Vaihto-opiskelun UKK eli usein kysytyt kysymykset

Tällä sivulla on käsitelty usein kysyttyjä kysymyksiä vaihto-opiskeluun liittyen. Kysymykset on ryhmitelty seuraavin otsikoin:

• Vaihdon suunnittelu
• Vaihto ja opinnot UEF:lla
• Vaihtoon hakeminen
• Vaihdossa suoritettavat opinnot
• Vaihdon rahoitus

Miksi kannattaa lähteä vaihtoon?

Opiskelu ulkomailla antaa usein uutta ja laajempaa näkökulmaa omaan alaan sekä tarjoaa mahdollisuuden opiskella sellaisia kursseja, joita ei välttämättä ole tarjolla omassa yliopistossa. Vaihtojakson aikana kielitaito karttuu ja kulttuurienvälisen viestinnän taidot kehittyvät. Vaihdossa ollessa saa uusia ystäviä, kokemuksia ja itsevarmuutta sekä tutustuu toisenlaiseen kulttuuriin.

Vaihdon suunnittelu

Miten vaihdon suunnitteleminen kannattaa aloittaa?

Voit alkaa suunnittelemaan vaihtoasi miettimällä esim. seuraavia kysymyksiä:

• Miksi haluat lähteä vaihtoon?
• Minne haluat lähteä vaihtoon?
• Missä vaiheessa opintoja haluat lähteä?
• Mikä vaihto-ohjelma sinua kiinnostaa?
• Mitä haluat opiskella vaihdossa? Pääainettasi, sivuainettasi, paikallista kieltä?
• Millä kielellä haluat opiskella?
• Kuinka pitkäksi ajaksi haluat lähteä? Onko yhden lukukauden vaihto sopiva? Vai sopiiko suunnitelmiisi paremmin koko lukuvuoden mittainen vaihto?
• Miten rahoitat vaihtosi?
• Haluatko lähteä vaihtoon itseksesi vai ystävän/puolison/perheen kanssa?

Minne voi lähteä vaihtoon?

Vaihtopaikkoja on runsaasti tarjolla eri puolilla maailmaa (Pohjoismaat, Eurooppa, Aasia, Afrikka, Australia, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka). Vaihtopaikkojen määrä vaihtelee hieman vuosittain. Erasmus-ohjelmassa vaihtokohteet ovat laitos-/osastokohtaisia. Muiden vaihto-ohjelmien kohteet sekä kahdenväliset vaihtopaikat taas ovat pääsääntöisesti kaikkien alojen opiskelijoiden haettavissa.

Miten pitkiä vaihtojaksot ovat?

Ns. pitkä vaihto on perinteinen lukukauden tai lukuvuoden kestoinen vaihtojakso. Kokonaiskesto vaihtelee kohdeyliopiston akateemisen kalenterin mukaan: keskimäärin lukukausivaihdot ovat 4-6 kuukauden mittaisia, lukuvuosivaihdot voivat olla 9-12 kuukauden mittaisia. Opiskelija ei voi itse valita vaihdon pituutta, vaan kesto riippuu kohdeyliopiston kalenterista.

Lyhyet vaihdot ovat usein korkeintaan kuukauden mittaisia jaksoja. Tällaiset vaihdot ovat usein lyhyt- tai intensiivikursseja, eli lyhytjaksolle lähdetään tiettyä suoritusta varten. UEF:lla ei tällä hetkellä ole erikseen tarjolla 1-2 kk:n jaksoja, eli vaihtojakso on joko korkeintaan 1kk (lyhyt vaihto) tai lukukausi/lukuvuosivaihto.

Milloin vaihtoon voi lähteä?

Vaihto-opiskelijaksi voivat hakea kaikki Itä-Suomen yliopistossa kirjoilla olevat perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat, joiden opinnot ovat edenneet normaalisti. Vaihtoon voi lähteä aikaisintaan toisena opiskeluvuotena eli vaihdon alkaessa tulee olla suoritettuna vähintään yhden lukuvuoden opinnot.

Olen muuttamassa/muuttanut ulkomaille ja suoritan opintoni Itä-Suomen yliopistossa etänä. Voinko hakea vaihtoon samaan maahan, jossa asun/jonne muutan, ja tehdä opintoja paikallisessa korkeakoulussa?

Et voi. Vaihto-opintojen kohdemaa ei voi olla 1) maa, jossa kotiyliopistosi sijaitsee, 2) varsinainen asuinmaasi. Jos siis esimerkiksi olet tutkinto-opiskelija Itä-Suomen yliopistossa ja asut Saksassa tai olet muuttamassa Saksaan, et voi hakea vaihtoon Suomessa tai Saksassa sijaitseviin kohdeyliopistoihin.

Jos opiskelijan kotimaa on muu kuin kotiyliopiston sijaintimaa tai opiskelijan varsinainen asuinmaa, vaihtoon voi hakea kotimaahan. Esimerkiksi tällöin Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelija, joka asuu Saksassa mutta on kotoisin Ruotsista, voi hakea vaihtoon Ruotsiin, koska Ruotsi ei tällöin ole opiskelijan varsinainen asuinmaa.

Millaisen vakuutuksen tarvitsen vaihtojakson ajalle?

Vaihtoon lähtevän opiskelijan on otettava kattava vakuutus koko vaihtoajalle. Kannattaa kysyä sopivinta vakuutuspakettia omasta vakuutusyhtiöstä. Vakuutuksen tulisi kattaa vakavimmatkin tilanteet, esim. ambulanssilennot.

Voiko vaihdon perua?

Vaihtopaikan ja vaihtoon lähdön voi perua. Ensisijaisesti ennen hakemista tulisi miettiä vaihtojakson sopivuutta omaan opiskelu- ja elämäntilanteeseen, mutta koska hakemuksen jättämisen ja vaihtoon lähdön välillä on usein pidempi aika, tilanteet voivat muuttua. Mikäli tilanteesi muuttuu ja vaihtoonlähtö ei olekaan enää ajankohtainen tai ei sovi omaan tilanteeseesi, otathan yhteyttä kv-liikkuvuuspalveluihin. Mahdollisesti jo maksettu apuraha tarkistetaan tapauskohtaisesti.

Peruutustilanteissa toivomme opiskelijoiden ilmoittavan asiasta vaihtokoordinaattorille mahdollisimman pian. Mikäli opiskelija on ehtinyt jo hakea kohdeyliopistolle, myös kohdeyliopistoa tulee tiedottaa peruutuksesta.

Mistä voin lukea aiemmin vaihdossa olleiden vaihtoraportteja?

Aiemmin vaihdossa olleiden opiskelijoiden palautteita voit käydä lukemassa UEFin vaihto-opiskelun hakujärjestelmä SoleMOVEssa (uusi välilehti).

1. Valitse listasta “University of Eastern Finland”
2. Klikkaa yläpalkista “Exchange destinations Abroad and feedback”
3. Klikkaa auki “Advanced search” ja lisää mahdolliset hakua rajaavat tekijät, esim. kohdemaa/kohdeyliopisto/vaihto-ohjelma ja klikkaa “Search”
4. Klikkaa sinua kiinnostavan yliopiston nimeä
5. Lue palautteita alta kohdasta “Feedback”.

Vaihto ja opinnot UEF:lla

Voiko vaihtoon lähteä useammin kuin kerran?

Kyllä voi – opiskelijan on mahdollista lähteä vaihtoon sekä kandi- että maisteritutkintojen aikana. Myös jatko-opiskelijoiden on mahdollista lähteä vaihtoon. Mahdollinen vaihto kannattaa huomioida myös HOPSin suunnittelussa!

Erasmus+ -rahoitteisissa vaihdoissa (Erasmus+, Nordplus ja YUFE-vaihdot) kestoja on rajattu 12 kk/tutkintotaso, eli kandivaiheessa opiskelijalla on mahdollisuus hyödyntää 12 kk Erasmus+ rahoitusta joko vaihto-opiskeluun tai kv-harjoitteluun Euroopassa, ja maisterivaiheessa opiskelijalla on ”uudet” 12 kk käytettävissä. Muissa vaihto-ohjelmissa, joissa ei käytetä Erasmus+ -rahoitusta, ei ole samanlaisia rajauksia.

Voiko alumniopiskeluoikeudella hakea vaihtoon?

Ei voi. Itä-Suomen yliopiston vaihto-ohjelmien, verkostojen ja kahdenvälisten sopimusten kautta voivat lähteä vaihtoon vain Itä-Suomen yliopiston tutkinto-opiskelijat. Opiskelijan on myös oltava läsnäolevana opiskelijana koko vaihtojakson keston ajan, eli opiskelija ei voi valmistua ennen vaihtojakson virallista päättymistä. Lisätietoja alumniopiskeluoikeudesta (ent. jatkuvan oppijan opinto-oikeus).

Minkä pituisia vaihtojaksot ovat?

Vaihtojakson kesto on yleensä yksi lukukausi tai yksi lukuvuosi (vaihtelevasti 3-12 kk). Vaihdon tarkka kesto ja ajankohta määräytyy kohdeyliopiston aikataulujen mukaisesti. On huomioitava, että lukukausien alkamis- ja loppumisajankohdat saattavat poiketa kotiyliopiston aikatauluista. Opiskelijan ei siis ole mahdollista itse valita vaihdon kestoa, vaan keston määrää kohdeyliopiston akateeminen kalenteri ja kohdeyliopiston asettamat läsnäolovelvoitteet.

Lyhyet jaksot (esim. intensiivi- ja lyhytkurssit ulkomailla, erilaiset kesä- ja talvikoulut) ovat kestoltaan useimmiten viikosta kuukauteen, riippuen kurssin järjestäjästä.

Pitääkö vaihdon aikana olla läsnäolevana Itä-Suomen yliopistolla?

Kyllä – opiskelijan tulee olla ilmoittautunut läsnäolevaksi koko vaihtojakson ajalle Itä-Suomen yliopistoon. Läsnäoloilmoittautumiseen kuuluu myös ylioppilaskunnan jäsenmaksu ja Kelan terveydenhoitomaksu.

Opiskelijan on oltava läsnäolevana, jotta vaihdonajan opinnot voidaan hyväksilukea tutkintoon vaihdon jälkeen. Poissaolon aikana suoritettuja opintoja ei kirjata opintorekisteriin. Katso ilmoittautumisohjeista tarkemmat tiedot mm. lukuvuoden ilmoittautumisajoista.

Vaihtoon hakeminen

Miten vaihtoon haetaan?

Vaihtoon hakeminen on kaksivaiheinen prosessi. Haun ensimmäisessä vaiheessa haetaan vaihtopaikkaa omalta yliopistolta eli kotiyliopiston ehdokkaaksi tiettyyn kohdeyliopistoon/vaihto-ohjelmaan. Ensimmäisen vaiheen hakemus tehdään sähköisessä SoleMOVE-järjestelmässä. Ensimmäisessä vaiheessa hyväksytyksi tulleet hakijat hakevat haun toisessa vaiheessa varsinaista vaihtopaikkaa kohdeyliopistolta tai vaihto-ohjelmalta. Toisen vaiheen hakuprosessi on joka yliopistossa ja vaihto-ohjelmassa erilainen. Haun ensimmäisessä vaiheessa hyväksytyt tulleet hakijat saavat toisen vaiheen hakuun yliopisto- ja vaihto-ohjelmakohtaiset ohjeet.

Mikä on motivaatiokirje (Letter of Motivation)?

Motivaatiokirje on hakemukseen liitettävä vapaamuotoinen kirjoitelma, jossa opiskelija perustelee miksi haluaa vaihtoon kyseiseen maahan/yliopistoon/vaihto-ohjelmaan, kuvailee lyhyesti opintotaustaansa sekä opinto- ja urasuunnitelmiaan. Motivaatiokirje kirjoitetaan joko englanniksi tai kohdeyliopiston sitä vaatiessa kohdemaan/kohdeyliopiston opiskelukielellä.

Motivaatiokirjeen kirjoittamiseen ei saa käyttää tekoälyä (esim. ChatGPT). Motivaatiokirjeen perusteella tarkastellaan opiskelijan kielitaitoa ja perusteluja, miksi opiskelija tulisi valita vaihtoon, ja sen tulisi olla opiskelijan itsensä kirjoittama. Tekoälyn käyttäminen vaihtohakemuksessa voi vaikuttaa valintapäätökseen.

Millainen kielitaito pitää olla, että pääsee vaihtoon?

Vaihtoon lähteminen ei edellytä täydellistä kielitaitoa, mutta kielitaidon riittävyyteen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota vaihtoa suunnitellessa. Englanninkielistä opetusta on yhä enenevässä määrin tarjolla, mutta joissain maissa ja yliopistoissa englanninkielistä opetusta ei välttämättä ole lainkaan. Englanninkielisen opetuksen määrä vaihtelee maittain, yliopistoittain ja jopa saman yliopiston sisällä oppiaineittain.

Kohdemaan kieltä kannattaa aina opiskella ennen vaihtoon lähtöä, olipa kyseessä uuden kielen alkeet tai jo olemassa olevan kielitaidon aktivoiminen.

Vaaditaanko vaihtohakemukseen virallinen kielitestitulos (TOEFL, IELTS)?

Kannattaa selvittää hyvissä ajoin, vaatiiko kohdeyliopistosi/vaihto-ohjelmasi virallista kielitestitulosta hakemuksen liitteeksi haun toisessa vaiheessa. Vaihto-ohjelmien kautta lähteviltä ei yleensä vaadita virallisia kielitestituloksia. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin esimerkiksi ISEP-ohjelma (kielitodistusvaatimukset tarkistettava yliopistokohtaisesti), Hokkaidon yliopisto sekä tietyt kohdeyliopistot Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa.

Miten voin suorittaa virallisen kielitestin (TOEFL, IELTS)?

TOEFL-kielitestitulosta vaaditaan lähinnä englanninkielisten maiden yliopistoihin hakevilta. TOEFL-kielikokeen voi suorittaa paikan päällä Helsingissä tai verkossa. Testiaika kannattaa varata hyvissä ajoin. Lue lisää TOEFL-kielitesteistä (uusi välilehti).

Huom! TOEFL-testejä on erilaisia: TOEFL iBT-koe on kestoltaan pidempi ja mittaa akateemista kielitaitoa. TOEFL iBT-kokeen tulos soveltuu kielitodistukseksi lähes kaikkiin ulkomaisiin korkeakouluihin. TOEFL Essentials on kestoltaan lyhyempi, mittaa kielitaitoa yleisellä tasolla ja sisältää vähän akateemista sanastoa. Essentials-koe ei yleensä sovellu todistukseksi, mikäli kohdeyliopisto edellyttää TOEFL-koetta kielitodistuksena. Tarkista siis kohdeyliopistosi vaatimukset ennen koeajan varaamista.

Toinen tunnettu kielitesti on IELTS, josta voit lukea lisää IELTS-kielitestin sivuilta (uusi välilehti).

Kielitesti on ajankohtainen useimmiten vasta haun toisessa vaiheessa, kun hakija on hyväksytty kotiyliopiston ehdokkaaksi vaihtoon.

Viralliset kielitestit ovat maksullisia opiskelijoille, ja valitettavasti UEF ei korvaa kustannuksia opiskelijoille. TOEFL ja IELTS -kokeiden hinta on yleensä noin 250 euroa.

Mikä on akateeminen suositus?

Jotkut kohdeyliopistot/vaihto-ohjelmat vaativat toisen vaiheen hakemuksen liitteeksi akateemisen suosituskirjeen. Voit pyytää suositusta sinut opiskelijana tuntevalta, laitoksesi/osastosi akateemiseen henkilökuntaan kuuluvaa henkilöltä (esim. opettaja, lehtori, professori). Noudata kohdeyliopiston/vaihto-ohjelman ohjeistusta akateemisesta suosituksesta.

Tarvitseeko vaihtoon terveystodistusta?

Jotkut kohdeyliopistot voivat vaatia toisen vaiheen hakemuksen liitteeksi terveystodistuksen. Yleensä näillä kohdeyliopistoilla on omat lomakepohjansa, jonka lääkäri täyttää. On huomioitavaa, että YTHS ei valitettavasti myönnä aikoja terveystarkastusta varten, mikäli vaihto on vapaavalintainen. Mikäli vaihto tai harjoittelu kuuluu pakollisena osana tutkintoon, aikoja terveystarkastukseen voi pyytää YTHS:ltä. Mikäli vaihto tai harjoittelu on vapaavalintainen, opiskelijan on oltava yhteydessä julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon saadakseen todistuksen. Yliopisto ei korvaa mahdollisia kustannuksia.

Joissakin maissa todistuksen liitteeksi edellytetään myös esimerkiksi rokotustietoja (etenkin lääketieteelliset alat) tai röntgen-kuvia. Terveystodistuksen osalta on seurattava kohdeyliopistokohtaisia ohjeita.

Vaihtohakemuksessa kysytään GPA:ta/keskiarvoa, mitä siihen tulee merkitä?

Itä-Suomen yliopistossa ei yleensä lasketa Grade Point Averagea eli GPA:ta. Voit merkitä tähän kohtaan ’not applicable’, mikäli hakulomake mahdollistaa sen. Mikäli kohdeyliopisto kyselee uudelleen GPA:n perään, ota yhteyttä yliopiston Kansainvälisiin liikkuvuuspalveluihin.

Mikäli kohdeyliopisto edellyttää keskiarvon ilmoittamista muulla kuin 5-portaisella asteikolla, kuten esim. 4.0 -asteikolla, voit käyttää numeerisesti arvioitujen kurssien arvosanojen muuntamiseen Scholaro-laskinta (uusi välilehti). HYV/HYL -arvioituja kursseja ei lasketa mukaan keskiarvoon.

Vaihdossa suoritettavat opinnot

Mikä on Learning Agreement? Milloin se pitää tehdä?

Learning Agreement (LA) on vaihtoajan opintosuunnitelma, johon opiskelija kirjaa vaihtoajalle suunnittelemansa opinnot. Learning Agreementin allekirjoittaa pääaineen laitoksen/osaston kansainvälisten asioiden yhteyshenkilö sekä kohdeyliopiston yhteyshenkilö. LA:n allekirjoittaessaan laitos/osasto sitoutuu hyväksilukemaan siihen listatut opinnot.

Learning Agreement tehdään ennen vaihdon alkamista. Mikäli opintosuunnitelmaan tulee vaihdon aikana muutoksia, on tarpeen kirjata muutokset Changes to Learning Agreement-lomakkeelle. Tarkempi ohjeistus löytyy vaihtoon lähtijän infopaketista.

Kuinka paljon opintosuorituksia vaihdossa ollessa täytyy tehdä? Mikä on minimi?

Itä-Suomen yliopisto ei ole määritellyt minimi- tai maksimiopintopistemäärää vaihdon ajalle. Opintojen tulee kuitenkin edetä vaihdonkin aikana, sopiva tavoite on 20-30 op lukukaudessa. Opiskelijan tulee noudattaa kohdeyliopiston ohjeita ja määräyksiä esimerkiksi kurssien vähimmäismäärän suhteen.
Opintotuen myöntämisen yleisenä ehtona on opintojen riittävä edistyminen eli keskimäärin 5 opintopistettä opintotukikuukautta kohden myös vaihto-opiskelun aikana.
Huomaathan, että vaihdon aikana prioriteetti on kohdeyliopiston tarjoamassa opetuksessa: suosittelemme, että opiskelija suorittaa vähintään kohdeyliopiston suositteleman määrän kursseja vaihdon aikana. Mikäli kohdeyliopisto ei ole määritellyt minimi/maksimimäärää kursseja vaihdon ajalle, opiskelijan tulisi pyrkiä suorittamaan noin 20-30 op:n edestä kohdeyliopiston kursseja lukukaudessa.

Voiko kaikki vaihdossa suoritetut opinnot sisällyttää kansainvälistymisen sivuainekokonaisuuteen?

Kansainvälistymisen sivuainekokonaisuuteen (1131020) on valittava opintoja vähintään kahdesta moduulista yhteensä vähintään 25 op, enintään 35 op. Lisätietoja Kansainvälistymisen opintokokonaisuudesta löydät Pepin opinto-oppaasta (uusi välilehti).

Voinko tehdä vaihdossa tai harjoittelussa opinnäytetyötä?

Voit tehdä opiskelijavaihdossa myös tutkintoosi sisältyvää opinnäytetyötä, esimerkiksi kerätä tai analysoida aineistoa, kunhan olet sopinut asiasta etukäteen Itä-Suomen yliopiston opinnäytetyön ohjaajasi ja kohdeyliopiston kanssa. Mikäli opinnäytetyön tekeminen hyväksytään osaksi opintosuunnitelmaasi, sinulla tulee myös olla nimetty akateeminen yhdyshenkilö (co-supervisor) kohdeyliopistossa. Opinnäytetyön teon suunnittelu vaihdon aikana kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen vaihtohakua. Voit lähteä liikkeelle ottamalla yhteyttä opinnäytetyön ohjaajaasi Itä-Suomen yliopistossa ja pyytää häneltä akateemiseksi ohjaajaksi sopivia kontakteja yksikkösi vaihtokohteissa. Voit myös itse etsiä sopivia kontakteja yksikkösi vaihtokohteista. Opinnäytetyön vaihdon aikainen edistyminen todennetaan kohdeyliopiston akateemisen yhdyshenkilön allekirjoittamalla todistuksella, jonka opiskelija pyytää vaihtojakson lopussa kohteeltaan.

Huom! Vaihtopaikkaa tulee hakea Itä-Suomen yliopiston normaalien vaihtohakuaikojen puitteissa. Otathan huomioon, että kansainväliset liikkuvuuspalvelut ei voi taata vaihtopaikkoja kenellekään hakijalle mahdollisista erillisjärjestelyistä huolimatta.

Erasmus+ -harjoittelua ei ole tarkoitettu opinnäytetyön tekoon. Jos opiskelija tekee kohteessa esimerkiksi laboratorioharjoittelua, hän voi harjoittelun aikana edistää opinnäytetyötään  keräämällä ja analysoimalla aineistoa. Itä-Suomen yliopiston tulee hyväksilukea harjoittelu osaksi opiskelijan tutkintoa (poikkeuksena vastavalmistuneiden harjoittelu).

Vaihdon rahoitus

Paljonko vaihtopaikkojen lukukausimaksu on?

UEF:n verkostojen ja sopimusten puitteissa tapahtuvissa vaihdoissa opiskelija ei maksa kohdeyliopistolle lukukausimaksuja. Jos opiskelija on UEF:lla lukukausimaksuvelvollinen, lukukausimaksu maksetaan normaalisti kotiyliopistolle, mutta kohdeyliopistolle lukukausimaksuja ei makseta. Opiskelija ilmoittautuu vaihdon ajaksi läsnäolevaksi kotiyliopistoon, joten opiskelijan tulee maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksu ja Kelan terveydenhoitomaksu myös vaihtojakson ajalta.

Freemover/Visiting student -vaihdoissa ja ISEP Direct -ohjelmassa opiskelija maksaa lukukausimaksun kohdeyliopistoon. Maksun suuruus on yliopistokohtaista.

Paljonko vaihtoonlähtö maksaa?

Vaihdon kokonaiskustannuksia on vaikea arvioida, sillä kustannukset ovat erittäin maakohtaisia. Opiskelija on lähtökohtaisesti itse vastuussa matka-, vakuutus-, asumis- ja elinkustannuksistaan vaihdon aikana.

Miten pärjään rahallisesti ulkomailla opiskellessani? Saako vaihto-opiskeluun opintotukea?

Itä-Suomen yliopiston vaihto-ohjelmien kautta vaihtoon lähtevä opiskelija on vapautettu lukukausimaksuista kohdeyliopistossa (poislukien ISEP-Direct-ohjelma) ja saa vaihtoaan varten apurahan Itä-Suomen yliopistolta (tai oppiainekohtaiselta Nordplus-verkostolta). Opiskelija kustantaa itse tavanomaiset asumis- ja elinkustannukset, jotka luonnollisesti vaihtelevat kohdemaan mukaan. Ylimääräisiä kuluja muodostuu mm. matkustamiseen ja vakuutuksiin yms. liittyen.

Mikäli opiskelija saa opintotukea opintoihinsa ja vaihto-opinnot sisältyvät tutkintoon kotiyliopistolla, opiskelija voi saada vaihtoajalle opintorahan, ulkomaan asumislisän sekä opintolainan.

Miten haen yliopiston apurahaa?

Apuraha myönnetään kaikille Itä-Suomen yliopiston vaihto-ohjelmien tai kahdenvälisten sopimusten kautta vaihtoon lähteville, mikäli opiskelija tulee valituksi kohdeyliopistoon. Apurahan maksatusta varten opiskelijan on täytettävä apurahalomake ja palautettava se + kopio kohdeyliopiston lähettämästä hyväksymisilmoituksesta yliopiston Kansainvälisiin liikkuvuuspalveluihin.

Oppiainekohtaisen Nordplus-verkoston kautta vaihtoon lähtevä opiskelija saa apurahan ensisijaisesti verkostolta, joka lähettää apurahaan liittyvät ohjeet opiskelijalle sähköpostitse.

Voiko samalle ajanjaksolle saada kahta apurahaa?

Samalle ajanjaksolle ei voida maksaa kahta apurahaa Kansainvälisistä liikkuvuuspalveluista tai Koulutuspalveluista. Esimerkiksi mikäli saat Kansainvälisistä liikkuvuuspalveluista apurahan vaihtoajallesi, et voi nostaa Erasmus-harjoittelutukea samanaikaisesti. Ulkopuolisten tahojen, esim. säätiöiden myöntämien apurahojen vastaanottaminen samalle vaihdolle on sallittua. Otathan yhteyttä Kansainvälisiin liikkuvuuspalveluihin, mikäli sinulla on apurahoihin liittyviä kysymyksiä.