Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita, joilla on valmiudet ratkaista tieteellisiä ongelmia ja tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Joihinkin tehtäviin tohtorintutkinto voi olla osa pätevyysvaatimuksia.
Tohtorikoulutus Itä-Suomen yliopistossa
Itä-Suomen yliopistossa jatko-opinnot tapahtuvat tohtoriohjelmissa, jotka vastaavat tieteen ja tutkimusalan opintojen sekä ohjauksen järjestämisestä. Kullakin tohtoriohjelmalla on johtaja, johtoryhmä ja koordinaattori. Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu vastaa kaikille tohtoriohjelmille yhteisten yleisten valmiustaito-opintojen järjestämisestä sekä tohtorikoulutuksen yleisestä kehittämisestä. Tohtorikoulua johtaa tutkimusvararehtori Jussi Pihlajamäki tukenaan johtoryhmä ja koordinaattori, koulutuspalvelupäällikkö Kaisa Laitinen sekä koulutusasiantuntija Katri Antin. Tohtorikoulussa työskentelee kolme yliopistonlehtoria. Merja Lyytikäinen vastaa yleisestä kehittämistoiminnasta sekä työelämätaitojen opinnoista. Ira Virtanen tutkii ja kehittää väitöskirjaohjauksen ja vertaismentoroinnin käytäntöjä ja koulutusta työhyvinvoinnin tueksi eri tutkijatasoilla. Tuomas Pernu vastaa tieteenfilosofian ja tutkimusetiikan opinnoista.
Jatko-opiskelija, tohtorikoulutettava, tohtoriopiskelija, väitöskirjatutkija – tieteellistä jatkotutkintoa suorittavalla on monta nimeä. Itä-Suomen yliopistossa nimikkeenä käytetään yleisesti väitöskirjatutkijaa. Käsitettä jatkotutkinto-opiskelija voidaan käyttää silloin, kun puhutaan opintoihin liittyvistä asioista.
Tutkinnon rakenne
Tohtorintutkinto muodostuu väitöskirjasta ja 30 opintopisteestä opintoja, jotka tukevat tutkimustyötä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Tutkinnon saavuttamisen tavoiteaika on 3–4 vuotta.
Väitöskirja
Väitöskirja esittelee tutkimustyön tulokset. Sen tarkoituksena on todistaa, että väittelijä on perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä osaa soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä itsenäisesti ja kriittisesti ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Väitöskirjaa puolustetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan kaksi päämuotoa ovat monografia ja artikkeliväitöskirja. Monografia on yhtenä niteenä julkaistava itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, joka laajentaa tietämystä kyseisellä tieteenalalla. Artikkeliväitöskirja koostuu tyypillisesti kolmesta samaan aihepiiriin liittyvästä erillisestä vertaisarvioidusta tieteellisestä julkaisusta ja niiden yhteenvedosta. Tarkemmat kriteerit on kuvattu tohtoriohjelmien internetsivuilla otsikolla Väitöskirjan vaatimukset.
Tohtorintutkintoon liittyvät opinnot
Tohtorintutkintoon liittyvät opinnot jaetaan tieteenalakohtaisiin opintoihin ja yleisiin valmiustaito-opintoihin. Molempia on suoritettava tietty määrä tohtoriohjelmasta riippuen pääpainon ollessa kuitenkin tieteenalakohtaisissa opinnoissa. Yleiset valmiustaito-opinnot sisältävät muun muassa akateemisen kirjoittamisen, projektin hallinnan ja tutkimusetiikan opintoja sekä uraopintoja.
Tohtorikoulutus neljässä vuodessa
Prosessiokaavion saavutettava versio on luettavissa tämän linkin kautta.