaan käsitellä myös käyttäjäaktiviteettitietoja ja lokitietoja Itä-Suomen lokisäännön mukaisesti.
   • Akuutissa tenttirikkomusepäilytapauksessa valvoja voi ottaa tilanteesta kuvakaappauksen asian selvittämistä varten.
   • Opiskelijalla on oikeus valvonnan keskeyttämiseen (esim. kameran sulkemalla), mutta tenttisuoritus voidaan tästä syystä joutua hylkäämään.

1. Yliopisto valvoo tenttien suorittamista varmistaakseen opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun. Yliopisto voi käyttää etävalvonnassa live-kuvaa tai tietojärjestelmien keräämiä kirjautumis-, aktiviteetti- ja lokitietoja.
2. Yliopisto tarkastaa tenttiä varten henkilöllisyytesi.
3. Etävalvontaan osallistuminen itse valitsemassasi paikassa on vapaaehtoista. Etävalvontaan osallistuessasi suostut valvonnan ehtoihin, kuten esimerkiksi pitämään kameraasi päällä. Sinulla on oikeus keskeyttää valvonta tentin aikana esimerkiksi yllättävän, oman yksityisyyteesi liittyvän tilanteen vuoksi, mutta valvonnan keskeyttäminen voi johtaa tenttisuorituksesi hylkäämiseen.
4. Jos kieltäydyt vapaaehtoisesta etävalvonnasta esimerkiksi yksityisyyden suojan tai laitteistopuutteiden vuoksi, yliopisto osoittaa etävalvotun tentin suorittamiseen jonkin yleisen tilan tai järjestää tentin jollakin vaihtoehtoisella tavalla.
   Yksilölliset järjestelyt
   Ohjeistus vakavan koronavirustaudin riskiryhmään kuuluville opiskelijoille: opintojakson suoritustapaan liittyvät järjestelyt syyslukukaudella 2020
5. Opiskelija vastaa verkkoyhteytensä, ohjelmistojensa ja laitteidensa toimivuudesta
6. Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan yliopiston tietosuoja- ja tietoturvaohjeita
   Henkilötietojen käsittely
   Tietoturvaohjeet (vaatii kirjautumisen)
   Tietoturvasäännöt (vaatii kirjautumisen)
7. Tentin muista yksityiskohdista opettajasi antaa tarkemmat tiedot.
8. Yleisesti etävalvonnasta saat lisätietoja osoitteesta servicedesk@uef.fi.

• Yliopistolain mukaisesti koulutus, opetus ja tutkintojen myöntäminen kuuluvat yliopiston lakisääteisiin tehtäviin. Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että mm. koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. (Yliopistolaki 2, 6 ja 7 §)
• Opiskelijoiden osaamista voidaan arvioida kokeella, kuulustelulla tai muulla vastaavalla opintosuorituksella, ks. tarkemmin opintojohtosääntö
• Tenttivalvonnan ja siihen liittyvän henkilötietojen käsittelyn peruste on lakisääteisen tehtävän hoitaminen (tietosuoja-asetus 6 art kohdat 1 c ja e).
• Tentin valvoja on vaitiolovelvollinen, jos hän saa tietää jotain tentin suorittajan henkilökohtaisista oloista henkilötietojen käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä suorittaessaan (tietosuojalaki 1050/2018 35 §). Koesuoritukset ovat salassa pidettäviä asiakirjoja (laki viranomaisten julkisuudesta 24.1 § kohta 30).

• Julkisuus ei tarkoita sitä, että etäopetuksen linkit jaetaan julkisesti www-sivuilla kaikille.
• Julkisuus tulee ymmärtää mahdollisuutena tulla seuraamaan.
• Opetuksen julkisuutta tukee ja toteuttaa se, että opetussuunnitelmat ovat saatavilla avoimesti.
• Pyynnöstä on järjestettävä mahdollisuus tulla seuraamaan etäopetusta.
• Julkisuus on lähtökohta, mutta sitä voidaan ja joskus on tarpeen rajoittaa.
• Opetuksen julkisuutta voidaan rajoittaa perustellusti. Tällaisia perusteita ovat muun muassa seuraavat tilanteet:
  • Tila ei mahdollista seuraamaan pääsyä. Etäopetustilanteessa tämä saattaa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käytetyn palvelun lisenssi ei riitä vieraan vastaanottamiseen.
  • Opetuksen sisällön luonne estää ulkopuolisen osallistumisen. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi
    • yksittäisen opintosuoritteen läpikäynti,
    • opiskelijan työn arviointi
    • oppimisesta annettava palaute
    • jokin muu ei-julkinen opetustapahtuma
    • opetuksen sisältö on salassa pidettävää tai arkaluonteista (esim. sairaalaharjoittelu, yrityksen luottamuksellinen esitys opetuksen sisältönä)
• Ulkopuolisten osallistuessa etäopetustilanteisiin on arvioitava erikseen myös opiskelijoiden henkilötietojen näkyvyyttä ja käsittelyä. Henkilötietojen jakamista on pyrittävä minimoimaan.

Julkisia opetuksen seuraamisen tilaisuuksia voidaan myös erikseen järjestää. Tällaisia tapahtumia ovat muun muassa erilaiset yliopistojen avoimien ovien päivät, joita voidaan järjestää myös etäyhteyksin.