18345 Väitöskirjan vaatimukset ja tarkastaminen yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa

Väitöskirjan vaatimukset yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa

Väitöskirjan tulee osoittaa, että väittelijä on perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa, siihen liittyviin tieteenaloihin ja yleiseen tieteenteoriaan. Lisäksi sen tulee osoittaa tekijänsä taitoa soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä omalla tutkimusalalla sekä taitoa tuottaa itsenäisesti uutta tietoa.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä

  1. yksittäinen tutkimus (monografia). Monografia on jatko-opiskelijan omasta tutkimuksestaan laatima teos. Se on julkaisuna yhtenäinen ja itsenäinen, ja siinä tulee kuvata tutkimuksessa käytetyt aineistot, menetelmät ja tulokset kokonaisuudessaan.
  2. artikkeliväitöskirja. Artikkeliväitöskirja koostuu vähintään kolmesta samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevästä, referoidusta artikkelista, joiden tulee olla julkaistavaksi hyväksyttyjä. Referoinnilla tarkoitetaan tiedeyhteisön suorittamaa vertaisarviointia, jossa artikkeli tai kokoomateoksen osa on käynyt läpi riippumattoman asiantuntijan suorittaman ennakkoarvioinnin. Kyseisen arvioinnin tulee olla todennettavissa. Muut artikkelit voivat olla julkaistavaksi tarkoitettuja käsikirjoituksia. Julkaistuksi artikkeliksi katsotaan sarjan ennakkoon sähköisesti julkaisema artikkeli. Silloin kun referoidut artikkelit ovat yhteisjulkaisuja, väitöskirjatyön tekijän täytyy olla vastuullisena kirjoittajana vähintään kahdessa artikkelissa.

Suositeltavaa on julkaista kansallisissa ja/tai kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä, sarjoissa tai erillisteoksissa, jotka ovat erikoistuneet tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen, joilla on asiantuntijoista koostuva toimituskunta ja joilla on ISSN tai ISBN-tunnus (JUFO-tasoluokka 1 – 3 tai vastaava). Tarkempia tietoja: Julkaisufoorumi.

Kauppatieteissä väitöskirjaksi voidaan myös hyväksyä esseeväitöskirja. Esseeväitöskirja muodostuu vähintään kolmesta julkaistusta tai julkaisemattomasta, itsenäisistä kokonaisuuksista, jotka käsittelevät samaa tutkimusongelmaa tai ongelmakokonaisuutta. Osa itsenäisistä kokonaisuuksista voi olla tieteellisiä artikkeleita tai muita julkaisuja ja osa julkaisemattomia esseitä.

Artikkeliväitöskirjaan ja esseeväitöskirjaan tulee lisäksi sisällyttää johdanto-osa sekä artikkeleista tai esseistä laadittu kokoava osa. Osat voivat olla väitöskirjan alussa tai erikseen kirjoitettuja. Jos artikkelit tai esseet on kirjoitettu yhteistyönä, tekijän on annettava kirjallinen selvitys omasta osuudestaan yhteisjulkaisussa hakiessaan väittelylupaa. Yhteisjulkaisun saa sisällyttää korkeintaan kahteen eri väitöskirjaan.

Väitöskirja voidaan kirjoittaa sillä kielellä, jolla tiedekunta tarjoaa ohjausta.

Lisätietoja
Annikki Honkanen
Anne Korhonen

Väitöskirjan tarkastusprosessi yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa

Väittelyluvan hakeminen eli väitöskirjan jättäminen esitarkastukseen

Kun olet arvioinut yhdessä ohjaajiesi kanssa, että väitöskirjasi on valmis tarkastettavaksi, voit hakea väittelylupaa ja jättää väitöskirjasi esitarkastukseen. Huomaathan, että ennen esitarkastukseen jättämistä sinun tulee suorittaa väitöskirjasi alkuperäisyyden tarkistus yliopiston ja tiedekunnan ohjeiden mukaisesti.

Toimita tämän jälkeen väitöskirjasi käsikirjoitus pdf-muodossa osoitteeseen: jatko-opinnaytteet.yhka@uef.fi. Työn ei tarvitse olla taitettuna yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan taittopohjaan vielä tässä vaiheessa. Lisäksi sinun tulee toimittaa väittelylupalomake. Lähetä sekin sähköpostilla osoitteeseen jatko-opinnaytteet.yhka@uef.fi. Lomakkeen saat oman tohtoriohjelmasi koordinaattorilta tai Annikki Honkaselta (annikki.honkanen(at)uef.fi).

Jos teet artikkeliväitöskirjaa, lähetä väittelylupahakemuksen mukana julkaisusarjoilta saamasi kirjeet/viestit artikkeleiden hyväksymisestä, selvitys omasta osuudestasi artikkeleissa sekä ohjaajan ilmoitus plagiaatintunnistuksen läpäisemisestä hyväksytysti. Selvitys omasta osuudestasi on vapaamuotoinen raportti, jossa ilmoitat työpanoksesi ja asemasi kirjoittajana (esim. ensimmäinen kirjoittaja tai vastuullinen kirjoittaja; prosenttiosuus työpanoksestasi keskimäärin) tai kuvaat, mistä julkaisun osista (esim. metodologia tai aineistojen kerääminen) olet vastannut.

Esitarkastajien määrääminen

Oman laitoksesi johtaja ja pääohjaajasi tekevät esityksen esitarkastajista ja ilmoittavat heidän yhteystietonsa ja oppiarvonsa Maria Venäläiselle (maria.venalainen@uef.fi). Esitarkastajat valitaan pääsääntöisesti yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista, joilla tulee olla vähintään dosentin pätevyys tai sitä vastaavat tieteelliset ansiot.

Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana, eikä tehtävään nimetä henkilöä, jolla on ollut tutkimusaiheeseen liittyviä yhteisiä julkaisuja tai tutkimusprojekteja väittelijän kanssa jatko-opintojen aikana tai joka on muutoin hallintolain mukaan esteellinen. Päätöksen esitarkastajista tekee varadekaani.

Esitarkastajien lausunnot ja päätös väittelyluvasta

Esitarkastajien tulee toimittaa lausuntonsa tiedekuntaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun heidät on määrätty tehtävään (Opintojohtosääntö 37 §). Maria Venäläinen toimittaa lausunnot (yhteislausunnon) sinulle kuulemista varten ja ohjaajille tiedoksi.

Kun olet hyväksynyt lausunnot, varadekaani päättää väittelyluvasta. Maria Venäläinen lähettää sinulle päätöksen sekä tarvittavat ohjeet. Mikäli esitarkastajat tai toinen heistä eivät puolla väittelyluvan myöntämistä, ota yhteyttä ohjaajiisi ja Maria Venäläiseen.

Esitarkastuksen keskeyttäminen

Kun opiskelija saa ilmoituksen tarkastajien lausunnosta ja arvosanaehdotuksesta, hänen on mahdollista keskeyttää opinnäytteen (pl. kandidaatin tutkielma) arvosteluprosessi. Keskeyttäminen tehdään kirjallisesti. Tällöin prosessi raukeaa.

Opiskelija voi keskeyttää opinnäytteen arvioinnin kerran.

Opiskelija voi jättää opinnäytteensä uudelleen arvioitavaksi edellyttäen, että se on kirjoitettu ainakin osin uudelleen. Arvioinnin uudelleen kirjoitetun osuuden laajuudesta antaa opinnäytteen vastuullinen ohjaaja. (Opintojohtosääntö 38 §)

Väitöskirjan julkaiseminen

Voit julkaista väitöskirjasi joko tiedekunnan julkaisusarjassa “Dissertations in Social Sciences and Business Studies” tai muussa tieteellisessä sarjassa. Tiedekunnan julkaisuohjeet löydät Kamusta.

Päätös vastaväittäjästä, kustoksesta ja väitösajasta

Sovi ohjaajasi ja vastaväittäjäksi aiotun henkilön kanssa väitöstilaisuutesi ajankohta. Tämän jälkeen laitoksesi johtaja ja pääohjaajasi tekevät esityksen vastaväittäjästä ja ilmoittavat tämän yhteystiedot sähköpostitse johdon assistentti Maria Venäläiselle (Joensuu) tai opintosihteeri Iida Järvikankaalle (Kuopio), joka valmistelee varadekaanin päätöksen ja lähettää sen ohjeineen sinulle, kustokselle ja vastaväittäjälle. Kustoksena toimii useimmiten pääohjaaja.

Vastaväittäjän tulee olla Itä-Suomen yliopiston ulkopuolinen dosentti tai vastaavan tieteellisen pätevyyden omaava henkilö (Opintojohtosääntö 37 §). Vastaväittäjäksi pyritään määräämään muu kuin esitarkastajana toiminut henkilö. Varadekaani määrää väitöstilaisuutta varten kustoksen, joka edustaa yliopistoa. Kustoksen tulee olla Itä-Suomen yliopiston tohtori.

Väitöksestä tiedottaminen

Voit tiedottaa väitöksestäsi, kun olet saanut väittelyluvan ja kun väitöstilaisuuden aika ja paikka ovat tiedossa. Tiedottamista varten lue Kamussa olevat tiedotusohjeet ja täytä sähköinen väitöstietolomake.

Väitöskirjan julkinen tarkastus eli väitöstilaisuus

Väitöstilaisuus tulee pääsääntöisesti järjestää jommallakummalla yliopiston kampuksista. Sinun tulee itse huolehtia väitöstilaisuuden käytännön järjestelyistä (mm. tilavaraus, väitöskahvit, karonkka) yhdessä oman laitoksesi kanssa. Väitöstilaisuuden kulkua koskevan ohjeen löydät jäljempänä olevasta luvusta.

Vastaväittäjän lausunto ja väitöskirjan arvosteleminen

Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjän tai vastaväittäjien on annettava kahden viikon kuluessa tiedekunnalle kirjallinen lausunto väitöskirjastasi ja sen puolustamisesta. Myös väitöstilaisuudessa esitetty huomautus on toimitettava kirjallisesti tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta (Opintojohtosääntö 37 §). Lausunto tai huomautus toimitetaan Maria Venäläiselle, joka lähettää sen sinulle kuulemista varten.

Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan väittelijää kuultuaan (Johtosääntö 9 §). Arviointiperusteet löydät jäljempänä olevasta luvusta. Maria Venäläinen lähettää sinulle tiedon arvostelupäätöksestä kirjallisesti. Päätökseen saa hakea muutosta.

Lisätietoja
Annikki Honkanen
Anne Korhonen

Väitöskirjan plagiaatintunnistus yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa

Väitöskirjatutkimukseen tehdään alkuperäisyyden tarkistus seuraavasti:

  • Monografiaväitöskirjan alkuperäisyys tarkistetaan aina ennen esitarkastukseen jättämistä. Jos väitöskirjatutkimukseen tehdään merkittäviä muutoksia esitarkastuksen jälkeen, väittelijän on suositeltavaa tarkistaa alkuperäisyys ennen sen julkaisemista.
  • Artikkeli- tai esseeväitöskirjan esitarkastusvaiheessa vielä julkaisemattomien artikkeleiden alkuperäisyys tarkistetaan.

Väittelijän on suositeltavaa tarkistaa opinnäytteensä alkuperäisyys itsenäisesti kirjoitusprosessin aikana Moodle-kurssilla.

Väittelijä

  • Palauttaa opinnäytteensä Turnitin-tehtävään ja ilmoittaa palautuksesta ohjaajalleen.
  • Saa nähtäväkseen Turnitin-järjestelmän tuottaman alkuperäisyysraportin.
  • Korjaa opinnäytetyötä mahdollisesti saamansa palautteen perusteella. Korjatun työn voi jättää vain kerran uudelleen plagiaatintunnistukseen.
  • Saa tiedon hyväksytystä opinnäytteensä alkuperäisyyden tarkastuksesta ja lähettää opinnäytteensä tiedekunnan ohjeistuksen mukaisesti tarkastusprosessiin (tarkastus, esitarkastus).

Mikäli plagiaatintunnistusjärjestelmän raportin perusteella syntyy epäily vilpistä, se tutkitaan. Jos havaitaan vilppi, ohjaaja arvioi vilpin vakavuusasteen. Mikäli löydetyt vastaavuudet eivät ole vakavia, ohjaaja antaa väittelijälle palautetta opinnäytteen korjaamiseksi. Korjatun työn voi jättää vain kerran uudelleen plagiaatintunnistukseen. Vakavissa tapauksissa ohjaaja ilmoittaa kirjallisesti (sähköposti) vilppiepäilyistä ja havaituista vilpeistä dekaanille, laitoksen johtajalle, koulutuspäällikölle tai opintokoordinaattorille. Dekaani kuulee väittelijää ja päättää kuulemisen jälkeen mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Lisätietoja

Väitöstilaisuuden kulku yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa

Pukeutuminen

Väitöstilaisuudessa väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja tummia liivejä (tai virkapukua ilman kunniamerkkejä) tai tummaa pukua. Pukeutumisen määrää väittelijä. Kustos ja vastaväittäjä pitävät tohtorin hatun kädessään astuessaan saliin ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin.

Väitöstilaisuuden kulku

Väitöstilaisuus alkaa 15 minuuttia yli tasatunnin, mihin mennessä yleisö on jo saapunut saliin. Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin saliin astuu väittelijä, sitten valvoja/kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Yleisö nousee seisomaan, kun asianomaiset saapuvat saliin.

Väitöstilaisuus muodostuu seuraavista osioista: 1. Tilaisuuden avaus, 2. Väittelijän alkajaisesitelmä, lectio praecursoria, 3. Vastaväittäjän taustaesitys, 4. Väitöskirjan tarkastus, 5. Vastaväittäjän loppulausunto, 6. Väittelijän loppusanat ja 7. Tilaisuuden lopetus.

  1. Väitöstilaisuuden avaus
    Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen (väittelijä valvojan vasemmalle puolelle), kustos eli tilaisuuden valvoja avaa väitöstilaisuuden lausuen: ”Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan [väittelijän titteli ja nimi] väitöstilaisuuden alkaneeksi.” Tämän jälkeen valvoja ja vastaväittäjä istuutuvat.
  2. Väittelijän alkajaisesitelmä, lectio praecursoria
    Avauksen jälkeen väittelijä pitää seisten lyhyen alkajaisesitelmän, lection, jossa hän selvittää tutkimustyönsä taustaa ja yhtymäkohtia tieteellisiin tai käytännön elämän ongelmiin. Alkajaisesitelmä saa kestää enintään 20 minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: ”Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat”. Lectio pidetään yleensä samalla kielellä kuin väitös. Jos lectio on eri kielellä kuin väitöstilaisuus, väittelijän tulee tarvittaessa toimittaa vastaväittäjälle käännös Lectiosta. Lection jälkeen väittelijä lausuu: ”Pyydän Teitä, arvoisa professori/dosentti/tohtori yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta”.
  3. Vastaväittäjän taustaesitys
    Vastaväittäjä pitää seisten lyhyen taustaesityksen tarkastettavana olevasta tutkimustyöstä. Lopuksi hän ilmoittaa ryhtyvänsä työn yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Vastaväittäjän esityksen jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Kun vastaväittäjiä on useampia kuin yksi, heidän tulee sopia keskinäisestä työnjaosta ja ilmoittaa siitä oman taustaesityksensä yhteydessä.
  4. Väitöskirjan tarkastus.
    Varsinaisessa tarkastuksessa vastaväittäjä kiinnittää aluksi huomiota yleisiin kysymyksiin kuten tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmien ja tutkimusaineiston valintaan ja siirtyy sen jälkeen yksityiskohtaiseen tarkastukseen. Tarkastuksen lopuksi vastaväittäjän tulee esittää yhteenveto, jossa tarkastellaan väitöskirjassa esitettyjen tulosten merkitystä ko. tieteenalalla. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään n. neljä (4) tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka valvoja ilmoittaa.
  5.  Vastaväittäjän loppulausunto.
    Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisten loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisten. Tämän jälkeen vastaväittäjä istuutuu.
  6. Väittelijän loppusanat
    Väittelijä kiittää vastaväittäjää ja yleisöön kääntyen esittää kehotuksen: ”Tämän jälkeen pyydän niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on kysymistä tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoroa arvoisalta kustokselta”.
  7. Väitöstilaisuuden lopetus.
    Kustos päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden, joka saa kestää enintään kuusi (6) tuntia, lausumalla: ”Väitöstilaisuus on päättynyt”.

Asianosaiset poistuvat salista, ensin vastaväittäjä, sitten kustos ja viimeisenä väittelijä.

Yleisö ei taputa eikä muutenkaan osoita suosiota tilaisuuden aikana. Onnittelut säästetään hetkeen, jolloin väittelijä on salin ulkopuolella ehtinyt kiittää vastaväittäjää ja valvojaa.

Väitöskirjan arviointi yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa

Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjatutkimuksen arvosanasta vastaväittäjän lausunnon perusteella.

Arviointikriteerit

Väitöskirjatutkimuksen tärkeimmät arviointikriteerit ovat tutkimustulosten tieteellinen merkitys ja opiskelijan oma tutkimuspanos. Lisäksi arviointikriteereinä käytetään seuraavia:

Tutkimuksen lähtökohdat

  • tutkimusongelman tieteellinen taso, muotoilu ja perusteleminen
  • tutkimuksen teoreettisen lähtökohdat ja sen kiinnittyminen aikaisempaan tutkimukseen
  • tutkimuksen tieteellinen, yhteiskunnallinen ja käytännöllinen relevanssi

Tutkimusprosessi

  • tutkimusalan hallinta, kirjallisuuden tuntemus ja hyväksikäyttö
  • käsitteiden hallinta, määrittely ja selkeys
  • tutkimusprosessin valintojen ja ratkaisujen onnistuneisuus ja arvioitavuus
  • tutkimustehtävän vaativuus, innovatiivisuus ja omaperäisyys
  • käytettyjen menetelmien soveltuvuus ja hallinta
  • työn laatu ja huolellisuus

Tutkimustulokset ja niiden esittäminen

  • tutkimuksen tuottama uusi tieto ja tulokset
  • tulosten johdonmukainen perustaminen käytettyyn aineistoon
  • tutkimustulosten merkitys oman alan tutkimuskentällä
  • tutkimuksen esitystavan johdonmukaisuus, tyyli ja kieliasu
  • tutkijan oman tutkimuspanoksen riittävyys
  • artikkeliväitöskirjojen osajulkaisujen taso ja foorumit
  • väitöskirjan puolustaminen

Lisäksi arvioinnissa huomiota kiinnitetään siihen, että tutkimuksessa ja tulosten dokumentoinnissa on noudatettu hyvää ja eettistä tieteellistä käytäntöä.

Arvosteluasteikot

Väitöskirjatutkimukset arvostellaan seuraavilla asteikoilla.

  • Historia, maantiede ja yhteiskuntamaantiede sekä yhteiskuntatieteet: laudatur / eximia cum laude approbatur / magna cum laude approbatur / cum laude approbatur / non sine laude approbatur / lubenter approbatur / approbatur / improbatur
  • Kauppatieteet, oikeustieteet, filosofia, terveyshallintotiede, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto sekä terveystaloustiede: kiittäen hyväksytty – hyväksytty - hylätty

Lisätietoja
Annikki Honkanen
Anne Korhonen

Esitarkastajan ohje, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Arvoisa esitarkastaja,

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta kiittää teitä suostumuksestanne toimia asiantuntijana väitöskirjan arvioinnissa ja lähettää asiaan liittyviä ohjeita.

Tiedekunta on hyväksynyt väitöskirjojen arviointiperusteet, joiden avulla se pyrkii ylläpitämään väitöskirjojen laatutasoa ja varmistamaan opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun. Toivomme, että laaditte lausunnon alla olevien arviointiperusteiden mukaisesti.

Arviointikriteerit

Väitöskirjatutkimuksen tärkeimmät arviointikriteerit ovat tutkimustulosten tieteellinen merkitys ja opiskelijan oma tutkimuspanos. Lisäksi arviointikriteereinä käytetään seuraavia:

Tutkimuksen lähtökohdat

  • tutkimusongelman tieteellinen taso, muotoilu ja perusteleminen
  • tutkimuksen teoreettisen lähtökohdat ja sen kiinnittyminen aikaisempaan tutkimukseen
  • tutkimuksen tieteellinen, yhteiskunnallinen ja käytännöllinen relevanssi

Tutkimusprosessi

  • tutkimusalan hallinta, kirjallisuuden tuntemus ja hyväksikäyttö
  • käsitteiden hallinta, määrittely ja selkeys
  • tutkimusprosessin valintojen ja ratkaisujen onnistuneisuus ja arvioitavuus
  • tutkimustehtävän vaativuus, innovatiivisuus ja omaperäisyys
  • käytettyjen menetelmien soveltuvuus ja hallinta
  • työn laatu ja huolellisuus

Tutkimustulokset ja niiden esittäminen

  • tutkimuksen tuottama uusi tieto ja tulokset
  • tulosten johdonmukainen perustaminen käytettyyn aineistoon
  • tutkimustulosten merkitys oman alan tutkimuskentällä
  • tutkimuksen esitystavan johdonmukaisuus, tyyli ja kieliasu
  • tutkijan oman tutkimuspanoksen riittävyys
  • artikkeliväitöskirjojen osajulkaisujen taso ja foorumit
  • väitöskirjan puolustaminen

Lisäksi arvioinnissa huomiota kiinnitetään siihen, että tutkimuksessa ja tulosten dokumentoinnissa on noudatettu hyvää ja eettistä tieteellistä käytäntöä.

Lausunto tulee antaa tiedekunnan arvioitavaksi lähettämästä käsikirjoituksesta ja siinä tulee todeta, puollatteko väittelyluvan myöntämistä. Ehdollisia lausuntoja ei tule antaa.

Pyydämme lausuntoa suomeksi / englanniksi / suomeksi tai englanniksi ja lähettämään sen osoitteeseen: dissertationfees_SSBS@uef.fi.

Mikäli havaitsette väitöskirjassa niin vakavia puutteita, ettette voi puoltaa väittelyluvan myöntämistä, pyydämme antamaan lausunnon ja ottamaan lisäksi yhteyttä jatko-opiskelijan ohjaajaan.

Maksamme teille tästä arviointitehtävästä palkkion. Tähän liittyvästi henkilöstösihteeri ottaa teihin yhteyttä.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan puolesta

Maria Venäläinen

Vastaväittäjän ohje, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Arvoisa vastaväittäjä,

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta kiittää teitä suostumuksestanne toimia asiantuntijana väitöskirjan arvioinnissa ja lähettää asiaan liittyviä ohjeita.

Tiedekunta on hyväksynyt väitöskirjojen arviointiperusteet, joiden avulla se pyrkii ylläpitämään väitöskirjojen laatutasoa ja varmistamaan opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun. Toivomme, että laaditte lausunnon alla olevien arviointiperusteiden mukaisesti ja ehdotatte väitöskirjalle arvosanan.  Lausunnon tulee olla vähintään kahden sivun mittainen.

Arviointikriteerit
Väitöskirjatutkimuksen tärkeimmät arviointikriteerit ovat tutkimustulosten tieteellinen merkitys ja opiskelijan oma tutkimuspanos. Lisäksi arviointikriteereinä käytetään seuraavia:

Tutkimuksen lähtökohdat

  • tutkimusongelman tieteellinen taso, muotoilu ja perusteleminen
  • tutkimuksen teoreettisen lähtökohdat ja sen kiinnittyminen aikaisempaan tutkimukseen
  • tutkimuksen tieteellinen, yhteiskunnallinen ja käytännöllinen relevanssi

Tutkimusprosessi

  • tutkimusalan hallinta, kirjallisuuden tuntemus ja hyväksikäyttö
  • käsitteiden hallinta, määrittely ja selkeys
  • tutkimusprosessin valintojen ja ratkaisujen onnistuneisuus ja arvioitavuus
  • tutkimustehtävän vaativuus, innovatiivisuus ja omaperäisyys
  • käytettyjen menetelmien soveltuvuus ja hallinta
  • työn laatu ja huolellisuus

Tutkimustulokset ja niiden esittäminen

  • tutkimuksen tuottama uusi tieto ja tulokset
  • tulosten johdonmukainen perustaminen käytettyyn aineistoon
  • tutkimustulosten merkitys oman alan tutkimuskentällä
  • tutkimuksen esitystavan johdonmukaisuus, tyyli ja kieliasu
  • tutkijan oman tutkimuspanoksen riittävyys
  • artikkeliväitöskirjojen osajulkaisujen taso ja foorumit
  • väitöskirjan puolustaminen

Lisäksi arvioinnissa huomiota kiinnitetään siihen, että tutkimuksessa ja tulosten dokumentoinnissa on noudatettu hyvää ja eettistä tieteellistä käytäntöä.

Arvosteluasteikot

Väitöskirjatutkimukset arvostellaan seuraavilla asteikoilla.

  • Historia, maantiede ja yhteiskuntamaantiede sekä yhteiskuntatieteet: laudatur / eximia cum laude approbatur / magna cum laude approbatur / cum laude approbatur / non sine laude approbatur / lubenter approbatur / approbatur / improbatur
  • Kauppatieteet, oikeustieteet, filosofia, terveyshallintotiede, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto sekä terveystaloustiede: kiittäen hyväksytty – hyväksytty - hylätty

Pyydämme lausunnon suomeksi / englanniksi / suomeksi tai englanniksi ja lähettämään sen osoitteeseen dissertationfees_SSBS@uef.fi.

Maksamme teille tästä arviointitehtävästä palkkion sekä matka- ja yöpymiskulut. Tähän liittyvästi henkilöstösihteeri ottaa teihin yhteyttä.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan puolesta

Maria Venäläinen