Koulusivistyskielen määritteleminen ja alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset
Päätös nro 24/2021
UEF dnro 1052/03.00.00/2021
10.6.2021
Tämä päätös tulee voimaan 1.8.2021. Päätös korvaa akateemisen rehtorin päätöksen § 45/2019, dnro 731/03.00.00/2019, 15.4.2019.
Opiskelijan koulusivistyskieli vaikuttaa suoritettavan alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimuksiin ja kypsyysnäytteen kieleen sekä opettajakelpoisuuteen.
Valtioneuvoston asetuksen mukaan (19.8.2004/794, 6 §) opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
- suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
- vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.
Valtioneuvoston asetuksen mukaan (12.6.2003/481, 20 §) henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä.
Sen, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin 1 momentissa tarkoitetulla koulusivistyskielellään, katsotaan kuitenkin saaneen koulusivistyksensä myös sillä kielellä, jolla hän on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa.
Koulusivistyskielen määrittely sekä kielitaidon osoittaminen alemmassa tai ylemmässä korkeakoulututkinnossa on kuvattu oheisissa prosessikaavioissa (liitteet 1-2).
Kielitaitovaatimukset
Opiskelija on saanut koulusivistyksensä Suomessa suomen tai ruotsin kielellä
Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (§ 12) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Osaston/laitoksen johtaja voi perustellusta syystä vapauttaa opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, pakollisista kieliopinnoista kokonaan tai osittain.
Äidinkielen puhe- ja kirjoitusviestinnän opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy.
Vieraan kielen opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla aiempien ko. kielen opintojen puuttuminen, vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy.
Toisen kotimaisen kielen opinnoista vapauttamisen perusteena voi olla vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy. Lisäksi opiskelija, joka ei ole suorittanut vähintään lukion B1-oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja, voidaan vapauttaa toisen kotimaisen kielen opinnoista. Mikäli opiskelija vapautetaan toisen kotimaisen kielen opinnoista, hän ei voi tutkinnollaan osoittaa sellaista toisen kotimaisen kielen taitoa, jota vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä (julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettu laki 424/2003).
Vapautusta koskeva hakemus jätetään opintopalveluihin. Vapautusta on haettava heti opintojen alussa.
Pakollisten kieliopintojen tilalle suositellaan määrättäväksi muita tutkinnon kannalta tarkoituksenmukaisia kieli- ja viestintäopintoja tai muita opintoja.
Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai on saanut koulusivistyksensä ulkomailla
Itä-Suomen yliopiston johtosäännön (§ 12) mukaan osaston/laitoksen johtajan yhtenä tehtävänä on päättää opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta. Jos opiskelijalla on koulusivistyskielenä jokin muu kuin suomi tai ruotsi, hänen tulee hakea päätöstä osaston/laitoksen johtajalta tutkintoon vaadittavista kieliopinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä. Päätöstä tutkintoon vaadittavista opinnoista ja kypsyysnäytteen kielestä tulee hakea opintojen alussa. Hakemus jätetään opintopalveluihin.
Opetussuunnitelmassa määrätään pakollisten kieliopintojen tilalle suoritettavista opinnoista. Pakollisten kieliopintojen tilalle suositellaan määrättäväksi muita tutkinnon kannalta tarkoituksenmukaisia kieli- ja viestintäopintoja.
Englanninkielisen tutkinto-ohjelman opiskelijalta vaadittavista kieliopinnoista ja kypsyysnäytteestä määrätään opetussuunnitelmassa. Englanninkielisen tutkinto-ohjelman opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, ei tarvitse hakea erillistä päätöstä häneltä vaadittavista kieliopinnoista.
Kielitaidon osoittaminen
Kielitaito osoitetaan yleensä alemmassa korkeakoulututkinnossa. Tällöin koulusivistyskieli, kypsyysnäytteen kieli ja tutkintoon kuuluvat kieliopinnot kirjataan alemman korkeakoulututkinnon tutkintotodistukseen. Ylemmän korkeakoulututkinnon todistukseen kirjataan, että kielitaito on osoitettu alemmassa korkeakoulututkinnossa.
Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä eikä hän ole osoittanut kielitaitoa alemmassa korkeakoulututkinnossa, opiskelijan tulee osoittaa kielitaito ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa. Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kielitaito ja kypsyysnäytteen kieli kirjataan ylemmän korkeakoulututkinnon todistukseen.
Opiskelijalta vaaditaan pääsääntöisesti samat kieli- ja viestintäopinnot, jotka saman pääaineen tai koulutusohjelman opiskelijat suorittavat kandidaatintutkintoonsa. Ylempään korkeakoulututkintoon tai englanninkielisten maisteriohjelmien opintoihin voi sisältyä myös muita pakollisia kieliopintoja. Vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot kirjataan maisterin tutkinnon opetussuunnitelmaan.
Lisätietoja päätöksestä antavat opintopalveluiden päälliköt Päivi Peltoperä ja Satu Kouki.
Akateeminen rehtori Tapio Määttä
Liitteet
Koulusivistyskielen määrittely ja alemman korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset (pdf) – prosessi kuvattu edellä
Ylemmän korkeakoulututkinnon kielitaitovaatimukset (pdf) – prosessi kuvattu edellä