Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita, joilla on valmiudet ratkaista tieteellisiä ongelmia ja tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Joihinkin tehtäviin tohtorintutkinto voi olla osa pätevyysvaatimuksia.
Tohtorikoulutus Itä-Suomen yliopistossa
Itä-Suomen yliopistossa jatko-opinnot tapahtuvat tohtoriohjelmissa, jotka vastaavat tieteen ja tutkimusalan opintojen sekä ohjauksen järjestämisestä. Kullakin tohtoriohjelmalla on johtaja, johtoryhmä ja koordinaattori.
Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa toimii tutkijakoulutuksen palvelut (entinen: tohtorikoulu). Tutkijakoulutuksen palvelut vastaavat kaikille tohtoriohjelmille yhteisten yleisten valmiustaito-opintojen järjestämisestä sekä tohtorikoulutuksen yleisestä kehittämisestä. Tutkijakoulutuksen palveluita johtaa tutkimusvararehtori Jussi Pihlajamäki. Häntä tuvat johtoryhmä ja koordinaattori, koulutuspalvelupäällikkö Kaisa Laitinen sekä koulutusasiantuntija Katri Antin.
Tutkijakoulutuksen palveluissa työskentelee kolme yliopistonlehtoria. Merja Lyytikäinen vastaa yleisestä kehittämistoiminnasta sekä työelämätaitojen opinnoista. Ira Virtanen tutkii ja kehittää väitöskirjaohjauksen ja vertaismentoroinnin käytäntöjä ja koulutusta työhyvinvoinnin tueksi eri tutkijatasoilla. Tuomas Pernu vastaa tieteenfilosofian ja tutkimusetiikan opinnoista.
Jatko-opiskelija, tohtorikoulutettava, tohtoriopiskelija, väitöskirjatutkija – tieteellistä jatkotutkintoa suorittavalla on monta nimeä. Itä-Suomen yliopistossa nimikkeenä käytetään yleisesti väitöskirjatutkijaa. Käsitettä jatkotutkinto-opiskelija voidaan käyttää silloin, kun puhutaan tohtorintutkintoon sisällytettävistä opinnoista ja niihin liittyvistä asioista.
Tutkinnon rakenne
Tohtorintutkinto muodostuu väitöskirjasta ja 30 opintopisteestä opintoja, jotka tukevat tutkimustyötä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Tutkinnon saavuttamisen tavoiteaika on 3–4 vuotta.
Väitöskirja
Väitöskirja esittelee tutkimustyön tulokset. Sen tarkoituksena on todistaa, että väitöskirjatutkija on perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen. Hän osaa soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä itsenäisesti ja kriittisesti ja luoda uutta tieteellistä tietoa.
Väitöskirjaa puolustetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan kaksi päämuotoa ovat monografia ja artikkeliväitöskirja. Monografia on yhtenä niteenä julkaistava itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, joka laajentaa tietämystä kyseisellä tieteenalalla. Artikkeliväitöskirja koostuu tyypillisesti kolmesta samaan aihepiiriin liittyvästä erillisestä vertaisarvioidusta tieteellisestä julkaisusta ja niiden yhteenvedosta. Tarkemmat kriteerit on kuvattu tohtoriohjelmien internetsivuilla otsikolla Väitöskirjan vaatimukset.
Tohtorintutkintoon liittyvät opinnot
Tohtorintutkintoon liittyvät opinnot jaetaan tieteenalakohtaisiin opintoihin ja yleisiin valmiustaito-opintoihin. Molempia on suoritettava tietty määrä tohtoriohjelmasta riippuen. Pääpaino on kuitenkin tieteenalakohtaisissa opinnoissa. Yleiset valmiustaito-opinnot sisältävät muun muassa akateemisen kirjoittamisen, projektin hallinnan ja tutkimusetiikan opintoja sekä uraopintoja. Näitä opintojaksoja tarjoaa Tutkijakoulutuksen palvelut kaikkien tiedekuntiemme väitöskirjatutkijoille.
Tohtorikoulutus neljässä vuodessa
