Tutkinto-opintoihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja. Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Valtioneuvoston asetus (19.8.2004/794, 6 §.)
Kielikeskuksen sivuilla on lisätietoa kieli- ja viestintäopinnoista.
Koulusivistyskieli
Koulusivistyskieli vaikuttaa opiskelijan tutkinnon kieliopintojen vaatimuksiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajan kelpoisuuteen. Koska koulusivistyskielellä on vaikutusta opiskelijan opintoihin, tulee asia olla tiedossa jo henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tehtäessä.
Opiskelija on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä
Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, voidaan erityisen painavasta syystä vapauttaa pakollisista kieliopinnoista kokonaan tai osittain.
• Äidinkielen puhe- ja kirjoitusviestinnän opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy.
• Vieraan kielen opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla aiempien ko. kielen opintojen puuttuminen, vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy.
• Toisen kotimaisen kielen opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy. Lisäksi opiskelija, joka ei ole suorittanut vähintään lukion B1-oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja, voidaan vapauttaa toisen kotimaisen kielen opinnoista. Mikäli opiskelija vapautetaan toisen kotimaisen kielen opinnoista, hän ei voi tutkinnollaan osoittaa sellaista toisen kotimaisen kielen taitoa, jota vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä (julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettu laki 424/2003).
Vapautuksesta päättää laitoksen tai osaston johtaja. Vapautusta on hyvä hakea heti opintojen alussa. Hakemus jätetään opintopalveluihin:
• Filosofinen tiedekunta: Riikka Myllys
• Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta: Kaisa Laitinen
• Terveystieteiden tiedekunta: Susanna Järvelin-Pasanen
• Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta: Anne Korhonen (Joensuu), Annikki Honkanen (Kuopio)
Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut koulusivistyksensä ulkomailla
Jos opiskelijalla on koulusivistyskielenä jokin muu kuin suomi tai ruotsi, hänen tulee hakea päätöstä osaston tai laitoksen johtajalta tutkintoon vaadittavista kieliopinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä. Päätöstä tulee hakea opintojen alussa. Hakemus jätetään opintopalveluihin:
• Filosofinen tiedekunta: Riikka Myllys
• Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta: Kaisa Laitinen
• Terveystieteiden tiedekunta: Susanna Järvelin-Pasanen
• Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta: Anne Korhonen (Joensuu), Annikki Honkanen (Kuopio)
Koulusivistyskielen määrittely ja tutkintojen kielitaitovaatimukset on kuvattu tarkemmin akateemisen rehtorin päätöksessä Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset. Katso myös kaaviot: koulusivistyskieli ja kandin tutkinto (pdf) ja kielitaito maisterin tutkinnossa (pdf). Päätös tulee voimaan 1.8.2021.
Katso lisää Tutkielmat ja kypsyysnäytteet, Tutkintotodistukset.