Kansainvälistymisen opintokokonaisuuden sisältö:

• Opintokokonaisuuteen on valittava opintoja vähintään kahdesta moduulista yhteensä vähintään 25 op.
• Yhdestä moduulista opintoja voi suorittaa enintään 16 op.
• Ulkomailla suoritetuilla opinnoilla korvataan ensisijaisesti tutkintoon kuuluvia pakollisia opintoja; ylimääräiset opinnot voi liittää tähän kokonaisuuteen.
• Opintokokonaisuuteen ei voi käyttää sellaisia opintojaksoja, jotka ovat sisältyneet tai sisältyvät toiseen opintokokonaisuuteen.
• Opintokokonaisuuteen kiinnitettävät opintojaksot tulee olla suoritettu yliopisto-opintojen aikana.

MODUULI 1: Kotikansainvälistyminen (enintään 16 op)

• Toimiminen vertaistuutorina kansainvälisille opiskelijoille ja kouluttautuminen kv-opiskelijoiden vertaistuutoriksi.
• Suoritetut vieraskieliset opintojaksot, jotka eivät kuulu opiskelijan muihin opintokokonaisuuksiin.
• Osallistuminen vierailevien luennoitsijoiden vieraskielisille luennoille ja saamalla osallistumisesta jonkin suoritusmerkinnän kyseisen oppiaineen käytäntöjen mukaisesti.
• Ylioppilaskunnan kansainvälinen toiminta.

MODUULI 2: Kansainvälinen harjoittelu (enintään 16 op)

Moduulin 2 opintoja voi suorittaa opintojaksolla 1131021 Kansainvälinen harjoittelu (3-5 op), oman pää- tai sivuaineen kansainvälisellä työharjoittelulla tai muulla vapaavalintaisella kv-työharjoittelulla, jota ei ole kiinnitetty mihinkään opintokokonaisuuteen

MODUULI 3: Opinnot ulkomailla (enintään 16 op)

Yliopisto-opintojen aikana suoritettuja opintojaksoja ulkomaalaisessa korkeakoulussa. Yksittäiset kurssit, joilla ei voi korvata pakollisia tai vapaavalintaisia opintoja pää- tai sivuaineesta, voidaan sijoittaa kansainvälistymisen opintokokonaisuuteen. Vaihdossa suoritettuja korkeakoulutasoisia kieliopintoja voi käyttää myös moduuliin 5. HUOM! Ulkomailla suoritetuista opinnoista haetaan hyväksiluku omasta tiedekunnasta normaalin osaamisen tunnustamismenettelyn kautta (ohjeet: KAMU ->hakusana osaamisen tunnustaminen).

MODUULI 4: Kulttuurien tuntemus ja monikulttuurisuus (enintään 16 op)

Kokonaisuuteen voi valita kulttuurien väliseen kohtaamiseen ja viestintään liittyviä opintoja, joita ei ole liitetty muihin opintokokonaisuuksiin. Moduuliin voi sisällyttää myös ulkomaisissa korkeakouluissa tai yhteistyöverkostoissa suoritettuja eri kulttuurien tuntemukseen tai kohtaamiseen liittyviä kursseja, esim. UniPid-, UArctic-, NOVA- ja Epic Challenge-opintoja. HUOM! Muualla suoritetuista opinnoista haetaan hyväksiluku omasta tiedekunnasta normaalin osaamisen tunustamismenettelyn kautta (ohjeet: KAMU -> hakusana osaamisen tunnustaminen).

MODUULI 5: Kielitaito-opinnot (enintään 16 op)

Kokonaisuuteen voi valita kielitaito-opintoja, joita ei ole liitetty muihin opintokokonaisuuksiin. Opinnot voivat olla ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelijavaihdossa suoritettuja kielitaito-opintoja, mahdollisia kielikeskuksessa suoritettuja tai hyväksiluettuja kieliopintoja (pois lukien tutkintoon pakollisina kuuluvat kurssit sekä kertauskurssit) sekä opetusyhteistyönä muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa UEF:n opiskelijoille tarjolla olevia vapaavalintaisia kielten opintojaksoja.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus. Sivuaineen opinto-oikeutta ei tarvitse hakea eikä osallistujien määrää ole rajattu. Opintokokonaisuus on tarkoitettu ensisijaisesti suomenkielisille tai suomenkielisissä koulutuksissa opiskeleville. (Tässä kokonaisuudessa käsitteet, kuten vieras kieli, ulkomainen ja kansainvälinen perustuvat oletukseen, että Suomi on kotimaa.)

Lisätietoa

Lue lisää kansainvälistymisen opinnoista WebOodissa.

Opintokokonaisuuden koordinaattorit: uraohjaaja/suunnittelija Hanna Reinikainen, suunnittelijat Juuso Loikkanen ja Mia Laurila.

Sähköposti: kv-opintokokonaisuus@uef.fi.

Mediakasvatuksen opintokokonaisuus vastaa opetustehtävissä toimivien kasvaviin tarpeisiin:

• jatkuvasti päivittää pedagogisessa työssä hyödynnettävää media- ja teknologiaosaamistaan,
• vahvistaa omaa medialukutaitoaan, sekä
• syventää ymmärrystään median roolista nyky-yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa.

Monitieteisen opintokokonaisuuden tavoitteena on kouluttaa opetustyön ammattilaisista muutoksen asiantuntijoita, jotka ymmärtävät laajasti digitalisoituvan maailman ajankohtaisia ilmiöitä, uhkia ja mahdollisuuksia sekä pystyvät hyödyntämään tätä tietoutta mediataitojen opetuksessa erilaisissa opetuskonteksteissa. Opintojaksoilla perehdytään niin mediakasvatuksen keskeisimpiin käsitteisiin ja tavoitteisiin, kuin myös median merkityksiin ja rooleihin opetuksessa, oppimisessa, yhteiskunnassa sekä yksilöiden hyvinvoinnissa. Opinnoissa perehdytään teoriaa ja käytäntöä yhdistäen digitaaliteknologian sekä erilaisten mediasisältöjen ja -materiaalien vastuulliseen hyödyntämiseen mediakasvatuksessa.

Mediakasvatuksen opinnot koostuvat kuudesta erillisestä 5 op:n opintojaksosta, joista opiskelija suorittaa 25 op:n opintokokonaisuuteen viisi. Opintokokonaisuus on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Opintokokonaisuus toteutetaan verkko-opetuksena ja kirjatenttinä.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää mediakasvatuksen opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksiköt: Humanistinen osasto sekä soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

Tieto-, taide- ja taitopedagogiikka varhaiskasvatuksessa sivuainekokonaisuus on kohdistettu varhaiskasvatuksen opettajille sekä esiopetuksen opettajille, mutta siinä on huomioitu myös alle kolmivuotiaiden lasten oppimisen, kasvun ja kehityksen tukeminen. Sivuainekokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa hyödyntää tieto-, taide- ja taitopedagogiikkaa laaja-alaisesti osana varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kokonaisvaltaista pedagogista toimintaa.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Lisätietoa

Lue lisää tieto-, taide- ja taitopedagogiikasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

Kansainvälistyvä työelämä tarvitsee englannin osaajia. Englannin sivuaineopinnot antavat valmiuksia erilaisiin viestintätilanteisiin ja kehittävät kielen ja kulttuurin asiantuntemusta.

Englannin perusopinnot ovat kaikille englannin opiskelijoille yhteiset, ja niihin kuuluu kieli- ja viestintäopintoja, kielitieteellisiä opintoja sekä kirjallisuuden ja englanninkielisen kulttuurialueen tuntemusta kehittäviä opintoja. Aine- ja syventävissä opinnoissa suuntaudutaan joko englannin kielen ja kulttuurin tai englannin kielen ja kääntämisen opintoihin.

Englannin kielen ja kulttuurin opetuskielenä on englanti. Koulutuksessa perehdytään englannin kieleen ja englanninkielisiin kulttuureihin. Sivuaineopinnot sopivat esimerkiksi aineenopettajaksi opiskelevalle.

Englannin kulttuurin ja kääntämisen opinnot kehittävät opiskelijoiden kielitaitoa ja viestinnällisiä valmiuksia sekä yksi- että monikielisissä viestintätilanteissa. Opetuskielinä ovat englanti ja suomi. Englannin kielen ja kääntämisen opintoihin on rajoitettu kiintiö ja erillinen valinta perusopintojen loppuvaiheessa.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Sivuaineoikeutta on haettava. Lisätietoja sivuaineen opinto-oikeuden hakemisesta löydät filosofisen tiedekunnan sivuaineoppaasta.

Lisätietoa

Lue lisää englannin kielen sivuaineopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Itä-Suomen yliopiston musiikintutkimuksessa ja opinnoissa kuuntelemme monin eri tavoin maailmaa soivina elinympäristöinä. Tule mukaan inspiroitumaan musiikista, äänimaisemien eri ulottuvuuksista ja uusista kuulokulmista kulttuuriin!

Etnomusikologia tarkastelee musiikkia sen kulttuurisessa viitekehyksessä. Kurssien sisällöt johdattavat kysymään, miten musiikki on kytkeytynyt erilaisiin yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin, etnisiin, hyvinvointi-, ympäristö-, sukupuolikysymyksiin nyt ja eri aikoina. Opinnoissa etsit vastauksia siihen, miten kulttuurisia merkityksiä muodostetaan arjessa ja monissa nykyaikamme kulttuurisissa rituaaleissa - niin maailman perinteisten taiteen, musiikkien, instituutioiden kuin omaehtoisempien ryhmien musiikki- ja tanssikulttuurien piirissä.

Etnomusikologina toimiminen on myös konkreettisten ongelmien ratkaisemista ja vaikutustyötä. Opintojen aikana sinulle tarjoutuu mahdollisuuksia soveltaa uuden tiedon tuottamisen ja analysoinnin taitoja työskentelemällä nykypäivän musiikki- ja kulttuuritoimijoiden kanssa.

Perusopinnoissa paneudut yleisesti joihinkin musiikkitieteen osa-alueisiin. Aineopinnoissa keskityt yksityiskohtaisemmin musiikintutkimuksen eri aloihin. Musiikkia koskevan tieteellisen kirjoittamisen harjoitteleminen nivoutuu musiikin kuunteluun, soittamiseen, katseluun ja musiikista lukemiseen ja keskustelemiseen. Suoritat opintoja sekä kontaktiopetuksessa että esseitä kirjoittaen. Etnomusikologiassa opettelet muodostamaan erilaisia musiikkia käsitteleviä tutkimusaineistoja ja esittämään niille kysymyksiä, hankkimaan tietoa musiikin roolista osana ympäröivää kulttuuria ja tarkastelemaan musiikkielämässä vaikuttavia valtasuhteita kriittisesti.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää etnomusikologiasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Japanin tuntemus avaa oven uuteen kulttuurin, politiikan ja kaupan ulottuvuuteen. Japanin kielen taito on työelämässä harvinaista ja kysyttyä. Opiskelemalla japania Itä-Suomen yliopistossa pääset syventymään maan rikkaaseen kulttuuriperintöön ja saat kielen asiantuntemusta.

Voit aloittaa japanin opinnot ilman aiempaa osaamista. Tutustut japanin kielioppiin sekä aloitat hiragana- ja kanji-merkkien opettelun heti opintojen aluksi. Luku- ja kirjoitustaitosi kehittyvät nopeasti. Kuuntelu-, ääntämis- ja keskusteluharjoitukset vahvistavat japanin kielen viestintätaitojasi. Opit pitämään japaniksi lyhyitä puheita ja esitelmiä, mikä tuo sinulle varmuutta kielen puhujana.

Aineopinnoissa aktivoit kielitaitoasi roolileikkien ja näytelmien, puheiden ja keskustelujen sekä kuunteluharjoitusten avulla. Syvennät japanin kielen kieliopin tuntemustasi ja teet kirjallisia töitä, esimerkiksi lyhyitä käännöksiä. Uusia kanji-merkkejä opiskelet enimmäkseen itsenäisesti. Aineopintoja voit suorittaa vaihto-opiskelijana Japanissa.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Sivuaineoikeutta on haettava. Lisätietoja sivuaineen opinto-oikeuden hakemisesta löydät filosofisen tiedekunnan sivuaineoppaasta.

Lisätietoa

Lue lisää japanin kielen ja kulttuurin opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Kansainvälisen kulttuuriosaamisen opintokokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden tutustua ja perehtyä tiettyjen kieli- ja kulttuurialueiden kulttuurisiin ilmiöihin ja kysymyksiin sekä erityisesti monikulttuurisuuteen kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Opintokokonaisuus on avoin kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille.

Pakollisissa opinnoissa käsitellään kulttuurintutkimukseen, monikulttuurisuuteen ja etnisyyteen liittyviä sisältöjä. Valinnaisissa kieli- ja kulttuurikohtaisissa opinnoissa on tarjolla muun muassa venäjän, japanin, ruotsin, ranskan ja saksan kielen ja näiden kielialueiden kulttuurien opintoja.

Opintokokonaisuuden opetus on pääasiassa suomenkielistä, mutta joillakin opintojaksoilla opiskelijalta voidaan edellyttää riittävää kielitaitoa opetuksen seuraamiseen.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää opintokokonaisuuden opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Karjalan kielen ja kulttuurin opinnot perehdyttävät opiskelijan suomen kielen läheisimpään sukukieleen karjalaan sekä sen ja Karjalan alueen historiaan, karjalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Opinnot antavat mahdollisuuden toimia karjalan kielen ja karjalaisen kulttuurin asiantuntemusta vaativissa tehtävissä (opettajana, tutkijana, kulttuurialan ammattilaisena). Karjalan kieli ja kulttuuri on vapaa sivuainekokonaisuus. Se sopii sivuaineeksi paitsi muiden kieliaineiden (erityisesti suomen tai venäjän kielen) opiskelijoille myös esimerkiksi kulttuuriaineiden, historian tai teologian opiskelijoille. Opetuskielinä ovat suomi ja karjala.

Opinnot jakautuvat kahteen osa-alueeseen: karjalan kielen sekä karjalaisen kulttuurin opintoihin. Aine- ja syventävissä opinnoissa on tarjolla runsaasti valinnaisia opintojaksoja. Karjalan kielen opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle sekä käytännön suullinen ja kirjallinen kielitaito että karjalan kielen kieliopin tuntemus. Lisäksi opinnoissa tarkastellaan karjalan kielen historiaa ja sen eri murteita, kehittymistä kirjakieliksi sekä yhtäältä karjalan kielen asemaa suomen läheisimpänä sukukielenä. Opiskelijoille annetaan myös perustiedot vähemmistökielten asemaan liittyvistä kysymyksistä sekä kielen elvyttämisestä. Karjalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyvissä opinnoissa käsitellään karjalaisten asemaa idän ja lännen rajamaastossa ja karjalaisuutta kahdessa maassa, Suomessa ja Venäjällä. Opinnoissa perehdytään sekä Karjalan perinteiseen kulttuuriin että nykypäivän karjalaisuuteen. Karjalan kielen ja kulttuurin perusopinnot painottuvat kieliopintoihin, kun taas aine- ja syventävissä opinnoissa painotus siirtyy kielen ja kulttuurin syventävään tarkasteluun.

Karjalan kielen ja kulttuurin opinnot muodostavat sillä tavalla väljän kokonaisuuden, että osa-alueiden sisälle voi joustavasti sisällyttää myös muissa oppiaineissa annettua opetusta, esimerkiksi Venäjä- ja rajatutkimuksen, kulttuuritieteiden, historian tai teologian kursseja. Aine- ja syventävien opintojen valinnaisissa opinnoissa on myös mahdollisuus sisällyttää opintoihin kenttätyöskentelyä.

Karjalan kielen ja kulttuurin sivuaineopiskelijoita ohjaa oppiaineen professori.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää karjalan kielen ja kulttuurin sivuaineopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

..ei vain kirjojen kansien välissä

Kirjallisuus on ajatuksen ja kielen taidetta, joka reagoi ympäristöönsä ja esiintyy siellä, missä sitä tarvitaan: romaaneissa, matkakertomuksissa, rocklyriikassa, peleissä tai blogeissa. Kirjallisuus pohtii ja säilyttää kulttuuriperintöä, mutta se myös murtaa itsestäänselvinä pidettyjä rakenteita.

Kirjallisuuden opinnoissa saat yleiskuvan kotimaisen ja yleisen kirjallisuuden eri muodoista sekä niiden historiasta ja nykytilasta. Tutustut kirjallisuuden merkkiteoksiin, kirjallisuudentutkimuksen lähtökohtiin ja suuntauksiin, kirjallisuustieteen erikoisalueisiin sekä yleiseen taide- ja kulttuuriteoriaan. Voit myös perehtyä kirjallisuuden lähialueisiin kuten elokuvaan, sarjakuvaan ja teatteriin.

Yleisen kirjallisuustieteellisen tiedon ja kirjallisuuden tuntemuksen lisäksi opetuksessa ja tutkimuksessa painotetaan kirjallisuussosiologista ja kulttuurintutkimuksellista näkökulmaa kirjallisuuteen, minkä lisäksi kirjallisia tekstejä käsitellään erityisesti kertomusteoreettisin käsittein. Opiskelijamme ovat tehneet opinnäytetöitä myös elokuvan, teatterin, kirjallisuudenopetuksen sekä iskelmä- ja rock-lyriikan alueilta. Erikoistu siis kiinnostuksesi mukaan.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää kirjallisuudesta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Kulttuuriantropologia on vertailevaa kulttuurien tutkimusta: se tutkii tapoja, joilla ihmiset eri kulttuureissa hahmottavat maailmaa ja järjestävät yhteisöllisen elämänsä. Kulttuuriantropologian opinnot antavat valmiuksia muiden kulttuurien ajattelu- ja toimintatapojen ymmärtämiseen sekä oman kulttuurin ja sen osa- ja alakulttuurien tarkasteluun monikulttuurisuuden näkökulmasta.

Perusopintovaiheessa perehdyt kulttuuriantropologian perusteisiin ja kulttuurin monimuotoisuuteen. Aineopintojen aikana kulttuuriantropologinen asiantuntemuksesi syvenee. Voit suunnata opintojasi itseäsi kiinnostaviin kulttuurin ilmiöihin tai oppialan virtauksiin. Syventävät opinnot suoritetaan kulttuurintutkimuksen syventävinä opintoina, erikoistumisalana kulttuuriantropologia. Syventävissä opinnoissa kulttuurintutkimuksen yhteiset opinnot ja kulttuuriantropologian erikoistumisopinnot rakentavat yhdessä tieteellistä pätevyyttä ja ammatillista osaamista. Koulutamme kulttuuriantropologian ammattilaisia vaativiin asiantuntijatehtäviin. Oppiaineen opiskelijat ovat työllistyneet esimerkiksi valtion ja kunnan kulttuurihallintoon, toimittajiksi, tutkijoiksi, kulttuurialojen yrityksiin sekä kolmannen sektorin tehtäviin, esimerkiksi projekteihin tai järjestöjen tiedottajiksi.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää kulttuuriantropologian opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Kiinnostaako sinua kulttuurinen moninaisuus? Medialukutaito? Mediasisällöt? Mietitkö mitä tekemistä ympäristöllä, teknologialla ja ruumiillisuudella voi olla toistensa kanssa? Haluatko oppia kuvankäsittelyä tai kaunokirjallisuuden kääntämistä? Jos vastasit kyllä, kulttuurintutkimuksen temaattiset opinnot ovat sinua varten. Kulttuurintutkimuksen temaattisissa opinnoissa on tarjolla viisi eri teemaa:

• 2120230 Teema: Kulttuuriset kohtaamiset 15–30 op
• 2120240 Teema: Kulttuuriset esitykset ja tuotannot 15–30 op
• 2120250 Teema: Kulttuuriset järjestykset ja valta 15–30 op
• 2120260 Teema: Ruumiillisuus, teknologia, ympäristö 15–30 op
• 2120270 Teema: Kulttuurintutkimuksen sovelluksia 15–30 op

Jos kulttuurintutkimuksen temaattisia opintoja haluaa suorittaa opintokokonaisuuksina, tulee opinnot valita yhden teeman alta. Kokonaisuuden minimilaajuus on tällöin 25 op.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää kulttuurintutkimuksen temaattisista opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Käännöstiede on monitieteinen tutkimusala, jonka kohteena ovat kieli- ja kulttuurirajat ylittävän viestinnän eri ilmenemismuodot. Sen piirissä tutkitaan sekä puhuttua (tulkkaus) että kirjoitettua (kääntäminen) viestintää, ja tutkimus voi kohdistua tulkkeen tai käännöksen kielellisiin piirteisiin, viestinnän kognitiivisiin prosesseihin, toimijoihin ja heidän rooleihinsa sekä kielten kohtaamisten yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Käännöstieteen opintojen ammatillisena tavoitteena on, että opiskelija saa yleiset ammattimaisen käännösviestinnän teoreettiset ja käytännölliset valmiudet. Erityisesti korostamme käännösteknologiaan liittyviä valmiuksia, yleisiä työelämätaitoja sekä digitalisaation ja globalisaation myötä jatkuvassa murroksessa olevan käännösalan tulevaisuudennäkymien ymmärrystä. Tieteellisenä tavoitteena puolestaan on, että opiskelija tuntee alansa tieteellisen perustan ja sen historiallisen kehityskaaren sekä osaa ohjatusti tuottaa ja kriittisesti arvioida sen piirissä tehtyä tutkimusta.

Käännöstiede sisältää seuraavat sivuainekokonaisuudet:

• Käännöstieteen perusmoduuli, 15 op
• Käännöstieteen tutkimusalaopinnot, 15-30 op
• Tulkkauksen erikoistumisopinnot, 15-30 op
• Asioimistulkkaus, 25 op

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää käännöstieteen opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Mediakasvatuksen opintokokonaisuus vastaa opetustehtävissä toimivien kasvaviin tarpeisiin:

• jatkuvasti päivittää pedagogisessa työssä hyödynnettävää media- ja teknologiaosaamistaan,
• vahvistaa omaa medialukutaitoaan, sekä
• syventää ymmärrystään median roolista nyky-yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa.

Monitieteisen opintokokonaisuuden tavoitteena on kouluttaa opetustyön ammattilaisista muutoksen asiantuntijoita, jotka ymmärtävät laajasti digitalisoituvan maailman ajankohtaisia ilmiöitä, uhkia ja mahdollisuuksia sekä pystyvät hyödyntämään tätä tietoutta mediataitojen opetuksessa erilaisissa opetuskonteksteissa. Opintojaksoilla perehdytään niin mediakasvatuksen keskeisimpiin käsitteisiin ja tavoitteisiin, kuin myös median merkityksiin ja rooleihin opetuksessa, oppimisessa, yhteiskunnassa sekä yksilöiden hyvinvoinnissa. Opinnoissa perehdytään teoriaa ja käytäntöä yhdistäen digitaaliteknologian sekä erilaisten mediasisältöjen ja -materiaalien vastuulliseen hyödyntämiseen mediakasvatuksessa.

Mediakasvatuksen opinnot koostuvat kuudesta erillisestä 5 op:n opintojaksosta, joista opiskelija suorittaa 25 op:n opintokokonaisuuteen viisi. Opintokokonaisuus on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Opintokokonaisuus toteutetaan verkko-opetuksena ja kirjatenttinä.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää mediakasvatuksen opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksiköt: Humanistinen osasto sekä soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

Oletko kiinnostunut nykykulttuurin ilmiöistä ja omien viestintätaitojesi kehittämisestä? Jos vastaus on kyllä, mediakulttuurin ja viestinnän opinnot sopivat sinulle. Media ja viestintä ovat toisaalta maailmanlaajuisia ilmiöitä ja toisaalta osa jokapäiväistä elämää. Mediakulttuuri ja viestintä tarjoaa sinulle monitieteisen ja arvioivan näkökulman tähän laajaan kenttään.

Tarkastelemme sekä median yhteiskunnallisia ja kulttuurisia rakenteita että siihen liittyviä arkisia käytäntöjä. Mielenkiintomme kohteena ovat muun muassa media globaalina liiketoimintana, yksittäiset mediaesitykset ja mediateknologioiden merkitys arkielämässä. Lisäksi opinnot tarjoavat sinulle työelämässä tarvittavia viestintätaitoja.

Perusopinnoissa sinulle tulevat tutuksi mediakulttuurin keskeiset käsitteet, teoriat ja näkökulmat. Saat yleiskuvan mediasta ja analyyttisiä välineitä sen tarkasteluun. Aineopinnoissa otat haltuun mediakulttuurin ja viestinnän keskeiset tutkimussuuntaukset, teoriat ja tutkimusmenetelmät. Saat myös työelämässä tarvittavia ryhmätyötaitoja ja tietoteknistä osaamista. Opintojen edetessä työskentelet itsenäisemmin ja voit paneutua itseäsi kiinnostaviin mediakulttuurin ilmiöihin. Syventävissä opinnoissa opintojesi sisältö laaditaan yksilöllisesti opinnäytetyösi aiheen mukaan. Syvennät edelleen ymmärrystäsi median asemasta ja merkityksistä yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa. Opiskelijamme työllistyvät esimerkiksi valtion ja kunnan kulttuurihallinnon ja kolmannen sektorin tehtäviin, erilaisiin projekteihin, tiedottajiksi, toimittajiksi ja käsikirjoittajiksi.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää mediakulttuurista ja viestinnästä WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Perinteentutkimus on kansanperinteen ja kansanrunouden tutkimukseen pohjautuva kulttuurintutkimuksen oppiaine, jonka keskeisenä kohteena on henkinen eli aineeton kansankulttuuri. Olennaisiin aihealueisiin kuuluvat mm. esikristillinen kansanusko ja mytologia, rituaaliperinne, kalendaarinen tapakulttuuri, suullinen perinne lajeineen ja viestinnällisine ominaisuuksineen, kansanomainen maailmankuva ja mentaliteetit sekä kansanomainen lääkintä- ja terveystieto. Perinteentutkimus käsittelee myös kansakunnallisen kulttuurin rakentamista.

Perinteentutkimus on vahvasti etnografinen tutkimusala ja oppiaine, jossa opetus tähtää analyyttisen tiedon ja ymmärtämisen lisäksi menetelmällisten taitojen omaksumiseen ja hyödyntämiseen. Opit kansanperinteen keruun menetelmiä ja taitoja: haastattelutekniikoita, laajojen aineistojen kokoamista, hallintaa ja arkistointia sekä erilaisia analyysimenetelmiä. Niiden soveltamismahdollisuudet työelämän eri aloilla ovat rajattomat. Myös arkistoaineistojen luova käyttö erilaisissa kulttuuriperintö- ja historiaprojekteissa suo opiskelijalle monenlaisia työllistymismahdollisuuksia. Perinteentutkimuksen oppiaineessa koulutamme kulttuurin ja perinteentutkimuksen ammattilaisia vaativiin asiantuntijatehtäviin. Oppiaineen opiskelijat ovat työllistyneet esimerkiksi valtion ja kunnan kulttuurihallintoon, arkistoihin, museoihin, toimittajiksi, tutkijoiksi, taide- ja kulttuurialojen yrityksiin sekä kolmannen sektorin tehtäviin, esimerkiksi projekteihin tai järjestöjen tiedottajiksi.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää perinteentutkimuksesta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Yhä useammat yliopistostamme valmistuneet maisterit työskentelevät hankkeissa ja projekteissa varsinkin työuransa alkumetreillä. Todelliseksi hankemaailman asiantuntijaksi kehityt työelämässä, mutta tarjoamillamme projektiosaamisen opinnoilla voit saada unelmillesi siivet: talousosaamista, viestintätaitoja sekä työelämätaitoja. Opintokokonaisuus koostuu kolmesta moduulista. Talousosaamisen osiossa tarjolla on mm. markkinointi-, budjetointi- ja kirjanpitotaitoja vahvistavia opintojaksoja. Halutessasi voit ottaa mukaan yrittäjyyttä tukevia opintojaksoja. Työelämän viestintä -osiosta voit valita kokous-, neuvottelu- ja kirjoitustaitojen vahvistamiseen liittyviä opintojaksoja. Työelämätaitojen osiossa orientoidut omaa koulutusalaasi vastaaviin tehtäviin harjoittelun kautta joko Suomessa tai ulkomailla. Osioon voit liittää myös ainejärjestö- ja hallintotyöskentelystä saatavaa kokemusta. Perusopintojen laajuinen projektiosaamisen opintokokonaisuus on suunnattu erityisesti humanisteille, mutta kokonaisuus on avoin kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää projektiosaamisen opintokokonaisuudesta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Ranskan osaaminen on eduksi kansainväliselle uralle pyrkiville, esimerkiksi kaupassa, hallinnossa, kehitysyhteistyössä tai eri EU-tehtävissä. Ranskan opinnot sopivat kirjallisuuden ja muiden taideaineiden ja kansainvälisen politiikan tai lakitieteen opiskelijoille. Aineenopettajaksi opiskelevalle opinnot tarjoavat toisen opetettavan kielen pätevyyden. Ranskan taitoja voit hyödyntää myös kääntäjän tai tulkin uralla.

Perusopinnoissa harjoittelet ranskankielisten tekstien lukemista, kirjoittamista ja ranskan ääntämistä. Opinnot auttavat sinua ymmärtämään ranskan kielen rakenteet. Lisäksi tutustut Ranskan yhteiskuntaan, kulttuuriin ja nykykirjallisuuteen.

Aineopinnoissa vahvistat kielitaitoasi harjoittelemalla asiatekstien kirjoittamista ja puhekielen eri muotojen ymmärtämistä. Lisäksi opettelet ranskan kielen vaativiakin rakenteita. Opinnoissasi perehdyt myös Ranskan historiaan ja 1800-luvun kirjallisuuteen. Valinnaisilla kursseilla pääset tutustumaan ranskan kielen ja ranskankielisen maailman kulttuurin ilmiöihin. Kieliharjoittelu kuuluu pakollisena osana aineopintoihin.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Sivuaineoikeutta on haettava. Lisätietoja sivuaineen opinto-oikeuden hakemisesta löydät filosofisen tiedekunnan sivuaineoppaasta.

Lisätietoa

Lue lisää ranskan kielen ja kulttuurin opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Ruotsin kielen hallintaa arvostetaan työelämässä. Toisen kotimaisen kielen osaamista tarvitset sekä julkishallinnossa että yksityisellä sektorilla. Ruotsin kielen sivuaineopinnot sopivat esimerkiksi kauppatieteiden ja oikeustieteiden pääaineopiskelijoille sekä aineenopettajaksi tai luokanopettajaksi opiskeleville.

Ruotsin kielen opinnoissasi perehdyt kielen rakenteeseen, vuorovaikutukseen, kielenoppimiseen, ruotsalaisen kielialueen kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä muihin Pohjoismaihin. Ruotsin opiskelu sisältää pienryhmätyöskentelyä erityisesti opintojen alussa. Opintojen edetessä itsenäisen työskentelyn osuus kasvaa, ja pystyt suorittamaan opintojasi esimerkiksi kirjatentteinä ja esseinä. Kielitaitoasi vahvistat kieliharjoittelussa opiskelemalla tai työskentelemällä Pohjoismaissa tai ruotsinkielisellä alueella Suomessa. Voit myös osallistua kiinnostaville pohjoismaisille kieli- ja kirjallisuuskursseille. Kieliharjoittelu on pakollinen opintojakso aineopinnoissa.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Sivuaineoikeutta on haettava. Lisätietoja sivuaineen opinto-oikeuden hakemisesta löydät filosofisen tiedekunnan sivuaineoppaasta.

Lisätietoa

Lue lisää ruotsin kielen opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Saksan kielen osaajia tarvitaan monipuolisissa asiantuntijatehtävissä. Saksalla on keskeinen poliittinen ja kulttuurinen merkitys Euroopassa, ja se on myös talouden ja teknologian edelläkävijämaa. Saksan kieli on puhujamäärältään Euroopan suurin kieli. Suomalaiset asiantuntijat ovat kautta aikojen hakeneet vaikutteita saksankielisistä maista, ja kielialue on aina ollut merkittävä suomalaisen kulttuurin, tieteen ja taiteen kannalta.

Saksan kielen sivuaineopinnot antavat yleisten työelämävalmiuksien lisäksi edellytykset toimia opettajana ja kansainvälisissä viestintä- tai asiantuntijatehtävissä esimerkiksi liike- ja elinkeinoelämässä tai julkishallinnossa.

Saksan kielen perusopintojen tavoitteena on kirjallisen ja suullisen kielitaidon kehittäminen. Aineopintojen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa hyvän saksan kielen suullisen ja kirjallisen viestintätaidon, perehtyy saksankieliseen kulttuuriin ja tutustuu saksan kieleen ja kulttuuriin liittyvään tutkimukseen.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Sivuaineoikeutta on haettava. Lisätietoja sivuaineen opinto-oikeuden hakemisesta löydät filosofisen tiedekunnan sivuaineoppaasta.

Lisätietoa

Lue lisää saksan kielen ja kulttuurin opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Sukupuolentutkimuksen opinnoissa perehdyt monipuolisesti kysymyksiin tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja vallasta. Kannustamme sinua suhtautumaan kriittisesti tietoon ja etsimään monenlaisia tapoja tuottaa sellaista tietoa, joka pureutuu ajankohtaisiin sukupuolta ja seksuaalisuutta koskeviin kysymyksiin. Opinnoissa analysoit, millainen merkitys sukupuolella ja seksuaalisuudella on yhteiskunnassa, kulttuurissa, ihmisten välisissä suhteissa ja yksilöiden toiminnassa. Lisäksi pohdit, miten sukupuoli ja seksuaalisuus liittyvät muihin tärkeisiin ihmisten elämään vaikuttaviin eroihin kuten kulttuuriseen taustaan ja etnisyyteen, yhteiskunnalliseen asemaan, ikään ja terveyteen. Laaja ja monipuolinen kurssitarjontamme mahdollistaa opintojen joustavan suunnittelun ja suuntaamisen oman kiinnostuksen mukaan. Sukupuolentutkimus soveltuukin moniin eri tutkintoihin ja aineyhdistelmiin. Itä-Suomen yliopistossa sukupuolentutkimuksen oppiaine on osa kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmaa. Opetusta annetaan myös muista oppiaineista ja tiedekunnista. Lisäksi voit valita verkkokursseja valtakunnallisen Hilma-verkoston (https://blogs.helsinki.fi/hilma-verkosto/) laajasta tarjonnasta. Koulutamme sukupuolentutkimuksen ja kulttuurin ammattilaisia vaativiin asiantuntijatehtäviin. Opiskelijamme työllistyvät esimerkiksi valtion ja kunnan hallintoon, toimittajiksi, tutkijoiksi sekä kolmannen sektorin tehtäviin, esimerkiksi projekteihin tai järjestöjen tehtäviin.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää sukupuolentutkimuksen opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Suomen kielen oppiaineessa tarjoamme teoreettista tietoa kielen rakenteesta, kehityksestä ja vaihtelusta sekä käytännön taitoja kielenkäytössä ja kielen normien hallinnassa. Suomen kielen opiskelijana pätevöidyt suomen kielen asiantuntijaksi ja voit toimia esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana, suomi toisena ja vieraana kielenä -opettajana, tiedottajana tai kielen- ja tekstinhuoltajana.

Opintojen aikana perehdyt syvällisesti suomen kielen rakenteeseen ja opit tarkastelemaan kieltä laajasti niin kirjoitettuna kuin puhuttunakin. Suomen kielen opintojen ensimmäinen vaihe koostuu pääasiassa lähiopetuksena tarjoamistamme luento- ja harjoituskursseista. Opintojesi edetessä teet yhä enemmän omia valintoja, työskentelet useammin itsenäisesti ja valitset osan opintojaksoista kiinnostuksesi mukaan fennistiikan tutkimuksen eri aloilta. Seminaareissa keräät omaan tutkielmaasi aineiston, sovellat siihen valitsemaasi tutkimusmenetelmää sekä tulkitset tuloksia ja raportoit ne.

Suomen kielen valinnaisissa opinnoissa painottuvat erityisesti puhesuomen variaatiot, kielikontaktit sekä kielen omaksuminen ja kielenkäyttö. Näiden lisäksi tuotamme tietoa suomen kielen suhteesta sen lähisukukieliin, erityisesti karjalaan ja viroon.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Sivuaineoikeutta on haettava. Lisätietoja sivuaineen opinto-oikeuden hakemisesta löydät filosofisen tiedekunnan sivuaineoppaasta.

Lisätietoa

Lue lisää suomen kielen opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Suomen kieli ja kulttuuri vieraskielisille on tarkoitettu opiskelijoille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Opinnot edellyttävät, että hallitset suomen kielen perusteet hyvin eli pystyt seuraamaan suomenkielistä opetusta vaivatta ja osallistumaan harjoituksiin. Opintojemme avulla syvennät taitojasi niin, että voit käyttää suomea työelämässä.

Kursseillamme perehdyt suomen kieleen ja kulttuuriin monella eri tavalla ja monesta eri näkökulmasta. Opinnot auttavat sinua kommunikoimaan luontevasti suomeksi tavallisissa arjen ja työelämän tilanteissa. Lisäksi tutustut monipuolisesti Suomen historiaan, suomalaiseen kirjallisuuteen ja yhteiskuntaan. Opit kirjoittamaan erilaisia tekstejä ja korjaamaan tekstien kieliasua. Opintojen jälkeen osaat kuvata ja analysoida suomen kielen rakennetta ja tunnet suomenkielisten tekstilajien peruspiirteet. Suurin osa kursseista on harjoituskursseja.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Työnantajat odottavat kääntäjiltä ja tulkeilta moitteetonta ja monipuolista suomen hallintaa. Työelämässä tarvitset monipuolisia tekstintuottamistaitoja sekä kykyä perustella kielelliset ratkaisut ajantasaisten ja luotettavien ohjeistusten avulla. Näitä ammatillisia valmiuksia harjaannutat suomen kielen ja kääntämisen opinnoissa. Kääntämiseen erikoistuneet sijoittuvat erilaisiin viestintätehtäviin, joissa he kääntämisen tai tulkkaamisen lisäksi muokkaavat muiden tuottamien tekstien kieltä tai sisältöä tai laativat itse asiatekstejä raporteista tiedotteisiin.

Suomen kielen ja kääntämisen opinnoissa kehität kielitajuasi, kielen sääntöjen hallintaa sekä tekstintuottamis- ja muokkaamistaitojasi.

Opinnot on tarkoitettu erityisesti englannin kielen ja kääntämisen opiskelijoille, venäjän kielen ja kääntämisen opiskelijoille sekä maisterin tutkinnossa kääntämiseen erikoistuville ruotsin kielen opiskelijoille, mutta opintokokonaisuus on avoin kaikille opiskelijoille.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Suomen opettaminen toisena ja vieraana kielenä (S2) -oppiaineessa tutustut kielen oppimisen ja opettamisen peruskysymyksiin silloin, kun suomea ei opeteta äidinkielenä. Opinnot on tarkoitettu sivuaineeksi suomen kielen ja sen lähiaineiden opiskelijoille. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi valmistuvat, mutta myös vieraiden kielten opiskelijat, luokanopettajat, erityisopettajat ja maahanmuuttajien kouluttajat hyötyvät S2-opinnoista. Suomi toisena kielenä -aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuus.

Tarjoamme Suomen opettaminen toisena ja vieraana kielenä (S2) -opinnoista perusopintojen laajuisen kokonaisuuden. Kokonaisuuden suoritettuasi osaat katsoa suomea vieraan kielen näkökulmasta ja tunnistat kulttuuristen seikkojen merkityksen viestinnässä.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Päivitetty 31.12.2020: Muutettu tieto opiskeluoikeudesta (vapaa sivuaineoikeus)

Miten raha ja valta liittyvät taiteen ja kulttuurin tuottamiseen? Millä ehdoilla taide voi olla poliittisesti vastarinnassa? Mihin vedetään taiteen ja populaarikulttuurin raja – vai vedetäänkö? Taiteensosiologiaa voit opiskella itsenäisenä oppiaineena vain Itä-Suomen yliopistossa. Järjestämme tiedekuntarajat ylittävän opetuksemme yhteistyössä yhteiskuntatieteiden laitoksen kanssa.

Taiteensosiologia tutkii taiteen ilmiöitä sosiaalitieteiden käsitteiden avulla, mutta käyttää hyväksi myös humanistisen taiteentutkimuksen käsitteitä ja menetelmiä. Taiteensosiologi tutkii taideteosten lisäksi kaikkea sitä yhteisöllistä toimintaa, joka tekee taiteen mahdolliseksi yhteiskunnassa: tuotanto, välitys, vastaanotto ja kulutus. Myös taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallinen sääntely on taiteensosiologian tähtäimessä.

Perusopintovaiheessa perehdyt sosiologian perusteisiin ja taiteensosiologian tapaan yhdistää humanistisen taiteentutkimuksen lähestymistapa yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun. Perusopintojen keskeinen sisältö on myös taiteen sosiaalisen järjestelmän eri ulottuvuuksien hahmottaminen. Aineopintojen aikana taiteensosiologinen asiantuntemuksesi syvenee. Voit suunnata opintojasi itseäsi kiinnostaviin taiteen tai taide-elämän alueisiin tai taiteensosiologian teoreettisiin suuntauksiin. Syventävissä opinnoissa kulttuurintutkimuksen yhteiset opinnot ja taiteensosiologian erikoistumisopinnot rakentavat yhdessä taiteensosiologilta edellytettävän tieteellisen pätevyyden ja ammatillisen osaamisen.

Koulutamme kulttuurin ja taiteensosiologian ammattilaisia vaativiin asiantuntijatehtäviin. Opiskelijamme työllistyvät esimerkiksi valtion ja kunnan kulttuurihallintoon, toimittajiksi, tutkijoiksi, taide- ja kulttuurialojen yrityksiin sekä kolmannen sektorin tehtäviin, esimerkiksi projekteihin tai järjestöjen tiedottajiksi.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää taiteensosiologian opinnoista WebOodista.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Suomalainen yhteiskunta on aina ollut monikulttuurinen. Valtakulttuurin ohella eri kansallisuudet, etniset ryhmät, sukupuolet, ikäryhmät, alakulttuurit ja muut sosiaaliset ryhmät ovat osa monikulttuurista yhteiskuntaa siinä missä maahanmuuttajatkin. Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet (Temokuu) -kokonaisuuden kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti näiden ryhmien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kulttuuriset ajattelumallit, arkiset terveyskäytännöt ja tiedolliset taustat, sekä näiden terveydenhuoltojärjestelmälle asettamat haasteet.

Temokuu-opintokokonaisuudessa vastaamme nopeasti muuttuvan ja kansainvälistyvän yhteiskunnan haasteisiin monitieteisestä perspektiivistä. Opintokokonaisuutemme tarjoaa monipuolisia välineitä ja näkökulmia erilaisiin työelämän tarpeisiin ja se sopii hyvin täydentämään monien eri alojen tutkintoja.

Temokuun opinnoissa perehdyt laaja-alaisesti monikulttuurisuutta ja terveyttä leikkaaviin arkisiin ja tiedollisiin kysymyksiin sekä niiden tutkimukseen. Voit opiskella Temokuun opintoja vapaasti sivuaineena tai valita yksittäisiä kursseja monipuolisesta valikoimasta oman mielenkiintosi mukaan.

Toteutamme Temokuun opetuksen monimuoto-opintoina Moodlessa. Opettajina toimivat eri opettajat kulttuuritieteistä, kansanterveystieteestä ja kliinisestä ravitsemustieteistä Itä-Suomen yliopistossa. Kursseista osa suoritetaan verkkokursseina, osa kirjatentein tai kotona kirjallisia töitä tekemällä. Kaikki opintojen suorittamiseen liittyvä ohjeistus ja muu materiaali löytyy Moodlesta. Opintokokonaisuus on suunniteltu siten, että sen voi suorittaa yhdessä lukuvuodessa.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää opinnoista WebOodista.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto (Joensuun kampus) sekä kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö (Kuopion kampus)

Venäjä-osaajia tarvitaan kielikoulutuksessa sekä monenlaisissa viestinnän ja kulttuurin asiantuntijatehtävissä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Venäjän kielen opinnot sopivat sivuaineeksi esimerkiksi aineenopettajaksi opiskeleville, työelämässä venäjän taitoa ja Venäjä-tietämystä tarvitseville sekä kaikille Venäjästä kiinnostuneille. Venäjän kielen opintoihin sisältyy kielitaitoa ja viestinnällisiä valmiuksia kehittäviä opintoja, kielitieteellisiä opintoja, kielialueen kirjallisuuden ja kulttuurin opintoja sekä kääntämisen ja tulkkauksen opintoja. Opetuskielinä ovat suomi ja venäjä. Aineopintoihin sisältyy pakollinen kieliharjoittelu, jonka sivuaineopiskelijat suorittavat oleskelemalla, opiskelemalla tai työskentelemällä Venäjällä. Venäjän perus- ja aineopinnot ovat kaikille venäjän opiskelijoille yhteiset. Syventävissä opinnoissa opiskelija voi valita joko venäjän kielen ja kulttuurin tai venäjän kielen ja kääntämisen sivuaineopinnot.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Sivuaineoikeutta on haettava. Lisätietoja sivuaineen opinto-oikeuden hakemisesta löydät filosofisen tiedekunnan sivuaineoppaasta.

Lisätietoa

Lue lisää venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Yleinen kielitiede on maailman kielten ja viestintäjärjestelmien teoria- ja menetelmäoppia. Kieliteknologia on kielten käyttöön ja tutkimukseen liittyvien ohjelmistosovellusten oppiaine. Kun esimerkiksi tutkitaan kielihäiriöiden automaattista tunnistamista ihmisen puheesta ja sellaisen ohjelmasovelluksen kehittämistä, ne molemmat yhdistyvät.

Sivuaineopinnot antavat valmiuksia ymmärtää sekä kielijärjestelmän että kielellisen kommunikaation perusluonnetta, kielen kehitystä ja kielen sosiaalisia, psykologisia ja formaalisia piirteitä sekä tutkia niiden ilmenemismuotoja nykyaikaisin tietoteknisin ja tilastollisin menetelmin.

Opinnoissa käsitellään esimerkiksi kielentutkimuksen yleisiä menetelmällisiä ja teoreettisia kysymyksiä, kielen evoluutiota, käyttöä ja oppimista, kielten vaikutuksia toisiinsa ja kielen käyttöä vallan välineenä. Voit opiskella myös puheen akustista analyysiä, puhesynteesiä sekä puheen- ja puhujantunnistukseen liittyviä kysymyksiä. Englanti on opetuskielenä useilla opintojaksoilla.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää yleisen kielitieteen ja kieliteknologian opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto, Joensuun kampus

Kasvatustieteiden ja psykologian osastoon kuuluva kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutus toteuttaa Joensuun kampuksella aikuisopettajan pedagogiset opinnot (A 794/2004). Opinnot ovat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) mainitut opettajan pedagogiset opinnot ja ne tuottavat laaja-alaisen kelpoisuuden opettaa eri oppilaitosmuodoissa.

Opintoihin on erillinen haku vuosittain keväisin. Haku on mahdollista vain Itä-Suomen yliopiston tiettyjen pääaineiden perustutkinto-opiskelijoille.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Lisätietoa

Lue lisää sivuaineopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Joensuun kampus

Filosofisen tiedekunnan kasvatustieteiden ja psykologian osaston erityispedagogiikan oppiaine järjestää erityisopettajan sivuaineopinnot (60 op) eli erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Opintojen tuottamaan kelpoisuuteen vaikuttavat opiskelijan muut opinnot (A opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (105/2012) 8 §). Opinnot suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa erityispedagogista tietoa kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen pedagogisin keinoin ja kehittää työssään tuki- ja palvelujärjestelmiä. Opiskelija osaa toimia erityispedagogiikan asiantuntijana moniammatillisessa työyhteisössä ja ymmärtää jatkuvan ammatillisen kehittymisen tarpeen.Opintojen ajankohtaisista asioista tiedotetaan Yammer-ryhmässä ERO- ja ERO-sivuaineopiskelijat.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Lisätietoa

Lue lisää erityisopettajan sivuaineopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Joensuun kampus

Erityispedagogiikka on oppiaine, jonka keskiössä on tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja aikuisten kasvatuksen ja koulutuksen kansainvälinen korkeatasoinen tutkimus ja siihen pohjautuva opetus. Keskeisinä aihealueina ovat oppimisen vaikeudet ja niiden taustalla olevat tekijät sekä toiminta- ja oppimisympäristön merkitys yksilölliselle oppimiselle, kasvulle ja kehitykselle. Opinnoissa perehdytään kasvatuksen ja opetuksen erityispedagogiseen perustaan ja sen yhteiskunnalliseen tehtävään sekä erityispedagogiikan merkitykseen elämän eri vaiheissa. Erityispedagogiikan perus-, aine- ja syventäviin opintoihin on vapaa sivuaineopiskeluoikeus kaikilla Itä-Suomen yliopiston varsinaisilla opiskelijoilla. Erityispedagogiikan sivuaineopinnoista ei saa erityisopettajan kelpoisuutta. Erityispedagogiikan opintoja voidaan kuitenkin hyväksilukea erillisissä erityisopettajan opinnoissa, joihin on erillinen haku-ja valintamenettely korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen.Erityispedagogiikan perus-, aine- ja syventäviin sivuaineopintoihin ilmoittaudutaan opinto­kokonaisuuden koodilla Weboodissa. Erillistä valintamenettelyä ei ole. Aineopintoihin voivat ilmoittautua perusopinnot suorittaneet ja syventäviin opintoihin aineopinnot suorittaneet. Opintoihin voi ilmoittautua ja opinnot voi aloittaa pitkin lukuvuotta opetusohjelman mukaisesti.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää erityispedagogiikasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Joensuun kampus

Kasvatus- ja aikuiskasvatustiede on vapaa sivuaine ja opinnot voi aloittaa ilmoittautumalla suoraan opintojaksoille.

Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen perusopintokokonaisuuden (25 op) suorittamisen jälkeen opiskelija tuntee yleisen kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen osa-alueiden keskeisiä käsitteitä ja niiden historiallista kehitystä. Hän on omaksunut itsenäisen ja kriittisen tieteellisen ajattelun perusteet ja saavuttanut aineopintojen edellyttämät käsitteelliset perusvalmiudet.

Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen aineopintokokonaisuuden (38 op) suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee tieteellisen tiedonhankinnan ja tulkinnan perusteet sekä kykenee ymmärtämään ja suunnittelemaan tutkimuskysymyksien asettamisesta johtuvia metodisia ja metodologisia seurauksia. Opiskelija tunnistaa opetus- ja kasvatusalan keskeisimpiä teorioita, kohteita ja käytäntöjä elinikäisen oppimisen kontekstissa. Opiskelijalla on kehittyneet valmiudet omaksua syventävien opintojen edellyttämiä tavoitteita.

Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen syventävien opintojen (70 op) kokonaisuuden suorittamisen jälkeen opiskelija osaa kriittisesti tunnistaa, arvioida ja kehittää opetuksen, kasvatuksen ja koulutuksen monimutkaisia prosesseja. Hän tuntee hyvin elinikäisen oppimisen, kasvun ja kehityksen teoriaperinteitä ja kehittyviä nykykäytänteitä kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa sekä kykenee tieteellisen tiedon tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen hankintaan ja ongelmanratkaisuun.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Joensuun kampus

Perusopintokokonaisuuden (30 op) tavoitteena on perehdyttää opiskelijat oikeuspsykologian keskeisimpiin kysymyksiin ja menetelmiin, sekä teoriaan että käytäntöön soveltamiseen. Jokaiseen opintojaksoon liittyy aiheen tarkastelu sekä oikeustieteen että psykologian viitekehyksestä. Tavoitteena on lisätä näiden kahden tieteenalan opiskelijoiden ymmärrystä toistensa näkökulmista ja helpottaa yhteistyötä. Opintokokonaisuuden voivat suorittaa oikeustieteen ja psykologian pääaineopiskelijat, jotka ovat suorittaneet aineopinnot pääaineessaan.

Aineopintokokonaisuuden tavoitteena on syventää opiskelijoiden tietämystä perusopintokokonaisuudessa käsitellyistä teemoista ja oikeuspsykologisesta tutkimuksesta. Opintokokonaisuudessa käsitellään tarkemmin myös erityiskysymyksiä, joita opiskelijat todennäköisesti kohtaavat työelämässä. Opintokokonaisuudessa syvennytään oikeuspsykologian historiaan ja sen merkitykseen oikeuspsykologisen tiedon soveltamisessa nykypäivänä, oikeuspsykologisen tutkimustiedon soveltamiseen niin riita- kuin rikosasioissakin, psyykkisen haitan arviointiin ja siihen liittyvään lainsäädäntöön, kliiniseen ja oikeuspsykologiseen arviointiin ennalta estävässä toiminnassa sekä oikeuspsykiatrian kontekstissa. Lisäksi seminaaritöiden avulla tavoitteena on syvällinen paneutuminen näytön arviointiin aidoissa oikeustapauksissa sekä oikeuspsykologian että oikeustieteen näkökulmista. Seminaareissa ja muussa opetuksessa pyritään lisäämään sekä edistämään näiden kahden tieteenalan välistä vuoropuhelua myös opettajaresursseja yhdistämällä. Opintokokonaisuuden voivat suorittaa oikeustieteen ja psykologian pääaineopiskelijat, jotka ovat suorittaneet oikeuspsykologian perusopinnot.

Opiskeluoikeus

Oikeuspsykologian sivuaineopinnot on suunnattu vain tiettyjen pääaineiden opiskelijoille.

Lisätietoa

Lue lisää oikeuspsykologian sivuaineopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Joensuun kampus

Filosofisen tiedekunnan kasvatustieteiden ja psykologian osaston ohjauksen koulutus järjestää opinto-ohjaajan ja uraohjaajan sivuaineopinnot, jotka ovat asetuksen 794/2004 mukaiset 60 opintopisteen laajuiset, oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Opinnot antavat osaltaan asetuksen 986/1998 mukaisen kelpoisuuden toimia oppilaan- ja opinto-ohjaajana. Lisäksi opinnot tarjoavat monipuoliset valmiudet toimia myös muissa ohjaus- ja neuvontatyön asiantuntijatehtävissä. Opinto-ohjaajan sivuaineopintoja ei voi tehdä etukäteen ilman hakumenettelyn kautta saatua opinto-oikeutta. Opinnot suoritetaan kahden lukuvuoden aikana, eikä niitä pysty suorittamaan yhdessä lukuvuodessa. Valinnanperusteet julkaistaan vuosittain filosofisen tiedekunnan sivuaineoppaassa.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Lisätietoa

Lue lisää opinto-ohjaajan ja uraohjaajan sivuaineopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Joensuun kampus

Monitieteisen opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija on saanut asetuksen Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) edellyttämät perustiedot ja -valmiudet toimia koulujen ja oppilaitosten johtotehtävissä sekä muissa opetusalan hallinnollisissa tehtävissä. Opiskelija tuntee opetushallintoa koskevan keskeisen lainsäädännön ja osaa toimia opetushallinnon suunnittelu-, kehittämis- ja johtotehtävissä.

Opintokokonaisuuden suorittaminen täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 2.4 § säädetyn vaatimuksen rehtorilta vaadittavista opinnoista. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevassa asetuksessa (2 §) todetaan, että: "rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on: 1) ylempi korkeakoulututkinto; 2) tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus; 3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä 4) opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus."

Sivuaineopinnot on tarkoitettu Itä-Suomen yliopistossa perustutkintoa suorittaville opiskelijoille. Opintokokonaisuudelle ei tarvita ennakkoilmoittautumista. Opetushallinnon opintoihin kuuluu kaikille pakollisia (16 op) ja vapaavalintaisia opintojaksoja (vähintään 9 op). Oikeustieteen perusteet -opintojakso on pakollinen edeltävä opinto Yleishallinto-oikeus-opintojaksolle. Muutoin kokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen keskinäinen suoritusjärjestys on vapaa, mutta opiskelijaa suositellaan aloittamaan kaikille pakolliset opinnot Oikeustieteen perusteet - ja Yleishallinto-oikeus -opintojaksoilla.

Opintokokonaisuuteen ei voi käyttää sellaisia opintojaksoja, jotka ovat sisältyneet tai sisältyvät toiseen opintokokonaisuuteen tai tutkintoon. Lisäksi on huomioitava, että Opetushallinnon opintokokonaisuus ei voi koostua yksinomaan oikeustieteiden laitoksen tarjoamista opintojaksoista.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää opetushallinnon opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Joensuun kampus

Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, kognitiivisesta psykologiasta ja neuropsykologiasta, persoonallisuuspsykologiasta, psykologisesta tutkimuksesta sekä terveyden ja mielenterveyden psykologiasta.

Psykologian aineopinnot suoritettuaan opiskelija tunnistaa psykologian eri osa-alueita ja niiden sovelluksia. Opiskelijalla on valmiudet psykologian alan kehityksen seuraamiseen ja alan tieteellisen ajattelun ymmärtämiseen.

Opiskeluoikeus

Psykologian perusopintoihin (25 op) on vapaa sivuaineoikeus.

Psykologian aineopintoihin (35 op) on erillinen valintamenettely.

Lisätietoa

Lue lisää psykologian perusopinnoista ja aineopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Joensuun kampus

Työ- ja organisaatiopsykologian perusopintokokonaisuudessa (25 op) tutustutaan työssä tapahtuviin psykologisiin prosesseihin. Opinnot suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva työ- ja organisaatiopsykologian keskeisistä perusteorioista ja työhön liittyvistä sisältöalueista kuten johtaminen, työhyvinvointi sekä sosiaaliset verkostot. Lisäksi opinnot antavat mahdollisuuden perehtyä muun muassa digiajan työelämätaitoihin sekä ratkaisukeskeiseen toimintatapaan ja sen soveltamiseen vuorovaikutustilanteissa.

Työ- ja organisaatiopsykologian aineopinnot (35 op) lisäävät työ- ja organisaatiopsykologian tieteenalan teoriatuntemusta ja perehdyttävät sen ajankohtaisiin tutkimuksiin. Opinnoissa syvennetään perusopinnoista tuttuja teemoja, kuten työhyvinvointi, digiajan työelämä ja viestintä. Lisäksi tutustutaan esimerkiksi valmentavaan johtajuuteen sekä ohjaukseen työtoimijuuden edistäjänä.

Opiskeluoikeus

Työ- ja organisaatiopsykologian perus- ja aineopintoihin on vapaa sivuaineoikeus.

Lisätietoa

• Työ- ja organisaatiopsykologia WebOodi-oppaassa
• Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Salla Martinsén, salla.martinsen@uef.fi, puh. 029 4452 034

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnot (VEO-sivuaine) (25/60 op) ovat Varhaiskasvatuslain (540/2018) 30 §:n mukaiset erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot varhaiskasvatuksen opettajille. Koulutus antaa ammatilliset valmiudet ja kelpoisuuden erityisopetuksen tehtäviin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Opinnoista 25 opintopistettä suoritetaan sivuaineopintoina kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon. Loput opinnot (35 op) opiskelija voi suorittaa jatkuvan oppijan opinto-oikeudella KK-tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Sivuaineen opinto-oikeus on rajattu. Opintoihin on erillinen haku- ja valintamenettely. Opintojen ajankohtaisista asioista tiedotetaan Yammer-ryhmässä VEO- ja VEO-sivuaineopiskelijat.

Opiskeluoikeus

Vain tietyn pääaineen opiskelijoille valintamenettelyn kautta.

Lisätietoa

Lue lisää varhaiskasvatuksen erityisopettajan sivuaineopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Joensuun kampus

Alkukasvatuksen sivuaineopinnot (25 op/ 35 op) on yksi opettajankoulutuksen sivuaineista sinulle, joka olet kiinnostunut esiopetusikäisten ja peruskoulun 1. ja 2. vuosiluokkien oppilaiden opetuksesta, ohjauksesta ja kasvatuksesta.

Alkukasvatus liittyy läheisesti varhais- ja perusopetuskasvatukseen ja kasvatustieteen muihin alueisiin, joissa tarkastellaan lapsen ohjaamista tavoitteellisen ja järjestelmällisen opetuksen piiriin. Keskeisenä tutkimus- ja kehittämiskohteina ovat esi- ja alkuopetusikäisen lapsen kasvatus, kasvu ja kehitys sekä oppiminen ja oppimisprosessien ohjaaminen.

Alkukasvatuksen opinnot antavat hyvät erityistaidot soveltaa hankittuja tietoja/taitoja esiopetuksessa ja perusopetuksen 1-2. vuosiluokilla. Peruskouluissa on alkukasvatukseen perehtyneistä opettajista ollut runsasta kysyntää, mikä on myös huomioitu opettajien palkkauksessa. Alkukasvatuksen opintokokonaisuuksina voi suorittaa Alkukasvatuksen perusopinnot (25 op) tai laajemman kokonaisuuden, jossa perusopintojen (25 op) jälkeen suoritetaan lisäksi Alkukasvatuksen aineopinnot (35) op.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Lisätietoa

Lue lisää alkukasvatuksesta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (A 986/1998) mukaan osana opettajan kelpoisuusvaatimuksia on opettajan pedagogiset opinnot -opintokokonaisuus (60 op). Pedagogiset opinnot ovat yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (A 794/2004) mukaisesti opettajankoulutuksen opintoja, joiden erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. Asetus määrittää pedagogisten opintojen sisältöjä: pedagogiset opinnot ovat didaktisesti painottuneita ja ohjattua harjoittelua sisältäviä kasvatustieteellisiä opintoja, jotka voivat suuntautua erityisesti perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen tehtäviin.

Opettajan pedagogiset opinnot antavat laaja-alaisen pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtävien hoitamiseen eli lasten, nuorten ja aikuisten opettamiseen ja ohjaamiseen sekä kasvun tukemiseen eri oppilaitosmuodoissa riippumatta siitä, mille koulutusasteelle sijoittuviin opettajan tehtäviin opinnot ovat suuntautuneet.

Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston järjestämät opettajan pedagogiset opinnot jakautuvat sisällöllisesti neljään teema-alueeseen: vuorovaikutus; oppiva yhteisö; osallisuus ja yhteiskunta; ilmaisu ja kulttuuri (ks. osaamistavoitteet teema-alueittain Joensuun kampuksen luokanopettajakoulutuksen kohdalta). Opinnoissa rakennetaan tiivis yhteys teoreettis-käsitteellisten opintojen ja ohjatun harjoittelun välille oppimistehtävien ja omien opetus- ja ohjauskokemusten reflektoinnin avulla. Ohjattua harjoittelua pedagogisissa opinnoissa on noin kolmasosa, ja se jakaantuu neljään eri harjoittelujaksoon. Ohjattua harjoittelua suoritetaan yliopiston harjoittelukoulussa (Joensuussa kaksi normaalikoulun toimipistettä: joista yksi sijaitsee kampusalueella (luokka-asteet 1-6 sekä luokka-asteet 7-9 ja lukio) ja toinen Rantakylässä (luokka-asteet esikoulu-9) ja muussa oppilaitoksessa koulutuksittain jonkin verran eriytyen, opetussuunnitelmassa täsmennetyllä tavalla. Opintoihin kuuluvien harjoittelujen osaamistavoitteista sekä niiden suorittamiseen liittyvistä asioista löydät enemmän tietoa WebOodista sekä Joensuun normaalikoulun verkkosivuilta.

Tavoitteena on, että opiskelijalla on pedagogiset opinnot suoritettuaan edellytykset opettaa, ohjata ja kasvattaa iältään, taustoiltaan, tavoitteiltaan ja oppimisvalmiuksiltaan monenlaisia oppijoita koulutuksen tavoitteiden mukaisesti. Opettajan pedagogiset opinnot suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetussuunnitelmien mukaista monipuolista ja eheyttävää opetusta ottamalla huomioon opetus- ja kasvatustyön eettisen perustan sekä oppilaiden ikäkauden, erilaisuuden ja kouluyhteisön asettamat vaatimukset. Hän tuntee opetuksen kasvatus-, kehitys- ja oppimispsykologiset sekä didaktiset perusteet ja osaa soveltaa niitä opetuksessaan. Opiskelija osaa käyttää pedagogisia vuorovaikutustaitoja monipuolisesti oppilaiden oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin sekä koulutuspolkujen tukemiseen, soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa opetustyössä sekä rakentaa ilmaisua ja luovuutta tukevia oppimisympäristöjä. Opiskelija on motivoitunut ja kykenevä arvioimaan ja kehittämään omaa työtään ja opetustyyliään luovasti ja tutkimusperustaisesti muuttuvan yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Opiskelija hahmottaa monikulttuurisuuden ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja haasteita kasvatuksessa ja koulutuksessa osana kestävää tulevaisuutta. Opiskelija osaa toimia moniammatillisessa yhteistyössä jaetun asiantuntijuuden periaatteiden mukaisesti sekä hallitsee sidosryhmäyhteistyön ja kasvatuskumppanuuden toimintamuotoja.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Lisätietoa

Lue lisää aineenopettajan pedagogisista opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

Elämänkatsomustieto on perusasteella ja lukiossa opetettava katsomusaine. Oppiaineena se on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille ja niille uskontokuntiin kuuluville oppilaille, joille ei ole järjestetty oman uskonnon opetusta. Perustaltaan monipuolisena ja moniarvoisena oppiaineena elämänkatsomustieto pyrkii tukemaan ja edistämään oppilaiden henkilökohtaisen elämänkatsomuksen rakentumista ja kehittymistä.

Elämänkatsomustiedon sivuaineessa on mahdollista suorittaa 26 op laajuiset perusopinnot tai 61 op laajuiset perus- ja aineopinnot. Sekä perusopinnot että aineopinnot tarjoavat opiskelijalle pedagogisia ja tiedollisia perusvalmiuksia toimia elämänkatsomustiedon opettajana eri kouluasteilla. Perusopinnot suoritettuaan opiskelija osaa määritellä elämänkatsomustiedon lähtökohdat. Opiskelija omaa tiedolliset valmiudet ja osaa soveltaa tietojaan vuosiluokkien 1-6 elämänkatsomustiedon oppiaineen opetuksessa. Aineopinnot suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa elämänkatsomustiedon opettamisessa tarvittavia pedagogisia ja tiedollisia taitoja erityisesti perusopetuksen ylempiä luokkia ja lukio-opetusta ajatellen. Elämänkatsomustiedon perus- ja aineopinnot (vähintään 60 op) ovat opetustoimen henkilöstön kelpoisuutta koskevan asetuksen (986/1998, 5§) tarkoittamat elämänkatsomustiedon opetettavan aineen opintoja vastaavat opinnot.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää elämänkatsomustiedosta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

Opintokokonaisuus syventää ja laajentaa opiskelijan henkilökohtaista suhdetta kuvataiteeseen ja sen opetukseen ja tutkimuksen perusteisiin. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa tulkita erilaisia kuvakulttuureja, ympäristön esteettisyyttä ja kuvataiteen merkitystä yhteiskunnassa. Opiskelija oppii jäsentämään ja analysoimaan kuvataiteen opetussuunnitelmaa ja sen sisältöalueita, sekä soveltamaan näitä aineistoja tavoitteelliseen, integroivaan ja pedagogiseen käyttöön perusopetuksessa.

Opiskelija saa valmiudet käyttää kuvataiteelle ominaisia lähestymistapoja ja oppimateriaaleja eri-ikäisten lasten opetuksessa, sekä soveltaa teknologiaa opetuksen osana. Opiskelija ymmärtää visuaalisen kulttuurin, median ja taidekasvatuksen moninaisuuden osana elämän kokonaisuutta. Omassa ilmaisussaan opiskelija oppii hyödyntämään ennakkoluulottomasti ja monitieteisesti erilaisia tietolähteitä, kuvakulttuureja, taiteentekemisen materiaaleja ja työprosesseja.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Lisätietoa

Lue lisää kuvataiteen opinnoista WebOodista.

Vastuuyksikkö: Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

Kotitaloustieteen perusopinnot (25 op) suoritettuaan opiskelija tuntee kotitaloustieteen tiedeluonteen. Opiskelija hahmottaa kotitaloudessa tapahtuvan toiminnan, voimavarat ja vuorovaikutuksen erilaisten ympäristöjen kanssa kotitaloustieteen tutkimuskohteeksi. Opiskelija hallitsee kotitaloustieteen peruskäsitteistöä ja teoreettisia perusteita niin, että osaa hyödyntää alan tutkimustietoa. Opiskelija taitaa kotitalousosaamisen ja tuntee kestävän kuluttajuuden lähtökohdat. Hän osaa hyödyntää tieto-ja viestintäteknologiaa erilaisissa kotitalouden oppimisympäristöissä.

Kotitaloustieteen aineopinnot (35 op) suoritettuaan opiskelijan asiantuntijuus on kasvanut kotitalouden toiminnan eri alueilla ja opiskelija osaa arvioida ja kehittää omaa osaamistaan. Opiskelija osaa edistää kotitalouksien hyvinvointia soveltamalla uusinta tietoa kotitalousalan tutkimuksesta. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetusta kotitalouden moninaisissa oppimisympäristöissä.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Lisätietoa

Lue lisää kotitaloustieteen opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

Käsityötieteen monimateriaalisuutta painottavat perusopinnot (25 op) antavat valmiuksia perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 käsityönopetukseen. Perusopinnot suoritettuaan opiskelija osaa hyödyntää laaja-alaisesti käsityön perustyötapoja, materiaaleja, valmistusmenetelmiä sekä osaa käyttää käsityönopetuksessa tarvittavia käsityövälineitä, koneita, ja -laitteita.

Opiskelija saa valmiuksia ohjata käsityön suunnittelu- ja valmistusprosesseja, ja hän pystyy kehittämään omaa osaamistaan ja seuraamaan alan kehitystä. Opiskelija hallitsee käsityötieteen ja käsityötoiminnan peruskäsitteistön ja teoreettiset perusteet sekä ymmärtää käsityötieteen monitieteisenä ja erilaisia tutkimusorientaatioita omaavana tieteenalana.

Käsityötieteen monimateriaalisuutta painottavat aineopinnot (35 op) antavat valmiuksia perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 käsityönopetukseen. Opiskelija osaa soveltaa käsityöprosesseihin liittyviä suunnittelu- ja valmistusmenetelmiä, osaa hyödyntää laaja-alaisesti erilaisia materiaaleja, työvälineitä, koneita ja laitteita. Opiskelija osaa analysoida sekä kehollista informaatiota että kulttuurista ja rakennettua ympäristöä ja osaa hyödyntää teknologiaa käsityöprosessien eri vaiheissa. Opiskelija on täydentänyt ymmärrystään käsityötieteen teorianmuodostuksesta ja tutkimusalasta.

Opiskelija osaa yhdistää tutkimustietoa oman toimintansa kehittämiseen ja jäsentää käsityötieteellisiä tutkimuskohteita sekä osaa toteuttaa ja raportoida käsityötieteellisen tutkimuksen. Käsityötieteen, monimateriaalisen käsityön perus- ja aineopinnot suorittanut opiskelija saa suoritettavana olevasta tutkinnosta riippuen opetettavan aineen tai aineenopettajakelpoisuuden käsityön (sisältäen sekä entisen tekstiili- että teknisen työn) opettamiseen peruskoulussa (A 986/1998). Sekä perusopinnoissa että aineenopinnoissa on kontaktiopetusta ja ne kestävät yhden vuoden kumpikin.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Lisätietoa

Lue lisää opinnoista WebOodista.

Vastuuyksikkö: Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

Liikuntakasvatuksen perusopintokokonaisuus on yhdessä tekemistä, kokemista ja oppimista. Opintokokonaisuuden suorittamisen jälkeen opiskelija osaa analysoida liikuntapedagogiikkaan liittyviä ilmiöitä peruskoulun vuosiluokkien 1–6 liikunnan opetuksen näkökulmasta. Lisäksi opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida liikunnan opetusta ottaen huomioon opetussuunnitelmat, erilaiset oppijat, oppiaineen monimuotoisuuden, lapsilähtöisyyden ja elämyksellisyyden. Perusopinnot kestävät yhden lukuvuoden.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Lisätietoa

Lue lisää liikunnasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

Mediakasvatuksen opintokokonaisuus vastaa opetustehtävissä toimivien kasvaviin tarpeisiin:

• jatkuvasti päivittää pedagogisessa työssä hyödynnettävää media- ja teknologiaosaamistaan,
• vahvistaa omaa medialukutaitoaan, sekä
• syventää ymmärrystään median roolista nyky-yhteiskunnassa ja ihmisten arjessa.

Monitieteisen opintokokonaisuuden tavoitteena on kouluttaa opetustyön ammattilaisista muutoksen asiantuntijoita, jotka ymmärtävät laajasti digitalisoituvan maailman ajankohtaisia ilmiöitä, uhkia ja mahdollisuuksia sekä pystyvät hyödyntämään tätä tietoutta mediataitojen opetuksessa erilaisissa opetuskonteksteissa. Opintojaksoilla perehdytään niin mediakasvatuksen keskeisimpiin käsitteisiin ja tavoitteisiin, kuin myös median merkityksiin ja rooleihin opetuksessa, oppimisessa, yhteiskunnassa sekä yksilöiden hyvinvoinnissa. Opinnoissa perehdytään teoriaa ja käytäntöä yhdistäen digitaaliteknologian sekä erilaisten mediasisältöjen ja -materiaalien vastuulliseen hyödyntämiseen mediakasvatuksessa.

Mediakasvatuksen opinnot koostuvat kuudesta erillisestä 5 op:n opintojaksosta, joista opiskelija suorittaa 25 op:n opintokokonaisuuteen viisi. Opintokokonaisuus on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Opintokokonaisuus toteutetaan verkko-opetuksena ja kirjatenttinä.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää mediakasvatuksen opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksiköt: Humanistinen osasto sekä soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

Musiikkikasvatuksen perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää perusopetuksen luokkien 1–6 musiikkikasvatusta sekä yhteistoimintaprojekteja. Hän osaa integroida musiikkia muihin taide- ja taitoaineisiin sekä muihin oppiaineisiin. Opiskelija on laajentanut musiikillista osaamistaan ja syventänyt musiikillista ymmärrystään. Hän on kehittynyt kasvattajana ja muusikkona sekä osaa toimia musisoivan yhteisön jäsenenä. Opiskelija tiedostaa musiikin yksilöllisiä ja yhteisöllisiä merkityksiä sekä on kehittänyt oppimaan oppimisen taitojaan. Perusopinnot kestävät yhden lukuvuoden.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Lisätietoa

Lue lisää musiikkikasvatuksen perusopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op) tuottavat luokan- ja erityisluokanopettajankelpoisuuden yhdessä maisterin tutkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen kanssa. Opinnot antavat laaja-alaiset taidot opettaa perusopetuksen luokka-asteilla 1-6.

Monialaiset opinnot jakautuvat sisällöllisesti neljään teema-alueeseen

1. vuorovaikutus
2. oppiva yhteisö
3. osallisuus ja yhteiskunta
4. ilmaisu ja kulttuuri

Opintojen tavoitteena on, että opetuskokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetuskokonaisuuksia, soveltaa eri oppiaineiden sisällöllisiä ja pedagogisia perusteita, toteuttaa integroivia opetuskokonaisuuksia sekä huomioida opetuksessa oppimisen ongelmia ja eri alojen tutkimustietoa. Kaikkia monialaisia opintoja läpäiseviä sisältöjä ovat monikulttuurisuus, kestävä tulevaisuus, sosiaalinen sukupuoli ja tasa-arvo, tieto- ja viestintäteknologia sekä erityispedagoginen näkökulma.

Opintokokonaisuuteen kuuluu sekä kaikille yhteisiä (55 op) että valinnaisia (5 op) opintojaksoja. Monialaisten valinnaisten opintojen opintotarjonta vaihtelee ja tarjonta vahvistetaan vuosittain opetusohjelman hyväksymisen yhteydessä. Monialaisten valinnaisiin opintoihin voidaan hyväksyä myös muissa tiedekunnissa ja opiskelijavaihdoissa suoritettuja opintojaksoja, mikäli suoritettujen opintojaksojen oppisisällöt liittyvät luokka-asteilla 1-6 opetettaviin oppiaineisiin ja niiden pedagogiikkaan.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Lisätietoa

Lue lisää perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisista opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

School of Applied Educational Science and Teacher Education of the University of Eastern Finland together with the Karelia University of Applied Sciences organize a course that is aimed at enhancing knowledge and skills of intercultural competence in working life.

The course runs during an academic year, starting in September and finishing in May. Each 5 ECTS study module can also be taken separately. All study modules are online, with a face-to-face teaching depending on the course module. The working language of the course is English. This basic-level course is available to all degree students of the University of Eastern Finland and the Karelia University of Applied Sciences and to international exchange students in both institutions.

A successful learner from this programme will be able to name and describe the components of professional competence required in multicultural work communities. She/he will be able to explain and revise the meaning of intercultural competence in her/his profession. She/he will be able and motivated to develop her/his own professional intercultural competence and she/he will be able to employ her/his knowledge of intercultural competence in order to advance her/his work community.

Opiskeluoikeus / Study right

Vapaa sivuaineoikeus / Free choice of minor

Lisätietoa / Further information

Lue lisää opinnoista WebOodissa.

More information of minor studies on WebOodi.

Vastuuyksikkö: Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

Responsible unit: School of Applied Educational Science and Teacher Education, Joensuu Campus

After completing the minor subject studies of Teaching Foreign Languages to Young Learners (TeFoLa), the students are familiar with the basic concepts and theories related to early language education. The students can critically analyze research literature and have the required skills for planning, implementing, evaluating and developing language education for young learners. Minor studies include theory and practical training.

This minor is directed mainly to Finnish teacher training students and to international Master's degree students in early language education. Nevertheless, the minor can be completed, entirely or partly, also by exchange students or visiting students, if there are places available.

Opiskeluoikeus / Study right

Sisältyy automaattisesti Early Language Education for Intercultural Communication -maisteriohjelmaan; suomalaisille opettajaopiskelijoille haku; vaihto-opiskelijoita mahtuu mukaan ilman hakua opintojaksokohtaisesti, jos em. ryhmien jälkeen paikkoja on.

Studies are included in Master's Degree Programme in Early Language Education for Intercultural Communication. Application for Finnish teacher students. Exchange students can attend single courses without application if there are vacancies in the groups.

Lisätietoa / Further information

Lue lisää opinnoista WebOodissa.

More information on the WebOodi.

Vastuuyksikkö: Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

Responsible unit: School of Applied Educational Science and Teacher Education, Joensuu Campus

Haluatko kehittää pedagogisia valmiuksia soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa opetukseen ja oppimiseen? Mitä ovat tulevaisuuden digitaidot ja kuinka niiden kehittymistä on mahdollista tukea?

Tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikan sivuaineopinnoissa (25 op) kehität erityisesti pedagogista ymmärrystä teknologian hyödyntämisestä opetuksessa ja oppimisessa. Opinnoissa yhdistät teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia analysoimalla median käytön yhteiskunnallisia, yhteisöllisiä ja yksilöllisiä merkityksiä. Monipuoliset työskentelytavat ja ajankohtaiset teemat antavat sinulle valmiudet ymmärtää digitalisoituvassa yhteiskunnassa tapahtuvan kehityksen mukanaan tuomia pedagogisia mahdollisuuksia ja haasteita. Opintojen aikana yhdistät opetettavan sisällön, pedagogiikan ja teknologian erityispiirteitä. Opinnoissa sovellat myös omaksumaasi tietoa digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämisessä ja arvioinnissa, kun suunnittelet opetuskokonaisuuden ja toteutat sen valitsemassasi oppilaitoksessa tai muussa instituutiossa.

Sivuainekokonaisuus on suunniteltu siten, että kaikki neljä kokonaisuuteen sisältyvää opintojaksoa on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Kolme periodikohtaista opintojaksoa toteutetaan kokonaan verkko-opintoina ja yksi projektityönä, jonka tarkemman aikataulun voit itse suunnitella. Opiskelu sisältää sekä itsenäistä että pienryhmätyöskentelyä verkossa. Verkko-opinnoissa opiskelet yhdessä Turun, Lapin ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden kanssa. Sivuainekokonaisuus voidaan hyväksilukea (AHOT) osana Itä-Suomen yliopiston Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutusta (60 op).

Linkki UEF DigiErkoon: https://www.uef.fi/fi/koulutus/oppiminen-ja-opettaminen-digitaalisissa-ymparistoissa-digierko

Kohderyhmä

Sivuainekokonaisuus soveltuu erityisesti opettajaksi opiskeleville ja työuraa opettajana aloitteleville, mutta myös muille kokonaisuudesta kiinnostuneille (esimerkiksi tutkimuksen tai koulutussuunnittelun alalla toimivat). Kokonaisuus on avoin kaikille opiskelijoille.

Opintokokonaisuus ei vaadi syvällistä tieto- ja viestintäteknologian osaamista, sillä opintojaksot tarjoavat opiskelijalle hyvät perustiedot ja -taidot opiskeltavista aihepiireistä. Kolme periodikohtaista opintojaksoa sekä erityisesti projektityönä toteutettava opintojakso (10o p) tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden mukauttaa opintojen haastetaso omiin taitoihin ja työelämätarpeisiin soveltuvaksi.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

Varhaiskasvatuksen sisältöalueet 75 op tuottavat varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden yhdessä kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon kanssa (Varhaiskasvatuslaki 540/2018).

Varhaiskasvatuksen sisältöalueet -kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittujen eri oppimisen alueisiin sisältyvien tietojen, taitojen ja varhaiskasvatuksen eri menetelmien teoreettisen perustan sekä varhaiserityiskasvatuksen lähtökohdat. Opiskelijalla on valmiudet suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja toimintakulttuuria sekä omaa ammatillisuuttaan. Opiskelijalla on valmiudet huomioida lapsen laaja-alaisen osaamisen edistämisen sekä eri oppimisen alueiden eheyttämisen kokonaisvaltaiseksi pedagogiseksi prosessiksi monitoimijaisessa kasvatusyhteisössä.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Lisätietoa

Lue lisää varhaiskasvatuksen sisältöalueista WebOodissa

Vastuuyksikkö: Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuun kampus

Soveltavat opinnot (20 op)

Läntisen teologian opinnoissa on mahdollista suorittaa kolmenlaisia soveltavia opintoja:

1. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virkaan vaadittavat soveltavat opinnot (2424100) on suunnattu evankelis-luterilaisen kirkon papin virkaan kelpoisuutta suorittaville opiskelijoille. Kokonaisuuteen sisältyy teoriaopintoja (8 op) ja työssäoppimisjakso (kahdeksan viikkoa, 12 op). Työssäoppimisjakso toteutetaan tammi-maaliskuussa. Työssäoppiminen tapahtuu sopimusseurakunnissa Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lappeenrannan ja Oulun alueilla. Vuonna 2021–2022 Jyväskylä pitää välivuotta ohjauksesta, vuonna 2022–2023 välivuodella on Oulu. Seurakunnat edellyttävät kirkon jäsenyyttä työssäoppimisjaksolle tulevilta.
2. Moniammatilliset soveltavat opinnot (2424200) tarjoavat mahdollisuuden vahvistaa teologista asiantuntemusta yhteiskunnallisen toiminnan ja auttamistyön eri osa-alueilla. Kokonaisuuteen sisältyy teoriaopintoja (8 op) ja työssäoppimisjakso (kahdeksan viikkoa, 12 op). Opiskelija hankkii työssäoppimisjaksolle itseään kiinnostavan harjoittelupaikan. Harjoittelu voi tapahtua joko kotimaassa tai ulkomailla. Jatkuvan oppijan opinto-oikeudella opintoja suorittavat eivät voi hakea yliopiston harjoittelutukea.
3. Sielunhoidon soveltavat opinnot (2424300) tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa sielunhoidollista osaamista ja tutustua sielunhoidon erityistehtäviin, lähinnä sairaalasielunhoitajan työhön. Opintoihin sisältyy teoriaopintoja (8 op) ja työssäoppimisjakso (12 op). Työssäoppimisjakso toteutetaan maalis-toukokuussa Joensuun SiunSoten erikseen valituilla vuodeosastoilla. Opintokokonaisuus on avoin sekä läntistä että ortodoksista teologiaa opiskelleille. Teoriaopinnot (2424306 Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen 4 op ja 2424307 Johdatus psykoterapiaan ja psykiatriaan 4 op) soveltuvat myös hoitotieteen ja lääketieteen ammattilaisille.

Opiskeluoikeus

Soveltavia opintoja voi tehdä jatkuvan oppijan opinto-oikeudella. Edeltävinä opintoina vaaditaan teologian kandidaatin tutkinto.

Hakuajat

Soveltavat opinnot ja moniammatilliset soveltavat opinnot (hakuaika: 1.2.–31.3.2021)

Kirkon virkaan vaadittavien soveltavien opintojen ja moniammatillisten soveltavien opintojen hakuaika oli 1.2.–31.3.2021.

• Hakulomake kirkon virkaan vaadittaviin soveltaviin opintoihin
• Hakulomake moniammatillisiin soveltaviin opintoihin

Hakuaika sielunhoidon soveltavien opintojen työssäoppimisjaksolle (2424305, 12 op) on 3.5-17.5.2021 (lomake sulkeutuu viimeisenä hakupäivänä klo 23.59).

MITÄ TARKOITTAA SIELUNHOIDON TYÖSSÄOPPIMISJAKSO?

Opintojakso järjestetään 4. periodissa keväällä 2022 Joensuun sairaaloissa. Työssäoppimisjakso on osa sielunhoidon soveltavia opintoja (2424300, 20 op). Kokonaisuus tarjoaa teoriaopintojen ja työssäoppimisen välityksellä mahdollisuuden vahvistaa sielunhoidollista osaamista ja tutustua sairaalasielunhoidon erityistehtäviin. Opintojakso on avoin sekä läntisen että ortodoksisen teologian opiskelijoille.

Opiskelu tapahtuu maanantaista torstaihin kokoaikaisena työskentelynä Siun Soten erikseen valituilla vuodeosastoilla. Työssäoppimisjakso toteutuu siten, että opiskelijat työskentelevät ohjausryhmissä tai itsenäisesti Joensuun sairaaloissa viikoittain ma-to klo. 9-16. Perjantait on varattu itsenäiseen työskentelyyn ja kirjallisuuteen perehtymiseen. Ajanjakso tulee opiskelujen näkökulmasta varata yksinomaan tähän tarkoitukseen. Opintojaksoa johtaa yliopistonlehtori Suvi-Maria Saarelainen.

KUINKA MONTA OPISKELIJAA VALITAAN SAIRAALAJAKSOLLE?

Lukuvuonna 2021―2022 opintojaksolle valitaan 6-8 opiskelijaa. Hakijoita valittaessa ovat etusijalla opinnoissaan maisterivaiheessa olevat opiskelijat. Opintojaksolle kannattaa näin ollen hakeutua vaiheessa, jossa TK-opinnot on suoritettu.

Opintojaksolle on mahdollista hakea myös niiden opiskelijoiden, jotka ovat valmistuneet 1.8.2019 jälkeen ja haluavat täydentää tutkintoaan yliopiston tarjoaman jatkuvan oppimisen (JO) väylän kautta. JO:n kautta tulevat opiskelijat osallistuvat hakuun samoilla menettelyillä.

TEORIAOPINNOT JA EDELTÄVÄT OPINNOT

Huomaathan, että opiskelijan on ennen sairaalajakson alkamista suoritettava sielunhoidon soveltavien opintojen teoriakurssit 8 op (2424306, 2424307). Näille kursseille ilmoittautuminen tapahtuu normaalisti WebOodissa ennen kunkin kurssin alkua. Mikäli opiskelijalla ei ole suorittanut seurakuntajakson aikaista sielunhoidon ryhmää (tai vastaavaa), opintojaksolle hyväksytyn opiskelijan tulee kirjoittaa korvaava reflektoiva essee sielunhoidollisista valmiuksista.

TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT JA HAKUPROSESSI

• Täytä sähköinen lomake 3.5-17.5.2021 välisellä ajalla. Liitä hakemukseen valokuvalla varustettu ansioluettelo.
• Arvioituaan hakemukset valintatyöryhmä kutsuu opiskelijat etähaastatteluihin, jotka pidetään Teams-alustalla 26.5.2021. Haastattelut muodostuvat yksilö- ja ryhmähaastatteluista, joiden perusteella opiskelijoiden motivaatiota, vuorovaikutustaitoja, soveltuvuutta ja opiskeluvalmiuksia arvioidaan.
• Haastatteluiden perusteella valitaan 6―8 opiskelijaa ja kaksi heille valittua varahenkilöä, jotka kutsutaan edelleen psykologisiin soveltuvuustesteihin.
• Testit järjestää Psykologitiimi Päämäärä 28.5.2021 ja ne toteutetaan etänä whatsapp-videopuhelun avulla. Jos soveltuvuustesti ei anna aihetta muuhun, haastatteluissa hyväksytyt opiskelijat saavat opiskelupaikan.

• Hakulomake sielunhoidon soveltavien opintojen työssäoppimisjaksolle.

Lisätietoa

• Lue lisää kirkon virkaan vaadittavista soveltavista opinnoista WebOodissa
• Lue lisää moniammatillisista soveltavista opinnoista
• Lue lisää sielunhoidon soveltavista opinnoista WebOodissa

Vastuuyksikkö: Teologian osasto, Joensuun kampus

Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija

• ymmärtää miten uskontoa, etenkin kristinuskoa tutkitaan akateemisten menetelmien avulla,
• osaa kuvata ortodoksisen teologian eri alueiden ja oppiaineiden keskeiset tutkimuskohteet, kysymyksenasettelun ja menetelmät, sekä
• osaa hyödyntää niiden avulla saavutettuja olennaisia tutkimustuloksia kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen, koulun ja muun yhteiskunnan puitteissa.

Teologian sivuaineopiskelija voi halutessaan suorittaa sekä yleisen että ortodoksisen teologian sivuainekokonaisuudet yhdessä tai teologian pääaineopiskelija toisen koulutusohjelman tarjoamia opintoja. Lue lisää yleisen ja ortodoksisen teologian sivuainekokonaisuuksien tekemisestä yhdessä filosofisen tiedekunnan opinto-oppaasta Sivuainetarjonta-kohdasta.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää ortodoksisesta teologiasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Teologian osasto, Joensuun kampus

Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija:

• ymmärtää miten uskontoa, etenkin kristinuskoa tutkitaan akateemisten menetelmien avulla,
• osaa kuvata teologian eri alueiden ja oppiaineiden keskeiset tutkimuskohteet, kysymyksenasettelun ja menetelmät, sekä
• osaa hyödyntää niiden avulla saavutettuja olennaisia tutkimustuloksia kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen, koulun ja muun yhteiskunnan puitteissa.

Teologian sivuaineopiskelija voi halutessaan suorittaa sekä yleisen että ortodoksisen teologian sivuainekokonaisuudet yhdessä tai teologian pääaineopiskelija toisen koulutusohjelman tarjoamia opintoja. Lue lisää yleisen ja ortodoksisen teologian sivuainekokonaisuuksien tekemisestä yhdessä filosofisen tiedekunnan opinto-oppaasta Sivuainetarjonta-kohdasta.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoja

Lue lisää yleisestä teologiasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Teologian osasto, Joensuun kampus

Kansainvälistymisen opintokokonaisuuden sisältö:

• Opintokokonaisuuteen on valittava opintoja vähintään kahdesta moduulista yhteensä vähintään 25 op.
• Yhdestä moduulista opintoja voi suorittaa enintään 16 op.
• Ulkomailla suoritetuilla opinnoilla korvataan ensisijaisesti tutkintoon kuuluvia pakollisia opintoja; ylimääräiset opinnot voi liittää tähän kokonaisuuteen.
• Opintokokonaisuuteen ei voi käyttää sellaisia opintojaksoja, jotka ovat sisältyneet tai sisältyvät toiseen opintokokonaisuuteen.
• Opintokokonaisuuteen kiinnitettävät opintojaksot tulee olla suoritettu yliopisto-opintojen aikana.

MODUULI 1: Kotikansainvälistyminen (enintään 16 op)

• Toimiminen vertaistuutorina kansainvälisille opiskelijoille ja kouluttautuminen kv-opiskelijoiden vertaistuutoriksi.
• Suoritetut vieraskieliset opintojaksot, jotka eivät kuulu opiskelijan muihin opintokokonaisuuksiin.
• Osallistuminen vierailevien luennoitsijoiden vieraskielisille luennoille ja saamalla osallistumisesta jonkin suoritusmerkinnän kyseisen oppiaineen käytäntöjen mukaisesti.
• Ylioppilaskunnan kansainvälinen toiminta.

MODUULI 2: Kansainvälinen harjoittelu (enintään 16 op)

Moduulin 2 opintoja voi suorittaa opintojaksolla 1131021 Kansainvälinen harjoittelu (3-5 op), oman pää- tai sivuaineen kansainvälisellä työharjoittelulla tai muulla vapaavalintaisella kv-työharjoittelulla, jota ei ole kiinnitetty mihinkään opintokokonaisuuteen

MODUULI 3: Opinnot ulkomailla (enintään 16 op)

Yliopisto-opintojen aikana suoritettuja opintojaksoja ulkomaalaisessa korkeakoulussa. Yksittäiset kurssit, joilla ei voi korvata pakollisia tai vapaavalintaisia opintoja pää- tai sivuaineesta, voidaan sijoittaa kansainvälistymisen opintokokonaisuuteen. Vaihdossa suoritettuja korkeakoulutasoisia kieliopintoja voi käyttää myös moduuliin 5. HUOM! Ulkomailla suoritetuista opinnoista haetaan hyväksiluku omasta tiedekunnasta normaalin osaamisen tunnustamismenettelyn kautta (ohjeet: KAMU ->hakusana osaamisen tunnustaminen).

MODUULI 4: Kulttuurien tuntemus ja monikulttuurisuus (enintään 16 op)

Kokonaisuuteen voi valita kulttuurien väliseen kohtaamiseen ja viestintään liittyviä opintoja, joita ei ole liitetty muihin opintokokonaisuuksiin. Moduuliin voi sisällyttää myös ulkomaisissa korkeakouluissa tai yhteistyöverkostoissa suoritettuja eri kulttuurien tuntemukseen tai kohtaamiseen liittyviä kursseja, esim. UniPid-, UArctic-, NOVA- ja Epic Challenge-opintoja. HUOM! Muualla suoritetuista opinnoista haetaan hyväksiluku omasta tiedekunnasta normaalin osaamisen tunustamismenettelyn kautta (ohjeet: KAMU -> hakusana osaamisen tunnustaminen).

MODUULI 5: Kielitaito-opinnot (enintään 16 op)

Kokonaisuuteen voi valita kielitaito-opintoja, joita ei ole liitetty muihin opintokokonaisuuksiin. Opinnot voivat olla ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelijavaihdossa suoritettuja kielitaito-opintoja, mahdollisia kielikeskuksessa suoritettuja tai hyväksiluettuja kieliopintoja (pois lukien tutkintoon pakollisina kuuluvat kurssit sekä kertauskurssit) sekä opetusyhteistyönä muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa UEF:n opiskelijoille tarjolla olevia vapaavalintaisia kielten opintojaksoja.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus. Sivuaineen opinto-oikeutta ei tarvitse hakea eikä osallistujien määrää ole rajattu. Opintokokonaisuus on tarkoitettu ensisijaisesti suomenkielisille tai suomenkielisissä koulutuksissa opiskeleville. (Tässä kokonaisuudessa käsitteet, kuten vieras kieli, ulkomainen ja kansainvälinen perustuvat oletukseen, että Suomi on kotimaa.)

Lisätietoa

Lue lisää kansainvälistymisen opinnoista WebOodissa.

Opintokokonaisuuden koordinaattorit: uraohjaaja/suunnittelija Hanna Reinikainen, suunnittelijat Juuso Loikkanen ja Mia Laurila.

Sähköposti: kv-opintokokonaisuus@uef.fi.

Fysiikan perus- ja aineopinnoissa käydään läpi kaikki fysiikan keskeiset osa-alueet. Fysiikka soveltuu sivuaineeksi etenkin matematiikan, kemian ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijoille, mutta kaikki muutkin fysiikasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Fysiikan opetuksessa on huomioitu erikseen aineenopettajien tarpeet. Heillä opintoihin kuuluu myös fysiikan opettamiseen perehdyttäviä kursseja.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää fysiikan opinnoista WebOodista.

Vastuuyksikkö: Fysiikan ja matematiikan laitos, Joensuun kampus

Matematiikka on erityisesti luonnontieteellisen alan opiskelijoille ja luokanopettajaksi opiskeleville suositeltava sivuaine. Matematiikan alalla voi suorittaa vapaasti sivuainekokonaisuuksina perusopinnot, aineopinnot (erilliset kokonaisuudet aineenopettajalinjalaisille ja muille) sekä syventävät opinnot.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää matematiikasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Fysiikan ja matematiikan laitos, Joensuun kampus

Kemian laitoksen tarjoamat sivuaineopintokokonaisuudet ovat seuraavat:

• Kemian perusopinnot (sivuaine) 25 op (3410100)
• Kemian aineopinnot (sivuaine) 35 op (3410200)
• Kemian aineopinnot (sivuaine, opettaja) 35 op (3410500)
• Kemian perus- ja aineopinnot (sivuaine) 60 op 3410300
• Kemian perus- ja aineopinnot (sivuaine, opettaja) 60 op (3410400)

Opettajan kelpoisuuden saadakseen tulee kokonaisuudet suorittaa opettajan sivuaineen mukaisesti! Opettajaopintoihin vaaditaan pedagogisten opinto-oikeus.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää kemian sivuaineopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kemian laitos, Joensuun kampus

Metsätieteen perusopintojen sivuainekokonaisuus on avoimen yliopiston tarjonnassa kaikille metsätieteistä kiinnostuneille. Metsätieteen perus- ja aineopintojen sivuainekokonaisuudet ovat vapaasti kaikkien Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijoiden suoritettavissa.

Metsätieteen perusopinnot suoritettuaan opiskelija tunteen kestävän metsätalouden keskeiset biologiset, tekniset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset lähtökohdat. Opiskelija osaa soveltaa niitä aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamiseksi metsätaloudessa.

Metsätieteen aineopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee kestävän metsätalouden keskeiset periaatteet ja sovellutukset aineellisten ja aineettomien hyötyjen tuottamiseksi. Hän ymmärtää metsien kestävän käytön, metsään pohjautuvien aineellisten ja aineettomien hyötyjen sekä metsäluonnon väliset riippuvuudet.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää metsätieteen sivuaineopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Metsätieteiden osasto, Joensuun kampus

Kuopion kampuksella sovelletun fysiikan laitos tarjoaa fysiikan sivuaineopinnot yliopiston tutkinto-opiskelijoille. Opintoja voivat suorittaa myös avoimen yliopiston opiskelijat. Tarjolla on sekä fysiikan perus- että aineopinnot. Fysiikan perusopintokurssit on mahdollista suorittaa myös verkko-opintoina.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää sovelletun fysiikan laitoksen tarjoamista fysiikan sivuaineopinnoista WebOodissa, lukuvuosi 2020-2021.

Vastuuyksikkö: Sovelletun fysiikan laitos, Kuopion kampus

Kuopion kampuksella sovelletun fysiikan laitos tarjoaa matematiikan sivuaineopinnot yliopiston tutkinto-opiskelijoille. Opintoja voivat suorittaa myös Avoimen yliopiston opiskelijat. Tarjolla on sekä matematiikan perus- että aineopinnot.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää sovelletun fysiikan laitoksen tarjoamista matematiikan sivuaineopinnoista WebOodissa, lukuvuosi 2020-2021.

Vastuuyksikkö: Sovelletun fysiikan laitos, Kuopion kampus

Datatiede tutkii ja kehittää menetelmiä datan analysointiin ja tiedon löytämiseen suurista datajoukoista. Datatieteessä yhdistyvät tilastotiede ja useat tietojenkäsittelytieteen alat (algoritmiikka, hahmontunnistus, koneoppiminen, tekoäly jne.) Datatieteen sivuaineopinnot soveltuvat kaikille opiskelijoille, ja datalähtöisen tutkimuksen yleistyessä kaikilla aloilla datatieteen opinnot ovat erityisen tärkeitä tutkijan uraa suunnitteleville.

Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa datatieteestä joko Datatieteen sivuaineen soveltajille (25 op) tai laajan sivuaineen (väh. 60 op). Lisäksi tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijat voivat suorittaa oman datatieteen aineopintojen sivuaineen (25 + 35 op).

Sivuaineopiskelijoille

Datatieteen sivuaine soveltajille (25 op) on tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät aio jatkaa datatieteen opintoja syvemmälle, mutta haluavat perusymmärryksen datatieteen menetelmistä ja mahdollisuuksista. Sivuainekokonaisuus opettaa yleisimpien lähestymistapojen ja menetelmien perusteet sekä menetelmien käyttämistä käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Syvällisempiä datatieteen opintoja suunnittelevia opiskelijoita kehotetaan suorittamaan opintoja suoraan laajan sivuaineen (60 op) vaatimusten mukaan.

Laaja sivuainekokonaisuus (60 op) on tarkoitettu opiskelijalle, joka on kiinnostunut datatieteen menetelmien kehittämisestä. Laajan kokonaisuuden voi rakentaa joko tilastotieteen perusopintojen (25 op) sivuainekokonaisuuden, tietojenkäsittelytieteen perusopintojen (25 op) sivuainekokonaisuuden tai datatieteen sovelletun sivuainekokonaisuuden (25 op) päälle.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoja

Katso lisätietoja WebOodista.

Tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoille

Datatieteen aineopintojen sivuaine tietojenkäsittelytieteen opiskelijoille (25 + 35 op) on tarkoitettu niille tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoille, jotka haluavat laaja-alaisen ymmärryksen datatieteestä. Opinnot koostuvat soveltuvista tietojenkäsittelytieteen ja tilastotieteen kursseista ja kokonaisuuteen voi sisällyttää myös muiden laitosten tarjoamia datatieteen opintoja tukevia kursseja. Aineopintojen sivuaineen voi suorittaa tilastotieteen perusopintojen sivuaineen (25 op) jälkeen.

Opiskeluoikeus

Tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijat

Lisätietoja

Katso lisätietoja WebOodista.

Vastuuyksikkö

Tietojenkäsittelytieteen laitos, Joensuun ja Kuopion kampus

Tietojenkäsittelytieteen perusopinnot (25 op) tarjoavat opiskelijalle yleiskuvan tietojenkäsittelytieteestä ja sen osa-alueista: mitä tietojenkäsittelytiede on, ja mitä se tutkii, miten tietokone toimii, sekä opettavat ohjelmoinnin perustaidot.

Tietojenkäsittelytieteen aineopinnoissa (35 op) opiskelijat tutustuvat teoriassa ja käytännössä tietojärjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen sekä algoritmien toiminnan analysoinnin perusteisiin.

Tietojenkäsittelytieteen syventävissä opinnoissa (30 op) opiskelijat syventävät osaamistaan valitsemallaan osa-alueella, kuten datatieteessä ja tekoälyssä ja niiden eri sovellusalueilla.

Sivuaineet on kaikkien UEF-opiskelijoiden suoritettavissa kummallakin kampuksella.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää tietojenkäsittelytieteen opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Tietojenkäsittelytieteen laitos, Joensuun ja Kuopion kampus

Tilastotieteelliset menetelmät ovat kaikissa empiiriseen tietoon perustuvissa tieteissä tutkijoiden pääasiallisia työkaluja ja se sopii hyvin sivuaineeksi lähes minkä alan tutkintoon tahansa. Tilastotieteen opinnot antavat valmiuksia toisaalta ymmärtämään ja arvioimaan kriittisesti sovellusalojen tutkimustuloksia ja toisaalta tekemään itse empiiriseen tietoon perustuvaa tutkimusta.

Tilastotieteen sovellusalueet on nimetty eräissä tieteissä erityisaloiksi. Esimerkiksi biometria, ekonometria, demometria ja psykometria ovat biologian, kansantaloustieteen, väestötieteen ja psykologian tilastotiedettä soveltavia erityisaloja.

Tilastotieteen opinnot ovat avoimia kaikille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille molemmilla kampuksilla. Itä-Suomen yliopistossa tilastotiedettä on mahdollista opiskella sivuaineena aina syventävien opintojen tasolle saakka.

Itä-Suomen yliopiston tilastotieteen oppiaineessa tehdään kansainvälistä tasoa olevaa tutkimusta erityisesti tilastotieteen sovelluksissa metsätieteisiin.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää tilastotieteen sivuaineopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Tietojenkäsittelytieteen laitos, Joensuun ja Kuopion kampus

Biokemian perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee biomolekyylien rakenteet ja ominaisuudet ja hallitsee keskeisimmät metabolia-, signalointi- ja synteesireitit. Hän ymmärtää biomolekyylien rakenteen ja funktion yhteydet solujen toimintaan, myös eliötasolla. Opiskelija hallitsee keskeisemmät biokemian tutkimusmenetelmät ja osaa soveltaa niitä biologian ilmiöiden tutkimiseen.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus. Huom! Biokemiasta on tarjolla perusopintokokonaisuus biologian ja ympäristötieteen pääaineopiskelijoille (3124100) ja muille sivuaineopiskelijoille (3124400).

Lisätietoa

Lue lisää biokemian opinnoista WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen)

Vastuuyksikkö: Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Joensuun kampus

Biologian aineopinnot (30 op, 3122930) sisältävät luentoja, laboratoriotyöskentelyä, kenttäkursseja sekä eliöiden lajintuntemusta. Biologian aineopinnot koostuvat evoluutio-, eläin- ja kasvibiologian opinnoista. Aineopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee biologian alan käsitteet ja lainalaisuudet eri organisaatiotasoilla solusisäisistä tapahtumista biosfäärin toimintaan. Opiskelija ymmärtää elämän ilmiöiden laajoja kokonaisuuksia, tuntee biologian sovellusalueita ja osaa soveltaa hankkimaansa tietoa käytäntöön.

• 3122243 Eläinfysiologia ja histologia 5 op periodi 2.
• 3122237 Eläinten lajintuntemukset 1 op periodi 2 -3
• 3122230 Eläinten lajintuntemukset 1 op periodi 2 - 3
• 3122247 Eläintieteen kenttäkurssi 1 op periodi 4
• 3122223 Kehitysbiologia 2 op periodi 2
• 3122204 Biokemian perusteiden harjoitukset 2 op periodi 2
• 3122248 Eliökunnan monimuotoisuus harjoitukset 3 op periodi 1-2
• 3122246 Genetiikka ja evoluutiobiologia 5 op periodi 3-4
• 3122244 Kasvibiologia 5 op periodi 1-2
• 3122245 Kasvi- ja sienitieteen kenttäkurssi 3 op periodi 1
• 3122231 Kasvien lajintuntemus 2 op periodi 3- 4

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää biologian sivuaineopinnoista WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen).

Vastuuyksikkö: Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Joensuun kampus

Biologian syventäviin opintoihin (30 op, 3123800) voidaan valita vapaasti biologian eri osa-alueiden syventäviä opintojaksoja. Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee biologian erityiskysymykset ja -taidot.

• 3123101 Biologian filosofia ja historia 3 op
• Syventävien opintojen kirjatentit 6-10 op
• Vaihtoehtoiset biologian syventävät opintojaksot* 17-21 op

* Tähän opintokokonaisuuteen hyväksyttävät opintojaksot on lueteltu biologian pääaineen kohdalla.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää biologian sivuaineopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Joensuun kampus

Biologian perus- ja aineopinnot (60 op, 3122940) rakentuvat aineenopettajalinjan mukaisesti ympäristötieteen ja biologian yhteisistä perusopinnoista (30 op, 3710966) ja biologian aineopinnoista (30 op, 3122930).

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää biologian sivuaineopinnoista WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen)

Vastuuyksikkö: Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Joensuun ja Kuopion kampus

Hydrobiologian perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee monipuolisesti vesiekosysteemien rakenteen ja toiminnan sekä ymmärtää ihmistoimintojen vaikutuksia ympäristössä. Hän hallitsee keskeisimmät tutkimusmenetelmät ja riskinarvioinnin perusperiaatteet sekä osaa soveltaa niitä työelämässä.

• 3125102 Hydrobiologian ja limnologian perusteet 3 op
• 3125110 Ekotoksikologian perusteet 5 op
• 3125205 Baltic Sea Environment 3 op
• 3125109 Kalabiologian perusteet 3 op
• 3125111 Vesien ekologisen tilan arvioinnin lajintuntemus ja biologia 4 op
• 3125208 Hydrobiologian perusopintojen kirjatentti, limnologia 3 op
• 3125112 Hydrobiologian perusopintojen kirjatentti, vesiensuojelu 4 op

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää hydrobiologian opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Joensuun kampus

Monitieteiset ympäristöopinnot on opintokokonaisuus, joka muodostaa laaja-alaisen ja yleissivistävän johdatuksen ympäristötieteisiin. Opinnot soveltuvat sivuaineeksi kaikkien pääaineiden opiskelijoille ja ovat avoimia jokaiselle Itä-Suomen yliopistossa opiskelevalle. Opiskelija pystyy joustavasti aloittamaan opinnot mihin aikaan lukuvuotta tahansa ja hän saa hyvän orientaation kokonaisuuden suorittamiseen (verkkoluentoihin perustuva johdantokurssi).

Tarjolla on monitieteisten ympäristöopintojen perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op). Opintokokonaisuus muodostuu neljästä eri moduulista (Luonto, Yhteiskunta, Oikeus, Kulttuuri).

Opintokokonaisuuden tavoitteena on tarkastella ympäristöongelmia ja ympäristönsuojelua monitieteisestä näkökulmasta ihmisen ja luonnon vuorovaikutusprosessina. Opinnot kehittävät valmiuksia ymmärtää ja käsitellä maailmanlaajuisia ja paikallisia ympäristöongelmia, niiden syitä ja seurauksia. Eri tieteenalojen tarjoamat näkökulmat muodostavat kokonaisuuden, jossa etsitään ratkaisuvaihtoehtoja ja toimintatapoja hyvän ympäristön saavuttamiseksi.

Yleisen lähestymistapansa ansiosta tämä opintokokonaisuus on hyödyllinen monille erilaisille työurille suuntautuville opiskelijoille. Eri tieteenalojen kysymyksenasettelujen ja menetelmällisten lähestymistapojen tuntemus on tarpeen niin tutkijauralla kuin muissakin asiantuntijatehtävissä sektorista tai aihepiiristä riippumatta.

• Teemapolut (word)
• Kurssiluettelo (word)

Uutta syksyllä 2021

Monitieteiset ympäristöopinnot -opintokokonaisuuteen on luotu uusi johdantokurssien sarja. Uudet kurssit ovat tarjolla syksystä 2021 alkaen. Kurssit ovat avoimia kaikille UEF:n opiskelijoille, eivät pelkästään tätä opintokokonaisuutta suorittaville. Kurssit 5319404 Johdatus kestävän tulevaisuuden opintoihin, A osa (3 op) ja 5319406 Johdatus kestävän tulevaisuuden opintoihin, B osa (2 op) tarjoavat hyvät perustiedot kestävyydestä ja sen eri ulottuvuuksista. Kurssilla 5319405 UEF monitieteisenä ympäristötutkimuksen toimintaympäristönä ja urasuunnittelun taidot (1 op) perehdytään UEF:n ympäristötutkimukseen ja -opetukseen ja vahvistetaan monitieteisen ympäristöosaamisen työelämävalmiuksia.

• Monitieteiset ympäristöopinnot: Teemapolut 2021-2022 (Word)
• Monitieteiset ymparistöopinnot: Kurssiluettelo 2021-2022 (Word)

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää monitieteisistä ympäristöopinnoista WebOodissa.

Opintokokonaisuuden koordinaattori: Outi Ratamäki, outi.ratamaki@uef.fi

Opintohallinnolliset kysymykset ja opintokokonaisuuden koostaminen: Outi Väyrynen, outi.vayrynen@uef.fi

Vastuuyksiköt: Oikeustieteiden laitos, historia- maantieteiden laitos, ympäristö- ja biotieteiden laitos, Joensuun ja Kuopion kampukset

Ympäristötieteen aineopinnossa (30 op, 3710 977) perehdytään tarkemmin ympäristötieteen osa-alueisiin, ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen ja ympäristössä tapahtuviin prosesseihin. Keskeisiä aiheita ovat elinympäristön biologiset, fysikaaliset ja kemialliset tekijät (mm. sisä- ja ulkoilman ja veden epäpuhtaudet, mikrobit, säteily ja melu), ympäristönmuutos, maa- ja vesiekosysteemit ja niihin kohdistuvat riskitekijät, ympäristö- ja terveysriskien arviointi: altistuminen, mittaukset, vaikutusten arviointi ja torjunta sekä talous- ja jäteveden ominaisuudet, haittatekijät ja käsittely. Opinnot koostuvat luennoista, laboratoriotöistä, laskuharjoituksista, työpaikka- ja kenttämittauksista. Kokonaisuuden voi suorittaa Kuopion kampuksella.

Valitaan 30 op seuraavista:

• 3710230 Ilmasto, ilmanlaatu ja terveys (IIL), 4 op
• 3710240 Mikrobiologian laboratoriotyöt (MILA), 2 op
• 3710241A tai B Ympäristömikrobiologia (YMB), A: 4 op ja B 2 op (ilman harjoitustöitä)
• 3710242 Hydrobiologia (HYB), 3 op
• 3710243 Ionisoiva ja ionisoimaton säteily (IIS), 3 op
• 3710244 Maaekosysteemien ympäristöbiologia (MYB), 3 op
• 3710202 Meluntorjunta (ME1), 4 op
• 3710245 Sisäympäristö (SIY), 5 op
• 3710224 Kemiallinen ympäristötiede (KYT), 4 op
• 3710214 Vesikemia (VEK), 3 op
• 3710225 Ympäristötieteen mittaustekniikka (YMI), 5 op

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus. Huomaa kuitenkin, että opintojaksoille, joilla osallistujamäärää on rajoitettu (mm. harjoitustöitä sisältävät opintojaksot), otetaan ensisijaisesti niitä opiskelijoita, joiden tutkinnossa opintojakso on pakollinen.

Lisätietoa

Lue lisää ympäristötieteen sivuaineopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Kuopion kampus

Ympäristötieteen ja biologian yhteisissä perusopinnoissa (30 op, 3710966) annetaan yleiskuva eliöiden luokittelusta, rakenteesta, toiminnasta, perinnöllisyydestä, biokemiasta ja ekologiasta sekä ympäristöriskeistä ja -terveydestä.  Opinnoissa tarkastellaan solu- ja molekyylibiologian perusteita, eliökuntaa, ekologian peruskäsitteitä, ekosysteemien rakennetta ja toimintaa, ympäristön tilan arviointia ja ympäristö- ja terveysriskejä ja niihin liittyviä käsitteitä.

• 3710120 Eliökunnan monimuotoisuus (ELMO) 7 op
• 3710121 Solu- ja molekyylibiologian perusteet (SOMO) 8 op
• 3710122 Ekologian perusteet ja ekosysteemien toiminta (EKO) 7 op
• 3710123 Ympäristöriskit ja ympäristöterveys (YRT) 8 op

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus. Kokonaisuuden voi suorittaa sekä Kuopion että Joensuun kampuksella. Jokaiselle opintojaksolle tulee ilmoittautua erikseen WebOodissa.

Lisätietoa

Lue lisää sivuaineopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Joensuun ja Kuopion kampus

Kansainvälistymisen opintokokonaisuuden sisältö:

• Opintokokonaisuuteen on valittava opintoja vähintään kahdesta moduulista yhteensä vähintään 25 op.
• Yhdestä moduulista opintoja voi suorittaa enintään 16 op.
• Ulkomailla suoritetuilla opinnoilla korvataan ensisijaisesti tutkintoon kuuluvia pakollisia opintoja; ylimääräiset opinnot voi liittää tähän kokonaisuuteen.
• Opintokokonaisuuteen ei voi käyttää sellaisia opintojaksoja, jotka ovat sisältyneet tai sisältyvät toiseen opintokokonaisuuteen.
• Opintokokonaisuuteen kiinnitettävät opintojaksot tulee olla suoritettu yliopisto-opintojen aikana.

MODUULI 1: Kotikansainvälistyminen (enintään 16 op)

• Toimiminen vertaistuutorina kansainvälisille opiskelijoille ja kouluttautuminen kv-opiskelijoiden vertaistuutoriksi.
• Suoritetut vieraskieliset opintojaksot, jotka eivät kuulu opiskelijan muihin opintokokonaisuuksiin.
• Osallistuminen vierailevien luennoitsijoiden vieraskielisille luennoille ja saamalla osallistumisesta jonkin suoritusmerkinnän kyseisen oppiaineen käytäntöjen mukaisesti.
• Ylioppilaskunnan kansainvälinen toiminta.

MODUULI 2: Kansainvälinen harjoittelu (enintään 16 op)

Moduulin 2 opintoja voi suorittaa opintojaksolla 1131021 Kansainvälinen harjoittelu (3-5 op), oman pää- tai sivuaineen kansainvälisellä työharjoittelulla tai muulla vapaavalintaisella kv-työharjoittelulla, jota ei ole kiinnitetty mihinkään opintokokonaisuuteen

MODUULI 3: Opinnot ulkomailla (enintään 16 op)

Yliopisto-opintojen aikana suoritettuja opintojaksoja ulkomaalaisessa korkeakoulussa. Yksittäiset kurssit, joilla ei voi korvata pakollisia tai vapaavalintaisia opintoja pää- tai sivuaineesta, voidaan sijoittaa kansainvälistymisen opintokokonaisuuteen. Vaihdossa suoritettuja korkeakoulutasoisia kieliopintoja voi käyttää myös moduuliin 5. HUOM! Ulkomailla suoritetuista opinnoista haetaan hyväksiluku omasta tiedekunnasta normaalin osaamisen tunnustamismenettelyn kautta (ohjeet: KAMU ->hakusana osaamisen tunnustaminen).

MODUULI 4: Kulttuurien tuntemus ja monikulttuurisuus (enintään 16 op)

Kokonaisuuteen voi valita kulttuurien väliseen kohtaamiseen ja viestintään liittyviä opintoja, joita ei ole liitetty muihin opintokokonaisuuksiin. Moduuliin voi sisällyttää myös ulkomaisissa korkeakouluissa tai yhteistyöverkostoissa suoritettuja eri kulttuurien tuntemukseen tai kohtaamiseen liittyviä kursseja, esim. UniPid-, UArctic-, NOVA- ja Epic Challenge-opintoja. HUOM! Muualla suoritetuista opinnoista haetaan hyväksiluku omasta tiedekunnasta normaalin osaamisen tunustamismenettelyn kautta (ohjeet: KAMU -> hakusana osaamisen tunnustaminen).

MODUULI 5: Kielitaito-opinnot (enintään 16 op)

Kokonaisuuteen voi valita kielitaito-opintoja, joita ei ole liitetty muihin opintokokonaisuuksiin. Opinnot voivat olla ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelijavaihdossa suoritettuja kielitaito-opintoja, mahdollisia kielikeskuksessa suoritettuja tai hyväksiluettuja kieliopintoja (pois lukien tutkintoon pakollisina kuuluvat kurssit sekä kertauskurssit) sekä opetusyhteistyönä muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa UEF:n opiskelijoille tarjolla olevia vapaavalintaisia kielten opintojaksoja.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus. Sivuaineen opinto-oikeutta ei tarvitse hakea eikä osallistujien määrää ole rajattu. Opintokokonaisuus on tarkoitettu ensisijaisesti suomenkielisille tai suomenkielisissä koulutuksissa opiskeleville. (Tässä kokonaisuudessa käsitteet, kuten vieras kieli, ulkomainen ja kansainvälinen perustuvat oletukseen, että Suomi on kotimaa.)

Lisätietoa

Lue lisää kansainvälistymisen opinnoista WebOodissa.

Opintokokonaisuuden koordinaattorit: uraohjaaja/suunnittelija Hanna Reinikainen, suunnittelijat Juuso Loikkanen ja Mia Laurila.

Sähköposti: kv-opintokokonaisuus@uef.fi.

Ympäristöterveyteen ja -teknologiaan syventyville opiskelijoille (enintään 10 opiskelijaa) on tarjolla toksikologian sivuainekokonaisuus, johon sisältyy opintojaksot:

• 4219998 Toksikologian ja farmakologian perusteet, 5 op
• 3710435 Exposure Assessment, 3 op
• 4219512 Toxicological and Environmental Risk Assessment and Risk Communication, 3 op
• 4219214 Toxicology of Compounds, 4 op
• 4219500 Clinical Toxicology and Drug Safety, 5 op
• 4219211 Toxicity Testing, 3 op
• 4219996 Seminars in toxicology, 2 op

Huomaa, että kokonaisuudesta tulee suorittaa ensin Toksikologian ja farmakologian perusteet -opintojakso.

Opiskeluoikeus

Vain tiettyjen pääaineiden opiskelijoille

Lisätietoa

Lue lisää toksikologian sivuaineopinnoista WebOodissa (terveystieteiden tiedekunta -> farmasian laitos).

Vastuuyksikkö: Farmasian laitos, Kuopion kampus

Terveyden edistäminen on oppiaine, joka perustuu useiden eri tieteenalojen tietoperustaan. Opinnot soveltuvat mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa, opetustyössä sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville, sivuaineopinnoiksi terveystieteiden ja kasvatustieteiden opiskelijoille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Terveyden edistäminen ja terveystieto perus- ja aineopinnot (yhteensä 60 op) antavat opettajille terveystiedon aineenhallinnan pätevyyden. Terveyden edistämisen ja terveystiedon perusopintojen tai vastaavien opintojen keskiarvon on oltava vähintään hyvät tiedot 3/5, jotta opiskelijalle voidaan kirjoittaa todistus aineenhallinnan pätevyydestä.

Perusopintojen yhteisissä opinnoissa käsitellään terveyttä, terveyden edistämisen lähtökohtia ja terveysongelmia sekä yhteiskunnan että yksilön elämänkaaren näkökulmasta, vuorovaikutusta, terveysosaamista ja terveyskäyttäytymistä. Valinnaisissa opinnoissa opiskelija voi valita parhaiten omia tarpeitaan/ tavoitteitaan vastaavia opintoja esitetyistä vaihtoehdoista. Esimerkiksi terveystiedon opettajaksi aikova voi valita omia aiempia opintojaan täydentäviä opintojaksoja. Terveystiedon opettajaksi aikovalle suositellaan seuraavia valinnaisia opintoja: Terveystiedon sisältöjen nykyhaasteet I 4 op ja II 4 op.

Terveyden edistämisen ja terveystiedon perus- ja aineopintojen johtajina toimivat professori Hannele Turunen, professori Lauri Kuosmanen ja professori (ma.) Terhi Saaranen Hoitotieteen laitokselta ja dosentti Tiina Rissanen Lääketieteen laitokselta.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää terveyden edistämisestä ja terveystiedosta WebOodissa (terveystieteiden tiedekunta -> hoitotieteen laitos).

Vastuuyksikkö: Hoitotieteen laitos, Kuopion kampus

Ihmisen biologian sivuainekokonaisuudessa perehdyt ihmisen kehon rakenteeseen ja toimintaan” päästä varpaisiin”. Sivuaine on laajuudeltaan 25 op ja koostuu viidestä (5) erillisestä solun ja elinjärjestelmien toimintaan perehdyttävästä opintojaksosta.

Opinnot käynnistyvät Solun rakenne ja toiminta -opintojaksolla, jossa perehdytään ihmissolun rakenteeseen ja solun toiminnan kannalta keskeisiin biomolekyyleihin. Tuki- ja liikuntaelimistö; sydän ja verenkiertoelimistö sekä hengityselimistö; ruoansulatuselimistö, hermosto ja elimistön muut säätelyjärjestelmät muodostavat koko lukuvuoden kestävän opintokokonaisuuden, joissa perehdyt kunkin elinjärjestelmän rakenteeseen, toimintaan ja säätelyyn.

Kokonaisuuden päättää kuudes jakso, ihmisen biologian erityiskysymykset, jossa opiskelijana voit itse valita aiheen, johon haluat perehtyä syvemmin ja kirjoittaa lyhyen tutkielman/esseen aihepiiristä.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää Ihmisen biologia -opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksiköt: Lääketieteen laitos, biolääketieteen yksikkö, Kuopion kampus

Terveysliikunnan opinnoissa tarkastellaan liikunnan, fyysisen kunnon sekä ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä. Opinnoissa perehdytään muun muassa fyysiseen suorituskykyyn ja terveyskuntoon vaikuttaviin tekijöihin ja terveysliikuntaan. Perus- ja aineopintoihin sisältyvät keskeiset fyysisen suorituskyvyn mittaukset ja lisäksi perehdytään liikunnan turvallisuuteen sekä liikunnan käyttömahdollisuuksiin monien kansansairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Opinnoissa tarkastellaan myös liikunnan edistämisen yhteiskunnallista merkitystä.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää terveysliikunnan perus- ja aineopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Lääketieteen laitos, biolääketieteen yksikkö, liikunta- ja urheilulääketiede, Kuopion kampus

Ergonomian perusopinnot tarjoavat laaja-alaista ja monitieteistä opetusta ergonomian eri osa-alueilla. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii tunnistamaan, kuvaamaan ja mittaamaan ergonomisia ilmiöitä sekä soveltamaan tietoa käytännössä yrityksissä ja työpaikoilla. Verkko-opinnot ovat vuorovaikutteisia eli jokaisella opintojaksolla on tuutori ohjaamassa ja tehtäviin liittyy verkkokeskusteluja muiden Ergonetti-opiskelijoiden kanssa. Opintojen aikana mittauksia ja selvityksiä tehdään todellisissa työpaikkoissa yhteistyössä työyhteisön kanssa. Jos se ei onnistu, voit suorittaa opinnot myös videotallenteiden avulla.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää ergonomian ja työhyvinvoinnin perusopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopion kampus

Gerontologian perusopinnot tarjoavat perustiedot vanhuuteen ja vanhenemiseen liittyvistä ilmiöistä ja gerontologian monitieteisistä lähtökohdista. Opinnoissa johdatetaan realistisen ja kriittisen, tutkittuun tietoon perustuvan näkemyksen omaksumiseen ikääntymisestä, vanhuudesta ja näiden suhteesta terveyteen, sairastavuuteen sekä yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Opinnot vahvistavat käytännön vanhustyössä toimivien tietoutta ja laajentavat hallinto- ja suunnittelutehtävissä työskentelevien näkemystä ikääntymisen eri ulottuvuuksista. Opintojen suorittaminen vahvistaa opiskelijan kykyä etsiä, arvioida ja soveltaa gerontologian alan tietoa ja synnyttää siten alan asiantuntijuutta. Gerontologian perusopintokokonaisuus on hyödyllinen ja ajankohtainen sivuainekokonaisuus yliopiston eri pääaineiden opiskelijoille.

Gerontologian perusopintojen kokonaisuus muodostuu seuraavista opintojaksoista:

• 4450353 Johdatus gerontologiaan 2 op
• 4450354 Iäkkään hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen 6 op
• 55134001 Vanheneminen kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä 6 op
• 55134002 Katsaus palvelujärjestelmiin ja eettisiin kysymyksiin 5 op
• 4450355 Vanhuuden sairaudet ja lääkehoito 6 op

Gerontologian aineopinnoissa opiskelija syventää ja laajentaa gerontologian perusopinnoissa saavuttamaansa osaamista gerontologian alan keskeisistä ja ajankohtaisissa aiheista. Gerontologian aineopinnoissa perehdytään gerontologiseen tutkimukseen, geriatrisiin erityiskysymyksiin, iäkkäiden ihmisten terveyden ja toimintakyvyn fyysisisiin, psyykkisiin, kognitiivisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin sekä väestön vanhenemisen vaikutuksiin asunto- ja hoivapolitiikassa. Gerontologian aineopintokokonaisuus tuotetaan Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä, jolloin aineopintokokonaisuus koostuu näiden kahden yliopiston järjestämistä opintojaksoista.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää gerontologian opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopion kampus

Opinnot tuovat kansanterveystieteen alaa tutuksi sekä tieteenalana että oppiaineena. Opinnoissa perehdytään kansanterveystieteen eri osa-alueisiin, kuten suomalaisen väestön terveyteen ja globaaliin terveyteen, epidemiologian ja biostatistiikan perusteisiin sekä terveyspalveluihin ja -lakeihin.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää kansanterveystieteen opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopion kampus

Ravitsemustiede selvittää ravitsemuksen merkitystä terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa sekä tutkii syömisen merkitystä hyvinvoinnin osatekijänä. Perusopinnoissa perehdytään mm. ravitsemuksen perusteisiin, elintarvikkeisiin, ruokavalioiden merkitykseen sairauksien hoidossa, ravitsemukseen ja liikuntaan, sosiaalisessa mediassa olevaan ravitsemus- ja terveystietoon ja sen arviointiin sekä ravitsemusfysiologiaan.

Aineopinnoissa perehdytään tarkemmin elintarvikehygieniaan ja -lainsäädäntöön, ravitsemustieteen tutkimusmenetelmiin, ravitsemuspolitiikkaan, ravitsemus- ja terveyspsykologiaan, sekä syömiskäyttäytymiseen.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Lisätietoa

Lue lisää ravitsemustieteestä WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Lääketieteen laitos, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopion kampus

Suomalainen yhteiskunta on aina ollut monikulttuurinen. Valtakulttuurin ohella eri kansallisuudet, etniset ryhmät, sukupuolet, ikäryhmät, alakulttuurit ja muut sosiaaliset ryhmät ovat osa monikulttuurista yhteiskuntaa siinä missä maahanmuuttajatkin. Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet (Temokuu) -kokonaisuuden kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti näiden ryhmien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kulttuuriset ajattelumallit, arkiset terveyskäytännöt ja tiedolliset taustat, sekä näiden terveydenhuoltojärjestelmälle asettamat haasteet.

Temokuu-opintokokonaisuudessa vastaamme nopeasti muuttuvan ja kansainvälistyvän yhteiskunnan haasteisiin monitieteisestä perspektiivistä. Opintokokonaisuutemme tarjoaa monipuolisia välineitä ja näkökulmia erilaisiin työelämän tarpeisiin ja se sopii hyvin täydentämään monien eri alojen tutkintoja.

Temokuun opinnoissa perehdyt laaja-alaisesti monikulttuurisuutta ja terveyttä leikkaaviin arkisiin ja tiedollisiin kysymyksiin sekä niiden tutkimukseen. Voit opiskella Temokuun opintoja vapaasti sivuaineena tai valita yksittäisiä kursseja monipuolisesta valikoimasta oman mielenkiintosi mukaan.

Toteutamme Temokuun opetuksen monimuoto-opintoina Moodlessa. Opettajina toimivat eri opettajat kulttuuritieteistä, kansanterveystieteestä ja kliinisestä ravitsemustieteistä Itä-Suomen yliopistossa. Kursseista osa suoritetaan verkkokursseina, osa kirjatentein tai kotona kirjallisia töitä tekemällä. Kaikki opintojen suorittamiseen liittyvä ohjeistus ja muu materiaali löytyy Moodlesta. Opintokokonaisuus on suunniteltu siten, että sen voi suorittaa yhdessä lukuvuodessa.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää opinnoista WebOodista.

Vastuuyksikkö: Humanistinen osasto (Joensuun kampus) sekä kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö (Kuopion kampus)

Opinnoissa syvennytään urheiluravitsemukseen useasta eri näkökulmasta käsin ja tutkimustietoon pohjautuen. Perusopinnoissa perehdytään mm. eri lajien asettamiin ravitsemusfysiologisiin vaatimuksiin ja suorituskyvyn, palautumisen ja kehittymisen optimointiin, urheiluravitsemukseen eri ikäryhmissä, urheilijan syömiseen liittyviin ongelmiin sekä urheilijan psyykkiseen hyvinvointiin ja sen tukemiseen.

Aineopinnoissa perehdytään mm. urheiluravitsemuksen optimointiin, soveltavaan urheiluravitsemusfysiologiaan, urheiluravitsemustutkimukseen ja -ohjaukseen. Opinnoissa syvennytään urheiluravitsemukseen useasta eri näkökulmasta käsin ja tutkimustietoon pohjautuen.

Teoriatiedon syventämisen lisäksi opinnoissa painotetaan vahvasti käytännönläheisyyttä.

Opiskeluoikeus

Ilmoitus/haku ja/tai valinta

Lisätietoa

Lue lisää urheiluravitsemuksesta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopion kampus

Kansainvälistymisen opintokokonaisuuden sisältö:

• Opintokokonaisuuteen on valittava opintoja vähintään kahdesta moduulista yhteensä vähintään 25 op.
• Yhdestä moduulista opintoja voi suorittaa enintään 16 op.
• Ulkomailla suoritetuilla opinnoilla korvataan ensisijaisesti tutkintoon kuuluvia pakollisia opintoja; ylimääräiset opinnot voi liittää tähän kokonaisuuteen.
• Opintokokonaisuuteen ei voi käyttää sellaisia opintojaksoja, jotka ovat sisältyneet tai sisältyvät toiseen opintokokonaisuuteen.
• Opintokokonaisuuteen kiinnitettävät opintojaksot tulee olla suoritettu yliopisto-opintojen aikana.

MODUULI 1: Kotikansainvälistyminen (enintään 16 op)

• Toimiminen vertaistuutorina kansainvälisille opiskelijoille ja kouluttautuminen kv-opiskelijoiden vertaistuutoriksi.
• Suoritetut vieraskieliset opintojaksot, jotka eivät kuulu opiskelijan muihin opintokokonaisuuksiin.
• Osallistuminen vierailevien luennoitsijoiden vieraskielisille luennoille ja saamalla osallistumisesta jonkin suoritusmerkinnän kyseisen oppiaineen käytäntöjen mukaisesti.
• Ylioppilaskunnan kansainvälinen toiminta.

MODUULI 2: Kansainvälinen harjoittelu (enintään 16 op)

Moduulin 2 opintoja voi suorittaa opintojaksolla 1131021 Kansainvälinen harjoittelu (3-5 op), oman pää- tai sivuaineen kansainvälisellä työharjoittelulla tai muulla vapaavalintaisella kv-työharjoittelulla, jota ei ole kiinnitetty mihinkään opintokokonaisuuteen

MODUULI 3: Opinnot ulkomailla (enintään 16 op)

Yliopisto-opintojen aikana suoritettuja opintojaksoja ulkomaalaisessa korkeakoulussa. Yksittäiset kurssit, joilla ei voi korvata pakollisia tai vapaavalintaisia opintoja pää- tai sivuaineesta, voidaan sijoittaa kansainvälistymisen opintokokonaisuuteen. Vaihdossa suoritettuja korkeakoulutasoisia kieliopintoja voi käyttää myös moduuliin 5. HUOM! Ulkomailla suoritetuista opinnoista haetaan hyväksiluku omasta tiedekunnasta normaalin osaamisen tunnustamismenettelyn kautta (ohjeet: KAMU ->hakusana osaamisen tunnustaminen).

MODUULI 4: Kulttuurien tuntemus ja monikulttuurisuus (enintään 16 op)

Kokonaisuuteen voi valita kulttuurien väliseen kohtaamiseen ja viestintään liittyviä opintoja, joita ei ole liitetty muihin opintokokonaisuuksiin. Moduuliin voi sisällyttää myös ulkomaisissa korkeakouluissa tai yhteistyöverkostoissa suoritettuja eri kulttuurien tuntemukseen tai kohtaamiseen liittyviä kursseja, esim. UniPid-, UArctic-, NOVA- ja Epic Challenge-opintoja. HUOM! Muualla suoritetuista opinnoista haetaan hyväksiluku omasta tiedekunnasta normaalin osaamisen tunustamismenettelyn kautta (ohjeet: KAMU -> hakusana osaamisen tunnustaminen).

MODUULI 5: Kielitaito-opinnot (enintään 16 op)

Kokonaisuuteen voi valita kielitaito-opintoja, joita ei ole liitetty muihin opintokokonaisuuksiin. Opinnot voivat olla ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelijavaihdossa suoritettuja kielitaito-opintoja, mahdollisia kielikeskuksessa suoritettuja tai hyväksiluettuja kieliopintoja (pois lukien tutkintoon pakollisina kuuluvat kurssit sekä kertauskurssit) sekä opetusyhteistyönä muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa UEF:n opiskelijoille tarjolla olevia vapaavalintaisia kielten opintojaksoja.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus. Sivuaineen opinto-oikeutta ei tarvitse hakea eikä osallistujien määrää ole rajattu. Opintokokonaisuus on tarkoitettu ensisijaisesti suomenkielisille tai suomenkielisissä koulutuksissa opiskeleville. (Tässä kokonaisuudessa käsitteet, kuten vieras kieli, ulkomainen ja kansainvälinen perustuvat oletukseen, että Suomi on kotimaa.)

Lisätietoa

Lue lisää kansainvälistymisen opinnoista WebOodissa.

Opintokokonaisuuden koordinaattorit: uraohjaaja/suunnittelija Hanna Reinikainen, suunnittelijat Juuso Loikkanen ja Mia Laurila.

Sähköposti: kv-opintokokonaisuus@uef.fi.

Geoinformatiikan opintokokonaisuus (25 op) on monitieteinen opintokokonaisuus, jonka tuottavat yhdessä maantiede, metsätieteet, tietojenkäsittelytiede ja tilastotiede.

Geoinformatiikan opintokokonaisuutta suositellaan sivuaineopinnoiksi alasta kiinnostuneille opiskelijoille. Erityisen hyvin se sopii geoinformatiikan opintoja tarjoavien yksiköiden pääaineopiskelijoiden sivuaineopinnoiksi. Geoinformatiikan opinnot on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat oppia hyödyntämään paikka- ja aluetietoa sekä oppia sen tuottamista, analyysiä ja sovellutuksia.

Geoinformatiikkaa tarvitaan esimerkiksi maantieteen, luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen, hallinnon, logistiikan ja metsätieteiden alalla. Useimmat geofysikaaliset ilmiöt ovat paikkaan sidottuja, ja monet suunnittelun alat kuten kaavoitus ja aluesuunnittelu hyödyntävät geoinformatiikkaa.

Geoinformatiikan opinnoissa perehdytään paikka- ja aluetiedon kuvaamiseen ja analysointiin sekä sen tietokoneavusteiseen tuottamiseen ja muokkaamiseen. Opintokokonaisuuteen kuuluu kaukokartoituksen opintoja sekä perehtymistä alue- ja paikkatiedon hyödyntämiseen. Opinnot rakentuvat siten, että kursseista muodostuu kokonaisuus, jonka suorittanut hallitsee GIS-tekniikkaa ja ymmärtää ohjelmistojen toiminnan perusteita ja maantieteellisiä ja spatiaalisia jakaumia sekä niiden teoreettisia perusteita.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää geoinformatiikan opintokokonaisuudesta WebOodista.

Vastuuyksikkö: Historia- ja maantieteiden laitos, Joensuun kampus

Geospatiaalisen analyysin monitieteinen opintokokonaisuus (25 op) kehittää opiskelijan menetelmällisiä valmiuksia paikka- ja aluetiedon analysoinnissa ja siihen liittyvissä sovellutuksissa. Kokonaisuutta suositellaan opiskeltavaksi myös erillisinä tai geoinformatiikan opintokokonaisuuden rinnalla. Opinnot voi aloittaa jo perus- ja aineopintovaiheessa. Kokonaisuus on tarkoitettu täydentämään menetelmällisiä opintoja siten, että opiskelija voi hyödyntää kursseilla saatua osaamista syventävissä opinnoissa sekä jatko-opinnoissa. Geospatiaalisen analyysin opintokokonaisuuden tavoitteena on spatiaalisten analyysimenetelmien oppiminen sekä soveltaminen todennäköisyyslaskentaan, testaamiseen ja mallinnukseen perustuvan päättelyn avulla.

Geoinformatiikan opintokokonaisuus on painottunut paikkatiedon käsittelyyn ja käyttöön, kun taas geospatiaalisen analyysin opintokokonaisuus on menetelmäsuuntautunut ja keskittyy aineistojen analyysiin, testaamiseen ja mallinnukseen.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää geospatiaalisen analyysin opinnoista WebOodista.

Vastuuyksikkö: Historia- ja maantieteiden laitos, Joensuun kampus

Historiaa voi opiskella vapaasti sivuaineena perus-, aine- ja syventävät opinnot. Historian perusopintokokonaisuuden suorittamisen jälkeen valitaan aineopintoihin ja syventäviin opintoihin suuntautuminen joko Suomen tai yleiseen historiaan.

Historian perusopinnot (25 op) suoritettuaan opiskelija

• tunnistaa, osaa analysoida ja osallistua historiaan ja sen käyttöön liittyviin keskusteluihin
• on perehtynyt historiaan tieteenalana ja ymmärtää sen tutkimuksen luonteen tunnistaa,
• osaa analysoida ja osallistua historiaan ja sen käyttöön liittyviin keskusteluihin.

Historian aineopinnot (35 op) suoritettuaan opiskelija

• hallitsee historian tutkimusprosessin eri vaiheet
• pystyy etsimään ja analysoimaan erilaista aineistoa sekä tuottamaan tältä pohjalta tutkimukselliset kriteerit täyttävän harjoitustyön
• kykenee puolustamaan tulkintojaan ja analysoimaan muiden tuottamaa tekstiä seminaarikeskustelussa
• on perehtynyt valitsemiinsa historian osa-alueisiin.

Historian syventävät opinnot (65 op) suoritettuaan opiskelija

• on perehtynyt laaja-alaisesti historiantutkimuksen kehityslinjoihin ja menetelmiin.
• on hankkinut hyvän asiantuntemuksen valitsemiltaan erikoistumisalueilta
• kykenee itsenäisesti tuottamaan laajan (noin 50–60 sivua) tieteellisen tutkielman ja perustelemaan tutkimukseen liittyviä ratkaisujaan tieteellisessä keskustelussa.

Sivuaineopinnot aloitetaan Historiatieteen perusteilla (1 op), jolla opiskelija saavuttaa perusvalmiudet menetykselliseen historian opiskeluun. Opintojakson voi suorittaa neljänä ajankohtana vuodessa palauttamalla essee ennen jotakin seuraavista päivämääristä: 15.9., 15.11., 15.1. tai 15.3. Kunkin ajankohdan jälkeen esseet arvioidaan kolmen viikon kuluessa. Opintojakson hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä Historian esitykset- opintojaksoille osallistumiselle.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää historiasta WebOodissa. (avautuu uuteen välilehteen)

Opintoneuvonta ja opintokokonaisuuksien koostaminen: Amanuenssi Ville Hamunen

Vastuuyksikkö: Historia- ja maantieteiden laitos, Joensuun kampus

Maantieteiden ja ympäristöpolitiikan perusopinnot (25 op) ovat yhteiset. Maantiede tutkii paikallisia, alueellisia ja globaaleja luonnonjärjestelmiä. Opinnoissa syvennytään ihmisen ja luonnon suhteiden ohella yhteiskunnan sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta.

Yhteiskuntamaantiede on maantieteen erikoisala, jossa perehdytään ihmisen, yhteisöjen, kulttuurien, talouden ja ympäristön vuorovaikutussuhteisiin sekä ilmiöiden sijaintia, levinneisyyttä ja muutosta koskevaan suunnitteluun ja hallintaan. Yhteiskuntamaantiedettä ei voi opiskella pääaineena muissa suomalaisissa yliopistoissa.

Aineenopettajan pätevyden saa suorittamalla maantieteen opintoja 60 op (25 op + 35 op).

• Maantieteiden ja ympäristöpolitiikan perusopinnot 25 op (5116090)
• Maantieteen aineopinnot sivuaineopiskelijalle 35 op (5118899)
• Maantieteen aineopinnot (aineenopettaja) sivuaineopiskelijalle 35 op (5118898)
• Yhteiskuntamaantieteen aineopinnot sivuaineopiskelijalle 35 op (5118897)

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää opinnoista WebOodista.

Vastuuyksikkö: Historia- ja maantieteiden laitos, Joensuun kampus

Monitieteiset ympäristöopinnot on opintokokonaisuus, joka muodostaa laaja-alaisen ja yleissivistävän johdatuksen ympäristötieteisiin. Opinnot soveltuvat sivuaineeksi kaikkien pääaineiden opiskelijoille ja ovat avoimia jokaiselle Itä-Suomen yliopistossa opiskelevalle. Opiskelija pystyy joustavasti aloittamaan opinnot mihin aikaan lukuvuotta tahansa ja hän saa hyvän orientaation kokonaisuuden suorittamiseen (verkkoluentoihin perustuva johdantokurssi).

Tarjolla on monitieteisten ympäristöopintojen perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op). Opintokokonaisuus muodostuu neljästä eri moduulista (Luonto, Yhteiskunta, Oikeus, Kulttuuri).

Opintokokonaisuuden tavoitteena on tarkastella ympäristöongelmia ja ympäristönsuojelua monitieteisestä näkökulmasta ihmisen ja luonnon vuorovaikutusprosessina. Opinnot kehittävät valmiuksia ymmärtää ja käsitellä maailmanlaajuisia ja paikallisia ympäristöongelmia, niiden syitä ja seurauksia. Eri tieteenalojen tarjoamat näkökulmat muodostavat kokonaisuuden, jossa etsitään ratkaisuvaihtoehtoja ja toimintatapoja hyvän ympäristön saavuttamiseksi.

Yleisen lähestymistapansa ansiosta tämä opintokokonaisuus on hyödyllinen monille erilaisille työurille suuntautuville opiskelijoille. Eri tieteenalojen kysymyksenasettelujen ja menetelmällisten lähestymistapojen tuntemus on tarpeen niin tutkijauralla kuin muissakin asiantuntijatehtävissä sektorista tai aihepiiristä riippumatta.

• Teemapolut (word)
• Kurssiluettelo (word)

Uutta syksyllä 2021

Monitieteiset ympäristöopinnot -opintokokonaisuuteen on luotu uusi johdantokurssien sarja. Uudet kurssit ovat tarjolla syksystä 2021 alkaen. Kurssit ovat avoimia kaikille UEF:n opiskelijoille, eivät pelkästään tätä opintokokonaisuutta suorittaville. Kurssit 5319404 Johdatus kestävän tulevaisuuden opintoihin, A osa (3 op) ja 5319406 Johdatus kestävän tulevaisuuden opintoihin, B osa (2 op) tarjoavat hyvät perustiedot kestävyydestä ja sen eri ulottuvuuksista. Kurssilla 5319405 UEF monitieteisenä ympäristötutkimuksen toimintaympäristönä ja urasuunnittelun taidot (1 op) perehdytään UEF:n ympäristötutkimukseen ja -opetukseen ja vahvistetaan monitieteisen ympäristöosaamisen työelämävalmiuksia.

• Monitieteiset ympäristöopinnot: Teemapolut 2021-2022 (Word)
• Monitieteiset ymparistöopinnot: Kurssiluettelo 2021-2022 (Word)

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää monitieteisistä ympäristöopinnoista WebOodissa.

Opintokokonaisuuden koordinaattori: Outi Ratamäki, outi.ratamaki@uef.fi

Opintohallinnolliset kysymykset ja opintokokonaisuuden koostaminen: Outi Väyrynen, outi.vayrynen@uef.fi

Vastuuyksiköt: Oikeustieteiden laitos, historia- maantieteiden laitos, ympäristö- ja biotieteiden laitos, Joensuun ja Kuopion kampukset

Opintokokonaisuus muodostaa laaja-alaisen ja monitieteisen johdatuksen Venäjä- ja rajatutkimukseen. Venäjän, rajojen ja raja-alueiden yhteiskunnallisia kehityskulkuja tarkastellaan opinnoissa eri tieteenalojen näkökulmista. Historian, kulttuuritieteiden, yhteiskuntapolitiikan, sosiologian ja yhteiskuntamaantieteen opintojaksoja sisältävät opinnot soveltuvat sivuaineeksi etenkin eri yhteiskuntatieteellisille ja humanistisille aloille. Opinnoissa liikutaan myös erilaisilla kulttuurisilla ja identiteettien rajapinnoilla. Maantieteellisesti opinnot keskittyvät Luoteis-Venäjään ja Euroopan raja-alueille.

Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa arvioida ja ymmärtää, millaiset poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja historialliset prosessit ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat venäläisen yhteiskunnan kehitykseen. Lisäksi opiskelija osaa arvioida ja ymmärtää erilaisten rajojen ja raja-alueiden muodostumista ja merkityksiä niin Euroopan kuin Venäjänkin kehityksessä. Opiskelija kykenee myös arvioimaan ja ymmärtämään ihmistoimintaa eri tavoin jäsentävien rajanvetojen ja kohtaamisten muodostumista sekä näitä prosesseja ohjaavia politiikkoja.

Työelämässä tarvitaan tänä päivänä usein monipuolista tietämystä Venäjästä sekä raja-alueiden kehityksestä ja yhteyksistä Euroopan unionin politiikkoihin. Eurooppalaiset raja- ja reuna-alueet nostavat esiin monenlaisia yhteiskunnallisen kehityksen haasteita. Talouden ja yritystoiminnan sekä hallinnollisen ohjauksen ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuustehtävissä työskentelevät käsittelevät näitä haasteita työssään. Eri hallinnonalojen ja kansalaisyhteiskunnan toimijat tekevät Venäjä-yhteistyötä ja toteuttavat erilaisia kehittämisprojekteja sekä EU-ohjelmia. Suomen ja Venäjän väliset taloudelliset suhteet konkretisoituvat yritysten vienti- ja ulkomaantoiminnoissa sekä matkailun kehittämisessä.

Opintotarjonta jakautuu kolmeen moduuliin:

• Venäjän kieli ja kulttuuri (Russian Language and Culture)
• Historia, raja, etnisyys ja identiteetit (History, Border, Ethnicity, and Identities)
• Yhteiskunta, raja-alueet, eurooppalainen naapuruus (Society, Border Regions, and European Neighbourhood)

Opiskelija voi suorittaa valitsemiaan opintojaksoja eri moduuleista tiettyjen perusopintoihin (25 op) kuuluvien pakollisten opintojaksojen lisäksi. Perusopintokokonaisuuden suorittamiseksi vaaditaan pakollisia opintoja 12 opintopistettä.

Opiskelukielinä ovat sekä suomi että englanti. Opiskelijalla voi sisällyttää sivuaineopintoihinsa myös kieliopintoja (esim. venäjän kieli) moduulissa Venäjän kieli ja kulttuuri. Kielikursseja on tarjolla yliopiston kielikeskuksessa. Kielikeskus informoi kielikohtaisesta opetuksesta, kurssien sisällöistä ja lähtötasoista.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää Venäjä- ja rajatutkimuksen opinnoista WebOodista.

Opintokokonaisuuden koostaminen ja opintoneuvonta: Amanuenssi Ville Hamunen, ville.hamunen@uef.fi.

Vastuuyksikkö: Historia- ja maantieteiden laitos, Joensuun kampus

Yhteiskuntaoppi opetettavana aineena -opintokokonaisuus antaa pätevyyden opettaa yhteiskuntaoppia peruskoulussa, mikäli tutkintoihin sisältyvät myös vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan pedagogiset opinnot. Lukion yhteiskuntaopin opettamisen pätevyyden Yhteiskuntaoppi opetettavana aineena -opintokokonaisuus antaa siinä tapauksessa, että henkilö on lisäksi suorittanut vähintään yhden opetettavan aineen (esimerkiksi historia) perus-, aine- ja syventävät opinnot, joiden laajuus on yhteensä vähintään 120 opintopistettä.

Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija omaa käsityksen yhteiskuntatieteellisen tiedon syntymisestä, luonteesta ja sen käytöstä eri tieteenaloilla. Opiskelija ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusmekanismit sekä Euroopan unionin toiminnan ja päätöksenteon lähtökohdat ja käytännöt. Lisäksi opiskelija tuntee vaikuttamisen mahdollisuudet ja kanavat, osaa suhtautua kriittisesti yhteiskunnasta ja sen toiminnasta esiintyvään tietoon ja käytävään keskusteluun sekä osaa soveltaa tietämystään käytännön opetustyössä.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää opinnoista WebOodista.

Lisätietoja ja kokonaisuusmerkinnät: Amanuenssi Ville Hamunen, ville.hamunen@uef.fi.

Vastuuyksikkö: Historia- ja maantieteiden laitos, Joensuun kampus

Maantieteiden ja ympäristöpolitiikan perusopinnot (25 op) ovat yhteiset.

Ympäristöpolitiikan aineopinnoissa (35 op) opiskelija perehtyy syvällisesti yhteiskunnan ja ympäristön suhteen ulottuvuuksiin sekä ympäristöongelmien ja luonnonvarojen käytön yhteiskunnallisiin haasteisiin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin. Opiskelija oppii hahmottamaan ympäristökysymysten hallintaa monitasoisesti paikallisesta, kansallisesta sekä globaalista näkökulmasta käsin. Ympäristöpolitiikka tarjoaa oppiaineena laaja-alaista yhteiskuntatieteellistä osaamista ympäristöalan ja kestävän kehityksen tehtäviin.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää ympäristöpolitiikan opinnoista WebOodista.

Vastuuyksikkö: Historia- ja maantieteiden laitos, Joensuun kampus

Lisätietoa / Further information

Lue lisää kauppatieteiden sivuaineista WebOodissa.

More information on the WebOodi.

Vastuuyksikkö: Kauppatieteiden laitos, Kuopion kampus

Responsible unit: UEF Business School, Joensuu Campus and Kuopio Campus

Opiskeluoikeus / Study right

Vain kauppatieteiden opiskelijoille tarjolla oleva sivuaine.

Restricted access – only for UEF Business School students.

Lisätietoa / Further information

Lue lisää kauppatieteiden sivuaineista WebOodissa.

More information on the WebOodi.

Vastuuyksikkö: Kauppatieteiden laitos, Kuopion kampus

Responsible unit: UEF Business School, Kuopio Campus

In our programme we emphasise three core themes: internationalization, business-to-business sales, and cross-cultural communication. The content of the programme rests on the latest theoretical findings and case exercises, group work and collaboration between peer students, staff and B2B companies.

Opiskeluoikeus / Study right

Vain kauppatieteiden opiskelijoille tarjolla oleva sivuaine.

Restricted access – only for UEF Business School students.

Lisätietoa / Further information

Lue lisää kauppatieteiden sivuaineista WebOodissa.

More information on the WebOodi.

Vastuuyksikkö: Kauppatieteiden laitos, Kuopion kampus

Responsible unit: UEF Business School, Kuopio Campus

Lisätietoa

Lue lisää kauppatieteiden sivuaineista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kauppatieteiden laitos, Joensuun ja Kuopion kampus

Kestävä liiketoiminta ja yhteiskunta -opintokokonaisuus on monitieteinen kokonaisuus, jossa käsitellään kestävän talouden mahdollisuuksia ja haasteita liiketalouden, ympäristön ja lainsäädännön näkökulmista. Opiskelija perehtyy kiertotalouden ilmiöihin, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kiertotalouden liiketoimintamalleihin.

Opintojen jälkeen osaat soveltaa erilaisia näkökulmia yritysten ja yhteisöjen toiminnassa, tunnistat vastuullisen liiketoiminnan mahdollisuuksia ja ymmärrät, miten kestävä talous muuttaa yhteiskunnallista keskustelua.

Kestävä liiketoiminta ja yhteiskunta -opintokokonaisuus sopii kaikille yhteiskuntatieteistä ja liiketaloustieteistä kiinnostuneille. Opinnot antavat valmiuksia toimia kestävän talouden asiantuntijana ja kehittäjänä yrityksissä, yhteisöissä ja yrittäjänä. Sivuainekokonaisuus on mahdollista suorittaa myös verkko-opintoina ja englannin kielellä.

Lue lisää kauppatieteiden sivuaineista WebOodissa. (avautuu uuteen ikkunaan)

More information on the WebOodi.

Vastuuyksikkö: Kauppatieteiden laitos, Joensuun ja Kuopion kampus

Responsible unit: UEF Business School, Joensuu Campus and Kuopio Campus

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää kauppatieteiden sivuaineista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kauppatieteiden laitos

Laskentatoimen tehtäviin kuuluu organisaation toimintaa kuvaavan taloudellisen tiedon kerääminen, rekisteröiminen ja analysoiminen sekä liiketoiminnan kehittäminen taloudelliseen tietoon nojautuen. Rahoituksen opiskelu antaa puolestaan valmiuksia mm. rahoitusmarkkinoiden toiminnan hahmottamiseen sekä organisaation lyhyen ja pitkän aikavälin rahoituksen suunnitteluun. Laskentatoimen ja rahoituksen suuntautumisvaihtoehdossa opiskellaan yritysten ja muiden organisaatioiden taloudellisen toiminnan suunnittelua, hallintaa ja mittaamista.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää kauppatieteiden sivuaineista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kauppatieteiden laitos, Kuopion kampus

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää kauppatieteiden sivuaineista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kauppatieteiden laitos, Joensuun kampus

LITO-opintokokonaisuuden kursseja ei voi sisällyttää KTK- tai KTM-tutkintoon. LITO-opintojaksojen sisällöt ja oppimistavoitteet on suunniteltu opiskelijalle, joka suorittaa muuta kuin kauppatieteellistä tutkintoa. Näin ollen kurssien sisältö ja aiheiden käsittelytapa poikkeavat kauppatieteellisten tutkintojen perusopinnoista. Tämän vuoksi LITO-kurssit eivät myöskään sovellu kauppatieteellisen tutkinnon perusopintoja korvaaviksi kursseiksi.

Ennen LITO-opintojaksojen suorittamista opiskelijan tulee varmistua, että kyseiset opintojaksot:

• voidaan sisällyttää omaan tutkintoon/opintoihin
• eivät ole sisällöltään päällekkäisiä muiden omaan tutkintoon sisältyvien opintojen kanssa.

LITO-opintokokonaisuuteen voi sisällyttää ainoastaan LITO-opintojaksoja.

Opiskelijoihin sovelletaan opetusta tuottavan yliopiston arviointia ja kurinpitoa koskevia sääntöjä.

Opiskelijan opas, joka sisältää tarpeellista käytännön tietoa ja ohjeita LITO-opintojen suorittamiseen,

löytyy DigiCampuksesta (avautuu uuteen välilehteen)

Lisätietoa

Lue lisää kauppatieteiden sivuaineista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kauppatieteiden laitos, Joensuun ja Kuopion kampus

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää kauppatieteiden sivuaineista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kauppatieteiden laitos, Joensuun ja Kuopion kampus

Johtamisen ja markkinoinnin opintokokonaisuudessa käsitellään organisaation ja asiakaslähtöisen liiketoiminnan jatkuvaa kehittämistä. Johtamisen opinnoissa keskeisiä teemoja ovat yritysten ja yhteisöjen rakentuminen ja kehittäminen, yhteisöjen moninaisuus ja vastuullinen johtaminen sekä vuorovaikutus ja viestintä johtamisessa ja muutostilanteissa.  Markkinoinnissa opiskellaan muuttuvia markkinoita ja liiketoimintaympäristöjä, sidosryhmien osallistamista liiketoiminnan luomiseen ja kehittämiseen sekä vastuullista markkinointia.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää kauppatieteiden sivuaineista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kauppatieteiden laitos, Joensuun ja Kuopion kampus

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää kauppatieteiden sivuaineista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kauppatieteiden laitos

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää kauppatieteiden sivuaineista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kauppatieteiden laitos, Kuopion kampus

Lisätietoa

Lue lisää kauppatieteiden sivuaineista WebOodissa.

Sivuainekokonaisuus tarjotaan viimeisen kerran lkv. 2020-21. Perusopintokokonaisuuden ennen 31.7.2021 aloittaneet voivat tehdä opintonsa loppuun 31.7.2022 mennessä.

Vain avoimen yliopiston kokonaisuutena tarjottavan aineopintokokonaisuuden ennen 31.7.2021 aloittaneet voivat tehdä opintonsa loppuun 31.7.2023 mennessä.

Vastuuyksikkö: Kauppatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopiston avoin yliopisto

Yrittäjyyden sivuaineopinnot suoritettuaan opiskelija ymmärtää liiketoiminnan synnyttämisen, johtamisen ja kehittämisen lähtökohdat ja edellytykset. Hän tunnistaa yrittäjyyden tarjoamat mahdollisuudet ja esteet niin yleisesti kuin omalta kohdaltaan. Hänellä on valmiuksia ja hän tuntee menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla hän voi analysoida, suunnitella ja kehittää yritystoimintaa asiakaslähtöisesti markkinat huomioiden. Hän tuntee innovointiin, tuote- ja palvelukehittämiseen sekä yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen liittyviä teorioita ja malleja ja hänellä on tieto-taitoa soveltaa niitä käytäntöön.

Opiskelija osaa arvioida osaamistaan ja kehityskohteitaan niin yrittäjyyden kuin työelämän näkökulmista. Hänellä on taitoa toimia ryhmässä tavoitteellisesti ja hyvät valmiudet kehittää verkostojaan eri aloja edustavien opiskelijoiden, yritysten ja asiantuntijoiden kanssa.

Minor studies in entrepreneurship deepens students understanding of the bases and requirements of generating, managing, and developing businesses. Students can recognize the opportunities and barriers of entrepreneurship in general and more specifically applying to their own situation. They are able and know methods and tools to analyse, plan and develop businesses from the perspectives of customers and markets. They know theories and models related to innovation, product and service development as well as starting and developing a firm. In addition, they know how to apply these theories and models in practice.

Students can assess their own know-how and areas of development from the perspectives of entrepreneurship and work life. They have know-how to work target-orientedly in groups and they are also well prepared to network with students, firms, and experts in different fields.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää kauppatieteiden sivuaineista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Kauppatieteiden laitos

The student will get a basic understanding of cross-cutting food law and policy issues.

Choose min. 25 ects:

• 5119164 Food and Society I 5 ects
• 5119165 Food and Society II 5 ects
• 5311654 Food Law and Policy 5 ects
• 5311640 Animal Law and Policy 5 ects
• 5311641 EU Food Law 5 ects
• 5311658 Trade, Development and Innovation Regulation 5 ects

Opiskeluoikeus / Study right

Vapaa sivuaineoikeus.

Free choice of minor.

Lisätietoa / Further information

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

More information on the WebOodi.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Responsible unit: UEF Law School, Joensuu Campus

Basic Studies in International Law (25 ects) consist of two obligatory courses. Besides the two obligatory courses, students are free to choose how they compile the courses for the basic studies (25 ects). Basic Studies in International Law are a suitable minor for example for students studying European Law as their major. Also, Basic Studies in International Law can be recommended for students who wish to add an international perspective into their studies or students who are interested in international placements or career after graduation.

• 5311093 Public International Law 5 ects
• 5311014 Seminar on International Dispute Settlement 5 ects
• 5311115 International Energy Law and Policy 5 ects
• 5311720 International Environmental Law I 5 ects
• 5311721 Climate Change Law and Policy 5 ects
• 5311722 Seminar on International and European International Law 5 ects

Opiskeluoikeus / Study right

Vapaa sivuaineoikeus.

Free choice of minor.

Lisätietoa / Further information

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

More information on the WebOodi.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Responsible unit: UEF Law School, Joensuu Campus

Empiirisen oikeustutkimuksen opintokokonaisuus soveltuu erityisen hyvin niille opiskelijoille, jotka haluavat saada metodiset valmiudet empiirisen tutkimuksen tekemiseen, suunnittelevat käyttävänsä empiiristä tutkimusmenetelmää opinnäytetyössään tai ovat suuntautumassa tehtäviin, joissa hyödynnetään empiirisellä tutkimuksella tuotettua tietoa.

Oikeustieteiden järjestämät opintojaksot (kuvaukset WebOodissa):

• 5311407 Johdatus empiiriseen oikeustutkimukseen 5 op
• 5311916 Empiirisen oikeustutkimuksen seminaari 5 op
• 5311419 Oikeussosiologia ja kriminologia 5 op

Muiden yksiköiden järjestämät opintojaksot (kuvaukset WebOodissa):

• 5010102 Tilastollisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op
• 5010103 Laadullisten menetelmien perusteet yhteiskunta- ja kauppatieteilijöille 3 op
• 5010104 Tilastollisten menetelmien jatkokurssi 5 op
• 5010105 Haastattelu- ja tekstiaineistojen analyysi 5 op
• 5010106 Tilastollisten menetelmien työpaja 5 op
• 3622224 SPSS-verkkokurssi 1 op (Tilastotiede)
• 3622347 Bayes-päättely 1 5 op (Tilastotiede)
• 3622223 R-kieli 2 op (Tilastotiede)
• 3622351 Tilastollinen data-analyysi 6 op

Lisäksi opintosuorituksena voidaan hyväksyä muu, vastuuopettajan kanssa erikseen sovittava empiirisen tutkimuksen menetelmäkurssi.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Eurooppaoikeuden opetuksen tavoitteena on antaa yleiskuva integraation historiasta ja monipuoliset perustiedot Euroopan unionin päätöksenteosta sekä keskeisistä aineellisoikeudellisista aloista, etenkin sisämarkkina- ja kilpailuoikeudesta. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää EU:n päätöksenteon oikeudellisia ja poliittisia ulottuvuuksia, osaa analysoida, vertailla ja arvioida erityyppisiä EU-oikeudellisesti relevantteja aineistoja (perussopimukset, sekundäärilainsäädäntö, oikeuskäytäntö, toimielinten väliset sopimukset, soft law -aineisto) ja osaa perustella oikeudellisia tulkintaratkaisuja eurooppaoikeudellisin argumentein.

Eurooppaoikeuden opintojaksot suositellaan suoritettavaksi opinto-oppaassa esitetyssä järjestyksessä. Jaksojen sisältö on suunniteltu siten, että kukin jakso rakentuu edellisissä jaksoissa opiskeltujen asioiden hallinnalle. Esimerkiksi kaikille pääaineopiskelijoille olisi suotavaa osallistua aivan aluksi Eurooppaoikeuden perusteet -kurssille, jossa annetaan yleiskuva eurooppaoikeuden sisällöstä. Oppiaineen opetusmenetelmissä painottuvat luennot, seminaarit ja kirjatentit. Opetusta on tarjolla sekä suomeksi että englanniksi.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Finanssioikeuden opintojen tavoitteena on antaa kokonaiskuva finanssioikeudesta oikeudenalana. Opinnot antavat hyvät valmiudet myös muiden kuin vero-oikeudellisten päätösten tekemiseen.

Finanssioikeuden opinnot aloitetaan vero-oikeuden perusteet -opintojaksolla, minkä jälkeen toisena opiskeluvuotena suoritetaan henkilöverotuksen perusteet, elinkeinoverotuksen perusteet, arvonlisäverotuksen perusteet ja perintö- ja lahjaverotus.

Elinkeinoverotuksen erityiskysymyksiä koskeva opintojakso on syytä suorittaa vasta elinkeinoverotuksen perusteiden opintojakson jälkeen, samoin arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä koskeva opintojakso arvonlisäverotuksen perusteiden jälkeen. Verotusmenettelyn ja veroprosessin opintojakso on tarkoituksenmukaista suorittaa vasta vero-oikeuden perusteiden jälkeen. Maa- ja metsätalousverotuksen perusteet on perusteltua suorittaa vasta henkilöverotuksen perusteiden ja elinkeinoverotuksen perusteiden jälkeen. Opintojen myöhempään vaiheeseen kannattaa jättää kansainvälinen verotus, finanssihallinto-oikeus ja aivan aineopintojen loppupuolelle vero-oikeuden oikeustapausharjoitukset. Siviilioikeuden tarjontaan kuuluva yhtiöoikeus (5 op) on tärkeä erityisesti liikeverotuksen kannalta. Laskentatoimen perusteet on finanssioikeuden tarjonnassa (tuottajana kauppatieteiden laitos), ja opinto-jakson hallinnalla on hyvin suurta merkitystä erityisesti liikeverotuksessa, mutta myös finanssihallinto-oikeuden opinnoissa.

Opintojen suorittamisjärjestys perustuu siihen, että myöhempi opintojakso perustuu edellisissä jaksoissa opitun varaan.

Itä-Suomen yliopistossa on tarjolla erittäin laaja valikoima finanssioikeuden aineopintoja. Finanssioikeuden opinnot valmentavat opiskelijoita toimimaan paitsi verohallinnon monipuolisissa ja haasteellisissa tehtävissä myös vero-oikeuden asiantuntijatehtävissä tilintarkastusyhteisöissä ja muissa yrityksissä ja yhteisöissä.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Hallinto-oikeuden perus- ja aineopinnot (25 + 35 op) voi koota useilla eri tavoilla. Jäljempänä esitetty kuvaus hallinto-oikeuden perusopinnoista on suositus: vain yleishallinto-oikeuden opintojakso on pakollinen osa hallinto-oikeuden perusopintoja (25 op). Kandidaatin tutkielma (10 op) on taas pakollinen osa aineopintoja. Hallinto-oikeuden perus- ja aineopintoihin (yht. 60 op) voi myös sisällyttää edellä tässä oppaassa esitetyn mukaisesti 19 opintopisteen verran muita kuin hallinto-oikeuden opintojaksoja. Suositeltavia yksittäisiä opintojaksoja ovat esimerkiksi sopimusoikeuden, työoikeuden, eurooppaoikeuden ja valtiosääntöoikeuden opintojaksot.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Hyvinvointioikeuden perusopintojen tavoitteena on tarjota opiskelijalle kattava yleiskuva hyvinvointioikeudelliseen sääntelyyn, joka kytkeytyy taloudelliseen toimeentuloon, sosiaaliseen hyvinvointiin sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Hyvinvointioikeudellisen tarkastelun keskiössä ovat usein yksilön oikeudet, mutta myös toimeentuloturva- ja hyvinvointipalvelujärjestelmä sekä viranomaiset ja muut toimijat. Hyvinvointioikeuden perusopinnot soveltuvat erityisesti niille, jotka jo työskentelevät julkishallinnossa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla kuntien palveluksessa.

Hyvinvointioikeuden perusopinnot 25 op (5315101)

Hyvinvointioikeuden opinnot aloitetaan kaikille pakollisella 5315104 Johdatus hyvinvointioikeuteen -opintojaksolla. Lisäksi perusopinnot (25 op) suositellaan koostettavaksi seuraavista opintojaksoista:

5311354 Sosiaalihuolto-oikeus 5 op
5311318 Terveydenhuolto-oikeus 5 op
5311638 Lapsen oikeudet 5 op
5311612 Työoikeus 5 op

Opiskelija voi myös valita muita hyvinvointioikeuden aineopintojaksoja perusopintoihin. Sama opintojakso ei kuitenkaan voi kuulua sekä perus- että aineopintoihin.

Hyvinvointioikeuden aineopinnot 35 op (5315102)

Hyvinvointioikeuden aineopintokokonaisuus (60 op) muodostuu Johdatus hyvinvointioikeuteen (5 op) -opintojaksosta, kandidaatin tutkielmasta (10 op), oikeudellisen tiedon hankinnasta (0 op), kypsyysnäytteestä (0 op) sekä muista vapaasti valittavista hyvinvointioikeuden opintojaksoista siten, että aineopintojen minimilaajuus (60 op) täyttyy. Kypsyysnäyte (5311008) on pakollinen pääaineopiskelijoille, muut eivät voi sitä suorittaa. Aineopintokokonaisuuteen voidaan sisällyttää enintään 19 opintopistettä muita oikeustieteen opintoja. Osana aineopintoja voi suorittaa myös yhteiskuntatieteiden laitoksen sosiaalityön oppiaineen järjestämän 5513502 Hallintoasiain käsittely ja oikeussuoja sosiaalihuollossa -opintojakson.

Pakolliset aineopintojaksot (ei voi sisällyttää perusopintoihin)

5315199 Kandidaatin tutkielma ja seminaari, hyvinvointioikeus 10 op

5311005 Oikeudellisen tiedon hankinta 0 op

5311008 Kypsyysnäyte 0 op

Hyvinvointioikeuden vapaavalintaiset aineopintojaksot (voi sisällyttää myös perusopintoihin):

5311354 Sosiaalihuolto-oikeus 5 op

5311355 Toimeentuloturvaoikeus 5 op

5311318 Terveydenhuolto-oikeus 5 op

5311356 Lapsioikeuden syventävä jakso 5 op

5311357 Lastensuojeluoikeus 5 op

5311358 Vammaisoikeus 5 op

5311359 Päihde- ja mielenterveyshuolto-oikeus 5 op

5311638 Lapsen oikeudet 5 op

5311316 Koulutusoikeus 5 op

5311323 Vanhuus- ja edunvalvontaoikeus 5 op

5311612 Työoikeus 5 op

5311657 Työoikeuden jatkokurssi 5 op

5311665 International Labour Law 5 op

5311321 Taiteen ja kulttuuritoiminnan oikeudelliset kysymykset 5 op

5311033 Koulu lasten hyvinvointiympäristönä 2 op

5311420 Hyvä valvonta 5 op

5311610 Perhe- ja jäämistöoikeus 5 op

5311306 Kuntaoikeus 5 op

5311307 Virkamiesoikeus

5311407 Johdatus empiiriseen oikeustutkimukseen 5 op

5311322 Monitieteinen hyvinvointioikeuden ja sosiaalityön klinikka (vain aineopintoihin) 5 op

5513502 Hallintoasiain käsittely ja oikeussuoja sosiaalihuollossa (vain aineopintoihin) 5 op

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus.

Huom! Opintokokonaisuus ei voi olla hallinto-oikeuden pääaineopiskelijan HTK/HTM-tutkinnon sivuaine. Opintokokonaisuus oli aikaisemmin nimeltään Sosiaalioikeuden perusopinnot.

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden sivuaineopinnot ovat tarkoitetut opiskelijoille, jotka suuntautuvat tietohallinnon, asiakirjahallinnon ja IT-alan tehtäviin julkishallinnossa tai yrityksissä. Opintokokonaisuus soveltuu hyvin myös näissä tehtävissä toimivien lisäopinnoiksi, ja se on mahdollista suorittaa avoimen yliopiston kautta.

• 5311305 Informaatio-oikeus 5 op
• 5311317 Digitalisaatio ja oikeus 5 op
• 5211632 Law and the Internet 5 op
• 5311304 Yleishallinto-oikeus 5 op
• 5311625 Julkiset hankinnat 5 op
• 5311627 Immateriaalioikeus 5 op
• 5311605 Sopimusoikeus 5 op

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

The International Study Programme in Law is a non-degree study programme taught in English at the Law School in the University of Eastern Finland. The programme is intended for both international and Finnish students who wish to familiarise themselves with judicial questions and legal practices. The programme offers a wide variety of courses in the different fields of law, e.g. International Trade Law, Environmental Law, Public International Law and European Law. The course Introduction to Legal Studies and Finnish Legal System (2 ects) is compulsory for all interna-tional students enrolled in the International Study Programme in Law, other courses can be chosen freely according to student’s own interests. Finnish students can choose all courses from listing according to their interest. Please note that some of the courses are organized every other year.

Introductory studies

• 5311012 Introduction to Legal Studies and Finnish Legal System 2 ects

Basic and subject studies

• 5311014 Seminar on International Dispute Settlement 5 ects
• 5311093 Public International Law 5 ects
• 5311105 Public EU Law 5 ects
• 5311106 EU Law in the Member States 5 ects
• 5311107 Objectives, Principles and Interpretation of EU Law 5 ects
• 5311109 Internal Market Law 5 ects
• 5311112 Economic and Institutional European Law 5 ects
• 5311118 Seminar on European and International Economic Law 5 ects
• 5311114 EU Energy Law and Policy 5 ects
• 5311115 International Energy Law and Policy 5 ects
• 5311116 EU Competition Law 5 ects
• 5311416 Russian Legal Culture 5 ects
• 5311513 Basic Concepts of Criminal Law 5 ects
• 5311524 Advocacy and Alternative Dispute Resolution in Theory and Practice 5 ects
• 5311525 Transnational Criminal Law 5 ects
• 5311608 Introduction to Russian Law and State 5 ects
• 5311635 Contract Negotiations 5 ects
• 5311640 Animal Law and Policy 5 ects
• 5311641 EU Food Law 5 ects
• 5311644 Law and the Internet 3 ects
• 5311654 Food Law and Policy 5 ects
• 5311737 European Environmental Law 5 ects
• 5311717 Environmental and Social Impact Assessment 5 ects
• 5311738 Introduction to Environmental Law 5 ects
• 5311720 International Environmental Law I, 5 ects
• 5311721 Climate Change Law and Policy 5 ects
• 5311722 Seminar on International and European Environmental Law 5 ects
• 5311732 WTO: Environment, Clean Energy and Natural Resources 5 ects
• 5311736 International Environmental Law II, 5 ects
• 5311731 International Water Law 5 ects
• 5311621 Client Consultation 5 ects
• 5311658 Trade, Development and Innovation Regulation 5 ects
• 5319110 International Environmental Negotiations: Simulation Exercise 5 ects
• 5319305 Workshops, conferences, doctoral dissertations and other extra-curricular activities 2−5 ects
• 5319111 International Law and Forests 5 ects
• 5319109 Global Environmental Politics 5 ects

Courses available as independent studies

• 5311215 European Tax Law 5 ects
• 5311414 Introduction to Law and Economics 5 ects
• 5311415 Theory of Regulation 6 ects
• 5311665 International Labour Law 5 ects

Advanced studies

• 5311659 Advanced Copyright Law 5 ects
• 5311660 Advanced Patent Law 5 ects
• 5311661 Advanced Trademark Law 5 ects
• 5311918 Philosophy of Human Rights 5 ects
• 5311933 Approaches for Empirical Legal Research 5 ects

Opiskeluoikeus / Study right

Vapaa sivuaineoikeus.

Free choice of minor.

Lisätietoa / Further information

Lue lisää International Study Programme in Law -opinnoista WebOodissa.

More information on the WebOodi.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Responsible unit: UEF Law School, Joensuu Campus

Julkisten hankintojen perusopinnot:

• 5311209 Finanssihallinto-oikeus 5 op
• 5311625 Julkiset hankinnat 5 op
• 5311605 Sopimusoikeus 5 op
• 5216101 Julkisten hankintojen strateginen johtaminen 5 op
• 5311116 EU Competition Law 5 op
• 5311304 Yleishallinto-oikeus 5 op
• 5311635 Contract Negotiations 5 op

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö ja -opettaja: Oikeustieteiden laitos, yliopisto-opettaja Jarkko Pesu, Joensuun kampus

Opintokokonaisuus soveltuu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita yritystoiminnasta, liike-elämästä ja kansainvälisestä kauppaoikeudesta. Kurssikokonaisuudella tähdätään kansainvälisen kaupan oikeudellisen ympäristön ja toimijoiden tunnistamiseen eri aloilla. Yritystoimintaa koskevan sääntelyn hallitseminen on perusedellytys kansainvälisessä yrityselämässä sekä valtion virastoissa toimiville henkilöille, jotka käsittelevät kansainvälisiä asioita. Siviilioikeuden tarjoamista englanninkielisistä kansainvälisen kauppaoikeuden opintojaksoista voi muodostaa kansainvälisen kauppaoikeuden perusopinnot (vähintään 25 op).

• 5311608 Introduction to Russian Law and State 5 op
• 5311632 Law and the Internet 5 op
• 5311641 EU Food Law 5 op
• 5311635 Contract Negotiations 5 op
• 5311621 Client Consultation 5 op
• 5311658 Trade, Development and Innovation Regulation 5 op
• 5311659 Advanced Copyright Law 5 op
• 5311660 Advanced Patent Law 5 op
• 5311661 Advanced Trademark Law 5 op
• 5311667 Transnational Commercial Law 5 op

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus. Huom! Opintokokonaisuus ei voi olla siviilioikeuden pääaineopiskelijan HTK/HTM-tutkinnon sivuaine.

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Kriminologian perusopintokokonaisuus perehdyttää opiskelijat rikollisuuden syihin, seurauksiin ja sen kustannusten oikeudenmukaiseen jakamiseen osapuolten välille. Kriminologian opinnot antavat opiskelijalle valmiuden ymmärtää rikollisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä arvioimaan sen ehkäisemisessä käytettäviä keinoja. Opintokokonaisuus soveltuu erityisesti opiskelijoille, jotka suuntautuvat työelämässä rikosoikeuteen, rikoksentorjuntaan tai muuten rikollisuuteen liittyviin tehtäviin.

• 5311419 Oikeussosiologia ja kriminologia 5 op
• 5311507 Rikosten seuraamukset 5 op
• 5311409 Johdatus rikostaloustieteeseen 5 op
• 5311921 Kriminologian menetelmät 5 op
• 5311930 Rikollisuuden ja kontrollipolitiikan historia 5 op
• 5311934 Kriminologian lukupiiri 5 op

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Lainvalmistelun opinnot antavat valmiudet työskennellä asiantuntijana sääntelyn valmistelussa ja soveltamisessa sekä sidostyhmien edunvalvontaan liittyvissä työtehtävissä. Opintokokonaisuus soveltuu hyvin myös näissä tehtä-vissä toimivien lisäopinnoiksi. Se on mahdollista suorittaa myös avoimen yliopiston kautta.

Lainvalmistelun perus-opintoihin on sisällytettävä opintojaksot Lainsäädäntötutkimuksen perusteet (4 op) ja Lainvalmistelu (5 op).

Muut opintojaksot voi valita vapaasti kokonaisuuteen kuuluvista opintojaksoista

• 5311418 Lainsäädäntötutkimuksen perusteet 4 op
• 5311095 Lainvalmistelu 5 op
• 5311091 Valtiosääntöoikeus 5 op
• 5311104 Eurooppaoikeuden perusteet 5 op
• 5311106 EU Law in Member States 5 op
• 5311305 Informaatio-oikeus 5 op
• 5311407 Johdatus empiiriseen oikeustutkimukseen 5 op5
• 311414 Oikeustaloustieteen perusteet 6 op
• 5311415 Sääntelyteoria 6 op
• 5311636 Yksityisoikeuden perusteet 5 op
• 5311504 Rikos- ja prosessioikeuden perusteet 5 op
• 5210110 Taloustieteen perusteet 6 op

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Lainsäädäntötutkimus antaa erityisiä valmiuksia sellaisiin oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin, joihin muut yksiköt eivät riittävästi valmenna. Ensinnäkin oppiaine antaa käyttökelpoisia työvälineitä asiantuntijoille, jotka toimivat oikeudellisen sääntelyn suunnitteluun (yhteiskuntasuunnitteluun) liittyvissä päätöksentekotehtävissä. Toiseksi oppiaine antaa erinomaisia valmiuksia säädösvalmisteluun liittyvien tehtävien hoitamisessa, esimerkiksi lainvalmistelijoina, asiantuntijoina, etujärjestöjen edustajina, lausunnonantajina, kommentoijina jne. Kolmanneksi oppiaine valmentaa yritysten toiminnan suunnitteluun (yritysoikeussuunnitteluun) liittyviin asiantuntijatehtäviin. Tällöin opiskelija työllistyy yritysten lisäksi erilaisiin etujärjestöihin ja tutkimuslaitoksiin, joissa asiantuntijan tehtäviin kuuluu arvioida sääntelyn vaikutuksia. Oppiaineen tarjoamien erityistaitojen lisäksi opiskelija voi sivuaineopintojensa kautta hankkia itselleen myös vahvan oikeudellisen asiantuntijuuden, mikä mahdollistaa työllistymisen aivan samoihin työtehtäviin kuin muut oikeustieteen opiskelijat.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa (avautuu uuteen välilehteen)

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Metsäoikeuden sivuaineopinnot soveltuvat erityisen hyvin metsätieteiden opiskelijoille sekä muille, jotka ovat suuntautumassa metsäalan tehtäviin julkishallinnossa tai yrityksissä. Opintokokonaisuus soveltuu hyvin myös näissä tehtävissä toimivien lisäopinnoiksi.

• 5311704 Ympäristöoikeuden perusteet 5 op
• 5311706 Luonnonvara- ja luonnonsuojeluoikeus 5 op
• 5311730 Metsäoikeus 5 op
• 5311211 Maa- ja metsätalousverotuksen perusteet 5 op
• 5311504 Rikos- ja prosessioikeuden perusteet 5 op
• 5311705 Ympäristönsuojeluoikeus 5 op
• 5311707 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 5 op
• 5311728 Kiinteistöoikeus 5 op

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus. Huom! Opintokokonaisuus ei voi olla ympäristöoikeuden pääaineopiskelijan HTK/HTM-tutkinnon sivuaine.

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Monitieteiset ympäristöopinnot on opintokokonaisuus, joka muodostaa laaja-alaisen ja yleissivistävän johdatuksen ympäristötieteisiin. Opinnot soveltuvat sivuaineeksi kaikkien pääaineiden opiskelijoille ja ovat avoimia jokaiselle Itä-Suomen yliopistossa opiskelevalle. Opiskelija pystyy joustavasti aloittamaan opinnot mihin aikaan lukuvuotta tahansa ja hän saa hyvän orientaation kokonaisuuden suorittamiseen (verkkoluentoihin perustuva johdantokurssi).

Tarjolla on monitieteisten ympäristöopintojen perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op). Opintokokonaisuus muodostuu neljästä eri moduulista (Luonto, Yhteiskunta, Oikeus, Kulttuuri).

Opintokokonaisuuden tavoitteena on tarkastella ympäristöongelmia ja ympäristönsuojelua monitieteisestä näkökulmasta ihmisen ja luonnon vuorovaikutusprosessina. Opinnot kehittävät valmiuksia ymmärtää ja käsitellä maailmanlaajuisia ja paikallisia ympäristöongelmia, niiden syitä ja seurauksia. Eri tieteenalojen tarjoamat näkökulmat muodostavat kokonaisuuden, jossa etsitään ratkaisuvaihtoehtoja ja toimintatapoja hyvän ympäristön saavuttamiseksi.

Yleisen lähestymistapansa ansiosta tämä opintokokonaisuus on hyödyllinen monille erilaisille työurille suuntautuville opiskelijoille. Eri tieteenalojen kysymyksenasettelujen ja menetelmällisten lähestymistapojen tuntemus on tarpeen niin tutkijauralla kuin muissakin asiantuntijatehtävissä sektorista tai aihepiiristä riippumatta.

• Teemapolut (word)
• Kurssiluettelo (word)

Uutta syksyllä 2021

Monitieteiset ympäristöopinnot -opintokokonaisuuteen on luotu uusi johdantokurssien sarja. Uudet kurssit ovat tarjolla syksystä 2021 alkaen. Kurssit ovat avoimia kaikille UEF:n opiskelijoille, eivät pelkästään tätä opintokokonaisuutta suorittaville. Kurssit 5319404 Johdatus kestävän tulevaisuuden opintoihin, A osa (3 op) ja 5319406 Johdatus kestävän tulevaisuuden opintoihin, B osa (2 op) tarjoavat hyvät perustiedot kestävyydestä ja sen eri ulottuvuuksista. Kurssilla 5319405 UEF monitieteisenä ympäristötutkimuksen toimintaympäristönä ja urasuunnittelun taidot (1 op) perehdytään UEF:n ympäristötutkimukseen ja -opetukseen ja vahvistetaan monitieteisen ympäristöosaamisen työelämävalmiuksia.

• Monitieteiset ympäristöopinnot: Teemapolut 2021-2022 (Word)
• Monitieteiset ymparistöopinnot: Kurssiluettelo 2021-2022 (Word)

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää monitieteisistä ympäristöopinnoista WebOodissa.

Opintokokonaisuuden koordinaattori: Outi Ratamäki, outi.ratamaki@uef.fi

Opintohallinnolliset kysymykset ja opintokokonaisuuden koostaminen: Outi Väyrynen, outi.vayrynen@uef.fi

Vastuuyksiköt: Oikeustieteiden laitos, historia- maantieteiden laitos, ympäristö- ja biotieteiden laitos, Joensuun ja Kuopion kampukset

Ensimmäisellä opintojaksolla (rikos- ja prosessioikeuden perusteet) annetaan jokseenkin kattava yleiskuva rikosoikeuden, rikosprosessin, siviiliprosessin ja maksukyvyttömyysoikeuden perusteista. Peruskurssia seuraavat jaksot rakennetaan peruskurssilla opitun pohjalle.Rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen opintojaksot kannattaa suorittaa opinto-oppaan esittämässä järjestyksessä, koska jaksojen sisältö on suunniteltu siten, että seuraava jakso rakentuu edellisissä jaksoissa opitun varaan. Tietyillä opintojaksoilla on tarkemmat edellytykset, jotka käyvät ilmi opintojaksokuvauksesta.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Siviilioikeuden opintojaksojen kirjo on laaja. Perusopintojen tarkoituksena on antaa opiskelijalle perustiedot siviilioikeuden keskeisistä osa-alueista ja luoda hyvä pohja aineopintojen opiskelulle. Siviilioikeuden opiskelu alkaa yksityisoikeuden perusteet -opintojaksolla, jolla opittujen perusteiden varaan myöhempi opiskelu rakentuu. Jaksolla on keskeinen asema koko siviilioikeuden opintokokonaisuuden kannalta. Seuraavana opintojaksona on syytä suorittaa sopimusoikeus, koska suurella osalla myöhemmistä opintojaksoista tarvitaan perustietoja sopimusoikeudesta. Opiskelija saa muodostaa aineopintokokonaisuutensa vapaasti siviilioikeuden opintojaksotarjonnasta omien intressiensä mukaisesti. Yksittäisten opintojaksojen yhteydessä on mainittu suositeltavista edeltävistä opinnoista (ks. opintojaksokuvaus WebOodissa).

Siviilioikeus antaa vankan oikeudellisen pohjan yritystoiminnan piiriin sijoittuville, asianajajille sekä tuomioistuinten, järjestöjen ja julkisyhteisöjen palvelukseen sijoittuville. Opiskelija voi suuntautua eri urapoluille sekä pääaineen sisällä tekemiensä kurssivalintojen että sivuainevalintojen perusteella hyödyntämällä sekä oikeustieteen laitoksen että koko yliopiston tarjoamia sivuainevaihtoehtoja. Siviilioikeus on keskeinen osaamisen alue yritystoiminnassa, tuomioistuinten toiminnassa ja asianajossa. Pankki- ja vakuutussektorille voi suuntautua yhdistämällä siviilioikeuteen vero-oikeudellisia ja kauppatieteellisiä opintoja. Yritysten tai julkisyhteisöjen henkilöstöhallinnon tehtäviin suuntautuva voi opiskella siviilioikeuden pääaineopintojen – erityisesti työoikeuteen keskittyvien kurssien lisäksi – muun muassa johtamista ja sosiologiaa. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten palvelukseen ai-kova opiskelija voi painottaa pääaineen opintoja kansainväliseen kauppaoikeuteen ja opiskella sivuaineina esimerkiksi kauppatieteitä, yhteiskuntapolitiikkaa ja kieliä. Siviilioikeuden pääaineopiskelija voi pätevöityä esimerkiksi valtion tai kuntien hankintoihin liittyviin tehtäviin valitsemalla sivuaineikseen hallinto-oikeutta, sosiaalioikeutta, kauppatieteen opintoja ja sosiaalipolitiikkaa.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Työ- ja virkamiesoikeuden sivuaineopinnot ovat tarkoitetut opiskelijoille, jotka suuntautuvat henkilöstöhallinnon tehtäviin julkishallinnossa tai yrityksissä. Opintokokonaisuus soveltuu hyvin myös näissä tehtävissä toimivien lisäopinnoiksi, ja se on mahdollista suorittaa avoimen yliopiston kautta.

• 5311612 Työoikeus 5 op
• 5311657 Työoikeuden jatkokurssi 5 op
• 5311307 Virkamiesoikeus 5 op
• 5311650 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työoikeudessa 5 op
• 5311651 Kollektiivinen työoikeus – työ- ja virkaehtosopimukset teoriassa ja käytännössä 5 op
• 5311663 Yksityisyyden suoja ja tietoturva työoikeudessa 5 op
• 5311665 International Labour Law 5 op
• 5311205 Henkilöverotuksen perusteet 5 op
• 5311304 Yleishallinto-oikeus 5 op
• 5311309 Sosiaalioikeus, toimeentuloturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut 5 op
• 5311504 Rikos- ja prosessioikeuden perusteet 5 op
• 5311605 Sopimusoikeus 5 op

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Ulkomaalaisoikeuden perusopintokokonaisuus on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka suuntautuvat ulkomaalaisoikeuteen liittyviin työtehtäviin julkishallinnossa, tuomioistuimissa tai yksityisellä sektorilla. Kyseinen opintokokonaisuus soveltuu hyvin myös näissä tehtävissä jo toimivien lisäopinnoiksi. Opintokokonaisuus käsittää läpileikkauksen ulkomaalaislaista ja ulkomaalaisoikeuden keskeisistä oikeusperiaatteista, ja sen tarkoituksena on antaa perustiedot ulkomaalaisoikeudesta. Opintokokonaisuus koostuu kolmesta pakollisesta ja kahdesta vapaavalintaisesta kurssista.

• 5311320 Ulkomaalaisoikeus 5 op
• 5311324 Ulkomaalaisoikeuden jatkokurssi 5 op
• 5311325 Kansainvälinen suojelu 5 op
• 5311030 Juristin viestintä- ja vuorovaikutustaidot 5 op
• 5311092 Perus- ja ihmisoikeudet 5 op
• 5311304 Yleishallinto-oikeus 5 op
• 5311314 Laillisuusvalvonta 5 op
• 5311514 Hallintoprosessioikeus 5 op

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Mikäli opiskelija suorittaa yleiset oikeusjärjestys-opinnot (60 op) –kokonaisuuden, sisältyy opintojakso 5311091 Valtiosääntöoikeus 5 op em. kokonaisuuteen. Tällöin opiskelija täydentää valtiosääntöoikeuden perusopintokokonaisuuden 25 opintopisteen laajuiseksi suorittamalla valitsemansa opintojaksot alla mainituista opintojaksoista.

• 5311091 Valtiosääntöoikeus 5 op
• 5311092 Perus- ja ihmisoikeudet 5 op
• 5311093 Public International Law 5 op
• 5311094 Eurooppalainen valtiosääntöoikeus 5 op
• 5311095 Lainvalmistelu 5 op
• 5311314 Laillisuusvalvonta 5 op

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Lukuvuoden 2021-2022 alusta alkaen tämä ei ole valittavissa sivuaineeksi.

Venäjän oikeuden perusopinnot on tarkoitettu opiskelijoille, jotka aikovat työskennellä Venäjällä tai haluavat suuntautua opintojen jälkeen Venäjään liittyviin tehtäviin julkishallinnossa tai yrityksissä. Perusopintokokonaisuus soveltuu hyvin myös syyttäjiksi tai asianajajiksi aikovien lisäopinnoiksi. Venäjän oikeuden perusopintojen tarkoituksena on antaa perustiedot Venäjän oikeuskulttuurista ja Venäjän oikeusjärjestelmästä. Venäjän oikeuden perusopinnot koostuvat kahdesta pakollisesta kurssista sekä vähintään kolmesta vapaavalintaisesta kurssista. Opetus järjestetään englannin kielellä.

• 5311608 Introduction to Russian Law and State 5 op
• 5311416 Russian Legal Culture 5 op
• 5311014 Seminar on International Dispute Settlement 5 op
• 5311109 Internal Market Law 5 op
• 5311114 EU Energy Law and Policy 5 op
• 5311115 International Energy Law and Policy 5 op
• 5311215 European Tax Law 5 op
• 5311513 Basic Concepts of Criminal Law 5 op
• 5311632 Law and the Internet 5 op
• 5311635 Contract Negotiations 5 op
• 5311731 International Water Law 5 op
• 5311732 WTO: Environment, Clean Energy and Natural Resources 5 op

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Opinnot koostuvat neljästä eri moduulista, joita ovat Oikeusajattelun perusteet (15 op), Yksityisoikeuden opinnot (15 op), Julkisoikeuden opinnot (25 op) sekä Rikos- ja prosessioikeuden opinnot (5 op). Opintojaksojen kuvaukset ja opetuksen aikataulut löytyvät WebOodista.

Yleisiin oikeusjärjestysopintoihin kuuluu opintoja, jotka voivat olla pakollisia pääaineen tai sivuaineen opinnoissa. Tällöin opintojaksoja ei voida lukea pää- tai sivuaineen opinnoiksi.

Yleiset oikeusjärjestysopinnot 60 op kirjataan tutkintotodistukseen omana sivuaineena (kokonaisuus ei ole yhden oppiaineen aineopinnot).

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää yleisistä oikeusjärjestysopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Ympäristöoikeuden opintojen tavoitteena on antaa kokonaiskuva ympäristöoikeudesta oikeudenalana. Opinnot antavat hyvät valmiudet ympäristöllisten ja muiden oikeudellisten päätösten tekemiseen. Ympäristöoikeuden opinnot aloitetaan opintojaksolla Ympäristöoikeuden perusteet. Ympäristöoikeuden perusopintokokonaisuuteen (25 op) kuuluvat opintojaksot on määritelty, joten kokonaisuusmerkinnän saaminen edellyttää juuri näiden opinto-jaksojen suorittamista. Perusopintojen jälkeen osaamista on mahdollista syventää aineopinnoissa. Ympäristöoikeuden opetuksessa painottuu oikeudellisen kirjoittamisen ja vakuuttavan argumentaation harjoitteleminen. Suositeltavaa olisi, että ennen kandidaatintutkielman laatimista olisi tehty vähintään 2–3 esseetä tai muuta kirjallista opintojen osasuoritusta (esim. oppimispäiväkirjaa). Osasuoritusten hyväksilukemismenettely vaihtelee opintojaksoittain.

Ympäristöoikeuden pääaineopiskelijoiden suositellaan suorittavan Itä-Suomen yliopiston monitieteisiä ympäristö-opintoja ainakin perusopintojen (25 op) laajuisesti. Lisäksi erityisesti hallinto-oikeus, eurooppaoikeus ja ympäristö-politiikka ovat suositeltavia sivuaineita ympäristöoikeuden opiskelijoille. Ympäristöoikeudesta valmistuneet ovat sijoittuneet vaativiin asiantuntijatehtäviin yrityksiin, ministeriöihin, ELY-keskuksiin, kuntiin sekä tutkimuslaitoksiin. Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat mm. ympäristölakimies, ympäristöpäällikkö ja ympäristöasiantuntija. Jos opiskelija valitsee sivuaineeksi eurooppaoikeuden ja/tai suorittaa kansainväliseen ympäristöoikeuteen keskittyviä kursseja, tämä antaa valmiuksia ylikansallisiin ympäristöoikeudellisiin työtehtäviin. Tällaisia tehtäviä löytyy paitsi Suomesta myös kansainvälisistä yrityksistä, kansainvälisistä järjestöistä ja kansalaisjärjestöistä. Kansallisiin ympäristöhallinnon ja yksityissektorin tehtäviin suuntautuville opiskelijoille hyötyä on erityisesti hallinto- ja siviilioikeuden sivuainekokonaisuuksista.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Opintokokonaisuus soveltuu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita yritystoiminnasta ja liike-elämästä. Kurssikokonaisuudella tähdätään liike-elämän päätöksentekoa tukevan juridiikan opetukseen. Yritystoimintaa koskevan sääntelyn hallitseminen on perusedellytys yrityselämässä toimiville henkilöille. Opintokokonaisuus sisältää muun muassa sopimus- ja yhtiöoikeuden kurssit sekä kandidaattiseminaarin, jolla voidaan erikoistua johonkin yritysjuridiikan osa-alueeseen.

Perusopinnot 25 op

• 5311636 Yksityisoikeuden perusteet 5 op
• 5311605 Sopimusoikeus 5 op
• 5311612 Työoikeus 5 op
• 5212401 Yhtiöoikeus 5 op
• 5311618 Markkinointi- ja kuluttajansuojaoikeus 5 op

Aineopinnot 35 op

• 5311204 Vero-oikeuden perusteet 5 op
• 5311206 Elinkeinoverotuksen perusteet 5 op
• 5311608 Introduction to Russian Law and State 5 op
• 5311609 Vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus 5 op
• 5311657 Työoikeuden jatkokurssi 5 op
• 5212323 Yhtiöoikeuden jatkokurssi 5 op
• 5311632 Law and the Internet 5 op
• 5311634 Sopimus ja kolmas 5 op
• 5311635 Contract Negotiations 5 op
• 5311641 EU Food Law 5 op
• 5311658 Trade, Development and Innovation Regulation 5 op
• 5311659 Advanced Copyright Law 5 op
• 5311660 Advanced Patent Law 5 op
• 5311661 Advanced Trademark Law 5 op
• 5311667 Transnational Commercial Law 5 op
• 5212311 Juridiikka osana liiketoimintaa 6 op
• 5212321 Arvopaperimarkkinaoikeus 5 op
• 5311699 Yritysjuridiikan kandidaattiseminaari 10 op (siviilioikeuden kandidaattiseminaarin kanssa yhteinen seminaari on pakollinen aineopintokokonaisuuden suorittaville)

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus. Huom! Opintokokonaisuus ei voi olla siviilioikeuden pääaineopiskelijan HTK/HTM-tutkinnon sivuaine.

Lisätietoa

Lisätietoa opinnoista löydät oikeustieteiden sivuaineoppaasta WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Oikeustieteiden laitos, Joensuun kampus

Asiakas- ja potilasturvallisuuden perusopintokokonaisuus on monitieteinen opintokokonaisuus, jossa perehdytään laadukkaaseen ja turvalliseen hoitoon ja palveluihin eri organisaatioissa ja organisaatiotasoilla. Opinnoissa perehdytään käsitteistöön, osa-alueisiin ja toimijoihin, sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämiseen. Kokonaisuuteen kuuluvien opintojen avulla opit selittämään ja arvioimaan asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvien tekijöiden ja osa-alueiden vaikutuksia asiakas- ja potilasturvallisuuteen. Toteuttamaan ja soveltamaan asiakas- ja potilasturvallisuuden hyviä käytänteitä ja velvoitteita, sekä kehittämään asiakas- ja potilasturvallisuutta kokonaisuutena systeemisesti. Perusopintokokonaisuus toteutetaan verkko-opetuksena ja se on tarjolla vapaana sivuaineena Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille. Muille kiinnostuneille se on saatavilla avoimessa yliopistossa.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää asiakas- ja potilasturvallisuuden perusopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Kansantaloustiede tai ytimekkäämmin taloustiede on osa yhteiskuntatieteitä. Erityisesti kysymykset − miten talous toimii, millaisin perustein talouden toiminnan tuloksia voidaan arvioida ja millaisin toimenpitein talouden toimintaa voidaan parantaa − konkretisoivat taloustieteen luonnetta. Taloustiede tutkii sekä yksilöiden ja yritysten taloudellista käyttäytymistä että kokonaistaloudellisia kysymyksiä, kuten taloudellinen kasvu, suhdannevaihtelut ja työttömyys. Taloustieteen perimmäisenä tavoitteena on tarkastella ihmisten hyvinvointia. Tehokkuus ja oikeudenmukaisuus muodostavat taloustieteen keskeisen arvopohjan, jonka perusteella talouden toimintaa arvioidaan ja arvotetaan. Taloustieteessä myös pohditaan, mitä tehokkuudella ja oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan taloudellisten voimavarojen kohdentamisen yhteydessä. Näiden kysymysten pohtiminen lisää kansalaisten ymmärrystä niin markkinoiden kuin julkisen sektorin toiminnasta ja organisoitumisesta.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää kansantaloustieteen opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Kuopion kampus

Perusopintokokonaisuudessa yhdistyvät taloustieteen päätöksentekoon liittyvä tutkimus, lääkkeiden markkinoille hyväksymiseen liittyvä taloudellinen arviointi ja myyntilupamenettely sekä taustalla oleva kliininen tutkimus (epidemiologia). Taloustieteen välineillä analysoidaan lääkemarkkinoiden rakennetta ja toimintaa, innovaatiokannustimia ja säätelyä sekä lääkäreiden päätöksentekoa lääkkeen määräämisessä.

Perusopintokokonaisuus soveltuu sivuaineeksi terveystaloustieteen maisteritutkintoon sekä farmasian opiskelijoille erityisesti niille, jotka suuntaavat lääketoimialalle, teollisuuteen tai julkiseen hallintoon (STM, Kela, FIMEA).

Opiskeluoikeus

Vain tiettyjen pääaineiden opiskelijoille

Lisätietoa

Lue lisää lääketaloustieteen opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Kuopion kampus

Sosiaali- ja terveyspalvelut (sote-palvelut) ovat tärkeä osa yhteiskuntaa ja vaikuttavat kaikkien kansalaisten elämään. Palvelujen kehittämisen ja johtamisen tueksi tarvitaan tutkittua tietoa sekä teoriaymmärrystä. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen perusopintokokonaisuudesta (25 op) saat monipuolista tietoa ja osaamista sote-palveluiden keskeisistä kysymyksistä, ja kokonaisuus sopii erinomaisesti sivuaineeksi esimerkiksi terveystieteiden, yhteiskuntatieteiden, kauppa- ja oikeustieteiden opiskelijoille.

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen perusopintokokonaisuudessa tutustut sote-palvelujärjestelmän laajaan kokonaisuuteen. Tarkastelet johtamisen kehitystä, johtamisen ja organisoinnin eri näkökulmia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa, sekä perehdyt tieteenalan taustaan ja tutkimukseen. Perusopintokokonaisuus toteutetaan kokonaan verkko-opetuksena vuosittain, ja se on tarjolla vapaana sivuaineena Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille sekä avoimen yliopiston opiskelijoille.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää sosiaali- ja terveyshallintotieteen opinnoista WebOodista.

Vastuuyksikkö: Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Sivuaineissa sinulla on mahdollisuus suorittaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon perusopintokokonaisuus (25 op), joka sisältää viisi viiden opintopisteen opintojaksoa. Kokonaisuus toteutetaan verkko-opintoina yhden lukuvuoden aikana. Perusopinnoissa perehdyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään, sen tiedonhallintaan ja johtamiseen, tiedonhallinnan keskeisiin teorioihin ja menetelmiin, tietosuojaan ja turvaan sekä niiden soveltamiseen käytännössä. Opinnot soveltuvat kaikille, jotka ovat kiinnostuneet sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnasta ja digitalisaatiosta sekä tietojärjestelmistä ja niiden kehittämisestä. Perusopintokokonaisuuden suorittamisesta saat hakuvaiheessa lisäpisteitä, jos haet opiskelemaan tietohallinnon maisteriohjelmaan.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Terveystaloustieteen kokonaisuuteen kuuluvien opintojen avulla opit jäsentämään, ymmärtämään ja arvioimaan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän rakennetta ja toimintaa, säätelyä ja kannusteita eli taloudellista organisointia tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Tutustut esimerkiksi markkinoiden tehokkaan toiminnan vaatimuksiin ja siihen, miksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa julkinen rahoitus ja tuotanto näyttelevät merkittävää roolia. Terveyden ja hyvinvoinnin, terveys- ja sosiaalipalvelujen käytön, palveluiden kustannusten ja rahoituksen jakautumisen tarkastelun avulla voit arvioida oikeudenmukaisuutta ja sen toteutumista sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksessa ja kulutuksessa. Tutustut myös taloudellisen arvioinnin menetelmiin, joilla tuotetaan tietoa hoitomenetelmien ja palveluiden vaikuttavuudesta ja kustannuksista ja siten autetaan päätöksentekijöitä kohdentamaan julkisia varoja tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.

Opiskeluoikeus

Perusopintokokonaisuus on tarjolla vapaana sivuaineena Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille. Muille kiinnostuneille se on saatavilla avoimessa yliopistossa.

Lisätietoa

Lue lisää terveystaloustieteen perusopinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Kuopion kampus

Filosofia on sopiva sivuaine kaikille oman tieteenalansa periaatteellisista kysymyksistä kiinnostuneille. Erityisesti tohtorikoulutusta ajatellen filosofian opinnot antavat hyödyllisiä ajattelutaitoja ja -tekniikoita, joita voi soveltaa perinteisen filosofian alueen ulkopuolelle. Filosofian kursseja voivat suorittaa kaikki perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat rajoituksetta. Filosofian perusopinnot ovat laajuudeltaan 25 op ja aineopinnot 35 op.

Filosofian perus- ja aineopintoja (tutkinto-opetus) suoritetaan osallistumalla luento-opetukseen tai/ja tenttimällä kirjallisuutta. Aineopintoja voi suorittaa myös kirjoittamalla esseitä.

Filosofian perus- ja aineopintojen kirjatentit (tutkinto-opetus) suoritetaan sähköisessä tenttijärjestelmässä Joensuun tai Kuopion kampuksilla tai EXAM-tenttivierailuina niissä korkeakouluissa, joissa se on mahdollista. Luennot suoritetaan luennoitsijan ilmoittamalla tavalla, yleensä joko erillisenä luentokuulusteluna tai oppimispäiväkirjalla. Osa luennoista on kirjatenttiin valmistavia tukiluentoja, joista ei ole erillistä luentokuulustelua.

Filosofian perusopintokokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot ovat tutkinto-opiskelijoiden, avoimen yliopiston opiskelijoiden ja jatkuvan oppijan opinto-oikeudella opiskelevien suoritettavissa opetussuunnitelmassa mainitulla suoritustavalla. Tutkinto-opiskelijat voivat vapaasti suorittaa kaikkia niitä opintojaksoja, joita filosofian opetussuunnitelmassa on tarjolla (perus- ja aineopinnot, sekä yksittäisiä kursseja).

Avoimen yliopiston opiskelijat voivat tehdä niitä opintojaksoja, joita on tarjolla avoimessa yliopistossa. Jatkuvan oppijan oikeudella voi suorittaa kaikkia niitä filosofian opintoja, joita filosofian opetussuunnitelmassa on tarjolla. Tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa kaikkia niitä opintojaksoja, joita filosofian opetussuunnitelmassa on tarjolla.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus

Lisätietoa

Lue lisää filosofian opinnoista WebOodista.

Filosofian opintokokonaisuudet ja opintoneuvonta: Amanuenssi Minna Paronen.

Filosofian opintojen opintoneuvonta avoimessa yliopistossa: suunnittelija Päivi Puustjärvi-Soininen ja koulutussihteeri Maarit Kankaanpää

Vastuuyksiköt: Yhteiskuntatieteiden laitos (Kuopion kampus) ja oikeustieteiden laitos (Joensuun kampus)

Sosiaalipedagogiikka sijoittuu tieteenalana kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden välimaastoon. Se tarkastelee kasvun ja kasvatuksen yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia kytkentöjä ja tuo pedagogista näkökulmaa sosiaaliseen työhön. Sosiaalipedagogiikan tutkimuskenttää ovat esimerkiksi kansalaisuuteen, kansalaisyhteiskunnan toimintaan, yhteisöihin ja yhteisöllisyyden tukemiseen sekä yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen, syrjimiseen ja syrjäytymiseen liittyvät kysymykset.

Sosiaalipedagogiikkaa voi opiskella Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella pitkänä sivuaineena eli siitä voi suorittaa perus- ja aineopinnot, yhteensä 60 op. Opiskelija voi suorittaa sosiaalipedagogiikan opetustarjonnasta myös yksittäisiä opintojaksoja. Opetus tapahtuu Kuopion kampuksella (osa luennoista videoidaan Joensuun kampukselle), mutta perusopinnot on suunniteltu niin, että niitä voi osin suorittaa myös etäopiskelijana.

Sosiaalipedagogiikka sopii esimerkiksi täydentämään kasvatustieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden oman pääaineen näkökulmia ammatillisuuden kehittymisessä tai tuomaan yhteiskunta- ja humanististen tieteiden opiskelijoille näkökulmia ihmisenä olemisen ja toimimisen erityiskysymyksiin.

HUOM! Sosiaalitieteet, Kuopio hakukohteessa aloittaneet eivät voi tehdä sivuaineeksi sosiaalipedagogiikan perus- ja / tai aineopintoja, rakenteissa olevien päällekkäisyyksien vuoksi!

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus pl. sosiaalitieteet, Kuopio, ks. kuvaus.

Lisätietoa

Lue lisää sosiaalipedagogiikan opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Yhteiskuntatieteiden laitos, Kuopion kampus

Sosiaalipsykologia tarkastelee ihmisten toiminnan, ajattelutapojen, tunteiden ja identiteetin muodostumista suhteessa sosiaalisiin yhteisöihin ja yhteiskuntaan samoin kuin ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja ryhmäprosesseihin liittyviä ilmiöitä. Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen tutkimuspainotusten mukaisesti erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kysymykset. Sosiaalipsykologiaa voi opiskella Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella pitkänä sivuaineena eli siitä voi suorittaa perus- ja aineopinnot, yhteensä 60 op. Opetus järjestetään Kuopion kampuksella.

HUOM! Sosiaalitieteet, Kuopio hakukohteessa aloittaneet eivät voi tehdä sivuaineeksi sosiaalipsykologian perus- ja / tai aineopintoja, rakenteissa olevien päällekkäisyyksien vuoksi.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus pl. kuvauksessa mainitut.

Lisätietoa

Lue lisää sosiaalipsykologian opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Yhteiskuntatieteiden laitos, Kuopion kampus

Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella sosiaalitieteiden opinnoissa pääsee pohtimaan hyvinvoinnin yhteiskunnallisia ulottuvuuksia ja hankkimaan niihin liittyvää osaamista. Sosiaalitieteet sivuaineena rakentuu sosiaalipedagogiikan, sosiaalipsykologian ja sosiologian tieteenalaopinnoista. Sosiaalitieteiden sivuaineopinnoissa painottuu erityisesti tieto hyvinvoinnin yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista osatekijöistä ja niiden suhteista. Opetuksessa kiinnitetään huomiota myös hyvinvointia tukevaan toimintaan, instituutioihin ja politiikkoihin. Opetus järjestetään Kuopion kampuksella. Sosiaalitieteestä on mahdollista suorittaa sekä perus- että aineopinnot, yhteensä 60 op.

HUOM! Sosiaalipedagogiikan, sosiaalipsykologian ja sosiologian pääaineopiskelijat eivät voi ottaa kokonaisuuksia tutkintoonsa.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus pl. sosiaalipsykologia, sosiaalipedagogiikka ja sosiologia, ks. kuvaus.

Lisätietoa

Lue lisää sosiaalitieteiden opinnoista WebOodissa.

Vastuuyksikkö: Yhteiskuntatieteiden laitos, Kuopion kampus

Sosiaalityön perusopintoja voi suorittaa vapaasti ja aineopinnoista suurimman osan. Perus- ja aineopintojen luennot, luentotentit ja seminaarit järjestetään Kuopion kampuksella. Sivuaineena suoritettavat sosiaalityön opinnot eivät tuota sosiaalityön ammatillista pätevyyttä. 1.3.2016 tuli voimaan laki sosiaalialan ammattihenkilöistä (817/2015).

Lain (817/2015) mukaan oikeus harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella: "Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia laillistettuna ammattihenkilönä henkilölle, joka on suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä." (7§)

Aikaisempien opintojen hyväksiluvun perusteet sosiaalityön oppiaineessa:

Muissa oppilaitoksissa suoritetuilla tutkinnoilla / opinnoilla voidaan korvata opintoja sen mukaan mitä tiedekunnassa on linjattu ja mitä hyväksilukemisesta (sisällyttämisestä ja korvaamisesta) on oppiaineen sisällä päätetty. Tutkintoon kuuluvia opintoja ei voi korvata aikaisempaan yliopistotutkintoon sisällytetyillä opinnoilla, poikkeuksena kieli- ja viestintäopinnot. Sosiaalityön oppiaineessa on lisäksi määritelty hyväksilukemisen periaatteet joillekin amk-tutkinnoille.

• 5513104 Sosiaalityön käytäntö I: Toimijuuden tukemisen perusteet 5 op. Opiskelija, joka on suorittanut sosionomin, geronomin, kuntoutuksen ohjaajan tai yhteisöpedagogin ammattikorkeakoulututkinnon saa opintojakson korvattua kokonaan.
• 5513107 Sosiaalityön ammatillisuus ja toimintaympäristö 5 opSosionomi AMK, geronomi AMK, kuntoutuksen ohjaaja AMK ja yhteisöpedagogi AMK -tutkinnolla saa hyväksiluetuksi opintojakson kirjatentin. Luennot suoritetaan normaalisti.
• 5513704 Sosiaalityön käytäntö 3, Asiantuntijuuden kehittyminen 15 opOpiskelija, joka on toiminut vähintään 2 vuotta sosiaalityön asiantuntijatehtävissä vähintään 3 kk:n jaksoissa viiden viime vuoden aikana, saa käytännönopetusjaksosta lyhennyksen. Kaikki muu opintojaksoon sisältyvä jää suoritettavaksi.

Lisäksi sosionomi, geronomi, kuntoutuksen ohjaaja, ja yhteisöpedagogi

• AMK-tutkinnon suorittaneille hyväksytään vapaasti valittavat sivuaineopinnot, yhteensä 45 op. Pakollinen sivuainekokonaisuus tulee suorittaa.

Sosiaalikasvattaja- ja sosiaaliohjaajatutkinnon suorittaneet:

• Eivät saa enää korvaavuuksia lukuvuodesta 2016-2017 alkaen sosiaalityön opintoihin.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus perusopinnoissa ja osittain vapaa aineopinnoissa

Lisätietoa

Lue lisää sosiaalityön opinnoista WebOodissa. (avautuu uuteen välilehteen)

Kokonaisuusmerkinnät ja opintoneuvonta: Amanuenssi Eine Pakarinen

Vastuuyksikkö: Yhteiskuntatieteiden laitos, Kuopion kampus

Sosiologia sopii sivuaineeksi ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, miksi asiat ovat siten kuin ovat ja miten ne voisivat olla toisin, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja minkälaiset prosessit säätelevät ihmisten sosiaalista toimintaa ja ajattelua. Sellaiselle, joka miettii esimerkiksi, miten yhteiskunnallinen hyvinvointi tai pahoinvointi muodostuu, mistä eriarvoisuus ja syrjintä aiheutuvat, miten ihmisen toiminta riippuu yhteisöstä ja suhteista toisiin ihmisiin, miten koulutus- ja työmarkkinat, organisaatiot ja erilaiset ryhmät toimivat tai kuinka yhteiskunnan rakenne ja kulttuuri muuttuvat, sosiologian opiskelu tarjoaa kiinnostavia näkökulmia.Sosiologiaa voi vapaasti opiskella sivuaineena sekä Joensuun että Kuopion kampuksilla. Osa opetuksesta järjestetään vain Joensuussa, osa Kuopiossa.

HUOM! Yhteiskuntatieteet (Joensuu), Yhteiskuntatieteet (Kuopio), Sosiaalitieteet (Kuopio) -hakukohteissa aloittaneet opiskelijat eivät voi valita sivuaineekseen sosiologian perus- ja/tai aineopintokokonaisuuksia opetussuunnitelmissa olevista päällekkäisyyksistä johtuen. Sosiologian syventävät opinnot ovat samat pääaine- ja sivuaineopiskelijoille. Sosiologian syventävien opintojen sisältöön voi tutusta Sosiologia YTM -oppaassa. Yhteiskuntatieteiden (hakukohde: Yhteiskuntatieteet, Joensuu) pääaineopiskelijoiksi sosiologian aineopintojen jälkeen pääainettaan vaihtavat sosiologian sivuaineopiskelijat: olkaa yhteydessä sosiologian amanuenssiin sosiologian aineopintojen täydentämisestä.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus, poikkeukset kuvattu yllä.

Lisätietoa

Lue lisää sosiologian opinnoista WebOodissa.

Lisätietoja sosiologian opiskelusta sivuaineena: Amanuenssi Minna Paronen.

Vastuuyksikkö: Yhteiskuntatieteiden laitos, Kuopion kampus ja Joensuun kampus

Yhteiskuntapolitiikka sopii sivuaineeksi niille, joita kiinnostaa yhteiskunnallinen muutos ja sen hallinta kaikilla elämän tasoilla: niin maailmanpolitiikassa kuin arkielämässä ja kaikkialla siinä välissä. Yhteiskuntapolitiikassa haetaan käsitteitä ja ymmärrystä sille, miten yhteiskunnista on tullut sellaisia kuin ne ovat nyt ja miten niitä voi muuttaa. Millaisia erilaisia aatteita, ideoita ja oppeja on sille, miten hyvinvointia parhaiten edistetään? Keille kaikille hyvinvointi kuuluu? Keitä tipahtaa tahallisesti ja tahattomasti ulos? Millainen on ideaali kansalainen ja millaiset keskustelut siihen ovat johtaneet? Kuuluuko sosiaaliturva ja hyvinvointi ansaita ja miten? Yhteiskuntapolitiikka-oppiaineesta saa tietoa ja ymmärrystä globalisoitumisesta ja sen erilaisista paikallisista ilmenemismuodoista. Kuinka globaaleja uhkia – esimerkiksi ympäristökysymystä tai työmarkkinoita - voidaan säädellä?

Keskeinen yhteiskuntapolitiikan osa on arkisen selviytymisen tutkiminen ja sen analyysi, kuinka sitä voitaisiin parantaa. Pohjoismainen hyvinvointimalli on vielä hallitseva, mutta siihen tulee jatkuvasti uusia elementtejä ja sitä haastetaan. Mikä ero on resursseilla ja oikeuksilla? Onko tasa-arvo tavoiteltavaa ja jos, millainen tasa-arvo? Kuinka ihmiset "tekevät" yhteiskuntapolitiikkaa joka päivä yhdessä ja erikseen, erilaisissa ryhmissä, yhdistyksissä ja instituutioissa? Mitä on ylirajainen yhteiskuntapolitiikka? Miten globalisoituminen, liikkuvuus ja ylirajainen elämäntapa haastavat kansallisvaltion ja sen yhteiskuntapolitiikan?

Yhteiskuntapoliittista lähestymistapaa voi soveltaa miltei mihin tahansa ilmiöön lähtien ilmastonmuutoksesta päätyen sisustusblogeihin. Siinä tarkastellaan, mitä nuo ilmiöt tarkoittavat, miten ne tuntuvat ja kuinka ne koetaan, miten niihin voi puuttua ja kuinka niitä on mahdollista muuttaa. Yhteiskuntapolitiikka tarjoaa käsitteellisiä keinoja ymmärtää maailmaa sekä laajan valikoiman erilaisia menetelmiä saada tarvittavaa tietoa ja muokata se analyysiksi.Yhteiskuntapolitiikkaa voi opiskella vapaasti sivuaineena Joensuun ja Kuopion kampuksilla. Osa opintojaksoista järjestetään vain Joensuun kampuksella, osa vain Kuopion kampuksella.

HUOM! Yhteiskuntatieteet, Joensuu -hakukohteessa aloittaneet opiskelijat eivät voi tehdä sivuaineeksi yhteiskuntapolitiikan perus- ja/tai aineopintokokonaisuuksia opetussuunnitelmissa olevien päällekkäisyyksien vuoksi. Jos yhteiskuntapolitiikkaa sivuaineenaan opiskeleva haluaa vaihtaa aineopintojen jälkeen yhteiskuntapolitiikan pääaineekseen, hänen tulee olla yhteydessä yhteiskuntapolitiikan oppiaineeseen aineopintojen täydentämiseksi.

Opiskeluoikeus

Vapaa sivuaineoikeus, poikkeukset kuvattu yllä.

Lisätietoa

Lue lisää yhteiskuntapolitiikan opinnoista WebOodissa.

Joensuun kampuksen opiskelijat: Amanuenssi Minna Paronen

Kuopion kampuksen opiskelijat: Amanuenssi Salla Lappalainen

Vastuuyksikkö: Yhteiskuntatieteiden laitos, Joensuun kampus ja Kuopion kampus