Yliopiston tukemaa harjoittelua koskeva ohje 1.1.2024 alkaen (30.1.2023)

Päätös nro 2/2023

UEF dnro 293/03.04.06/2023

30.1.2023

Yliopiston tukeman harjoittelun keskeisenä tavoitteena on koulutuksen ja työelämän lähentäminen sekä opiskelijoiden valmistumisen jälkeisen työllistymisen edistäminen. Harjoittelu voi olla joko vapaavalintaista tai pakollista. Tuettu harjoittelu on tutkintoon sisältyvä opintosuoritus, josta opiskelija saa opintopisteitä harjoittelun laajuuden ja sisällön mukaan.

Jokaiselle tutkintotavoitteista opetusta antavalle osastolle tai laitokselle tulee olla nimettynä henkilö, joka hyväksyy harjoittelupaikat ja tarkistaa, että harjoittelun sisältö vastaa harjoittelulle opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Hän toimii myös yhteyshenkilönä harjoittelupaikan ja yliopiston välillä.

1. Harjoittelun saavutettavuus

Yliopisto on strategiassaan sitoutunut vahvistamaan opiskelijoiden moninaisuutta ja tasa-arvoa. Erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia ja maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tulee kannustaa harjoitteluun. Harjoittelu parantaa myös heidän mahdollisuuksiaan päästä työelämään. Harjoitteluun liittyvän tiedon ja asiakirjojen tulee olla saavutettavia.

Opiskelija saa yksilöllistä tukea harjoittelun suunnitteluun, harjoittelupaikan etsintään sekä harjoitteluun lähtemiseen. Ennen harjoittelun alkamista oppiaine, opiskelija ja työnantaja sopivat yksilöllisten järjestelyjen toteuttamisesta työpaikalla. Tämä voi olla fyysisestä esteettömyydestä työpaikalla huolehtiminen, opiskelijan tarvitsemien apuvälineiden järjestämistä, kohtuullisia mukautuksia työtehtäviin tai -aikoihin sekä työpaikkaan ennakkoon tutustumista. Harjoittelun aikana opiskelija tietää, kenen puoleen voi kääntyä pulmallisissa tilanteissa. Harjoittelun jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta saavutettavuuden näkökulmasta oppiaineelle. Myös työnantajalta voidaan kerätä palautetta.

2. SUOMESSA SUORITETTAVA HARJOITTELU

2.1. Kenelle suunnattu? Millaiseen harjoitteluun?

Tuetun työharjoittelun piiriin kuuluvat kaikki perustutkinto-opiskelijat, jotka tekevät työharjoittelun Suomessa. Harjoittelutuki on tarkoitettu käytettäväksi opintoihin sisällytettävään harjoitteluun. Harjoittelun tulee olla kestoltaan vähintään 2 kk ja enintään 6 kk kokoaikaista työtä tai vastaava aika osa-aikatyötä.

Yliopisto ei tue harjoittelua

• kun kyseessä on opetusharjoittelu, opetusapteekkiharjoittelu, lääketieteen opetusharjoittelut, hammaslääketieteen kliiniset ja syventävät harjoittelut, sosiaalityön käytännön harjoittelut sekä teologien kirkollisiin ja sielunhoidon soveltaviin opintoihin (työssäoppimisjaksot)
• jos harjoittelu ei vastaa opetussuunnitelmassa sille asetettuja tavoitteita tai siitä ei saa opintopisteitä
• kun opiskelija saa samanaikaisesti muuta yliopiston tai muun organisaation rahallista tukea harjoitteluun
• jos opiskelija on saanut jo aiemmin harjoittelutukea
• josta työnantaja ei maksa palkkaa
• jonka palkkaus jää alle KELA:n vuosittain vahvistaman minimipalkan (työssäoloehto)
• jossa työnantaja ei sitoudu järjestämään opiskelijalle harjoittelun aikaista ohjausta työpaikalla

2.2. Harjoittelutuen määrä

Kotimaisessa harjoittelussa tukisumma on 1800 €/harjoittelu. Mikäli harjoittelu tapahtuu Suomen virallisissa edustustoissa ulkomailla, harjoittelutuki voi harjoittelutuen myöntävän yksikön harkinnan mukaan olla em. suurempi. Opiskelija voi saada harjoittelutuen vain kerran opintojensa aikana.

2.3. Harjoittelutuen hakeminen ja sopivat harjoittelupaikat

Opiskelijat voivat hakea harjoittelupaikkaa itse tai selata yliopistolle tulleita tarjouksia urapalveluiden hallinnoimassa palvelussa. Harjoittelutuki myönnetään, kun opiskelija on löytänyt harjoittelupaikan, harjoittelu vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja työnantaja sitä vaatii. Harjoittelutukea myönnettäessä opiskelijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti.

Tiedekunnat ovat hyväksyneet harjoittelua koskevat määräykset opetussuunnitelmissaan. Oppiaineen nimeämä henkilö hyväksyy harjoittelupaikan ja harjoittelun sisällön opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

2.4. Harjoittelusta sopiminen

Harjoittelija ja työnantaja sopivat harjoittelijalle maksettavan palkan suuruudesta. Työnantaja ottaa harjoittelijan määräaikaiseen palvelussuhteeseen harjoittelun ajaksi. Harjoittelijoiden palvelussuhdeasioista vastaa aina ao. työnantaja.

Harjoitteluyhdyshenkilöt huolehtivat yksiköissä harjoitteluun liittyvistä käytännön asioista. Harjoittelun ehdoista sovitaan työnantajan ja yksikön välisellä harjoittelijakohtaisella harjoittelusopimuksella, jossa määritellään opiskelijan saama harjoittelutuki sekä harjoitteluajan palkka. Palkan tulee olla suuruudeltaan vähintään Kelan vuosittain vahvistaman työssäoloehdon mukainen (ks. www.Kela.fi > työssäoloehto). Lisäksi on suositeltavaa, että harjoittelija tekee työantajan kanssa kirjallisen työsopimuksen, jossa sovitaan tarkemmin harjoittelun ehdoista.

2.5. Harjoittelu Itä-Suomen yliopistossa

Kun harjoittelija sijoitetaan omaan yliopistoon, harjoittelijan ottava yksikkö valmistelee esityksen työsuhteeseen ottamisesta ja toimittaa esityksen työsopimuksen valmistelua varten sille taholle, jonka toimivaltaan harjoittelijan työsopimussuhteeseen ottaminen kuuluu. Esityksen liitteenä on oltava kopio harjoittelusopimuksesta. Harjoittelijan palkkauksesta ja ottamisesta työsuhteeseen löytyy Heimosta ohje ”Harjoittelijan ottaminen työsuhteeseen”.

2.6. Harjoittelulaskujen käsittely

Harjoittelun päätyttyä työnantajalla on oikeus laskuttaa yliopistolta harjoittelusopimuksessa määritelty tuki. Työnantajan tulee liittää harjoittelulaskuihin kopiot harjoittelijan palkkatodistuksesta koko harjoittelun ajalta sekä harjoittelusopimuksesta. Ilman liitteitä harjoittelutukea ei voida maksaa. Harjoittelu ei myöskään ole arvonlisäveronalaista toimintaa. Kutakin vuotta koskevat laskut tulee toimittaa yliopiston laskutusosoitteeseen viimeistään seuraavan vuoden ensimmäisen viikon aikana (viikko 1). Yliopiston laskutusosoite.

3. Ulkomailla suoritettava harjoittelu

Toiminta kansainvälistyvässä työelämässä edellyttää kaikilta korkeakoulututkinnon suorittaneilta vuorovaikutustaitoja, hyvää kielitaitoa ja monipuolista kulttuurista osaamista. Harjoittelupaikan etsiminen tekee näin kansainvälistä työnhakua tutuksi jo opiskeluaikana.

3.1. Minne suuntautuvaa kv-harjoittelua tuetaan?

Yliopiston harjoittelutuella (apuraha) tuetaan pääosin Erasmus-ohjelman ulkopuolisiin maihin ja organisaatioihin suuntautuvaa työharjoittelua. Harjoittelupaikka voi olla yksityisellä tai julkisella sektorilla.

Eurooppaan suuntautuvaan kv-harjoitteluun tulee käyttää Erasmus-harjoittelutukea. Yliopiston kv-harjoittelutukea ei myönnetä opiskelijoille, jotka saavat samanaikaisesti muuta yliopiston rahallista tukea tai muun organisaation harjoittelutukea.

Erasmus-ohjelmaan osallistuvat maat

EU-maat, Islanti, Liechtenstein, Makedonia, Norja ja Turkki

Erasmus+ -ohjelman kumppanimaat, jotka kuuluvat ensisijaisesti Erasmus+ -ohjelman piiriin:
UK, Sveitsi

Ensisijaisesti Erasmus+ -ohjelman piiriin kuuluvat opiskelijan koti- ja lähtömaan diplomaattiset edustustot ohjelmamaissa sekä muut opiskelijan koti- tai lähtömaata edustavat organisaatiot Euroopassa (esim. kulttuuri- ja tiedeinstituutit, alueelliset edustustot, koulut, vientikeskukset).

Erasmus-tukea ei voida maksaa harjoitteluihin:

• Euroopan Unionin organisaatioissa (https://european-union.europa.eu/institutions-law-budget/institutions-and-bodies/institutions-and-bodies-profiles_fi)
• EU-ohjelmia hallinnoivissa organisaatioissa

Erasmus-harjoittelua hallinnoi kansainväliset liikkuvuuspalvelut.

3.2. Harjoittelun kesto ja apurahan suuruus

Kansainvälisen harjoittelun tukea myönnetään vähintään 2 kk pituisiin harjoitteluihin. Harjoittelun tuki on vähintään 500 €/kk ja se maksetaan apurahana suoraan opiskelijalle. Apuraha maksetaan opiskelijalle ennen harjoittelun alkua. Apurahansaajista tulee tehdä päätös, joka liitetään apurahanmaksatuslomakkeen liitteeksi. Apurahan maksatus tapahtuu CERTIA:n (HEHA) kautta CERTIA:n apurahanmaksatuslomakkeella.

3.3. Sopimukset

Kansainvälisestä harjoittelusta tehdään erillinen harjoittelusopimus, jonka allekirjoittavat opiskelija, työnantaja ja tiedekunnan määräämä toimija. Sopimuksessa sovitaan harjoittelun sisällöistä, kestosta, ohjauksesta, sekä mm. vastuuvakuutuksesta

3.4. Valmistautuminen kv-harjoitteluun

Kv-harjoitteluun lähtevä opiskelija voi osallistua kansainvälisten liikkuvuuspalveluiden järjestämään lähtöorientaatioon, joita järjestetään molemmilla kampuksilla lukukausien loppupuolella.

4. RAPORTOINTI JA TILASTOINTI

Osastojen ja laitosten tulee raportoida harjoittelutuen toteutunut käyttö vuosittain tilastointia varten. Raportoinnista annetaan erilliset ohjeet. Lisätietoja Koulutuspalveluista, suunnittelija Outi Suorsalta (Suomessa tapahtuva harjoittelu) tai [email protected] (kv-harjoittelu).

5. LISÄTIETOJA JA ONGELMATILANTEIDEN SELVITTÄMINEN

Mikäli harjoittelussa ilmenee ongelmia, on opiskelijan selvitettävä ne viipymättä esimiehensä kanssa. Mikäli ongelmat jatkuvat, on harjoittelun yhdyshenkilön pyrittävä selvittämään asia. Lue lisää työsuhdeturva-asioista mm. Työsuojelu.fi-sivuilta > työsopimus.

Mikäli opiskelijan harjoittelu peruuntuu, opiskelija saa harjoittelutuen uudelleen käyttöönsä. Mikäli opiskelija joutuu keskeyttämään harjoittelun tai sairastuu kesken harjoittelun, asiasta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle. Tällöin maksettava palkka määräytyy alan työehtosopimuksen mukaan (ks. täältä Yleissitova työehtosopimuslaki). Opiskelijoiden vakuutusasioihin liittyvistä asioista löytyy kootusti tietoa Intrasta Opiskelijan vakuutusturva sekä Kamusta (mm. hakusanalla vakuutus).

Akateeminen rehtori Tapio Määttä