Tällä sivulla kerrotaan, miten perustutkintosi suoritusaika määräytyy ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Suoritusajan rajaus koskee sinua, jos olet perustutkinto-opiskelija (opiskeluoikeutesi kattaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai molemmat) ja opiskeluoikeutesi on alkanut 1.8.2005 tai sen jälkeen. Jos opiskeluoikeutesi on myönnetty ennen 1.8.2005, suoritusaikaasi ei ole rajattu.
Voit tarkistaa opiskeluoikeuksiesi voimassaoloajat Pepistä.
Tutkintojen tavoiteajat ja enimmäissuoritusajat
Tutkinnon suoritusaika muodostuu tavoiteajasta ja siihen lisättävästä ajasta. Alla olevasta taulukosta näet tutkintojen suoritusajat.
| Tutkinto | Tavoiteaika | Lisäaika | Enimmäisaika yhteensä |
|---|---|---|---|
| Alempi korkeakoulututkinto (esim. kandidaatti) | 3 vuotta | + 1 vuosi | 4 vuotta |
| Ylempi korkeakoulututkinto (esim. maisteri) | 2 vuotta | + 2 vuotta | 4 vuotta |
| Psykologian maisterin tutkinto | 2,5 vuotta | + 2 vuotta | 4,5 vuotta |
| Alempi + ylempi korkeakoulututkinto | 5 vuotta | + 2 vuotta | 7 vuotta |
| Psykologian kandidaatti + maisteri | 5,5 vuotta | + 2 vuotta | 7,5 vuotta |
| Lääketieteen kandidaatti + lisensiaatti | 6 vuotta | + 2 vuotta | 8 vuotta |
| Hammaslääketieteen kandidaatti + lisensiaatti | 5,5 vuotta | + 2 vuotta | 7,5 vuotta |
Jos opiskelet pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa, niin sinulla on oikeus suorittaa tutkinto yhtä vuotta sen tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (3 + 1 vuotta).
Jos opiskelet pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa, niin sinulla on oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta sen tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (2 +2 vuotta).
Jos opiskelet opiskeluoikeuskokonaisuutta eli sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, niin sinulla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (5+ 2 vuotta).
Poikkeukset näihin sääntöihin muodostavat psykologian, lääketieteen ja hammaslääketieteen opinnot.
Mikä lasketaan suoritusaikaan?
Tutkintosi suoritusaika näkyy Pepissä ja päivittyy ilmoittautumistietojesi perusteella.
Suoritusaikaasi lasketaan mukaan:
- lukukaudet, joina olet ilmoittautunut läsnäolevaksi (eli opiskelet normaalisti)
- muu kuin lakisääteinen poissaolo, jos se ylittää kaksi lukukautta
- lukukaudet, joina et ole ilmoittautunut lainkaan (ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönti)
- poissaolevaksi ilmoittautuminen lisäajalla – myöskään lakisääteinen syy ei pidennä opiskeluoikeutta lisäajalla
Mikä ei kulu suoritusajastasi?
- lakisääteinen poissaolo (ks. tarkemmin alla)
- muu poissaolo, kun olet ilmoittautunut poissaolevaksi ja poissaolo kestää enintään kaksi lukukautta (neljä lukukautta, jos opiskeluoikeutesi on alkanut ennen 1.8.2015)
Lakisääteinen poissaolo
Yliopistolaissa (41 §) säädetään, että tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu:
-
- ase- tai siviilipalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta
- lapsen hoitamisesta syntymän tai adoption yhteydessä
Lakisääteinen poissaolo merkitään opiskelijarekisteriin, kun toimitat asiasta dokumentin Koulutuspalveluiden asiakaspalveluun.
Huomaa: Ensimmäisenä opiskeluvuonna voit ilmoittautua poissaolevaksi vain lakisääteisestä syystä.
Lue lisää lakisääteisestä poissaolosta, määräajoista ja toimitettavista dokumenteistä.
Muu poissaolo
Suoritusaikaasi ei lasketa muuta poissaoloa enintään kahden lukukauden ajalta, kun olet ilmoittautunut poissaolevaksi. Muuksi poissaoloksi lasketaan kaikki muu kuin edellä kuvattu lakisääteinen poissaolo.
Jos muu poissaolosi ylittää kaksi lukukautta, ylimenevä aika lasketaan suoritusaikaasi.